ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVAEHDOTUS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVAEHDOTUS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 10. PÄIVÄNÄ ELOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 21. kaupunginosan puistoa. Asemakaavan muutoksella muodostuu Äänekosken kaupungin 21. kaupunginosan kortteli 2018 ja lähivirkistysaluetta. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Rotkolan kaupunginosassa noin neljän kilometrin päässä Äänekosken keskustasta Suolahden suuntaan. Suunnittelun kohteena oleva alue rajoittuu pohjoispuolella Rauharannantiehen ja Valion tonttiin. Kaavan nimi Valionpuiston asemakaavan muutos Kaavan päiväys Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka Suunnitteluavustaja Paula Junikka Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa Ilmoitus vireilletulosta (Sisä-Suomen lehti) ja (ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomat) Nähtävillä Kaavaluonnos (MRA 30 ) Kaavaehdotus (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto..2015

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne... 4 Maakuntakaava... 4 Yleiskaava... 5 Asemakaava... 6 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Aluevaraukset KAAVAN VAIKUTUKSET Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja maisemaan ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 8 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake Tonttijaon muutos Luontoselvitys

4 4 2 TIIVISTELMÄ Kaavamuutoksella on tarkoitus päivittää alueen käyttötarkoitusmerkintää nykyistä teollisuustoimintaa vastaavaksi ja erottaa tontti puistoalueesta sekä määritellä sille rakennusoikeus. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kooltaan 2,68 ha ja sijoittuu Rotkolan kaupunginosaan noin neljän kilometrin päähän Äänekosken keskustasta Suolahden suuntaan. Alue on voimassaolevassa kaavassa puistoa. Tontille on vuonna 1990 myönnetyn poikkeusluvan (Keski-Suomen lääninhallitus , RA-719) perusteella rakennettu noin 1200 m2:n suuruinen teollisuusrakennus. Tontin omistaa Maintpartner Oy. Alueen käyttötarkoitusmerkintä on tarkoitus päivittää nykyistä teollisuustoimintaa vastaavaksi ja erottaa tontti puistoalueesta sekä määritellä sille rakennusoikeus. 3.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueella on vireillä luontoselvitys, jonka maastokäynnillä on havaittu liito-oravaesiintymiä. Suunnittelun kohteena olevan teollisuustontin ympärillä olevan puiston länsi- ja eteläreunalla on liito-oravahavaintoja, jotka tarkentuvat ehdotusvaiheessa. Suunnittelualueen pohjoispuolella on pohjavesialuetta. 3.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta Rauharannantien varressa olevaan Valion tonttiin. Lännessä olevan puiston takana sijaitsee pieni omakotitaloalue, joka on rakentunut 1980 alkupuolta lähtien. Etelä- ja itäpuolella on luonnontilaista metsikköä. 3.4 Maanomistus Suunnittelualue on Maintpartner Oy:n omistuksessa. 3.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa (kts s. 5) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (vaalean ruskea alue, A). Alueeseen rajoittuu pohjavesialue (sininen ympyrä).

5 5 Kuva 1 Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekosken taajamassa on vireillä Äänekoski 2020 osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavaluonnoksessa (nähtävilläolo ) suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T) sekä lähivirkistysalueeksi (VL). Kuva 2 Ote Ääneksoki 2020 osayleiskaavaluonnoksesta

6 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava, jossa alue on osoitettu merkinnällä VP puistoksi. 6 Kuva 3 Ote ajantasa-asemakaavasta Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Äänekoski 2020 osayleiskaava-aineisto Luontoselvitys suunnittelualueesta (Pohjanmaan luontotieto ky 2015) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Suunnittelu on käynnistynyt kaupungin toimesta: puistoalueelle on rakennettu poikkeusluvan perusteella teollisuusrakennus. Kaava on tarkoituksenmukaista saattaa olemassa olevan tilanteen mukaiseksi. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta - Äänekosken Energia Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita.

7 4.3 Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla (MRA 30 ). Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta sekä Äänekosken Energia Oy:ltä. Kaavasta ei jätetty nähtävilläoloaikana mielipiteitä. Lausunnot saatiin kaikilta lausuntopyyntötahoilta; Äänekosken Energialla ja teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavamuutoksesta. Ympäristölautakunta toteaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen tulleen kokonaisuudessaan huomioiduiksi. Alueella sallittaisiin harvennushakkuut siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Kyseiset alueet tulee jättää metsänhoitotöiden ulkopuolelle. Ympäristölautakunta huomauttaa alueen länsilaidan liito-oravahavainnoista ja lähivirkistysalueen kaventumisesta; alueen metsän hoidon tulisi tapahtua usein tehtävillä lievillä harvennushakkuilla, tällöin myös liito-oravan siirtymäalue säilyy. Kaavamuutos tulee vaikeuttamaan alueen asukkaiden villiä varastointia ja puutarhajätteen sijoittelua, mikä on varsin suotavaa Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheen nähtävilläolo ajoittunee syksyyn Kaavaehdotuksesta ei pyydetä lausuntoja. 4.5 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on todeta kaavallisesti poikkeusluparakentamisen perusteella toteutunut tilanne ja luoda edellytykset jatkossa myös yrityksen lisärakentamiselle. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Suunnittelualue on voimassa olevassa asemakaavassa puistoa. Tontille on vuonna 1990 myönnetyn poikkeusluvan (Keski-Suomen lääninhallitus , RA-719) perusteella rakennettu noin 1200 m2:n suuruinen teollisuusrakennus. Tontin omistaa Maintpartner Oy. Alueen käyttötarkoitusmerkintä on tarkoitus päivittää nykyistä teollisuustoimintaa vastaavaksi ja erottaa tontti puistoalueesta sekä määritellä sille rakennusoikeus. 5.1 Aluevaraukset TY-2 Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 20 % käyttää tontilla sijaitsevan teollisuuslaitoksen toimistotiloja ja asuntoja varten. Alueen tehokkuusluku on 0,30 ja kerrosluku II. Alueen rakennusoikeus on 4279 k-m 2. VL-1 Lähivirkistysalue. Alue on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysaluetta, jolla metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. S-3 Alueen osa, jolla olevaa liito-oravan kannalta arvokasta puustoa ei saa kaataa eikä muuten vahingoittaa.

8 8 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kunnallistekniikan osalta suunnittelualue sijaitsee hyvällä paikalla olemassa olevaa rakennetta täydentäen. Uudet rakennukset liittyvät tiiviisti alueen kunnallisteknisiin verkostoihin. 6.2 Liikenteelliset vaikutukset Kaavalla ei arvioida olevan merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. 6.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Maintpartner Oy:n tontille on mahdollista rakentaa lisää yrityksen toimintaan liittyviä rakennuksia, joilla ei voi katsoa olevan haitallista merkitystä Rotkolan alueen rakennettuun ympäristöön. 6.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Suunnittelualue on ollut osittain teollisuusaluetta, jota ympäröi luonnonmetsä. Alueella on vireillä luontoselvityksen laatiminen. Maastokäynnillä on havaittu, että tontin itäpuolisella metsäalueella on merkitystä liito-oravaesiintymien kannalta. Suunnittelualueen pohjoispuolella on pohjavesialuetta. Kaavaratkaisulla ei katsota olevan kaavamerkinnät huomioon ottaen haitallisia vaikutuksia alueen itäpuoliseen liito-oravaesiintymään tai luontoon ja maisemaan. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueella on erillinen sitova tonttijako. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Äänekoskella ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Suunnitteluavustaja Paula Junikka

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) SUUNNITTELUALUE KUVA 1 Suunnittelualueen sijainti osoitettu punaisella ympyrällä. Suunnittelualue sijaitsee Rotkolan kaupunginosassa noin neljän kilometrin päässä Äänekosken keskustasta Suolahden suuntaan. Suunnittelun kohteena oleva alue rajoittuu pohjoispuolella Rauharannantiehen ja Valion tonttiin. Alueen koko on noin 2,7 ha. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelualue on voimassa olevassa asemakaavassa puistoa (VP). Tontille on vuonna 1990 myönnetyn poikkeusluvan (Keski-Suomen lääninhallitus , RA-719) perusteella rakennettu noin 1200 m2:n suuruinen teollisuusrakennus. Tontin omistaa Maintpartner Oy. LIITE 1

10 Alueen käyttötarkoitusmerkintä on tarkoitus päivittää nykyistä teollisuustoimintaa vastaavaksi ja erottaa tontti puistoalueesta sekä määritellä sille rakennusoikeus. 3. KAAVATILANNE JA SELVITYKSET 3.1. Maakuntakaava KUVA 2 Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmä kartasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä nuolella. Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (vaalean ruskea alue, A). Alueeseen rajoittuu pohjavesialue (sininen ympyrä) Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekosken taajamassa on vireillä Äänekoski 2020 osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavaluonnoksessa (nähtävilläolo ) suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T) sekä lähivirkistysalueeksi (VL). LIITE 1

11 KUVA 3 Ote Äänekoski 2020 osayleiskaavasta (luonnos) 3.3. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava, jossa alue on osoitettu merkinnällä VP puistoksi. KUVA 4 Ote voimassa olevasta asemakaavasta ja suunnittelualueen rajaus 3.4 Selvitykset Kaavamuutoksen yhteydessä laaditaan luontoselvitys. 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavasta arvioitavia vaikutuksia ovat: - sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset LIITE 1

12 - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - liikenteelliset vaikutukset - vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutusten arviointi suoritetaan kaavaselostuksessa kaavoittajan toimesta. 5. OSALLISET Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta - Äänekosken Energia Oy 3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Alkuvaiheessa kaavahankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitellään kaavan lähtökohdat ja keskeiset tavoitteet sekä osallisten vaikutusmahdollisuudet. Kaikkiin kaavoihin liittyvissä asioissa voi olla suoraan yhteydessä kaupungin kaavoituspalveluihin. Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan MRA 30 :n mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksena MRA 27 :n mukaan. Valmisteluvaiheessa kaava on nähtävillä yleensä vähintään parin viikon ajan ja ehdotusvaiheessa vähintään 30 vuorokautta. Hankkeen vireilletulosta ja nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ja kaupungin ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti sekä ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot) ja sen riittävyydestä on mahdollisuus esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä ehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Kaavamuutoksesta pyydetään lausunnot tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta ja Äänekosken Energia Oy:ltä. Keski-Suomen ELY-keskukselta ja Keski-Suomen liitolta ei ole tarpeen pyytää lausuntoja: kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai yleiseen liikenteeseen eikä sillä ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. Mainituista syistä johtuen myöskään kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetä tarpeellisena. LIITE 1

13 4 AIKATAULU Kaavan vireilletulo ja valmisteluvaiheen kuuleminen järjestetään kesäkuussa Ehdotusvaiheen nähtävilläolo ja hyväksyminen ajoittuvat tavoiteaikataulun mukaan loppuvuoteen YHTEYSTIEDOT Äänekosken kaupunki / Kaavoituspalvelut Hallintokatu ÄÄNEKOSKI Kaavoituspäällikkö Suunnitteluavustaja Olli Kinnunen Paula Junikka olli.kinnunen@aanekoski.fi paula.junikka@aanekoski.fi LIITE 1

14 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 992 Äänekoski Täyttämispvm Kaavan nimi Valionpuiston asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 21/1 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,6843 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,6843 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,16 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 1, , ,30 1, V yhteensä 1, ,9-1,4262 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä LIITE 2

15 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,16 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 1, , ,30 1, TY 1, , ,30 1, V yhteensä 1, ,9-1,4262 VP -2,6843 VL 1, ,0 1,2581 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä LIITE 2

16 : : RAUHARANNANTIE : :145 11: : : m MESTARINTIE : : KOORDINAATTILUETTELO ETRS-GK N:O X Y Laatu MUODOSTUMINEN KIINTEISTÖ P-ALA OSAPINTA-ALA KIINTEISTÖ M-ALA Tonttijako 1:1000 ÄÄNEKOSKI ASEMAKAAVA 21/1 VAHVISTETTU UUDET KAUPUNGINOSAT KH EDELLINEN TONTTIJAKO EDELLINEN ASEMAKAAVA /2 LASKI PK POHJAKARTAN HYVÄKSYI JA TONTTIJAON LAATI PIIRSI SH MAANMITTAUSINSINÖÖRI TARK PK Petteri Sundvall ON MAAREKISTERIALUETTA KARTTALEHDET TJNRO KAUP. OSA 21 (ROTKOLA) KORTTELI 1218 TONTIT 1 MUUTTUNEET TONTIT NÄHTÄVILLÄ OLO: Hyväksytty Kaavoituspäällikkö asemakaavan hyväksynyt yhteydessä Olli Kinnunen LIITE 3

17 Asemakaavan luontoselvitys Äänekosken kaupunki Valion puisto, Suolahti Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite Luontoselvitys on tehty Äänekosken Suolahdella Rotkolan kaupunginosassa sijaitsevan Valion puistoalueen asemakaavoitusta varten. Asemakaavaa laadittaessa luonnonympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 ). Kaavan vaikutukset mm. kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen on arvioitava (MRA 1 ). Kaavan luontovaikutusten arviointi tehdään luontoselvityksen perusteella. Asemakaavan muutosaluetta on aikaisemmin tutkittu Aänekosken ja Suolahden taajamien laajennusalueiden luontoselvityksessä (Suunnittelukeskus Oy 2006). Erityisiä luontoarvoja ei tuolloin alueelta löytynyt. Maastokartoituksen menetelmät Luontoselvityksen maastokartoitus tehtiin Maastossa tarkastettiin kaavoitettavaa aluetta jonkin verran laajempi metsäalue (kuvat 1 ja 2). Alueelta tarkastettiin luontotyypit, kasvillisuus, pesimälinnusto sekä arvioitiin alueen sopivuus mahdollisille uhanalaisille lajeille (Rassi ym. 2010) tai luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) lajeille (Sierla ym. 2004, > Luonnonsuojelu > Lajien suojelu > Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit). Luontodirektiivin liitteessä II lueteltujen lajien esiintymät tulee erityisesti huomioida erilaisissa hankkeissa. Liitteen IV(a) lajit edellyttävät tiukkaa suojelua ja näitten lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen tai hävittäminen on kielletty (luonnonsuojelulaki 49 ). Direktiivilajeista asemakaavan muutosalue on sopivaa elinympäristöä liito-oravalle, mistä syystä alueella tehtiin tarkka liito-oravakartoitus (ympäristöministeriö 2005). Liito-orava käyttää ja merkkaa jätöksillään erityisesti metsän järeimpiä kuusia ja haapoja. Jos metsikkö on naaraan asuttama, on tällaisten puitten tyvellä yleensä havaittavissa kasoittain papanoita, joilla naaras merkkaa reviirin. Liito-oravakartoituksessa tarkastettiin luontoselvitysalueen kaikkien vanhojen kuusten ja haapojen tyvet. Varttuneistakin kuusista ja haavoista tutkittiin suuri osa. Yhteensä alueelta tarkastettiin arviolta muutamia kymmeniä puita. Yhdellä naaraalla voi olla reviirillään useita käytössä olevia mutta vuosittain vaihtuvia pesiä puunkoloissa, linnunpöntöissä tai tavallisen oravan tekemissä risupesissä. Liito-oravalle sopivia koloja etsittiin ja koputeltiin kaikenlaisista puista mutta korkeitten kuusten latvuksissa olevia risupesiä ei käytännössä pysty näkemään maasta käsin. Luontotyypeistä etsittiin erityisesti uhanalaisia luontotyyppejä (Raunio ym. 2008). Vesilain 1:15 ja 1:17 suojelemista pienvesistä etsittiin luonnontilaisen kaltaisia puroja, noroja tai lähteitä. Alueen luontotyypit ja kasvillisuus Valion puisto on uudistusiän ylittänyttä mäntyvaltaista sekametsää. Puusto on kuusettuvaa eli alikasvoksena on nuoren lehtipuuston lisäksi myös varttuvia kuusia. Metsikön länsiosa on tuoreen kankaan männikköä, jossa on ylispuina yksittäisiä vanhoja kuusia. Itäosa on lehtomaisen kankaan ja käenkaali-oravanmarjatyypin lehtometsän kuusen, koivun ja haavan sekapuustoa. Metsikön keskiosassa on melko puhdasta, yksijaksoista männikköä. Metsässä ei ole vanhan puuston lisäksi muita huomattavia vanhan metsän piirteitä. Kuollut puusto muodostuu vanhasta harvennusjätteestä ja yksittäisistä koivupökkelöistä. Alueen länsireuna on käenkaali-oravanmarjatyypin lehtoa ilman merkittävää rehevyyttä. Mitään vaateliaampia lehtokasveja ei havaittu. LIITE 4

18 Puistometsä on helppokulkuista ja tuuhean mustikanvarvuston perusteella ilmeisen hyvää mustikkametsää. Virkistyskäyttö on keskittynyt muutamille metsän läpi kulkeville poluille (kuva 3). Myös puutarhajätettä on tuotu metsään runsaasti. Asemakaavan muutosalue rajautuu pohjoisessa uudistusiän ylittäneisiin puistomaisiin männiköihin ja etelässä kuusen ja koivun muodostamaan yksijaksoiseen talousmetsään. Idässä Hillun tilan metsät ovat reheväpohjaisia ja luontaisen tiheitä kuusivaltaisia sekametsiä. Pesimälinnusto Pesimälinnuston huomionarvoiset lajit ovat silmälläpidettävä mäntylehtisekametsien laji sirittäjä sekä Hillun tilan puolella pesivät pikkutikka ja kuovi. Liito-orava Puistometsän itäosassa on melko selvärajainen liito-oravan käytössä oleva reviiri, joka vastannee luonnonsuojelulain määritelmää lisääntymis- ja levähdyspaikasta (kuva 3). Alueen koilliskulmassa metsän tiheimmässä osassa havaittiin kuuden vanhan kuusen (läpimitta cm) tyvellä hyvin runsaasti (lähes "mattona" puun tyvellä) liito-oravan tuoreita jätöksiä. Näissä puissa on todennäköisesti liito-oravan käytössä olevia (poikas)risupesiä. Tuorein jätöksin merkattuja vanhoja kuusia ja muutama varttunut haapa on myös alueen eteläosassa polkujen ympärillä. Metsikön itä- ja eteläosassa kasvaa yhteensä noin parikymmentä varttunutta haapaa eli alue on liito-oravan ympärivuotiseen oleskeluun ja ruokailuun sopivaa. Täällä on myös muutama pesäpuuksi potentiaalinen kolokoivu ja linnunpönttö. Mitään jälkiä pesinnästä näissä koloissa ei kuitenkaan havaittu. Metsikön länsiosasta tämänvuotisia jälkiä löytyi vain muutaman ison rajakuusen alta. Liito-oravat käyttävät myös metsän länsiosaa, lähinnä siellä alikasvoksena kasvavaa nuorta harmaalepikkoa. Liito-oravalle sopivannäköinen metsä jatkuu laajalla alueella itään Hullin tilan puolelle. Muissa ilmansuunnissa liito-oralle potentiaalista elinympäristöä ei ole. Johtopäätökset Vähintään kuvassa 3 sinisellä rajattu alue on säilytettävä nykyisellään ja jätettävä kaikenlaisten rakennus- ja metsänhoitotöitten ulkopuolelle liito-oravan käytössä olevana reviirinä. Alueeseen sisältyy koilliskulman vanhojen kuusten ryhmä eli tiukasti rajattu ls- lain 49 mukainen lisääntymis- ja levähdyspaikka, sen ympärillä riittävästi luontaisen tiheää haapavaltaista sekametsää sekä tiedossa olevat kolopuut. Valion puiston muuta säilytettävää osaa kannattaa ylläpitää hyvänä ulkoilumetsänä mieluummin usein tehtävillä lievillä kuin kertaluontoisilla voimakkailla harvennuksilla (Hamberg ym. 2012). Perinteistä ja runsaasti harvennusjätettä maahan tuottavaa väljennyshakkuuta parempi vaihtoehto on esim. yksittäisten puitten poimintahakkuut, jos ne katsotaan välttämättömiksi. Viitteet Hamberg ym. (toim.) 2012 : Taajamametsät : suunnittelu ja hoito. - Metsäkustannus. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. - Suomen ympäristö 8. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioonottaminen suunnittelussa. -Suomen ympäristö 742. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. - YM/1/501. LIITE 4

19 Kuva 1. Asemakaavan muutosalue. Kuva 2. Tarkastettu alue. LIITE 4

20 Kuva 3. Liito-orava. Punainen rengas : reviiripuut v. 2015, violetti rengas : reviiripuut v. 2014, musta rengas : sopiva pesäkolo tai linnunpönttö, sininen rajaus : liito-oravan käytössä oleva reviiri, vihreä : polku. LIITE 4