IITTI KAUSALA. ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Luonnos. KAUSALAN LÄNTINEN OSA-ALUE Aholanpelto, Holstila, Teilimäki

Transkriptio

1 IITTI KAUSALA KAUSALAN LÄNTINEN OSA-ALUE Aholanpelto, Holstila, Teilimäki ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Luonnos Vireille tulosta ilmoitettu KH:n päätöksellä Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty valtuustossa Diaarinumero Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p , phartikainen@kolumbus.fi

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Pohjoisessa alue rajautuu valtatiehen, etelässä rautatiehen ja idässä Iitintiehen sekä Koulukatuun. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Kausalan läntinen osa-alue. Kaavan tarkoitus Voimassa oleva asemakaava on osin vanhentunut. Sen uudistamisen suuntaviivat on osoitettu v hyväksytyssä yleiskaavassa. Asemakaavaan sisältyy mm. seuraavia puutteita/muutostarpeita: Alue on rakentunut osittain voimassa olevan asemakaavan vastaisesti. Liikenne- ja puistoaluevaraukset tarkistetaan vastaamaan todellista tarvetta. Rakenteen tiivistäminen. Liikenneturvallisuuden parantaminen. Asemakaava uudistetaan ja laaditaan ajantasaiselle pohjakartalle. Kaava sovitetaan toteutuneeseen tilanteen mukaiseksi ja kaava ajanmukaistetaan merkinnöiltään ja määräyksiltään. Yhtä aikaa kaavamuutoksen kanssa laaditaan eri hankkeena asemakaavan kumoaminen, joka koskee mm. laajoja maa- ja metsätalousalueita Teilimäentien pohjois- ja eteläpuolella. 1

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Korttelialueet Liikenneratkaisut Viheralueet Suojelu ja rakennetun ympäristön vaaliminen Tekninen huolto LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja pohjavesi Luonnonympäristö Pohjavesi Rakennettu ympäristö Väestö, työpaikat ja palvelut Rakennettu kulttuuriympäristö Rakennuskanta Tieverkko ja liikenneympäristö Rautatie Muinaismuistot Tekninen huolto Ympäristön häiriötekijät Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Laaditut suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Työn käynnistysvaiheen tavoitteet Tutkitut vaihtoehdot ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne

4 5.11 Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Pientalojen korttelialueet Asuin- ja liikerakennusten korttelialueet Huoltoaseman alue ja toimitilarakennusten korttelialueet Erityisalueet Muut alueet Virkistysalueet ja suojaviheralueet Katu- ja liikennealueet Kaavan vaikutukset Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan Maakuntakaava Yleiskaava Vaikutus rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Palvelut ja sosiaaliset vaikutukset Virkistysalueet Liikenteelliset vaikutukset Rakennettu kulttuuriympäristö Vesihuolto Vaikutus luontoon ja luonnonympäristöön Taloudelliset vaikutukset Ympäristöhäiriöt Pääteiden melu sekä rautatien melu ja tärinä Pohjavesi ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttamisen aikataulu Kaavan havainnollistaminen

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus päätti Kausalan asemakaavan ajantasaistamisesta 7 vaiheessa. Kunnanhallitus päätti alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut yleisesti nähtävän.. Kaavoitustoimikunta hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaavoitustoimikunta käsittelee asemakaavaluonnoksen ja päättää sen nähtäville asettamisesta MRA 30 :n mukaisesti. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävänä valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) - välisen ajan. Asemakaavaehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä - välisen ajan. 2.2 Asemakaava 2.21 Korttelialueet Asuntoalueet Kaava-alue on pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukaisessa käytössä. Toteutumattomia asuinrakennusten rakennuspaikkoja on vähän ja ne ovat voimassa olevan asemakaavan mukaista korttelialuetta. Näistä merkittävimpiä ovat: Anttilantien ja Anttilankujan päässä AO korttelit 237 ja 238 Honkatien alkupäässä AP kortteli 269. Anttilantien varressa toteutumatonta AP-aluetta korttelissa 235. Koulukadun varressa vajaasti rakennettu kortteli 216. AO-alueilla on joitakin rakentamattomia rakennuspaikkoja. Lisäksi kaavan rakennusoikeus ja rakennusalat mahdollistavat suurien rakennuspaikkojen jakamisen. Asuntoalueiden täydennysrakentaminen perustuu lähes yksinomaan olemassa olevaan katuverkkoon. Asuntoalueiden täydennysrakentamista koskevat oleelliset muutokset nykytilanteeseen on osoitettu liitteessä 1. Pääosa voimassa olevan asemakaavan mukaisista asuntoalueista on rakennettu. Rakennusoikeudet ovat pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukaiset. Rakennusoikeuksia on yhtenäistetty. Vallitseva omakotitalon (AO) rakennusoikeus on 20 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,20). Rivitalojen (AR) alueilla rakennusoikeus on voimassa olevan kaavan mukaisesti pääsääntöisesti e=0,25. AP-alueilla rakennusoikeus vaihtelee välillä e=0,15-0,20. Asuin- liikekorttelit Olemassa oleva asuin-liikekortteli (234) on osoitettu edelleen tähän käyttöön (AL). Kerrosluku on nykytilanteen mukaisesti yksi ja rakennusoikeus on voimassa olevan kaavan mukaisesti e=0,40. Huoltoasema ja toimitilarakennusten alueet 4

6 Olemassa oleva huoltoasema valtatien kiertoliittymän vieressä on osoitettu nykytilanteen ja voimassa olevan asemakaavan mukaisesti edelleen huoltoaseman alueeksi (LH). Huoltoaseman lisäksi alueelle saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja enintään 400 kerrosala-m 2. Voimassa olevan asemakaavan mukaisia teollisuusalueita, jotka liittyvät läheisesti asutukseen, on muutettu toimitilarakennusten varaukseksi (KTY, KTY-1). Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. KTY-1-alueilla voi säilyttää olemassa olevan asunnon. Voimassa olevan kaavan mukainen AL-kortteli Koulukadun, Koulukujan ja Asematien välisessä saarekkeessa on osoitettu toimitilarakentamisen kortteliksi, jossa olemassa olevan asunnon säilyttäminen on sallittua (KTY-1) Liikenneratkaisut Valtatien alue on osoitettu maantien alueeksi (LT) lunastetun tiealueen mukaisesti. Olemassa oleva kevyen liikenteen alikulku valtatien kiertoliittymän kohdalla sisältyy LT-aluetta koskevaan varaukseen. Kaavaratkaisu perustuu olemassa olevaan tieverkkoon. Vielä rakentamattomia katuvarauksia ovat: Anttilankujan vähäinen jatke, Hallitien vähäinen jatke olemassa olevan tilanteen mukaisesti ja Kulkusenkujan jatkaminen olemassa olevan kevyen liikenteen väylän kohdalla. Kevyen liikenteen yhteydet perustuvat vähäliikenteisiin tonttikatuihin, niitä yhdistäviin kevyen liikenteen väyliin sekä olemassa oleviin kevyen liikenteen väyliin. Olemassa oleva verkosto ilmenee kohtien 1.1 ja kuvista. Ajorataan liittyvää uutta kevyen liikenteen väylää varten on varattu tilaan seuraavasti: Anttilantie välillä Koulukatu Aholanpellontie 2.23 Viheralueet Asuntoalueiden sisäiset virkistysalueet (VL) säilyvät pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukaisina, mutta valtatien melualueelle sijoittuvat virkistysalueet on muutettu suojaviheralueeksi (EV). Kaava-alueelle on osoitettu kaksi leikkipuistoa (VK), joista Honkatien ja Mäntytien risteykseen osoitettu leikkipuisto on uusi. Pieniä leikkipuistoja voi lisäksi sijoittua kaavan mukaisille lähivirkistysalueille (VL). Voimassa olevassa asemakaavassa on kiertoliittymän vieressä huoltoasemavaraus Juoksijantien ja valtatien välissä. Varaus on muutettu suojaviheralueeksi (EV). VL-alueille on osoitettu yhteensä viisi puistomuuntamon (pm) varausta Suojelu ja rakennetun ympäristön vaaliminen Säilytettävän ympäristön AO/s-merkinnällä on yleiskaavan mukaisesti osoitettu yhtenäistä asutustoiminnan tai jälleenrakennuskauden asutusta Teilimäessä (korttelit ), Holstilankujalla (kortteli 271), Kulkusenkujan ja Tiukutien varressa (korttelit 219, 223, 224 sekä osa kortteleista 218 ja 225). Rakentaminen tulee tyylin ja mittasuhteiden osalta sovittaa alueen rakennuskantaan. Rakennuksen pääasiallinen julkisivun materiaali on peittomaalattu lauta tai rappaus. Säilyttämistä koskeva merkintä perustuu yleiskaavaan sekä sen pohjana olevaan Iitin Kirkonkylän Kausalan osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitykseen. 5

7 Korttelin 236 rakennukset on suojeltu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti Tekninen huolto Alue on lähes kauttaaltaan vedenjakelun ja viemäröinnin piirissä. Vähäistä vesihuoltoverkon sekä katujen täydennysrakentamista tarvitaan korttelissa 237 ja 238 (Anttilantien päässä). Alueen läpi kulkee 20 kv:n pohjois/eteläsuuntainen sähkölinjoja, jotka sijoittuu EV- ja VLalueelle. KSS Verkko Oy:n ilmoituksen ( ) ilmoituksen mukaan kyseinen ilmakaapeli korvataan katualueelle (Anttilantie-Aholanpellontie) sijoitettavalla maakaapelilla. Lisäksi tarvitaan alustavan arvion mukaan yhteensä kuusi muuntajan paikka. Muuntajapaikan kokotarve on 3,95x2,20 m. KSS Verkko Oy:n alustavan suunnitelman peusteella VL-alueille on osoitettu yhteensä viisi puistomuuntamon (pm) varausta ja lisäksi Metsä-Anttilan rakennuspaikasta (kortteli 236) on erotettu puistomuuntamoa varten ET-3-varaus. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Alue on rakennettua taajama-aluetta niin kuin oheisesta peruskartasta ilmenee. Kausalan palvelut sijaitsevat alueen tuntumassa. Alueella on lukio ja päiväkoti. Valtatien 12 tuntumassa on huoltoasema, teollisuutta ja kaupallisia palveluita. Muu osa rakennetuista alueista on pientaloaluetta. Länsiosassa (Lyöttilänsillanmäki) on kylämäistä asutusta. Pohjoisessa alue rajautuu valtatiehen, jonka liikenteellinen asema muuttuu Kausalan ohitustien rakentamisen jälkeen (maakuntakaavan ja yleiskaavan varaus). Idässä alue rajautuu Iitintiehen. Valtatie ja Iitintie aiheuttavat meluhaittaa. Etelässä alue rajautuu rautatiehen, joka aiheuttaa melu- ja tärinähaittaa. 6

8 3.12 Luonnonympäristö ja pohjavesi Luonnonympäristö Alue on pääosin rakennettua aluetta (kohdan 3.11 kartta), jonka pääasiallinen maakäyttö on jo ratkaistu voimassa olevalla asemakaavalla (kohta 3.23). Rakentamattomat korttelialueet ovat voimassa olevan asemakaavan mukaista korttelialuetta. Kaavoitusta varten on v laadittu luonnonoloja koskevia selvitys (Aholanpellon, Teilimäen ja Holstilan asemakaava-alueen muutos ja osittainen kumoaminen. Luonto- ja maisemaselvitys Karttaako Oy/Mikko Siitonen). Selvitys koskee myös pääosaa siitä läntisestä alueesta, jossa asemakaava kumotaan yhtä aikaa käsillä olevan asemakaavamuutoksen kanssa. Selvitysalueen kuviokartta. Selvitysalueelta ei tavattu luonnonsuojelullisesti merkittäviä luontokohteita tai suojeluarvojen kannalta merkittävää lajistoa. Valtaosa alueen metsistä on tällä hetkellä taimikkoa tai hakkuuaukkoa. Varttuneet metsikkökuviot sijaitsevat hajallaan taajama-asutuksen ja hakkuualueiden väleissä. Selvitysalueella on esiintynyt uhanalaista liito-oravaa vielä 1990-luvun lopulla, mutta nykykunnossaan alueen luonto ei tarjoa sille käyttökelpoisia elinympäristöjä. 7

9 Taajaman lähimetsinä alueen varttuneilla metsikkökuvioilla on maisemallista ja virkistyskäyttöön sekä opetukseen (koulut ja päiväkoti) liittyvää arvoa. Yksittäisistä osa-alueista on kuvio 2 ja sen sisään jäävä kuvion 1 lohko edellä mainituista ja luontoarvoihin liittyvistä syistä merkittävin. Kuvioilla 12 ja 13 (purovarsi) on merkitystä liikenteen, varikkoalueen ym. toimintojen sekä asutuksen välisinä suojavyöhykkeinä. Luonto- ja maisemaselvityksen perusteella ei ole tarpeen antaa muita kaavoitusta koskevia suosituksia Pohjavesi Alueen koilliskulma (osa korttelista 233) on olemassa olevien selvitysten perusteella vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Alueella sijaitsee yritystoimintaa ja huoltoasema. ELY-keskuksen kanssa pidetyssä neuvottelussa ELY-keskuksen edustajat totesivat, että pohjavesaluiden rajauksen täsmentämistä koskeva selvitystyö on käynnistymässä. Maaperäkarttojen ja maanrakennustöissä kertyneen paikallistiedon perusteella on arvioitavissa, että alue on savikkoa ja pohjavesialue ei ulotu tässä kohtaa valtatien eteläpuolelle Rakennettu ympäristö Väestö, työpaikat ja palvelut Kausalan asukasluku on noin 4000 asukasta. Kausalan keskeiset kaupalliset palvelut ja hallintopalvelut sijaitsevat käsillä olevan alueen tuntumassa. Korttelissa 233 on huoltoasema sekä yritystoimintaa (KTY-alueet). KTY-1-alueella on kunnan varikko ja asunto. Korttelissa 234 on kaupallisia palveluita Rakennettu kulttuuriympäristö Hämeenlinnasta Salpausselän harjuja pitkin Lappeenrantaan ja sieltä Viipuriin kulkevaa 300 km pitkä Ylinen Viipurintie kulkee kaava-alueen läpi. Tie on yksi Suomen kolmesta keskiaikaisesta pääreitistä. 8

10 Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöalueet: (Kymenlaakson seutukaavaliitto 1992). 17. Koulukatu- Anttilantie-Kulkusenkuja 36. Metsälä- Anttila Rakennetun kulttuuriympäristön osalta kaavoitus nojautuu lisäksi seuraaviin selvityksiin: 1. Iitin Kirkonkylän- Kausalan osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys, Lahden ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus 2008, K-S ympäristökeskus, Sirpa Törrönen. Iitin Kirkonkylän- Kausalan osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys, Lahden ammattikorkeakoulu, Seuraava yhteenveto perustuu em. selvitykseen. Käsillä olevan kaava-alueen arvokkaat ympäristöt (ote laajemman alueen kartasta: Kausala- Kirkonkylän arvokkaat ympäristöt. 5 Aholanpelto: Alueella on Metsä-Anttilan päärakennus 1900-luvun alusta sekä yhtenäinen jälleenrakennuskauden asuinalue. 10 Kaivomäki: Pääosa rakennuskannasta on rakennettu 1930-luvun lopun ja 1950-luvun lopun välillä. 12 Teilimäki: Teilimäen asuinalue on sijoittunut kahden mäen väliin. Alue on metsäinen ja siellä on pääasiassa 1950-luvun omakotitaloja, jotka sijoittuvat mäenrinteelle. Ylinen Viipurintie kulki aikoinaan kylän läpi. 31 Kausalan lukio: Lukio edustaa 1960-luvun koulurakentamista nauhamaisine ikkunoineen. Katosrakenteet on toteutettu myöhemmin. Ylinen Viipurintie (punainen linjaus). 9

11 Kausala-Kirkonkylän arvokkaat ympäristöt Iitin Kirkonkylän- Kausalan osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitykseen sisältyvät kohteet: 10

12 3.133 Rakennuskanta Alueen rakennuskanta on pääosin melko nuorta ja se on toteutettu pääosin 1970-luvun lopun jälkeen. Vuoden 1964 peruskartasta selviää, että alueen rakennuskanta on pääosin nuorta. V alueen rakennuskanta muodostui pääosin asutustoiminnan tuloksena syntyneistä alueista (Teilimäki, Holstila, Kulkusenkuja, Tiukutie). Rakentaminen on tukeutunut alueen läpi johtavaan Vanha Viipurintiehen. 11

13 K 233: Huoltoasema, kunnan varikko, teollisuustyyppistä yritystoimintaa K 234: Palvelualan työpaikkoja Aholanpellon vanhempi asutus (Kulkusenkuja, Tiukutie, Aholantie) on syntynyt jälleenrakennuskauden tuloksena luvuilla. Alue muodostaa yhtenäisesti rakennetun vaalimisen arvoisen kokonaisuuden. Kuvassa Tiukutie Aholanpellon uudempi asutus (Aholantie, Välitie, Aholanpellontie, Pellontie) on pääosin ja 1980 luvuilta. 12

14 Teilimäen (Lyöttilänsillanmäki) asutus on syntynyt asutustoiminnan tuloksena pääosin 1950-luvun jälkipuoliskolla. Metsä-Anttilan rakennuskanta ja pihapiiri muodostavat vaalimisen arvoisen kokonaisuuden. Alemmassa kuvassa näkyy rakennuspaikalla sijaitseva muuntaja, joka korvataan puistomuuntamolla (ET-3- varaus rakennuspaikan eteläkärjessä) 13

15 Teilimäessä on rappeutunut tanssilava (K 286/3). Näkymä tanssilavalta Teilimäen uudelle asuntoalueelle Teilimäen uuden asuntoalueen (Honkatien ympäristö, K ) rakentaminen on aloitettu 1980-luvulla ja on jatkunut näihin päiviin saakka Tieverkko ja liikenneympäristö Kouvola-Lahti tie on valtatieluokan tie (Valtatie 12). Iitintie on seututie. Muut kaava-alueen tiet ovat katuja. Alueen katuverkko ja tärkeät kevyen liikenteen yhteydet ovat lähes valmiina. Kouvola-Lahti tien liikennemäärä on noin 8000 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 14 %. Tien liikenteellinen asema tulee muuttumaan Kausalan ohitustien toteutuksen jälkeen, jolloin liikennemäärät ja raskaan liikenteen osuus romahtavat. On arvioitu, että ohitustien rakentamisen jälkeen Kausalan taajamassa nykyiselle valtatielle jää vuoden 2020 tilanteessa ja vuoden 2040 tilanteessa ajoneuvoa vuorokaudessa. Ohitustietä koskeva varaus sisältyy maakuntakaavaan ja yleiskaavaan, mutta tien toteutuksesta ei ole päätöstä. Iitintie on seututieluokan maantie. Tien vieressä on molemmin puolin kevyen liikenteen väylä. Valtatien kohdalla on alikulkutunneli Rautatie Kaava-alue rajautuu rautatiehen, joka ei sisälly kaavamuutosalueeseen. 14

16 3.137 Muinaismuistot Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Ote muinaisjäännösrekisteristä &taulu=t_kohde&tunnus= Tekninen huolto Alueen läpi kulkee 20 kv:n pohjois/eteläsuuntainen sähkölinjoja, jotka sijoittuu EV- ja VLalueelle. KSS Verkko Oy:n ilmoituksen ( ) ilmoituksen mukaan kyseinen ilmakaapeli korvataan katualueelle (Anttilantie-Aholanpellontie) sijoitettavalla maakaapelilla. Lisäksi tarvitaan alustavan arvion mukaan kuusi muuntajan paikka. Muuntajapaikan koko on 3,95x2,20 m. Alue on vedenjakelun ja viemäröinnin piirissä. Teilimäen kylän linjat puuttuvat vielä kartasta. 15

17 Pieni osa alueesta on kaukolämmön piirissä Ympäristön häiriötekijät Valtatien melu Kouvola-Lahti valtatien nykyinen liikennemäärä on noin 8000 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 14 %. On arvioitu, että ohitustien rakentamisen jälkeen Kausalan taajamassa nykyiselle valtatielle jää vuoden 2020 tilanteessa ja vuoden 2040 tilanteessa ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatien ja Iitintien nykyinen (2006) päivämelu on esitetty seuraavissa kuvissa. Lähde: Valtatien 12 yleissuunnitteluun liittyvät meluselvitykset,

18 Valtatien ja Iitintien meluennuste. Päivämelu Lähde: Valtatien 12 yleissuunnitteluun liittyvät meluselvitykset, Rautatien tärinä ja melu Kouvolan seudun Rataympäristöselvityksen (2007) ensimmäisessä vaiheessa tehtyjen kyselytutkimusten perusteella tärinästä kärsitään eniten Kausalan taajaman eteläosissa. Tärinä häiritsi pääosaa kyselyyn vastanneista (77 %) niissä rakennuksissa, jotka sijaitsivat alle 200 metrin etäisyydellä radasta. Ratahallintokeskuksen melu- ja tärinäselvityksen keskeiset tulokset on esitetty liitteessä Maanomistus Rakennetut alueet ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Kunnan maat on osoitettu vihreällä. 17

19 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt -nimisen maakuntakaavan. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Osa alueesta on tärkeää pohjavesialuetta (pv). Ympäristöministeriö vahvisti Kymenlaakson maakuntakaavan, kauppa ja merialue. Kaavassa on osoitettu Vt 12 uusi linjaus Jokuesta länteen. Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, jossa on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava Yleiskaava Kirkonkylä-Kausalan oikeusvaikutteinen osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa

20 Yleiskaavassa on osoitettu seuraavia varauksia: asuntoalue (A), pientalovaltainen asuntoalue (AP), kyläalue tai kylämäisen asutuksen alue (AT), työpaikka-alue (TP), yleisten rakennusten alue (PY-1), palvelujen ja hallinnon alue (P)). Kulttuurihistorian kannalta arvokkaat alueet on osoitettu sk-rajauksella (punainen katkoviiva). Pääteiden varteen on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve (musta palloviiva). Alueen koilliskulma on vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta (pv). Alueen läpi on osoitettu kunnan sisäinen ulkoilun pääreitti, jonka sijainti on ohjeellinen (vihreä palloviiva) sekä taajaman sisäinen ulkoilun yhteystarve, jonka sijainti on ohjeellinen (vihreä palloviiva). Kaava osoittaa kortteleiden sisäisiä viheralueita. Rautatien viereen on osoitettu meluntorjunnan tarve. Valtatien ja Iitintien tieluokka on seututie/pääkatu Asemakaava Voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmä on esitetty seuraavissa kaavaotteissa. Tarkemmassa mittakaavassa yhdistelmä on nähtävissä internetsovelluksesta osoitteessa Voimassa oleva asemakaava itäosa 19

21 Voimassa oleva asemakaava länsiosa. Rajaus sisältää myös kumottavat alueet. Kumoaminen hoidetaan kaavamuutoksen kanssa yhtä aikaa, mutta eri hankkeena Rakennusjärjestys 20

22 Kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan v Pohjakartta Kunta ylläpitää pohjakarttaa. Kaavamuutosalueen osalta pohjakartta on tarkastettu ajan tasalle v Iitin kunnan maanmittausteknikko on hyväksynyt kartan Laaditut suunnitelmat Asemakaavoituksen pohjaksi on olemassa seuraavia suunnitelmia: Kausalan-Kirkonkylän osayleiskaava Valtatien 12 parantamisen yleissuunnitelma välillä Uusikylä-Tillola, K-S ELY-keskus 2010 Kouvolan seudun rataympäristöselvitys, Nykytila, Ratahallintokeskus/Sito Oy, 4/2007 Kouvolan seudun rataympäristöselvitys, Toimenpideohjelma, Ratahallintokeskus/Sito Oy, 9/2007. Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus Iitin Kirkonkylän- Kausalan osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys, Lahden ammattikorkeakoulu, Tärinän vaikutusalueen laajuuden kartoitus, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, Koulukadun kevyen liikenteen suunnitelma. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Voimassa oleva asemakaava on vanhentunut. Useana palasena tehty asemakaava siirretään uudelle pohjakartalle. Kaava sovitetaan toteutuneeseen tilanteen mukaiseksi ja kaava ajanmukaistetaan merkinnöiltään ja määräyksiltään. Kaavaa korjataan siten, että kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseksi laaditut suunnitelmat ja tiedossa olevat tarpeet voidaan toteuttaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus päätti Kausalan asemakaavan ajantasaistamisesta 7 vaiheessa. Kunnanhallitus päätti käsillä olevan alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ) Vireilletulo Kunnanhallitus päätti käsillä olevan alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 21

23 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä - ja siitä on tiedotettu maanomistajille sekä osallisille viranomaisille. Kaavoitustoimikunta käsittelee kaavaluonnoksen ja päättää sen nähtäville asettamisesta MRA 30 :n mukaisesti. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävänä valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) - välisen ajan. Asemakaavaehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä - välisen ajan. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.41 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää mm. kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia sitovia velvoitteita. Ne koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain jotakin tiettyä kaavatasoa. Seuraavassa on esitetty ne erityistavoitteet, jotka koskevat konkreettisesti käsillä olevaa kaavaa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta. Uusia asuinalueita muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Yleiskaavan asettamat tavoitteet Yleiskaava osoittaa alueen kehittämisen keskeiset tavoitteet (kohta 3.22) Työn käynnistysvaiheen tavoitteet Voimassa oleva asemakaava on osin vanhentunut. Sen uudistamisen suuntaviivat on osoitettu v hyväksytyssä yleiskaavassa. Asemakaavaan sisältyy mm. seuraavia puutteita/muutostarpeita: 22

24 Alue on rakentunut osittain voimassa olevan asemakaavan vastaisesti. Liikenne- ja puistoaluevaraukset tarkistetaan vastaamaan todellista tarvetta. Rakenteen tiivistäminen. Liikenneturvallisuuden parantaminen. Asemakaava uudistetaan ja laaditaan ajantasaiselle pohjakartalle. Kaava sovitetaan toteutuneeseen tilanteen mukaiseksi ja kaava ajanmukaistetaan merkinnöiltään ja määräyksiltään Tutkitut vaihtoehdot Alue on jo pääosin rakennettu, minkä seurauksena luontevia rakenteellisia vaihtoehtoja ei muodostu. Vaihtoehdot koskevat yksityiskohtia. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.11 Mitoitus Kaavan mitoitus on pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukainen ja valtaosa siitä on jo toteutettu. Kaavan korttelialueet on yleensä osoitettu rakentamiseen myös voimassa olevassa kaavassa. Asuntoalueet (AO, AR, AP) Kaavassa osoitetut asuinrakennusten rakennuspaikat: AO: 149 rakennuspaikkaa, joiden keskimääräinen koko on 1520 m 2, yhteensä 22, 64 ha AR, AP: 23 rakennuspaikkaa, joiden keskimääräinen koko on 3591 m 2, yhteensä 8,26 ha Yhteensä 30,90 ha Toteutumattomat asuinrakennusten rakennuspaikat (liite 1): AO: 12 rakennuspaikkaa, noin 40 asukasta AR, AP: yhteensä m 2, 6 taloa, noin 25 asuntoa, noin 50 asukasta Yritystoiminnan alueet Yritystoiminnan (KTY, KTY-1) alueet (3,95 ha) vastaavat pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan T-alueita. Alueet ovat pääpiirteissään kaavan mukaisessa käytössä. Korttelissa 270 (Koulukuja) voimassa olevan kaavan mukainen AL-varaus on muutettu KTY-1-alueeksi Palvelut Alueen asunnot ja työpaikat tukeutuvat palveluiden osalta Kausalan taajaman palveluihin, jotka sijaitsevat kaavamuutosalueen tuntumassa. Palveluihin on turvallinen kevyen liikenteen yhteys. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavalla suunniteltu rakentaminen on luonteeltaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen vähäistä täydentämistä. Rakennetun ympäristön kulttuuriarvot on otettu huomioon tehtyihin inventointeihin nojautuen. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. 23

25 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet Pientalojen korttelialueet AO-alueet Kaavassa on osoitettu 149 AO- rakennuspaikkaa, joiden keskimääräinen koko on 1520 m 2. Näistä 12 on rakentamattomia. Vallitseva rakennusoikeus on 20 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,20). Kerrosluku on toteutuneen tilanteen mukaisesti pääsääntöisesti kaksitasoratkaisun salliva (I u ¾) tai nykytilanteen mukaisesti yksi (I). Säilytettävän ympäristön AO/s-merkinnällä on yleiskaavan mukaisesti osoitettu yhtenäistä asutustoiminnan tai jälleenrakennuskauden asutusta Teilimäessä (korttelit ), Holstilankujalla (kortteli 271), Kulkusenkujan ja Tiukutien varressa (korttelit 219, 223, 224 sekä osa kortteleista 218 ja 225). Rakentaminen tulee tyylin ja mittasuhteiden osalta sovittaa alueen rakennuskantaan. Rakennuksen pääasiallinen julkisivun materiaali on peittomaalattu lauta tai rappaus. AR- ja AP-alueet Kaavassa on osoitettu 23 AR- tai AP- rakennuspaikkaa, joiden keskimääräinen koko on 3591 m 2. Toteutumattomat rakennuspaikat (liite 1) AP: yhteensä m 2, 6 taloa, noin 25 asuntoa. Rivitaloalueilla (AR) kerrosluku on nykytilanteen mukaisesti yksi (I). Asuinpientalojen (AP) alueilla kerrosluku on kaksitasoratkaisun salliva I u ¾ tai II. Rakennusoikeus vaihtelee välillä e=0,15-0, Asuin- ja liikerakennusten korttelialueet Olemassa oleva asuin-liikekortteli (234) on osoitettu edelleen tähän käyttöön (AL). Kerrosluku on nykytilanteen mukaisesti yksi ja rakennusoikeus on voimassa olevan kaavan mukaisesti e=0, Huoltoaseman alue ja toimitilarakennusten korttelialueet Olemassa oleva huoltoasema valtatien kiertoliittymän vieressä on osoitettu olemassa olevan tilanteen ja voimassa olevan asemakaavan mukaisesti edelleen huoltoaseman alueeksi (LH). Huoltoaseman lisäksi alueelle saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja enintään 400 k- m 2. Kokonaisrakennusoikeus on 1400 k-m 2. Voimassa olevan asemakaavan mukaiset teollisuusalueet, jotka liittyvät läheisesti asutukseen, on muutettu toimitilarakennusten varaukseksi (KTY, KTY-1). Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. KTY-1-alueilla voi säilyttää olemassa olevan asunnon. Enimmäiskerrosluku on kaksi. Rakennusoikeus säilyy voimassa olevan kaavan mukaisena (e=0,40). 24

26 Voimassa olevan kaavan mukainen AL-kortteli Koulukadun, Koulukujan ja Asematien välisessä saarekkeessa on osoitettu toimitilarakentamisen kortteliksi, jossa olemassa olevan asunnon säilyttäminen on sallittua (KTY-1). Enimmäiskerrosluku on kaksi. Rakennusoikeus säilyy voimassa olevan kaavan mukaisena (e=0,30) Erityisalueet Olemassa olevaa jäteveden pumppaamoa varten on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET-2). Alueelle ei saa sijoittaa saa sijoittaa toimintaa, joka aiheuttaa melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiritä ympäristölle. Rakennusoikeus on e=0,10. Kortteliin 236 osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue puistomuuntamoa varten (ET-3) Muut alueet Virkistysalueet ja suojaviheralueet Asuntoalueiden sisäiset virkistysalueet (VL) säilyvät pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukaisina, mutta valtatien melualueelle sijoittuvat virkistysalueet on muutettu suojaviheralueeksi (EV). Kaava-alueelle on osoitettu kaksi leikkipuistoa (VK), joista Honkatien ja Mäntytien risteykseen osoitettu leikkipuisto on uusi. Pieniä leikkipuistoja voi lisäksi sijoittua kaavan mukaisille lähivirkistysalueille (VL). Voimassa olevassa asemakaavassa on kiertoliittymän vieressä huoltoasemavaraus Juoksijantien ja valtatien välissä. Varaus on muutettu suojaviheralueeksi (EV). VL-alueille on osoitettu yhteensä viisi puistomuuntamon (pm) varausta Katu- ja liikennealueet Valtatien alue on osoitettu maantien alueeksi (LT) lunastetun tiealueen mukaisesti. Olemassa oleva kevyen liikenteen alikulku valtatien kiertoliittymän kohdalla sisältyy LT-aluetta koskevaan varaukseen. Kaavaratkaisu perustuu olemassa olevaan tieverkkoon. Vielä rakentamattomia katuvarauksia ovat: Anttilankujan vähäinen jatke, Hallitien vähäinen jatke olemassa olevan tilanteen mukaisesti, Kulkusenkujan jatkaminen olemassa olevan kevyen liikenteen väylän kohdalla. Kevyen liikenteen yhteydet perustuvat vähäliikenteisiin tonttikatuihin, niitä yhdistäviin kevyen liikenteen väyliin sekä olemassa oleviin kevyen liikenteen väyliin. Olemassa oleva verkosto ilmenee kohtien 1.1 ja kuvista. Ajorataan liittyvää uutta kevyen liikenteen väylää varten on varattu tilaan seuraavasti: Anttilantie välillä Koulukatu Aholanpellontie 5.4 Kaavan vaikutukset 5.41 Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan 25

27 5.411 Maakuntakaava Maakuntakaavan sisältö on selvitetty kohdassa Kaavaratkaisu on sopusoinnussa maakuntakaavan kanssa Yleiskaava Yleiskaavan sisältö on selvitetty kohdassa Kaavaratkaisu on sopusoinnussa yleiskaavan kanssa Vaikutus rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Kaavalla ei suunnitella oleellisia muutoksia olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön eikä sillä siten suunnitella muutoksia olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen Palvelut ja sosiaaliset vaikutukset Asunnot ja työpaikat tukeutuvat palveluiden osalta Kausalan taajaman palveluihin, jotka sijaitsevat alueen tuntumassa. Kaavaratkaisu perustuu olemassa olevaan tilanteeseen eikä sillä ole nähtävissä erityisiä sosiaalisia vaikutuksia Virkistysalueet Asuntoalueiden sisäiset virkistysalueet (VL) säilyvät pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukaisina Liikenteelliset vaikutukset Ajonevoliikenne Kaavan tieverkkoratkaisu säilyy toiminnallisesti nykytilanteen mukaisena. Tiukutien ja Kulkusenkujan väliltä on poistettu toteutumaton katuvaras, joka sijaitsee väkivaltaisesti rakennetulla rakennuspaikalle (kortteli 224). Liittyminen valtatielle ja Iitintielle hoidetaan olemassa olevien katuliittymien kautta. Kouvola-Lahti tie on valtatieluokan tie (Valtatie 12). Valtatien nykyinen liikennemäärä on noin 8000 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 14 %. Tien liikenteellinen asema tulee muuttumaan Kausalan ohitustien toteutuksen jälkeen valtatiestä seututieksi. On arvioitu, että ohitustien rakentamisen jälkeen Kausalan taajamassa nykyiselle valtatielle jää vuoden 2020 tilanteessa ja vuoden 2040 tilanteessa ajoneuvoa vuorokaudessa. Kevyen liikenteen puutteet ja tuvallisuus Kevyen liikenteen verkossa puuttuvien kevyen liikenteen yhteyksien seurauksena turvallisuuteen ja toimivuuteen liittyviä puutteita seuraavilla osuuksilla: Anttilantie välillä Koulukatu-Aholanpellontie Teilimäentie välillä Honkatie-Koulukatu 26

28 Kevyen liikenteen yhteydet ja yhteystarpeet (violetti) yhteystarpeet Rakennettu kulttuuriympäristö Kohdassa todet rakennetun ympäristön arvot on otettu huomioon seuraavasti: Säilytettävän ympäristön AO/s-merkinnällä on yleiskaavan mukaisesti osoitettu yhtenäistä asutustoiminnan tai jälleenrakennuskauden asutusta Teilimäessä (korttelit ), Holstilankujalla (kortteli 271), Kulkusenkujan ja Tiukutien varressa (korttelit 219, 223, 224 sekä osa kortteleista 218 ja 225). Rakentaminen tulee tyylin ja mittasuhteiden osalta sovittaa alueen rakennuskantaan. Rakennuksen pääasiallinen julkisivun materiaali on peittomaalattu lauta tai rappaus. Säilyttämistä koskeva merkintä perustuu yleiskaavaan sekä sen pohjana olevaan Iitin Kirkonkylän Kausalan osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitykseen. Korttelin 236 rakennukset on suojeltu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti Vesihuolto Kaava-alue on olemassa olevan vedenjakelu- ja viemäriverkon piirissä (kohta 3.138) Vaikutus luontoon ja luonnonympäristöön Kysymyksessä on pääosin rakennettu alue. Korttelialueet ovat voimassa olevan asemakaavan mukaisia korttelialueita. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja Taloudelliset vaikutukset Kaavaratkaisu on taloudellisesti edullinen, sillä se tukeutuu olemassa olevaan katuverkkoon sekä vesijohto- ja viemäriverkkoon (kohta 3.138). 27

29 Vielä rakentamattomia katuvarauksia ovat: Anttilankujan vähäinen jatke, Hallitien vähäinen jatke olemassa olevan tilanteen mukaisesti, Kulkusenkujan jatkaminen olemassa olevan kevyen liikenteen väylän kohdalla. Kevyen liikenteen yhteydet perustuvat vähäliikenteisiin tonttikatuihin, niitä yhdistäviin kevyen liikenteen väyliin sekä olemassa oleviin kevyen liikenteen väyliin. Olemassa oleva verkosto ilmenee kohtien 1.1 ja kuvista Ympäristöhäiriöt Pääteiden melu sekä rautatien melu ja tärinä Rautatien melu ja tärinä sekä valtatien melu on selvitetty kohdassa ja liitteessä 2. Uusien asuinrakennuspaikkojen suhde melu- ja tärinäalueisiin on esitetty liitteessä 2. Kaikki melualueelle sijoittuvat korttelit ovat voimassa olevan asemakaavan mukaisia korttelialueita. Uusia asuntoalueita ei melualueelle ole suunniteltu. Korttelissa 271 rautatieliikenteestä johtuva rakennuksen tärinä ja runkomelu tulee tarvittaessa selvittää rakennusluvan yhteydessä ja rakennus tulee tarvittaessa vaimentaa runkomelua vastaan. Rakennuksen tärinä- ja runkomelusuojauksessa tulee noudattaa VTT:n ohjearvoja. Asuintilojen osalta tulee soveltaa runkomelun tunnusluvun ylärajaa Lprm= 35 db. Korttelissa 271 makuutilat tulee pyrkiä sijoittamaan rakennuksen niihin osiin, joissa rautatien melu on vähäisin. Melualueelle sijoittuville kortteleille on annettu seuraava meluntorjuntaa koskeva määräys: Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba Pohjavesi Pieni osa alueesta (lähinnä osa korttelista 233) on vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Pohjavesialue on osoitettu kaavakartassa (pv). Pohjavesialuetta koskevat seuraavat määräykset: Rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 3 luvun 2 (pohjaveden muuttamiskielto), ympäristönsuojelulain 1 luvun 7 (maaperän pilaamiskielto) sekä 1 luvun 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia laitoksia ja rakenteita, jotka aiheuttavat pohjaveden likaantumista ja muuttumista. Jätevesiä ei saa päästää pohjavesiin. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle katettuun vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. Alueen koilliskulma (osa korttelista 233) on olemassa olevien selvitysten perusteella vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Alueella sijaitsee yritystoimintaa ja huoltoasema. ELY-keskuksen kanssa pidetyssä neuvottelussa ELY-keskuksen edustajat totesivat, että pohjavesaluiden rajauksen täsmentämistä koskeva selvitystyö on käynnistymässä. Maaperäkarttojen ja maanrakennustöissä kertyneen paikallistiedon perusteella on arvioitavissa, että alue on savikkoa ja pohjavesialue ei ulotu tässä kohtaa valtatien eteläpuolelle. 28

30 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen aikataulu Rakentamattomien rakennuspaikkojen toteuttamisesta ei ole päätöksiä. 6.2 Kaavan havainnollistaminen Kaavan havainnekuva on esitetty liitteessä 1. Helsinki KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1. Havainnekuva 2. Melu- ja tärinäalueet Erilliset asiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonto- ja maisemaselvitys Karttaako Oy/Mikko Siitonen 29