IITTI KAUSALAN POHJOINEN OSA-ALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAUSALA

Transkriptio

1 IITTI KAUSALA KAUSALAN POHJOINEN OSA-ALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Vireille tulosta ilmoitettu KH:n päätöksellä Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p , phartikainen@kolumbus.fi

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Valtatien 12 pohjoispuolella. Etelässä alue rajautuu valtatiehen ja koulun alueeseen. Lännessä rajana on Vatajantie. Pohjoisessa alue rajautuu Haravakylän peltoaukeisiin. Alueen läpi johtaa Iitintie, joka on seututieluokan maantie. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Kausalan pohjoinen osa-alue. Kaavan tarkoitus Voimassa oleva asemakaava on osin vanhentunut. Sen uudistamisen suuntaviivat on osoitettu v hyväksytyssä yleiskaavassa. Asemakaavaan sisältyy mm. seuraavia puutteita/muutostarpeita: Alueen läpi johtavan Iitintien merkitys ja linjaus seututienä muuttuu sen jälkeen, kun maakuntakaavan ja yleiskaavan osoittama Kausalan ohitustie sekä uusi yhteys Kausalaan on toteutettu. Muutoksen seurauksena Iitintien ympäristön liikenneratkaisut on tarpeen pohtia muuttuvan tilanteen olosuhteiden mukaisesti. Terveyskeskuksen eteläpuolella on merkittävän laaja alue, joissa voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut ja joista puuttuu myös vesihuoltoverkko ja tiestö. Alueen maankäyttö on tarpeen pohtia uudelleen mm. tieverkon ja vaiheittain toteuttamisen osalta. Alue on rakentunut osittain voimassa olevan asemakaavan vastaisesti. Liikenne- ja puistoaluevarausten tarkistaminen vastaamaan todellista tarvetta. Rakenteen tiivistäminen. 1

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Korttelialueet Liikenneratkaisut Viheralueet LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja pohjavesi Luonnonympäristö Pohjavesi Rakennettu ympäristö Väestö, työpaikat ja palvelut Rakennettu kulttuuriympäristö Rakennuskanta Tieverkko ja liikenneympäristö Muinaismuistot Tekninen huolto Ympäristön häiriötekijät Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Laaditut suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Yleiskaavan asettamat tavoitteet Työn käynnistysvaiheen tavoitteet Tutkitut vaihtoehdot ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut

4 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Pientalojen korttelialueet Toimitilarakennusten korttelialue Yleisten rakennusten alueet Muut alueet Virkistysalueet Katu- ja liikennealueet Kaavan vaikutukset Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan Maakuntakaava Yleiskaava Vaikutus rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Palvelut ja sosiaaliset vaikutukset Virkistysalueet Liikenteelliset vaikutukset Rakennettu kulttuuriympäristö Vesihuolto Vaikutus luontoon ja luonnonympäristöön Taloudelliset vaikutukset Ympäristöhäiriöt Pohjavesi ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttamisen aikataulu ja vaiheittain toteuttaminen Valtatien toteuttaminen Korttelialueet Omistusjärjestelyjen tarve Kaavan havainnollistaminen

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus päätti Kausalan asemakaavan ajantasaistamisesta 7 vaiheessa. Kunnanhallitus päätti käsillä olevan alueen asemakaavan muuttamisesta. Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävänä valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) välisen ajan. Luonnosvaiheen jälkeen kaava-aluetta supistettiin rajaamalla koillinen kulma pois kaavasta. Asemakaavaehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä - välisen ajan. 2.2 Asemakaava 2.21 Korttelialueet Asuntoalueet Terveyskeskuksen eteläpuolella on merkittävän laaja alue, jossa voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut ja josta puuttuu myös vesihuoltoverkko ja tiestö. Alueen käyttötarkoitus on säilytetty pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukaisena, mutta alueen tieverkko on suunniteltu uudelleen siten, että se voidaan toteuttaa vaiheittain asutuksen laajenemisen edellyttämällä tavalla. Käytöstä poistettu soranottoalue on osoitettu pientaloalueeksi (K805/AP). Voimassa olevassa asemakaavassa se on puistoa. Jo toteutuneiden asuntoalueiden täydennysrakentaminen perustuu lähes yksinomaan olemassa olevaan katuverkkoon. Suurten rakennuspaikkojen jakaminen nojautuu pääsääntöisesti maanomistusyksikön sisäisiin tiejärjestelyihin, jotka voidaan toteuttaa ns. kirveenvartena tai rasitetienä. Kaava ei pääsääntöisesti estä suurten rakennuspaikkojen jakamista, vaikka rakennuspaikkojen jakamista ei kaavassa olisi osoitettu ohjeellisella uudella rakennuspaikalla. Asuntoalueita koskevat oleelliset muutokset nykytilanteeseen hahmottuvat kaavakartassa ohjeellisen uuden asuinrakennuksen paikkaa osoittavien merkintöjen merkinnän perusteella sekä havainnekuvasta (liite 1) Rakennusoikeudet ovat pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukaiset. Rakennusoikeuksia on yhtenäistetty. Vallitseva erillispientalon (AO) rakennusoikeus on 20 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,20) ja AP-alueella vallitseva rakennusoikeus on e=0,25. Toimitilarakennusten alue Entinen tielaitoksen tukikohta-alue on osoitettu toimitilarakennusten alueeksi (KTY). Voimassa olevassa asemakaavassa se on teollisuusaluetta. Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Yleisten rakennusten alueet Terveysaseman alue on varattu tähän käyttöön (YS/s-1). Kaavalla vaalitaan vanhaa rakennuskantaa. Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa. Määräys ei koske talousrakennuksia. Vanhojen rakennusten tuntumaan sijoittuvat uudet rakennukset on rakennettava siten, että ne sijainnin, muodon, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä. 4

6 2.22 Liikenneratkaisut Iitintie on seututieluokan tie ja se on osoitettu maantien alueeksi (LT). Iitintielle on osoitettu suoria tonttiliittymiä olemassa olevan tilanteen edellyttämällä tavalla. Jänistie on yleiskaavan osoittama tieyhteys käsillä olevan kaava-alueen itäpuolen tulevia tarpeita varten. Tietä ei ole vielä rakennettu. Tien viereen on varattu tilaa erillistä kevyen liikenteen väylää varten. Puolet Pajutiestä on rakennettu. Sen rakentamaton loppupää palvelee vielä rakentamattomia kortteleita Tien viereen on varattu tilaa kevyen liikenteen väylää varten, joka johtaa edelleen Rinnekujan ja Juoksijantien kautta koululle. Iitintien pohjoispuolisella alueella on poistettu tarpeettomia tievaruksia. Alueen kevyen liikenteen yhteydet on suunniteltu siten, että Iitintien kohdalla olevalle valtatien alikulkutunnelille sekä koululle on luonteva yhteys. Uusien kevyen liikenteen yhteyksien tarve on esitetty liitteessä 2. Kartta osoittaa toteutumattomia yhteystarpeita Viheralueet Oleelliset muutokset voimassa olevan asemakaavan vihervarauksiin: Entisen sorakuopan alue on muutettu puistosta asuntoalueeksi AP (kortteli 805). Eteläosan vihervyöhykkeitä on selkiytetty ja toiminnallisesti vaikeita viheraluesuikaleita on laajennettu. Alueelle on lisätty asutuksen painopisteeseen leikkipuisto (VK). 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Alue on peltoaukeisiin rajoittuvaa kuntakeskuksen reuna-aluetta. Kunnan hallintopalvelut sekä Kausalan keskeiset kaupalliset palvelut sijaitsevat n. 1 km:n etäisyydellä. Palveluihin on turvallinen kevyen liikenteen reitti. Alueella on terveyskeskus, vähäisessä määrin yritystoimintaa sekä pientaloasutusta. Etelässä alue rajautuu valtatiehen, jonka liikenteellinen asema muuttuu Kausalan ohitustien rakentamisen jälkeen (maakuntakaavan ja yleiskaavan varaus). Alueen läpi johtavan Iitintien merkitys muuttuu sen jälkeen, kun maakuntakaavan ja yleiskaavan osoittama Kausalan ohitustie sekä uusi yhteys Kausalaan on toteutettu. 5

7 3.12 Luonnonympäristö ja pohjavesi Luonnonympäristö Alue on pääosin rakennettua aluetta (kohdan 3.11 kartta), jonka pääasiallinen maakäyttö on jo ratkaistu voimassa olevalla asemakaavalla (kohta 3.23). Rakentamattomat korttelialueet ovat voimassa olevan asemakaavan mukaista korttelialuetta. Poikkeuksen muodostaa korttelin 805 AP-alue, joka on voimassa olevassa asemakaavassa puistoa. Alueelle on laadittu luonnonoloja koskeva selvitys keväällä 2014 (Iitti, Kausala pohjoinen osaalue, Luonto- ja maisemaselvitys, Karttaako/Mikko Siitonen 2014). Selvityksen yhteenvedossa todetaan seuraavaa: Selvitysalueelta ei tavattu eikä siltä entuudestaan tunneta luonnonsuojelullisesti merkittäviä luontokohteita tai suojeluarvojen kannalta merkittävää lajistoa. Myös maisemallisesti alue on vähämerkityksinen. Eteläosan metsillä on paikallista merkitystä lähivirkistyksen kannalta. Metsän eteläreunassa kulkee polku itäpuolisille harjualueille. Luonto- ja maisemaselvityksen perusteella ei ole tarpeen antaa kaavoitusta koskevia suosituksia Pohjavesi 3.13 Rakennettu ympäristö Väestö, työpaikat ja palvelut Pääosa alueesta on vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Pohjavesialue on osoitettu myös kaavakartassa. Kausalan asukasluku on noin 4000 asukasta. Kausalan keskeiset kaupalliset palvelut ja hallintopalvelut sijaitsevat käsillä olevan alueen tuntumassa. Alueella on terveysasema Rakennettu kulttuuriympäristö Ylinen Viipurintie ja Iitintie ovat valtakunnallisesti arvokkaita vanhoja teitä. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöalueet (Kymenlaakson seutukaavaliitto 1992). 6

8 Rakennetun kulttuuriympäristön osalta kaavoitus nojautuu lisäksi seuraaviin selvityksiin: 1. Iitin Kirkonkylän- Kausalan osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys, Lahden ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus 2008, K-S ympäristökeskus, Sirpa Törrönen. Seuraava yhteenveto perustuu em. selvityksiin. 19. Pappila (alueen ulkopuolella) ja Kymenrannan pellot 33. Terveyskeskus 29. Iitintie (punainen linjaus). Kausala-Kirkonkylän arvokkaat ympäristöt Vuoden 1932 pitäjänkartassa on nähtävissä, että asutus on levittäytynyt Kausalan keskustasta Haravakylään. 7

9 Iitin Kirkonkylän- Kausalan osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitykseen sisältyvät kohteet. (Iitin Kirkonkylän- Kausalan osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys, Lahden ammattikorkeakoulu, ) Rakennuskanta Taajamarakenteen kehitys Vuoden 1964 peruskartasta ilmenee, että Haravakylän asutus sekä valtatien varren asutus on tukeutunut suoriin tonttiliittymiin valtatielle ja Iitintielle. Tieverkon rakenne on muuttunut Iitintien uuden linjauksen sekä valtatien rinnakkaistien (Juoksijantie) rakentamisen seurauksena. Peruskartta vuodelta 1964 Peruskartta vuodelta

10 Asuntoalueet Vatajantie Vatajantien alueen merkitys yhtenäisesti rakennettuna vanhana puutaloalueena on menetetty uuden, vanhasta rakentamistavasta poikkeavan rakentamisen seurauksena K805 K804/1 K804/7 K805 K804/8-9 9

11 K815/1 Haravantie K805/7 K804/2-3 K805/8 K805/9 K805/12 K807/1 Luhtatie K805/

12 Iitintie K409 Terveysasema K409/4 Entinen tielaitoksen varikko ja K805/4 K805 AP-alue Pajutie K408 Pajukuja K406 11

13 Juoksijantie K403/3-2 K405/3-4 ja K401/4 K405/6-4 K401/5 Rinnekuja Tieverkko ja liikenneympäristö 12

14 Kouvola-Lahti tie on valtatieluokan tie. Tien liikennemäärä on noin 8000 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 14 %. Tien liikenteellinen asema tulee muuttumaan Kausalan ohitustien toteutuksen jälkeen, jolloin liikennemäärät ja raskaan liikenteen osuus romahtavat. On arvioitu, että ohitustien rakentamisen jälkeen Kausalan taajamassa nykyiselle valtatielle jää vuoden 2020 tilanteessa ja vuoden 2040 tilanteessa ajoneuvoa vuorokaudessa. Ohitustietä koskeva varaus sisältyy maakuntakaavaan ja yleiskaavaan, mutta tien toteutuksesta ei ole päätöstä. Alueen läpi johtava Iitintie on seututieluokan maantie. Tien vieressä on kevyen liikenteen väylä, joka johtaa Kausalan keskustaan. Valtatien kohdalla on alikulkutunneli Muinaismuistot Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja Tekninen huolto Alueen läpi kulkee 20 kv:n sähkölinjoja, jotka on osoitettu kaavassa johtovarauksena. Alue on osittain viemäröinnin piirissä. Eteläosan vielä rakentamattomat asuntoalueet eivät ole kunnallistekniikan piirissä. Teveysasema ja eteläosan rivitaloasutus ovat kaukolammön piirissä. Viemäriverkko 13 Kaukolämpöverkko

15 3.137 Ympäristön häiriötekijät Valtatien ja Iitintien melu Kouvola-Lahti tie on valtatieluokan tie (Valtatie 12). Valtatien nykyinen liikennemäärä on noin 8000 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 14 %. Tien liikenteellinen asema tulee muuttumaan Kausalan ohitustien toteutuksen jälkeen valtatiestä seututieksi. On arvioitu, että ohitustien rakentamisen jälkeen Kausalan taajamassa nykyiselle valtatielle jää vuoden 2020 tilanteessa ja vuoden 2040 tilanteessa ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatien nykyinen (v. 2006) päivämelu on esitetty seuraavassa kuvassa. Lähde: Valtatien 12 yleissuunnitteluun liittyvät meluselvitykset, Kriittinen 55 db:n päivämelu ulottuu noin 55 m:n etäisyydelle ajoradan keskilinjasta. Iitintien nykyinen liikennemäärä oli (v. 2008) on 1700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatien ja Iitintien nykyinen päivämelu. Iitintien kriittinen 55 db:n päivämelu ulottuu noin 25 m:n etäisyydelle tien keskilinjasta. Lähde: Valtatien 12 yleissuunnitteluun liittyvät meluselvitykset,

16 Valtatien ja Iitintien meluennuste. Päivämelu Lähde: Valtatien 12 yleissuunnitteluun liittyvät meluselvitykset, Iitintien kriittinen 55 db:n päivämelu ulottuu noin 35 m:n etäisyydelle ja valtatien 55 db:n melu noin 30 m:n etäisyydelle tien keskilinjasta Maanomistus 15

17 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Kymenlaakson taajamat ja niiden ympäristöt -nimisen maakuntakaavan. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Iitintie on seututieluokan tie (st), jolle on osoitettu osittain uusi linjaus. Pääosa alueesta on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta (pv). Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella Yleiskaava Kirkonkylä-Kausalan oikeusvaikutteinen osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa Yleiskaavassa on osoitettu seuraavia varauksia: asuntoalue (AP), työpaikka-alue (TP-1), yleisten rakennusten alue (PY-3), maa- ja metsätalousalue (M, MA, MT). Valtatien ja Iitintien tieluokka on seututie/pääkatu. Iitintien pohjoisosan linjaus muuttuu kaavamuutosalueen ulkopuolella. Alueen ja Ravilinnan (PY-2) välille on osoitettu ajoneuvoliikenteen yhteystarve (musta katkoviiva). Pääteiden varteen on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve (musta palloviiva). 16

18 Kulttuurihistorian kannalta arvokkaat alueet on osoitettu sk-rajauksella (punainen katkoviiva). Osa alueesta on vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta (pv). Alueen pohjoisosan läpi on osoitettu kunnan sisäinen ulkoilun pääreitti, jonka sijainti on ohjeellinen (vihreä palloviiva). Pohjoisosassa kulkee siirtoviemäri Kausalasta Kouvolaan (v) Asemakaava Voimassa oleva asemakaava. Vuoden 2007 jälkeen uudistetut kaavat ovat värillisä. Pääosin toteutumattomat alueet, joista puuttuu kunnallistekniikka: Korttelit

19 3.24 Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan v Pohjakartta Kunta ylläpitää pohjakarttaa. Kaavamuutosalueen osalta pohjakartta on tarkastettu ajan tasalle v Iitin kunnan maanmittausteknikko Leena Kiukkonen on hyväksynyt kartan Laaditut suunnitelmat Asemakaavoituksen pohjaksi on olemassa seuraavia suunnitelmia: Kausalan-Kirkonkylän osayleiskaava. Valtatien 12 parantamisen yleissuunnitelma välillä Uusikylä-Tillola, K-S ELY-keskus 2010 Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus Iitin Kirkonkylän- Kausalan osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys, Lahden ammattikorkeakoulu, ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Voimassa oleva asemakaava on osin vanhentunut. Sen uudistamisen suuntaviivat on osoitettu v hyväksytyssä yleiskaavassa. Voimassa olevan asemakaavan keskeiset puutteet/muutostarpeet on selvitetty kohdassa Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus päätti Kausalan asemakaavan ajantasaistamisesta 7 vaiheessa. Kunnanhallitus päätti käsillä olevan alueen asemakaavan muuttamisesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ) Vireilletulo Kunnanhallitus päätti käsillä olevan alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä ja siitä on tiedotettu maanomistajille sekä osallisille viranomaisille. Kaavoitustoimikunta käsitteli kaavaluonnoksen ja päättää sen nähtäville asettamisesta MRA 30 :n mukaisesti. 18

20 Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävänä valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) välisen ajan. Kaavan laatija on tehnyt mielipiteitä ja lausuntoja koskevan yhteenvedon ja antanut päivätyn vastineen. Kaavoitustoimikunta hyväksyi vastineen Kuulemisen perusteella kaava-aluetta supistettiin koillisosassa. Asemakaavaehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä välisen ajan. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.41 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää mm. kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia sitovia velvoitteita. Ne koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain jotakin tiettyä kaavatasoa. Seuraavassa on esitetty ne erityistavoitteet, jotka koskevat konkreettisesti käsillä olevaa kaavaa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta. Uusia asuinalueita muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Yleiskaavan asettamat tavoitteet Yleiskaava osoittaa alueen kehittämisen keskeiset tavoitteet (kohta 3.22) Työn käynnistysvaiheen tavoitteet Voimassa olevaan asemakaavaan sisältyy mm. seuraavia puutteita/muutostarpeita: Alueen läpi johtavan Iitintien merkitys ja linjaus seututienä muuttuu sen jälkeen, kun maakuntakaavan ja uuden yleiskaavan osoittama Kausalan ohitustie sekä uusi yhteys Kausalaan on toteutettu. Muutoksen seurauksena Iitintien ympäristön liikenneratkaisut on tarpeen pohtia muuttuvan tilanteen olosuhteiden mukaisesti. 19

21 Alueella on kaksi merkittävän laajaa aluetta, joissa voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut ja joista puuttuu myös vesihuoltoverkko ja tiestö. Näiden alueiden maankäyttö on tarpeen pohtia uudelleen mm. tieverkon osalta ja vaiheittain toteuttaminen huomioon ottaen. Alue on rakentunut osittain voimassa olevan asemakaavan vastaisesti Liikenne- ja puistoaluevarausten tarkistaminen vastaamaan todellista tarvetta. Rakenteen tiivistäminen Tutkitut vaihtoehdot Alueen pohjoisosan tieverkon osalta tutkittiin kolme vaihtoehtoa. Kaavoitustoimikunta valitsi jatkokehittelyn pohjaksi vaihtoehdon VE2. Luonnosvaiheen jälkeen kaava-aluetta supistettiin jättämällä mustalla katkoviivalla rajattu alue pois kaavasta. Supistaminen perustui mm. korttelin 809 kehittämistä koskevaan lisäselvitystarpeseen sekä Iitintien uutta linjausta koskevaan täsmennystarpeeseen siten kuin kaavan laatijan vastineesta ilmenee 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 20

22 5.11 Mitoitus Kaavan mitoitus on pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukainen. Kaavan korttelialueet on yleensä osoitettu rakentamiseen myös voimassa olevassa kaavassa. Asuntoalueet (AO, AR, AP) Kaavassa osoitetut asuinrakennusten rakennuspaikat: AO: 85 rakennuspaikkaa, joiden keskimääräinen koko on 1907 m 2. AR, AP: 8 rakennuspaikkaa, joiden keskimääräinen koko on 5513 m 2 Yhteensä asuntokorttelit m 2 Toteutumattomat asuinrakennusten rakennuspaikat (liite 1): AO: 33 rakennuspaikkaa, noin 115 asukasta. AR, AP: yhteensä m 2, 18 taloa, noin 70 asuntoa, noin 100 asukasta. Toteutumattomien asuntoalueiden laskennallinen mitoitus on noin 215 asukasta. Yritystoiminnan alueet (KTY) Yritystoiminnan alue (KTY) (1,9 ha) vastaa voimassa olevan asemakaavan T- aluetta. Rakennusoikeus on voimassa olevan kaavan mukaisesti 5760 kerrosala m Palvelut Alueen asunnot ja työpaikat tukeutuvat palveluiden osalta Kausalan taajaman palveluihin, jotka sijaitsevat keskimäärin noin 1 km:n etäisyydellä. Palveluihin on turvallinen kevyen liikenteen yhteys. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavalla suunniteltu rakentaminen on luonteeltaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen täydentämistä. Maankäyttö on pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukainen. Rakennetun ympäristön vähäiset kulttuuriarvot on otettu huomioon tehtyihin inventointeihin nojautuen. Kaavalla vaalitaan terveysaseman vanhaa rakennuskantaa (YS/s-1). Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa. Määräys ei koske talousrakennuksia. Vanhojen rakennusten tuntumaan sijoittuvat uudet rakennukset on rakennettava siten, että ne sijainnin, muodon, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet Pientalojen korttelialueet AO-alueet 21

23 Kaavassa on osoitettu 85 rakennuspaikkaa, joiden keskimääräinen koko on 1907 m 2. Näistä 33 on rakentamattomia (liite 1). Rakennusoikeus on 20 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,20). Kerrosluku on toteutuneen tilanteen mukaisesti pääsääntöisesti kaksitasoratkaisun salliva (I u ¾) ja joissakin kortteleissa yksi (I). Rinnerakennuspaikoilla sallitaan alarinteen puolella kaksitasoratkaisu (½ k I). AR- ja AP-alueet Kaavassa on osoitettu 8 AR- tai AP- rakennuspaikkaa, joiden keskimääräinen koko on 5513 m 2 Toteutumattomat rakennuspaikat (liite 1): AR, AP: yhteensä m 2, 18 taloa, noin 70 asuntoa, noin 100 asukasta. Rivitaloalueilla (AR) kerrosluku on nykytilanteen mukaisesti yksi (I). Asuinpientalojen (AP) alueilla kerrosluku kaksikerrosratkaisun salliva (II). Rakennusoikeus on e=0, Toimitilarakennusten korttelialue Voimassa olevan asemakaavan mukainen teollisuusalue jotka liittyvät läheisesti asutukseen ja terveysasemaan, on muutettu toimitilarakennusten varaukseksi (KTY). Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Enimmäiskerrosluku on kaksi. Rakennusoikeus säilyy voimassa olevan kaavan mukaisena (e=0,30) Yleisten rakennusten alueet Terveysaseman alue on varattu tähän käyttöön (YS/s-1). Enimmäiskerrosluku on kolme ja rakennusoikeus säilyy voimassa olevan kaavan mukaisena (e=0,30). Kaavalla vaalitaan vanhaa rakennuskantaa. Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa. Määräys ei koske talousrakennuksia. Vanhojen rakennusten tuntumaan sijoittuvat uudet rakennukset on rakennettava siten, että ne sijainnin, muodon, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä Muut alueet Virkistysalueet Oleelliset muutokset voimassa olevan asemakaavan vihervarauksiin: Entisen sorakuopan alue on muutettu puistosta asuntoalueeksi AP (kortteli 805). Eteläosan vihervyöhykkeitä on selkiytetty ja toiminnallisesti vaikeita viheraluesuikaleita on laajennettu. Alueelle on lisätty asutuksen painopisteeseen leikkipuisto (VK) Katu- ja liikennealueet Iitintie on seututieluokan tie ja se on osoitettu maantien alueeksi (LT). Tielle on osoitettu suoria tonttiliittymiä olemassa olevan tilanteen edellyttämällä tavalla. 22

24 Jänistie on yleiskaavan osoittama tieyhteys käsillä olevan kaava-alueen itäpuolen tulevia tarpeita varten. Tietä ei ole vielä rakennettu. Tien viereen on varattu tilaa erillistä kevyen liikenteen väylää varten. Puolet Pajutiestä on rakennettu. Sen rakentamaton loppupää palvelee vielä rakentamattomia kortteleita Tien viereen on varattu tilaa kevyen liikenteen väylää varten, joka johtaa edelleen Rinnekujan ja Juoksijantien kautta koululle. Iitintien pohjoispuolisella alueella on poistettu tarpeeton tievaraus (Haravakuja). Alueen kevyen liikenteen yhteydet on suunniteltu siten, että Iitintien kohdalla olevalle valtatien alikulkutunnelille sekä koululle on luonteva yhteys. Uusien kevyen liikenteen yhteyksien tarve on esitetty liitteessä 2. Kartta osoittaa toteutumattomia yhteystarpeita Maa- ja metsätalousalueet Puutarha- ja kasvihuonealue Puutarha- ja kasvihuonealueeksi (MP) on varattu voimassa olevan kaavan mukainen kasvitarhaalue (MK). Rakennusoikeus on 20 % alueen pinta-alasta (e=0,20). Maa- ja metsätalousalueet Maa- ja metsätalousalueeksi (M) on osoitettu rakentamattomaksi tarkoitetut alueet, joita ei ole osoitettu virkistysalueeksi. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.41 Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan Maakuntakaava Maakuntakaavan sisältö on selvitetty kohdassa Kaavaratkaisu on maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueelle, jossa on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava Yleiskaava Yleiskaavan sisältö on selvitetty kohdassa Kaavaratkaisu on sopusoinnussa yleiskaavan kanssa Vaikutus rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Iitintien toiminnallinen merkitys muuttuu taajaman sisääntulotieksi yleiskaavan ja maakuntakaavan tarkoittamalla tavalla. Samalla tien liikennemäärä lisääntyy. Kaavalla ei suunnitella oleellisia muutoksia voimassa olevan kaavan osoittamiin korttelialueisiin, mutta rakentamattomien alueiden tieverkon rakenne muuttuu Palvelut ja sosiaaliset vaikutukset 23

25 Asunnot ja työpaikat tukeutuvat palveluiden osalta Kausalan taajaman palveluihin, jotka sijaitsevat alueen tuntumassa. Kaavaratkaisu perustuu pääosin olemassa olevaan tilanteeseen eikä sillä ole nähtävissä erityisiä sosiaalisia vaikutuksia Virkistysalueet Oleelliset muutokset voimassa olevan asemakaavan vihervarauksiin: Entisen sorakuopan alue on muutettu puistosta asuntoalueeksi AP (kortteli 805). Eteläosan vihervyöhykkeitä on selkiytetty ja toiminnallisesti vaikeita viheraluesuikaleita on laajennettu. Alueelle on lisätty asutuksen painopisteeseen leikkipuisto (VK) Liikenteelliset vaikutukset Ajoneuvoliikenne Aluetta sivuava Kouvola-Lahti tie on valtatieluokan tie (Valtatie 12). Valtatien nykyinen liikennemäärä on noin 8000 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 14 %. Tien liikenteellinen asema tulee muuttumaan Kausalan ohitustien toteutuksen jälkeen valtatiestä seututieksi. On arvioitu, että ohitustien rakentamisen jälkeen Kausalan taajamassa nykyiselle valtatielle jää vuoden 2020 tilanteessa ja vuoden 2040 tilanteessa ajoneuvoa vuorokaudessa. Iitintien toiminnallinen merkitys muuttuu taajaman sisääntulotieksi yleiskaavan ja maakuntakaavan tarkoittamalla tavalla. Samalla tien liikennemäärä lisääntyy. Jänistie on yleiskaavan osoittama tieyhteys käsillä olevan kaava-alueen itäpuolen tulevia tarpeita varten. Tietä ei ole vielä rakennettu. Iitintien pohjoispuolisella alueella on poistettu tarpeeton tievarus (Haravakuja). Kevyen liikenteen puutteet ja tuvallisuus Alueen kevyen liikenteen yhteydet on suunniteltu siten, että Iitintien kohdalla olevalle valtatien alikulkutunnelille sekä koululle on luonteva yhteys. Uusien kevyen liikenteen yhteyksien tarve on esitetty liitteessä 2. Kartta osoittaa toteutumattomia yhteystarpeita Rakennettu kulttuuriympäristö Terveysaseman alue on varattu tähän käyttöön (YS/s-1). Kaavalla vaalitaan vanhaa rakennuskantaa. Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa. Määräys ei koske talousrakennuksia. Vanhojen rakennusten tuntumaan sijoittuvat uudet rakennukset on rakennettava siten, että ne sijainnin, muodon, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä Vesihuolto Alue on osittain viemäröinnin piirissä. Eteläosan vielä rakentamattomat asuntoalueet eivät ole kunnallistekniikan piirissä (kohta 3.136) Vaikutus luontoon ja luonnonympäristöön 24

26 Kysymyksessä on pääosin rakennettu alue. Korttelialueet ovat pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukaisia korttelialueita. Alueen luontoselvityksen yhteenvedossa todetaan seuraavaa: Selvitysalueelta ei tavattu eikä siltä entuudestaan tunneta luonnonsuojelullisesti merkittäviä luontokohteita tai suojeluarvojen kannalta merkittävää lajistoa. Myös maisemallisesti alue on vähämerkityksinen. Luonto- ja maisemaselvityksen perusteella ei ole tarpeen antaa kaavoitusta koskevia suosituksia Taloudelliset vaikutukset Vielä rakentamattomien asuntoalueiden rakentaminen edellyttää vesijohto- ja viemäriverkon sekä tiestön rakentamista (kohta 3.136). Turvallisen kevyen liikenteen verkon kehittäminen edellyttää uusia yhteyksien siten kuin liite 2 osoittaa Ympäristöhäiriöt Valtatien sekä Iitintien melu on selvitetty kohdassa Uusien asuinrakennuspaikkojen suhde melu- ja tärinäalueisiin on esitetty liitteessä Pohjavesi Pääosa alueesta on vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Pohjavesialue on osoitettu kaavakartassa (pv) sekä kohdassa Pohjavesialuetta koskevat seuraavat määräykset: Rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 3 luvun 2 (pohjaveden muuttamiskielto), ympäristönsuojelulain 1 luvun 7 (maaperän pilaamiskielto) sekä 1 luvun 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia laitoksia ja rakenteita, jotka aiheuttavat pohjaveden likaantumista ja muuttumista. Jätevesiä ei saa päästää pohjavesiin. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle katettuun vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen aikataulu ja vaiheittain toteuttaminen 6.11 Valtatien toteuttaminen Valtatien 12 yhteysvälin Lahti-Kouvola kehittämisen 1. vaihe (n. 100 M ) on Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa esitetty liikenneverkon v kehittämisohjelmassa. Kaavassa esitettyjen korttelialueiden toteuttaminen ei kuitenkaan edellytä maantien 362 linjauksen muutosta koskevien järjestelyiden toteutumista, joten kaavan toteutuminen ei ole riippuvainen valtatiehankkeen etenemisestä Korttelialueet Rakentamattomien rakennuspaikkojen toteuttamisesta ei ole päätöksiä. Rakentamattomat korttelit voidaan pääosin toteuttaa Pajutiehen tukeutuen. Jänistiehen tukeutuvien korttelin 414 rakennuspaikkojen 6-10 toteutuksen ajoitusta on tarpeen täsmentää 25

27 vielä ennen kaavan totetusta. Jänistien rakentaminen on taloudellisesti perusteltua vasta sitten kun tie palvelee tulevaa maankäyttöä, joka yleiskaavassa on osoitettu kaava-alueen itäpuolelle. Jo toteutuneiden asuntoalueiden täydennysrakentaminen perustuu lähes yksinomaan olemassa olevaan katuverkkoon. Suurten rakennuspaikkojen jakaminen nojautuu pääsääntöisesti maanomistusyksikön sisäisiin tiejärjestelyihin, jotka voidaan toteuttaa ns. kirveenvartena tai rasitetienä. Kaava ei pääsääntöisesti estä suurten rakennuspaikkojen jakamista, vaikka rakennuspaikkojen jakamista ei kaavassa olisi osoitettu ohjeellisella uudella rakennuspaikalla. 6.2 Omistusjärjestelyjen tarve Kortteleissa omistusolot noudattavat voimassa olevaa asemakaavaa. Tällä alueella kunnan sekä osuuspankin kesken on tarpeen tehdä tilusvaihtoja siten, että voimassa olevan kaavan tarkoitus toteutuu omistusolojen osalta. Korttelialueet on tarkoitettu Osuuspankin omistukseen ja kadut sekä viheralueet kunnan omistukseen 6.3 Kaavan havainnollistaminen Kaavan havainnekuva on esitetty liitteessä 1. Helsinki KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1. Havainnekuva 2. Kevyen liikenteen yhteyksien tarve 3. Melualueet 4. Seurantalomake Erilliset asiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kausala pohjoinen osa-alue, Luonto- ja maisemaselvitys, Karttaako/Mikko Siitonen