KAUSALAN ITÄINEN OSA-ALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 IITTI KAUSALA KAUSALAN ITÄINEN OSA-ALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Täydennetty Vireille tulosta ilmoitettu KH:n päätöksellä Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p , phartikainen@kolumbus.fi

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Kausalan itäisessä osassa ja käsittää Länsi-Myllytöyryn, Karjalaiskylän ja Ainolan tieoon. Etelässä alue rajautuu rautatiehen. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Kausalan itäinen osa-alue. Kaavan tarkoitus Voimassa oleva asemakaava on osin vanhentunut. Sen uudistamisen suuntaviivat on osoitettu v hyväksytyssä yleiskaavassa. Asemakaavaan sisältyy mm. seuraavia puutteita/muutostarpeita: Alue on rakentunut osittain voimassa olevan asemakaavan vastaisesti. Liikenne- ja puistoaluevaraukset tarkistetaan vastaamaan todellista tarvetta. Rakenteen tiivistäminen. Liikenneturvallisuuden parantaminen. Asemakaava uudistetaan ja laaditaan ajantasaiselle pohjakartalle. Kaava sovitetaan toteutuneeseen tilanteen mukaiseksi ja kaava ajanmukaistetaan merkinnöiltään ja määräyksiltään. 1

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Korttelialueet Liikenneratkaisut Viheralueet Suojelu ja rakennetun ympäristön vaaliminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja pohjavesi Luonnonympäristö Pohjavesi Rakennettu ympäristö Väestö, työpaikat ja palvelut Rakennuskanta ja rakennettu ympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö Rakennuskanta Tieverkko ja liikenneympäristö Rautatie Muinaismuistot Tekninen huolto Ympäristön häiriötekijät Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Laaditut suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Työn käynnistysvaiheen tavoitteet Tutkitut vaihtoehdot ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne

4 5.11 Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Pientalojen korttelialueet Teollisuusalueet ja toimitilarakennusten korttelialueet Erityisalueet Muut alueet Virkistysalueet ja suojaviheralueet Katu- ja liikennealueet Kaavan vaikutukset Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan Maakuntakaava Yleiskaava Vaikutus rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Palvelut ja sosiaaliset vaikutukset Virkistysalueet Liikenteelliset vaikutukset Rakennettu kulttuuriympäristö Vesihuolto Vaikutus luontoon ja luonnonympäristöön Taloudelliset vaikutukset Ympäristöhäiriöt Pääteiden melu sekä rautatien melu ja tärinä Pohjavesi ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttamisen aikataulu Kaavan havainnollistaminen TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus päätti Kausalan asemakaavan ajantasaistamisesta 7 vaiheessa. Kunnanhallitus päätti käsillä olevan alueen asemakaavan muuttamisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut yleisesti nähtävän Kaavoitustoimikunta hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman Kaavoitustoimikunta käsitteli asemakaavaluonnoksen ja päätti sen nähtäville asettamisesta MRA 30 :n mukaisesti. Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävänä valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) välisen ajan. Asemakaavaehdotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä välisen ajan. 2.2 Asemakaava 2.21 Korttelialueet Asuntoalueet 3

5 Alue on pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukaisessa käytössä. Toteutumattomia asuinrakennusten rakennuspaikkoja on vähän ja ne ovat voimassa olevan asemakaavan mukaista korttelialuetta. Näistä merkittävimpiä ovat: Laineentien ja Vihuritien rivitaloalueet (AR, korttelit 354,355 ja 357) Tillolantien varren pientaloalueet (AP, korttelit 319 ja 322) Tuurikorventien ja Tuurinkaaren seudun suurten omakotitalojen (AO) rakennuspaikkojen jakamismahdollisuuteen perustuva täydennysrakentaminen (korttelit 315 ja 320). Kanervatien vielä toteutumattomat omakotitalojen (AO) rakennuspaikat (korttelit 903, 905 ja 910). Asuntoalueiden täydennysrakentaminen perustuu lähes yksinomaan olemassa olevaan katuverkkoon. Suurten rakennuspaikkojen jakaminen perustuu pääsääntöisesti maanomistusyksikön sisäisiin tiejärjestelyihin, jotka voidaan toteuttaa ns. kirveenvartena tai rasitetienä. Tällä ratkaisulla voidaan välttää väkivaltaiset maanomistusyksikköä rikkovat katuratkaisut ja toteutus voidaan hoitaa maanomistusyksikkökohtaisesti omistajan omien tarpeiden perusteella. Ratkaisu kaventaa kunnan toteuttamisvastuuta kunnallistekniikan osalta. Tillolantien varressa kortteleissa 912 ja 913 sekä Tuurinkorventien varressa korttelin 364 rakennuspaikalla 10 sallitaan asumisen lisäksi sellaista asumiseen liittyvää yritystoimintaa, joka ei aiheuta melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä ympäristölle (AO-1). Korttelin 364/10 ratkaisu on olemassa olevan tilanteen mukainen. Säilytettävän ympäristön AO/s-merkinnällä on yleiskaavan mukaisesti osoitettu yhtenäistä rintamiestaloasutusta Karjalaistien ja Tuurinkorventien varressa (osa kortteleista 315, 318 ja 364). Rakentaminen tulee tyylin ja mittasuhteiden osalta sovittaa alueen rakennuskantaan. Rakennuksen pääasiallinen julkisivun materiaali on peittomaalattu lauta tai rappaus. Valtatien melualueella sijaitsevan korttelin 322 rakennuspaikoille 4 ja 5 ei saa myöntää rakennuslupaa ennen kuin valtatien linjauksen siirtoa koskeva rakennustyö on käynnistetty. Asuntoalueita koskevat oleelliset muutokset nykytilanteeseen on osoitettu liitteissä 1a, 1b ja 1c. Pääosa voimassa olevan asemakaavan mukaisista asuntoalueista on rakennettu. Rakennusoikeudet ovat pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukaiset. Rakennusoikeuksia on yhtenäistetty. Vallitseva omakotitalon (AO) rakennusoikeus on 20 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,20) ja Tuurinkorventien ympäristön suurilla rakennuspaikoilla rakennusoikeus on e=0,15. Toimitilarakennusten alueet ja teollisuusalueet Voimassa olevan asemakaavan mukaisia teollisuusalueita, jotka liittyvät läheisesti asutukseen, on muutettu toimitilarakennusten varaukseksi (KTY, KTY-1). Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. KTY-1-alueilla voi säilyttää olemassa olevan asunnon. Teollisuusalueeksi (T, TT) on osoitettu voimassa olevan asemakaavan mukaisia teollisuusalueita (radan varressa kortteli 359 ja Niinimäentien varressa korttelit 580 ja 581) Liikenneratkaisut Valtatien alue on osoitettu maantien alueeksi (LT) lunastetun tiealueen mukaisesti. Olemassa oleva kevyen liikenteen alikulku Parolantien kohdalla on osoitettu (a). Olemassa olevat ajoyhteydet kevyen liikenteen väylällä on osoitettu merkinnällä ajo. 4

6 Kaavaratkaisu perustuu olemassa olevaan tieverkkoon. Vielä rakentamattomia katuvarauksia ovat: Tillolantien itäpää, Hoijakankuja ja Tuurinkaari (oleva tilustie). Korttelin 320 itäosan rakennuspaikoille 16,18 ja 20 on osoitettu rasitteena ajoyhteys (ajo) Joukolantieltä M-alueen kautta. Ajorataan liittyviä uusia kevyen liikenteen väyliä varten on varattu tilaan seuraavasti: Tillolantie (rakentamaton tieosuus), Karjalaistie välillä Tillolantie Tuurinkorventie, Tuurinkorventie välillä Karjalaistie-Hoijakantie, Vossikankujan eteläosa. Kevyen liikenteen yhteyksien tarve on esitetty liitteessä 3. Vossikankujan ja Luokkitien välille on suunniteltu viheralueen (VL, VK) kautta sijainniltaan ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys Viheralueet Asuntoalueiden sisäiset virkistysalueet (VL) säilyvät pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Joitakin vähäisiä ja tarpeettomia virkistysalueita on poistettu ja osoitettu kortteleiden lisäalueeksi. Yleisessä virkistysaluekäytössä oleva osa korttelista 354 on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Melualueelle sijoittuvat viherväylät ja suoja-alueen luonteiset voimassa olevan asemakaavan mukaiset virkistysaluesuikaleet on osoitettu suojaviheralueeksi (EV). Keskeiselle paikalle on osoitettu voimassa olevan asemakaavan tarkoittama leikkipuisto (VK) Suojelu ja rakennetun ympäristön vaaliminen Säilytettävän ympäristön AO/s-merkinnällä on osoitettu yhtenäistä rintamiestaloasutusta Karjalaistien ja Tuurinkorventien varressa (osa kortteleista 315, 318 ja 364). Rakentaminen tulee tyylin ja mittasuhteiden osalta sovittaa alueen rakennuskantaan. Rakennuksen pääasiallinen julkisivun materiaali on peittomaalattu lauta tai rappaus. Varaus perustuu yleiskaavaan sekä sen pohjana olevaan Iitin Kirkonkylän Kausalan osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitykseen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Alue on rakennettua taajama-aluetta niin kuin seuraavasta peruskartan otteesta ilmenee. Kausalan palvelut sijaitsevat alueen tuntumassa. Alue on pääosin pientaloaluetta. Itäosassa ja radan varressa on teollisuutta. Etelässä alue rajautuu rautatiehen. Pohjoisessa alueen kautta kulkee valtatie (Kymentie), jonka liikenteellinen asema muuttuu Kausalan ohitustien rakentamisen jälkeen (maakuntakaavan ja yleiskaavan varaus). 5

7 3.12 Luonnonympäristö ja pohjavesi Luonnonympäristö Alue on pääosin rakennettua aluetta (kohdan 3.11 kartta), jonka pääasiallinen maakäyttö on jo ratkaistu voimassa olevalla asemakaavalla (kohta 3.23). Rakentamattomat korttelialueet ovat voimassa olevan asemakaavan mukaista korttelialuetta Pohjavesi Osa alueesta on vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Pohjavesialue on osoitettu kaavakartassa. Kausalan Lämpö Oy:n omistuksessa olevat Myllytöyryn ja Kausalan vedenottamot sijaitsevat kaava-alueen läheisyydessä Tillolan ja Kausalan pv-alueilla Rakennettu ympäristö Väestö, työpaikat ja palvelut Kausalan asukasluku on noin 4000 asukasta. Kausalan keskeiset kaupalliset palvelut ja hallintopalvelut sijaitsevat käsillä olevan alueen tuntumassa. Korttelissa 580 on huoltoasema ja kahvila. Yritystoiminta painottuu alueen itäosaan (korttelit 901, 902, 914, 915, 580 ja 581). Lisäksi yritystoimintaa on kortteleissa 322/1, 359, 364/10 ja 570/ Rakennuskanta ja rakennettu ympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö Lännessä aluetta sivuaa maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (seuraava kuva): Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöalueet (Kymenlaakson seutukaavaliitto 1992). Ylinen Viipurintie (Nykyinen valtatie) ja Parolantie ovat valtakunnallisesti arvokkaita vanhoja teitä. 6

8 Rakennetun kulttuuriympäristön osalta kaavoitus nojautuu lisäksi seuraaviin selvityksiin: 1. Iitin Kirkonkylän- Kausalan osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys, Lahden ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus 2008, K-S ympäristökeskus, Sirpa Törrönen. Seuraava yhteenveto perustuu em. selvityksiin. Käsillä olevan kaava-alueen arvokkaat ympäristöt (ote seuraavasta laajemman alueen kartasta: Kausala-Kirkonkylän arvokkaat ympäristöt. Arvokkaat ympäristöt 15.Karjalaiskylä on syntynyt karjalaissiirtolaisten asuttamisen seurauksena. Ylinen Viipurintie (punainen linjaus). Kausala-Kirkonkylän arvokkaat ympäristöt 7

9 Iitin Kirkonkylän- Kausalan osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitykseen sisältyvä kohde. (Iitin Kirkonkylän- Kausalan osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys, Lahden ammattikorkeakoulu, ) Rakennuskanta Asuntoalueet Alueen rakennuskanta on pääosin melko nuorta ja se on toteutettu pääosin 1970-luvun lopun jälkeen. Ote vuoden 1964 peruskartasta. Asutus keskittyy Karjaiskylän alueelle ja valtatien varteen. Alueen länsiosan asutus on uutta ja se on toteutettu pääosin 1970-luvun lopun jälkeen. 8

10 Karjalaislylän asutus (Tuurinkorventien ympäristö) on syntynyt karjalaissiirtolaisten asuttamisen seurauksena 1940-luvulla. Voimassa olevan asemakaavan perusteella aluetta on täydennysrakennettu väljää rakentamistapaa noudattaen. Tuurinkorventien siirtolaisasutusaluetta on täydennysrakennettu. Vossikankuja (K 363) Karjalaistien siirtolaisasutusta Valtatien varren siirtolaisasutusta (K 570). Liiketontti Karjalaistiellä (322/1) Yritystoiminnan alueet Rautatien viereinen teollisuusalue (K 359) 9

11 Niinimäentien teollisuusalue (K 580 ja K 58). Parolantien kohdalla on valtatien alikulkutunneli. Huoltoasema sijaitsee pohjavesialueella (K580/2) Niinimäentien teollisuutta (K 580/3) Korttelissa 570/9 on entisellä soranottoalueella entinen viljavarasto ja korjaamotoimintaa. Tillolantien alueella (K 901, 902, 914 ja 915) on yritystoiminnan joukossa asuntoja. 10

12 3.135 Tieverkko ja liikenneympäristö Kouvola-Lahti tie on valtatieluokan tie (Valtatie 12). Muut kaava-alueen tiet ovat katuja. Alueen katuverkko ja tärkeät kevyen liikenteen yhteydet ovat valmiina. Valtatien varteen on toteutettu kevyen liikenteen yhteys, liittymä-alueet on kanavavoitu (kohdan ilmakuvat). Valtatien nykyinen liikennemäärä on noin 8000 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 14 %. Tien liikenteellinen asema tulee muuttumaan Kausalan ohitustien toteutuksen jälkeen, jolloin liikennemäärät ja raskaan liikenteen osuus romahtavat. On arvioitu, että ohitustien rakentamisen jälkeen Kausalan taajamassa nykyiselle valtatielle jää vuoden 2020 tilanteessa ja vuoden 2040 tilanteessa ajoneuvoa vuorokaudessa. Ohitustietä koskeva varaus sisältyy maakuntakaavaan ja yleiskaavaan (kaavasta on valitettu), mutta tien toteutuksesta ei ole päätöstä. Parolantien kohdalla valtatien ali on rakennettu kevyen liikenteen alikulku. Valtatien alueella sallitaan eräille rakennuspaikoille ajo kevyen liikenteen väylää myöten (kaavassa ajo) Rautatie Kaava-alue rajautuu rautatiehen, joka ei sisälly kaavamuutosalueeseen. Rautatien melusuojaus on toteutettu asuntoalueiden kohdalla (K 315). Radan varressa on huoltotie, jonne on rasitteena ajoyhteys korttelin 359/3 kautta Muinaismuistot Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja Tekninen huolto Alueen läpi kulkee 20 kv:n sähkölinjoja, jotka on osoitettu kaavassa johtovarauksena. 11

13 Alue on vedenjakelun ja viemäröinnin piirissä Ympäristön häiriötekijät Valtatien melu Kouvola-Lahti tie on valtatieluokan tie (Valtatie 12). Valtatien nykyinen liikennemäärä on noin 8000 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 14 %. Tien liikenteellinen asema tulee muuttumaan Kausalan ohitustien toteutuksen jälkeen valtatiestä seututieksi. On arvioitu, että ohitustien rakentamisen jälkeen Kausalan taajamassa nykyiselle valtatielle jää vuoden 2020 tilanteessa ja vuoden 2040 tilanteessa ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatien nykyinen (2006) päivämelu on esitetty seuraavassa kuvassa. Lähde: Valtatien 12 yleissuunnitteluun liittyvät meluselvitykset, Kriittinen 55 db:n päivämelu ulottuu noin 55 m:n etäisyydelle ajoradan keskilinjasta. Valtatien nykyinen melu 12

14 Valtatien meluennuste. Päivämelu Lähde: Valtatien 12 yleissuunnitteluun liittyvät meluselvitykset, Rautatien tärinä ja melu Kouvolan seudun Rataympäristöselvityksen (2007) ensimmäisessä vaiheessa tehtyjen kyselytutkimusten perusteella tärinästä kärsitään eniten Kausalan taajaman eteläosissa. Tärinä häiritsi pääosaa kyselyyn vastanneista (77 %) niissä rakennuksissa, jotka sijaitsivat alle 200 metrin etäisyydellä radasta. Melutasot yöllä (22-07) ennustetilanteessa 2010, kun meluntorjunta on toteutettu. Lähde: Kouvolan seudun rataympäristöselvitys (2007). Ratahallintokeskuksen melu- ja tärinäselvityksen keskeiset tulokset on esitetty liitteessä Maanomistus Rakennetut alueet ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Kunnan maat on osoitettu vihreällä. 13

15 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt nimisen maakuntakaavan Yleiskaava Kirkonkylä-Kausalan oikeusvaikutteinen osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa Kaava on valituskaavana korkeimmassa hallinto-oikeudessa kahden tilan osalta. Kunnanhallitus on tehnyt kaavasta toimeenpanopäätöksen kahta kyseistä tilaa lukuun ottamatta. Yleiskaavassa alueelle on osoitettu mm. seuraavia aluevarauksia: Asuntoalue (A), Pientalovaltainen asuntoalue (AP), Pientalovaltainen asuntoalue, jolle saa sijoittaa asumiseen liittyviä, ympäristölle ja asumiselle melua tai muuta häiriötä aiheuttamattomia yritystiloja (AP-1), Työpaikka-alue, jolla ympäristö asettaa erityisiä vaatimuksia toiminnan laadulle (TP-1), Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä maisemallisia vaatimuksia (TY-2), Lähivirkistysalue (VL), Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), Suojaviheralue (EV). Rautatien viereen on osoitettu meluntorjunnan tarve. Asuntoalueiden sisäiset viheryhteydet on osoitettu ohjeellisesti. Kulttuurihistorian kannalta arvokkaat alueet on osoitettu sk-rajauksella (punainen katkoviiva). Mm. kokoojateiden varteen on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve (palloviiva). Osa alueesta on tärkeää tai vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta (pv). Ote hyväksytystä osayleiskaavasta (kaavasta on valitettu). 14

16 3.23 Asemakaava Ote voimassa olevasta asemakaavasta, itäosa. Pohjoispuolisen alueen (Myllytöyry) ja eteläpuolisen Ainolan alueen (korttelit ) asemakaava on jo uudistettu. Korttelin 580 eteläpuolella ei ole asemakaavaa. Ote voimassa olevasta asemakaavasta, länsiosa. Alueen länsipuolisella alueelle on v.2013 hyväksytty uusi Keskusta-Ravilinnan alueen asemakaava (kuvassa vanha kaava). 15

17 Kortteleiden rakentamattomille AO-alueille on yleiskaavassa osoitettu laaja virkistysalue 3.24 Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan v Pohjakartta Kunta ylläpitää pohjakarttaa. Kaavamuutosalueen osalta pohjakartta on tarkastettu ajan tasalle v Iitin kunnan maanmittausteknikko Leena Kiukkonen on hyväksynyt kartan Laaditut suunnitelmat Asemakaavoituksen pohjaksi on olemassa seuraavia suunnitelmia: Kausalan-Kirkonkylän osayleiskaava Valtatien 12 parantamisen yleissuunnitelma välillä Uusikylä-Tillola, K-S ELY-keskus 2010 Kouvolan seudun rataympäristöselvitys, Nykytila, Ratahallintokeskus/Sito Oy, 4/2007 Kouvolan seudun rataympäristöselvitys, Toimenpideohjelma, Ratahallintokeskus/Sito Oy, 9/2007. Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus Iitin Kirkonkylän- Kausalan osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys, Lahden ammattikorkeakoulu, Tärinän vaikutusalueen laajuuden kartoitus, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Voimassa oleva asemakaava on vanhentunut. Useana palasena tehty asemakaava siirretään uudelle pohjakartalle. Kaava sovitetaan toteutuneeseen tilanteen mukaiseksi ja kaava ajanmukaistetaan merkinnöiltään ja määräyksiltään. Kaavaa korjataan siten, että kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseksi laaditut suunnitelmat ja tiedossa olevat tarpeet voidaan toteuttaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus päätti Kausalan asemakaavan ajantasaistamisesta 7 vaiheessa. Kunnanhallitus päätti käsillä olevan neljännen vaiheen asemakaavoituksen käynnistämisestä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ) Vireilletulo 16

18 Kunnanhallitus päätti käsillä olevan alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä ja siitä on tiedotettu maanomistajille sekä osallisille viranomaisille. Kaavoitustoimikunta käsitteli kaavaluonnoksen ja päätti sen nähtäville asettamisesta MRA 30 :n mukaisesti. Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävänä valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) välisen ajan. Kaavan laatija on antanut mielipiteisiin ja lausuntoihin päivätyn yhteenvedon ja vastineen. Asemakaavaehdotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä välisen ajan. Yksi muistutus jätettiin, jota ei ole otettu huomioon. Muistutus koski ennen muuta Myyränpolun liikenteellistä asemaa sekä puistomuuntamon sijaintia. ELY-keskuksen lausunnossa esitettiin nykyisen valtatien osoittamista katuna LT-varauksen sijaan. Esitystä ei otettu huomioon. Lausunnoissa ei esitetty muuta huomautettavaa. Kaavan laatija on antanut muistutukseen ja lausuntoihin päivätyn yhteenvedo ja vastineen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.41 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää mm. kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia sitovia velvoitteita. Ne koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain jotakin tiettyä kaavatasoa. Seuraavassa on esitetty ne erityistavoitteet, jotka koskevat konkreettisesti käsillä olevaa kaavaa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta. Uusia asuinalueita muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. 17

19 4.42 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Yleiskaavan asettamat tavoitteet Yleiskaava osoittaa alueen kehittämisen keskeiset tavoitteet (kohta 3.22) Työn käynnistysvaiheen tavoitteet Voimassa oleva asemakaava on osin vanhentunut. Sen uudistamisen suuntaviivat on osoitettu v hyväksytyssä yleiskaavassa. Asemakaavaan sisältyy mm. seuraavia puutteita/muutostarpeita: Alue on rakentunut osittain voimassa olevan asemakaavan vastaisesti. Liikenne- ja puistoaluevaraukset tarkistetaan vastaamaan todellista tarvetta. Rakenteen tiivistäminen. Liikenneturvallisuuden parantaminen. Asemakaava uudistetaan ja laaditaan ajantasaiselle pohjakartalle. Kaava sovitetaan toteutuneeseen tilanteen mukaiseksi ja kaava ajanmukaistetaan merkinnöiltään ja määräyksiltään Tutkitut vaihtoehdot Alue on jo pääosin rakennettu, minkä seurauksena luontevia rakenteellisia vaihtoehtoja ei muodostu. Vaihtoehdot koskevat yksityiskohtia. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.11 Mitoitus Kaavan mitoitus on pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukainen ja valtaosa siitä on jo toteutettu. Kaavan korttelialueet on yleensä osoitettu rakentamiseen myös voimassa olevassa kaavassa. Asuntoalueet (AO, AR, AP) Kaavassa osoitetut asuinrakennusten rakennuspaikat: AO: 202 rakennuspaikkaa, joiden keskimääräinen koko on 1787 m 2. AR, AP: 40 rakennuspaikkaa, joiden keskimääräinen koko on 2964 m 2 Yhteensä m 2 Toteutumattomat asuinrakennusten rakennuspaikat (liitteet 1a,1b ja 1c): AO: 48 rakennuspaikkaa, noin 170 asukasta AR, AP: yhteensä m 2, 33 taloa, noin 130 asuntoa, noin 200 asukasta Toteutumattomien asuntoalueiden laskennallinen mitoitus on noin 370 asukasta. Asuntoalueet supistuvat sen johdosta, että Karjalaiskylän alueella laaja AO-alue on muutettu M- alueeksi (korttelit ). Yritystoiminnan alueet 18

20 Yritystoiminnan (T, TT, KTY, KTY-1) alueet (17,2 ha) vastaavat pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan T- ja TY-alueita. Alueet ovat pääpiirteissään kaavan mukaisessa käytössä Palvelut Alueen asunnot ja työpaikat tukeutuvat palveluiden osalta Kausalan taajaman palveluihin, jotka sijaitsevat kaavamuutosalueen tuntumassa. Palveluihin on turvallinen kevyen liikenteen yhteys. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavalla suunniteltu rakentaminen on luonteeltaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen vähäistä täydentämistä. Rakennetun ympäristön vähäiset kulttuuriarvot on otettu huomioon tehtyihin inventointeihin nojautuen. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet Pientalojen korttelialueet AO-alueet Kaavassa on osoitettu 202 AO- rakennuspaikkaa, joiden keskimääräinen koko on 1787 m 2. Näistä 48 on rakentamattomia (liitteet 1a, 1b ja1c). Vallitseva rakennusoikeus on 20 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,20). Tuurinkorventien ympäristön suurilla rakennuspaikoilla rakennusoikeus on e=0,15. Kerrosluku on toteutuneen tilanteen mukaisesti pääsääntöisesti kaksitasoratkaisun salliva (I u ¾) ja joissakin kortteleissa nykytilanteen mukaisesti yksi (I). Asuntoalueiden täydennysrakentaminen perustuu lähes yksinomaan olemassa olevaan katuverkkoon. Suurten rakennuspaikkojen jakaminen perustuu pääsääntöisesti maanomistusyksikön sisäisiin tiejärjestelyihin, jotka voidaan toteuttaa ns. kirveenvartena tai rasitetienä. Tällä ratkaisulla voidaan välttää väkivaltaiset maanomistusyksikköä rikkovat katuratkaisut ja toteutus voidaan hoitaa maanomistusyksikkökohtaisesti omistajan omien tarpeiden perusteella. Ratkaisu kaventaa kunnan toteuttamisvastuuta kunnallistekniikan osalta. Tillolantien varressa kortteleissa 912 ja 913 sekä Tuurinkorventien varressa korttelin 364 rakennuspaikalla 10 sallitaan asumisen lisäksi sellaista asumiseen liittyvää yritystoimintaa, joka ei aiheuta melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä ympäristölle (AO-1). Korttelin 364/10 ratkaisu on olemassa olevan tilanteen mukainen. Säilytettävän ympäristön AO/s-merkinnällä on yleiskaavan mukaisesti osoitettu yhtenäistä rintamiestaloasutusta Karjalaistien ja Tuurinkorventien varressa (osa kortteleista 315, 318 ja 364). Rakentaminen tulee tyylin ja mittasuhteiden osalta sovittaa alueen rakennuskantaan. Rakennuksen pääasiallinen julkisivun materiaali on peittomaalattu lauta tai rappaus. AR- ja AP-alueet Kaavassa on osoitettu 19

21 40 AR- tai AP- rakennuspaikkaa, joiden keskimääräinen koko on 2964 m 2. Toteutumattomat rakennuspaikat (liitteet 1a,1b ja 1c): AR, AP: yhteensä m 2, 33 taloa, noin 130 asuntoa Rivitaloalueilla (AR) kerrosluku on nykytilanteen mukaisesti yksi (I). Asuinpientalojen (AP) alueilla kerrosluku pääsääntöisesti kaksitasoratkaisun salliva (I u ¾) ja joissakin kortteleissa yksi (I). Rakennusoikeus vaihtelee välillä e=0,20-0,30. Valtatien melualueella sijaitsevan korttelin 322 rakennuspaikoille 4 ja 5 ei saa myöntää rakennuslupaa ennen kuin valtatien linjauksen siirtoa koskeva rakennustyö on käynnistetty Teollisuusalueet ja toimitilarakennusten korttelialueet Voimassa olevan asemakaavan mukaisia teollisuusalueita, jotka liittyvät läheisesti asutukseen, on muutettu toimitilarakennusten varaukseksi (KTY, KTY-1). Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. KTY-1-alueilla voi säilyttää olemassa olevan asunnon. Teollisuusalueeksi (T, TT) on osoitettu voimassa olevan asemakaavan mukaisia teollisuusalueita (radan varressa kortteli 359 ja Niinimäentien varressa korttelit 580 ja 581). Enimmäiskerrosluku on kaksi. Rakennusoikeus säilyy voimassa olevan kaavan mukaisena (e=0,30-0,40) Erityisalueet Linkkimaston/hiekkavaraston alue on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET-2). Alueelle ei saa sijoittaa saa sijoittaa toimintaa, joka aiheuttaa melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiritä ympäristölle. Rakennusoikeus on e=0, Muut alueet Virkistysalueet ja suojaviheralueet Asuntoalueiden sisäiset virkistysalueet (VL) säilyvät pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Joitakin vähäisiä ja tarpeettomia virkistysalueita on poistettu ja osoitettu kortteleiden lisäalueeksi. Yleisessä virkistysaluekäytössä oleva osa korttelista 354 on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Melualueelle sijoittuvat viherväylät ja suoja-alueen luonteiset voimassa olevan asemakaavan mukaiset virkistysaluesuikaleet on osoitettu suojaviheralueeksi (EV). Keskeiselle paikalle on osoitettu voimassa olevan asemakaavan tarkoittama leikkipuisto (VK) Katu- ja liikennealueet Valtatien alue on osoitettu maantien alueeksi (LT) lunastetun tiealueen mukaisesti. Olemassa oleva kevyen liikenteen alikulku Parolantien kohdalla on osoitettu (a). Olemassa olevat ajoyhteydet kevyen liikenteen väylällä on osoitettu merkinnällä ajo. 20

22 Kaavaratkaisu perustuu olemassa olevaan tieverkkoon. Vielä rakentamattomia katuvarauksia ovat: Tillolantien itäpää, Hoijakankuja ja Myyränpolku (oleva tilustie). Korttelin 320 itäosan rakennuspaikoille 16,18 ja 20 on osoitettu rasitteena ajoyhteys (ajo) Joukolantieltä M-alueen kautta. Ajorataan liittyviä uusia kevyen liikenteen väyliä varten on varattu tilaan seuraavasti: Tillolantie (rakentamaton tieosuus), Karjalaistie välillä Tillolantie Tuurinkorventie, Tuurinkorventie välillä Karjalaistie-Hoijakantie, Vossikankujan eteläosa. Vossikankujan ja Luokkitien välille on suunniteltu viheralueen (VL, VK) kautta sijainniltaan ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.41 Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan Maakuntakaava Maakuntakaavan sisältö on selvitetty kohdassa Kaavaratkaisu on maakuntakaavan mukainen Yleiskaava Yleiskaavan sisältö on selvitetty kohdassa Kaavaratkaisu on sopusoinnussa yleiskaavan kanssa Vaikutus rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Kaavalla ei suunnitella oleellisia muutoksia olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön eikä sillä siten suunnitella muutoksia olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen Palvelut ja sosiaaliset vaikutukset Asunnot ja työpaikat tukeutuvat palveluiden osalta Kausalan taajaman palveluihin, jotka sijaitsevat alueen tuntumassa. Kaavaratkaisu perustuu olemassa olevaan tilanteeseen eikä sillä ole nähtävissä erityisiä sosiaalisia vaikutuksia Virkistysalueet Asuntoalueiden sisäiset virkistysalueet (VL) säilyvät pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Joitakin vähäisiä ja tarpeettomia virkistysalueita on osoitettu rakennuspaikkojen lisäalueeksi Liikenteelliset vaikutukset Ajouevoliikenne 21

23 Kaavan tieverkkoratkaisu säilyy toiminnallisesti nykytilanteen mukaisena. Liittyminen valtatielle hoidetaan olemassa olevien liittymien kautta. Liittymät on kanavoitu vastaamaan nykyistä liikennettä. Kouvola-Lahti tie on valtatieluokan tie (Valtatie 12). Valtatien nykyinen liikennemäärä on noin 8000 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 14 %. Tien liikenteellinen asema tulee muuttumaan Kausalan ohitustien toteutuksen jälkeen valtatiestä seututieksi. On arvioitu, että ohitustien rakentamisen jälkeen Kausalan taajamassa nykyiselle valtatielle jää vuoden 2020 tilanteessa ja vuoden 2040 tilanteessa ajoneuvoa vuorokaudessa. Kevyen liikenteen puutteet ja tuvallisuus Kevyen liikenteen verkossa puuttuvien kevyen liikenteen yhteyksien seurauksena turvallisuuteen ja toimivuuteen liittyviä puutteita seuraavilla osuuksilla: Tillolantien ja Parolantien välinen yhteys Karjalaistie välillä Tillolantie Tuurinkorventie, Tuurinkorventie välillä Karjalaistie-Hoijakantie, Vossikankujan eteläosa. Vossikankujan ja Luokkitien välille tarvitaan kevyen liikenteen yhteys viheralueelle. Vossikankujalta on tarpeen kehittää kevyen liikenteen yhteys Eerolantielle VL-alueen ja Aallontien kautta. Kevyen liikenteen yhteystarpeet on esitetty lisäksi liitteessä Rakennettu kulttuuriympäristö Kohdassa todet rakennetun ympäristön arvot on otettu huomioon seuraavasti: Säilytettävän ympäristön AO/s-merkinnällä on yleiskaavan mukaisesti osoitettu yhtenäistä rintamiestaloasutusta Karjalaistien ja Tuurinkorventien varressa (osa kortteleista 315, 318 ja 364). Rakentaminen tulee tyylin ja mittasuhteiden osalta sovittaa alueen rakennuskantaan. Rakennuksen pääasiallinen julkisivun materiaali on peittomaalattu lauta tai rappaus Vesihuolto Kaava-alue on olemassa olevan vedenjakelu- ja viemäriverkon piirissä (kohta 3.138) Vaikutus luontoon ja luonnonympäristöön Kysymyksessä on pääosin rakennettu alue. Korttelialueet ovat voimassa olevan asemakaavan mukaisia korttelialueita. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja Taloudelliset vaikutukset Kaavaratkaisu on taloudellisesti edullinen, sillä se tukeutuu olemassa olevaan katuverkkoon sekä vesijohto- ja viemäriverkkoon (kohta 3.138) Ympäristöhäiriöt Pääteiden melu sekä rautatien melu ja tärinä Rautatien melu ja tärinä sekä valtatien melu on selvitetty kohdassa ja liitteessä 2. 22

24 Uusien asuinrakennuspaikkojen suhde melu- ja tärinäalueisiin on esitetty liitteessä 2. Kaikki melualueelle sijoittuvat korttelit ovat voimassa olevan asemakaavan mukaisia korttelialueita. Uusia asuntoalueita ei melualueelle ole suunniteltu. Korttelin 322 rakennuspaikkojen 4 ja 5 rivitalot sijoittuvat alueelle, jossa valtatien nykyinen päivämelu on db. Eteläpuolelle aukeavat pihat jäävät rakennuksen suojaan siten, että seinustan oleskelupihalla melutaso jää väistämättä ympäristön melutasoa alhaisemmaksi. Rakennuspaikat täyttävät nykytilanteessakin melulle asetettavat vaatimukset ja valtatien siirtymisen jälkeen tilanne paranee oleellisesti. Tätä aluetta koskee seuraava toteuttamisen ajoitusta koskeva määräys: Korttelin 322 rakennuspaikoille 4 ja 5 ei saa myöntää rakennuslupaa ennen kuin valtatien linjauksen siirtoa koskeva rakennustyö on käynnistetty. Korttelin 355/3 uudet rivitalot sijoittuvat alueelle, jossa rautatien päivämelu on alle kriittisen 55 db:n melutason. Vielä on otettava huomioon, että alue on varattu asumiseen myös voimassa olevassa asemakaavassa. Aluetta koskee seuraava tärinäsuojausta koskeva määräys: Kortteleissa 315 ja 355/3 rautatieliikenteestä johtuva rakennuksen tärinä ja runkomelu tulee tarvittaessa selvittää rakennusluvan yhteydessä ja rakennus tulee tarvittaessa vaimentaa runkomelua vastaan. Rakennuksen tärinä- ja runkomelusuojauksessa tulee noudattaa VTT:n ohjearvoja. Asuintilojen osalta tulee soveltaa runkomelun tunnusluvun ylärajaa Lprm= 35 db. Kortteleissa 315 ja 355/3 makuutilat tulee pyrkiä sijoittamaan rakennuksen niihin osiin, joissa rautatien melu on vähäisin. Melualueelle sijoittuville kortteleille on annettu seuraava meluntorjuntaa koskeva määräys: Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba Pohjavesi Osa alueesta on vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Pohjavesialue on osoitettu kaavakartassa (pv). Pohjavesialuetta koskevat seuraavat määräykset: Rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 3 luvun 2 (pohjaveden muuttamiskielto), ympäristönsuojelulain 1 luvun 7 (maaperän pilaamiskielto) sekä 1 luvun 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia laitoksia ja rakenteita, jotka aiheuttavat pohjaveden likaantumista ja muuttumista. Jätevesiä ei saa päästää pohjavesiin. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle katettuun vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. Korttelissa 580 sijaitsee huoltoasema pohjavesialueella. Kaavassa ei ole osoitettu varausta huoltoasemalle. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen aikataulu Rakentamattomien rakennuspaikkojen toteuttamisesta ei ole päätöksiä. 23

25 6.2 Kaavan havainnollistaminen Kaavan havainnekuva on esitetty liitteissä 1a, 1b ja 1c. Helsinki Täydennetty KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1a, 1b, 1c. Havainnekuva 2. Melu- ja tärinäalueet 3. Kevyen liikenteen yhteyksien tarve 4. Seurantalomake Erilliset asiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24