Hoitotyön koulutusohjelma Hyväksytty JAMKin hallituksessa

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMA /16 HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMA Sairaanhoitaja (AMK) Opintojen laajuus 210 op, opintojen kestoaika Terveydenhoitaja (AMK) Opintojen laajuus 240 op, opintojen kestoaika Kätilö (AMK) Opintojen laajuus 270 op, opintojen kestoaika OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallituksessa

2 OPETUSSUUNNITELMA /16 JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMATYÖN PERUSTEET KOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA VASTUUHENKILÖT KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISTAVOITE Koulutusohjelman osaamisen rakentuminen opiskelun aikana Joustavat toteuttamistavat Koulutusohjelman työelämäyhteydet T&K&I:n ja opetuksen integrointi Yrittäjyys koulutusohjelmassa Kansainvälisyys koulutusohjelmassa OSAAMISEN KEHITTYMISEN ARVIOINTI AIEMMIN OPITUN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN KOULUTUSOHJELMASSA...15

3 OPETUSSUUNNITELMA /16 JOHDANTO Jyväskylän ammattikorkeakoulu on ottanut käyttöön osaamis- ja oppimisperustaisen opetussuunnitelman koulutusohjelmissaan. Keskiössä on opiskelijan oppimisprosessi. Osaamisen kehittymistä koulutuksen aikana tukevat tiiviisti opintojen ohjaus ja osaamisen kehittymisen arviointi. Painopistealueina koulutuksen toteuttamisessa ovat joustavuuden kehittäminen, opetuksen ja T&K - hankkeiden yhteyden tiivistäminen, yrittäjyyden kehittäminen ja kansainvälisyys. Tähän koulutusohjelman kuvaukseen on koottu opetussuunnitelmatyön perusteet, koulutusohjelman opetussuunnitelman kehittämisprosessi ja vastuuhenkilöt sekä kuvaus koulutusohjelman tuottaman osaamisen kehittymisestä. 1 OPETUSSUUNNITELMATYÖN PERUSTEET Tutkintoon johtavan koulutuksen perusteina ovat ammattikorkeakoululainsäädännön mukainen koulutuksen perustehtävä, Bolognan julistus, European Qualification Framework, hallitusohjelma, Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sekä koulutustarpeiden alueellinen ennakointi mm. Toimivat työmarkkinat ohjelman mukaan. Opetussuunnitelmatyön lähtökohtana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa käytetään European Qualification Framework (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia sekä Tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen (OPM 2009:24) esityksiä. Viimeksi mainitun mukaan jokainen ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Omaa perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. Omaa valmiuden jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. EQF mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja tutkintorakenteiden joustavuuden Euroopan korkeakoulualueella. Elinikäisen oppimisen tukemiseksi yhteistyötä tiivistetään eri koulutusasteiden välillä ottamalla opetussuunnitelmissa huomioon edellisellä koulutusasteella saavutettu osaamisen taso. Ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 6 ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 7 (ks. taulukko 1).

4 OPETUSSUUNNITELMA /16 TAULUKKO 1. Ammattikorkeakoulututkinnon osaamistason kuvaus Euroopan korkeakoulu-alueella (Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen pohjalta) Taso 6 Bachelor taso Keskeiset oppimistulokset Tiedot Taidot Pätevyydet Hyvät oman koulutus tai ammattialan tiedot, joihin liittyy kyky teoreettisen tiedon ja periaatteiden kriittiseen tarkasteluun. Hyvää perehtyneisyyttä ja innovatiivisuutta osoittavat taidot, joita vaaditaan oman työtai opintoalan monimutkaisten ja ennakoimattomien ongelmien ratkaisussa. Kyky vastata monimutkaisista teknisistä tai ammatillisista tehtävistä tai projekteista ennakoimattomissa työ- tai opintoympäristöissä. Vastuun ottaminen yksilöiden ja ryhmien ammatillisen kehittymisen johtamisesta. Koulutuksen linjauksessa otetaan huomioon Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategian mukaiset valinnat, soveltuvin osin yksikön pedagoginen toimintasuunnitelma, työelämän ja alueen kehittämistä koskevat linjaukset ja laadunvarmistusjärjestelmän mukaiset toiminnot. Koulutuksen kehittäminen tapahtuu toiminnanohjausjärjestelmän mukaisesti. Opetussuunnitelmatyön perusteista on erillinen opetussuunnitelmaohjeistus (hyväksytty , lopullinen versio ). 2 KOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA VASTUUHENKILÖT Koulutusohjelman suunnittelutyössä on huomioitu: 1) kansainväliset laatuvaatimukset 2) kansalliset koulutuksen kehittämisen linjaukset 3) aluekehitystyön painopisteet 4) ammattikorkeakoulukoulutuksen yleiset pätevyyskuvaukset (ARENEN kuvaukset) 5) soveltuvin osin kansallisen tutkintojen viitekehyksen pätevyyskuvauksien esitykset (ARENEN NQF-työryhmän tulokset) Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnittelutyön pohjana mainittujen dokumenttien lisäksi hoitotyön koulutusohjelman osaamistavoitteiden lähtökohtana ovat olleet ARENEn ammattispesifit (hoitotyön koulutusohjelmakohtaiset) pätevyydet sekä Euroopan parlamentin ja Neuvoston ammattipätevyyden tunnustamisesta antaman direktiivin (2005/36/EY) vaatimukset. Näiden lisäksi on hyödynnetty OPM:n (2006) raporttia Ammattikorkeakoulutusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Koulutusohjelman suunnittelutyöhön ja opetussuunnitelman osaamistavoitteiden määrittelemiseen on osallistunut opettajakunnan ohella opiskelijoiden edustajista ja työelämän edustajista (perusterveydenhuollon avo- ja laitoshoito sekä erikoissairaanhoito) muodostettu ryhmä. Työelämässä vaadittavaa ja tulevaisuuden osaamista tarkennetaan ja sisällytetään opintojaksoihin vuosittain tutkimustiedon ja käytännön työelämästä nousevien haasteiden pohjalta.

5 OPETUSSUUNNITELMA /16 Koulutusohjelman suunnittelun lähtökohtana on opiskelijan oppimisprosessin tukeminen, joka on huomioitu osaamisalueiden suunnittelussa ja arvioinnin rakentamisessa. Koulutusohjelman suunnittelun ja oppimisprosessin suunnittelun vastuuhenkilö on koulutuspäällikkö Pirkko Hautala, p Opiskelijaryhmälle nimetään opintojen alkuun mennessä opiskelijan ohjauksesta ja käytännön asioista vastaava opettajatutor ja vertaistutor. 3 KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISTAVOITE Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset pätevyydet ja työelämävalmiudet Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ovat seuraavat (ARENE): 1 Itsensä kehittäminen 2 Eettinen osaaminen 3 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 4 Kehittämistoiminnan osaaminen 5 Organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen 6 Kansainvälisyysosaaminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman osaamistavoitteet perustuvat ammattikorkeakoulun ja koulutusohjelman osaamistavoitteisiin. Näitä ovat: 1 Hoitotyön asiakkuusosaaminen 2 Terveyden edistämisen osaaminen 3 Kliininen osaaminen 4 Päätöksenteko-osaaminen 5 Opetus- ja ohjausosaaminen 6 Yrittäjyysosaaminen Koulutusohjelman osaamistavoitteena on, että opiskelija omaa hoitotyön ammattialan tiedot ja kykenee niiden kriittiseen soveltamiseen hoitotyön muuttuvissa ja ennakoimattomissa ympäristöissä. Opiskelija kykene vastaamaan hoitotyön ammatillisista tehtävistä perustaen toimintansa parhaaseen mahdolliseen näyttöön. Opiskelija ottaa vastuun sekä itsensä että ammattialansa innovatiivisesta kehittämisestä. 3.1 Koulutusohjelman osaamisen rakentuminen opiskelun aikana Koulutusohjelman opetussuunnitelma rakentuu osaamisalueista sekä yhteisistä ja koulutusohjelmakohtaisista pätevyyksistä. Oppimisprosessi etenee osaamisalueittain, jotka koostuvat opintojaksoista. Yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet kiinnittyvät osaamisalueille ja opintojaksoihin, ja niissä tapahtuu osaamisen kehittymistä koko koulutuksen ajan. Pätevyydet on kuvattu prosessikaavioina kolmella kehittymisen tasolla: perustason osaaminen, kehittyvän tason osaaminen ja edistyneen tason osaaminen. Näiden kehittymisen tasojen pohjalta muodostuvat osaamisalueiden ja opintojaksojen sekä osaamistavoitteet että sisällöt. Osaaminen kehittyy osaamisalueil-

6 OPETUSSUUNNITELMA /16 la perustason osaajasta edistyneen tason osaajaksi, mikä antaa valmiudet kehittyvään hoitotyön asiantuntijuuteen työelämässä. Opiskelija tekee urasuunnitelmansa mukaisia valintoja osaamisalueiden ja opintojaksojen sisällä muun muassa oppimistehtävien ja menetelmien, opinnäytetyön sekä ammattitaitoa edistävien harjoitteluympäristöjen kautta. Koulutusohjelman (210 op) osaamisalueet ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulun kaikille opiskelijoille yhteinen Opiskelu- ja työelämävalmiudet (15 op) sekä hyvinvointiyksikön yhteiset osaamisalueet Hyvinvointipalvelut (15 op) ja Tutkimus- ja kehittämistoiminta (20 op). Kaikille hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoille yhteiset osaamisalueet ovat Hoitotyön perusteet (30 op), Terveyden edistäminen ja kansansairaudet (40 op) Perhe- ja yhteisöhoitotyö (25 op) ja Hoitotyö eri toimintaympäristöissä (25 op) ja Kehittyvä hoitotyön asiantuntijuus (25 op). Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehdon osaamisalueet ovat Näyttöön perustuva terveydenhoitotyö (34 op) ja Kehittyvä terveydenhoitotyön asiantuntijuus (21 op). Kätilötyön suuntautumisvaihtoehdon opinnot koostuvat kolmesta osaamisalueesta: Kätilö vanhemmuuden tukijana (38 op), Kätilö syntymän hoitajana (31 op) ja Kätilö seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäjänä (16 op). Taulukossa 1 on kuvattu koulutusohjelman osaamisalueet, niiden sisältö ja osaamisen kehittymisen tasot.

7 OPETUSSUUNNITELMA /16 Osaamisalue Osaamisalueen kuvaus Osaamisen kehittyminen Opiskelu- ja työelämävalmiudet Hyvinvointipalvelut Hoitotyön perusteet Terveyden edistäminen ja kansansairauksien hoitotyö Opiskelija hallitsee johtamisen, yrittäjyyden ja asiakashallinnan osaamisen ja päätöksenteon perustan julkisissa ja yksityisissä hyvinvointipalveluissa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Opiskelija kehittää ja innovoi yksilöllisiä yrittäjäominaisuuksia, yritysaikomuksiaan ja/ tai liikeideoitaan. Opiskelija tietää sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden /potilaiden asemaan ja oikeuksia koskevan lainsäädännön keskeisen sisällön ja asiakassuhteisiin liittyvän eettisen toiminnan periaatteet ja osaa soveltaa niitä asiakaspalvelutilanteissa sekä suomalaisen että eri kulttuureista tulevien asiakkaiden näkökulmasta. Opiskelija tietää elämän eri vaiheiden merkityksen yksilöllisten voimavarojen muodostumisessa sekä eri ikävaiheisiin sisältyvät kehitykselliset terveyden ja hyvinvoinnin riski- ja häiriötekijät ja ymmärtää tarvelähtöisesti asiakkaitten palvelutarpeet ja asiakkuuksien syntymisvaiheet. Opiskelija tietää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamien sosiaali- ja terveyspalvelujen ja toimeentuloturvajärjestelmän ja niitä säätelevän keskeisen lainsäädännön ja hallitsee niihin liittyvän asiakasohjauksen periaatteet. Opiskelija tuntee kansainväliset käytännön ja sopimukset koskien yhteisiä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaita. Opiskelija tunnistaa hoitotyön päätöksentekoprosessin vaiheet ja osaa soveltaa sitä ohjattuna hoitotyössä. Opiskelija osaa auttaa ja tukea erityisesti iäkästä asiakasta/ potilasta yksilöllisesti päivittäisissä toiminnoissa sekä toimintakyvyn edistämisessä. Opiskelija osaa lääkehoidon perusteet ja suoriutuu lääkelaskennasta virheettömästi. Opiskelija soveltaa anatomian ja fysiologian sekä mikrobiologian osaamista hoitotyössä ja osaa vastata potilaan/asiakkaan tarpeisiin hoitotyön keinoin terveyttä ja toimintakykyä edistäen. Opiskelija tunnistaa näyttöön perustuvan tiedon merkityksen hoitotyön päätöksenteossa. Opiskelija osaa toimia eettisesti ammatillisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija ymmärtää terveyden edistämisen merkityksen paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Opiskelija tuntee terveyden edistämisen eettiset periaatteet sekä keskeiset sisältöalueet ja menetelmät. Opiskelija osaa hyödyntää kansansairauksiin liittyviä tiedonläh- Sairaanhoitaja (AMK) Perustason osaaja Kehittyvän tason osaaja

8 OPETUSSUUNNITELMA /16 Perhe- ja yhteisöhoitotyö Hoitotyö eri toimintaympäristöissä Kehittyvä hoitotyön asiantuntijuus teitä ja materiaaleja. Opiskelija tunnistaa ja ymmärtää hoito-, palvelu- ja kuntoutusketjut osana potilaan kuntouttavaa ja terveyttä edistävää kokonaishoitoa. Opiskelija ymmärtää kansansairauksien merkityksen väestön hyvinvointiin, tunnistaa eri sairauksien oireet ja osaa ohjata asiakasta tutkimuksissa. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida hoitotyötä hyödyntäen näyttöön perustuvaa tietoa. Opiskelija kykenee hahmottamaan pitkäaikaissairaan potilaan / asiakkaan ja hänen läheistensä/ perheensä ohjaamisen ja opettamisen merkityksen ottaen huomioon elinympäristön ja yhteisön. Opiskelija osaa ohjata ja tukea asiakasta / potilasta ja asiakasryhmiä itsehoidossa voimavaralähtöisesti. Opiskelija osaa rakentaa ohjatusti asiakaslähtöisen ja tavoitteellisen yhteistyösuhteen. Opiskelija kykenee toimimaan moniammatillisissa työryhmissä ja on perehtynyt potilasjärjestöjen rooliin osana potilaan hoitoa. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan ja kykenee kehittämään itseään asiantuntijana. Opiskelijalla on valmiudet lasten, nuorten, raskaana olevien, synnyttäneiden ja iäkkäiden sekä heidän perheidensä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hän osaa soveltaa näyttöön perustuvaa perhe- ja yhteisökeskeistä hoitotyötä asiakkaan/potilaan elämänkulun eri vaiheissa. Opiskelija osaa rakentaa asiakaslähtöisen ja tavoitteellisen yhteistyösuhteen kulttuuritaustaltaan erilaisten perheiden ja yhteisöjen kanssa. Opiskelijalla on valmiudet yrittäjämäiseen toimintaan perheiden ja yhteisöjen parissa. Opiskelija tuntee kirurgisen ja naistentautien hoitotyön sekä sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan ja polikliinisen hoitotyön lähtökohdat, periaatteet ja työskentelytavat. Hän ymmärtää tavallisimpien kirurgisesti hoidettavien sairauksien etiologian ja lääketieteelliset hoitoprosessit ja hallitsee alueen lääkehoidon. Opiskelijalla on valmiudet hoitotyön tarpeen määrittelyyn, suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin yhteistyössä potilaan/asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Opiskelija ohjaa, tukee ja aktivoi yksilöä ja perhettä ottamaan vastuuta terveyden, voimavarojen ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä. Opiskelija hyödyntää näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Opiskelija kykenee näyttöön perustuvaan itsenäiseen päätöksentekoon hoitotyön asiantuntijana. Hän ymmärtää hoitotyön kansainväliset haasteet ja kehittämissuuntaukset. Hän osaa Kehittyvän osaajan taso Edistyneen tason osaaja

9 OPETUSSUUNNITELMA /16 Näyttöön perustuva terveydenhoitotyö Kehittyvä terveydenhoitotyön asiantuntijuus Kätilö vanhemmuuden tukijana Kätilö syntymän hoitajana hyödyntää moniasiantuntijuutta valitsemallaan hoitotyön asiantuntijuusalueella. Opiskelija kykenee oman toimintansa ja toimintaympäristön kriittiseen arviointiin ja tunnistaa kehittämiskohteita. Hän omaksuu kehittävän ja tutkivan toimintatavan. Opiskelijalla ymmärtää hoitotyön ja terveyden edistämisen menetelmien kehittämisen merkityksen. Hän osaa arvioida menetelmien vaikutuksia ja ymmärtää niiden vaikuttavuuden. Opiskelija osaa toimia terveydenhoitajana muuttuvassa yhteiskunnassa ja erilaisissa toimintaympäristöissä. Hän työskentelee terveyttä edistäen ja terveyden edellytyksiä rakentaen hyödyntämällä näyttöön perustuvaa tietoa terveydenhoitajatyöstä. Hän osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida eri-ikäisten ja eri elämäntilanteessa olevien asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia käyttämällä terveydenhoitajatyön tietoperustaa ja menetelmiä. Opiskelija osaa edistää ympäristöterveyttä toimimalla ympäristövastuullisesti kestävää kehitystä tukien. Opiskelija osaa toimia itsenäisesti ja vastuullisesti terveydenhoitajatyössä ja terveyden edistämisen moniammatillisissa työryhmissä. Opiskelija sisäistää terveydenhoitajatyön arvot ja toimintaperiaatteet. Hän tuntee terveyden edistämisen ja terveydenhoitaja- työn sisältöalueet ja työmenetelmät sekä osaa soveltaa niitä asiakaskeskeisesti ihmisen elämänkulun eri vaiheissa. Hänen työskentelyssään korostuu näyttöön perustuva, voimavaralähtöinen ja perhekeskeinen toiminta. Opiskelija soveltaa terveydenhoitajatyön lääketieteellistä tietoperustaa. Hän omaa valmiudet kansainväliseen ja monikulttuuriseen terveydenhoitajatyöhön. Opiskelija toimii yrittäjämäisesti terveydenhoitajatyön asiantuntijana. Hän omaa valmiudet tutkimus- ja kehittämistyöhön terveydenhoitajatyössä. Opiskelija hallitsee naisen ja perheen raskaudenaikaiseen ja synnytyksen jälkeiseen seurantaan ja hoitoon liittyvän tietoperustan. Opiskelija osaa itsenäisesti hoitaa raskaana olevaa ja synnyttänyttä perhettä. Hän osaa tukea äidin ja isän itseluottamusta vanhemmuuteen kasvussa, imetyksen onnistumisessa sekä lapsen hoidossa. Opiskelija hallitsee syntymän hoitoon liittyvän tietoperustan. Hän osaa hoitaa itsenäisesti säännöllisen synnytyksen ja toimia yhteistyössä työryhmän kanssa epäsäännöllisen synnytyksen hoidossa. Opiskelija hallitsee synnytyksen hoitoon liittyvät auttamismenetelmät ja hän omaa voimavaralähtöisen ja perhekeskeisen lähesty- Terveydenhoitaja (AMK) Edistyneen tason osaaja Kätilö (AMK) Edistyneen tason osaaja

10 OPETUSSUUNNITELMA /16 Kätilö seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäjänä Tutkimus- ja kehittämistoiminta mistavan synnyttävän naisen ja perheen hoitamisessa. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida voimavaralähtöisesti naisen terveyden edistämiseen ja naistentautien hoitoon liittyvän ohjauksen ja hoidon. Opiskelijalla on valmiudet toimia lisääntymis- ja seksuaaliterveyden edistäjänä. Opiskelija hallitsee kätilötyöhön liittyvän lääketieteellisen tietoperustan. Opiskelija osaa hankkia, soveltaa ja arvioida oman alansa tietoa kotimaisista ja kansainvälisistä lähteistä. Opiskelija tietää tutkimus- ja kehittämismenetelmiä ja osaa soveltaa niitä noudattaen eettisiä periaatteita. Hän kykenee työskentelemään tutkimus- ja kehittämistyöhön liittyvissä monialaisissa työryhmissä, -yhteisöissä ja verkostoissa vastuullisesti. Opiskelija kykenee asiantuntijaviestintään. Sairaanhoitaja (AMK) Terveydenhoitaja (AMK) Kätilö (AMK) Edistyneen tason osaaja Taulukko 1. Koulutusohjelman osaamisalueet, sisältö ja osaamisen kehittymisen tasot. Lisäksi opintoihin sisältyy 15 op asiantuntijuuden kehittymistä tukevia vapaasti valittavia opintoja, jotka opiskelija sisällyttää oman henkilökohtaisten osaamistavoitteidensa mukai-sesti osaamisalueisiin. Osaamisalueisiin sisältyy ammattitaitoa edistävää harjoittelua hoito-työn suuntautumisvaihtoehdossa 75 op, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehdossa 85 op kätilötyön suuntautumisvaihtoehdossa 120 op. Kaikille koulutusohjelmille yhteiset yleiset pätevyydet ovat itsensä kehittäminen, eettinen osaaminen, viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, kehittämistoiminnan osaaminen, organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen, kansainvälisyysosaaminen ja yrittäjyysosaaminen. Hoitotyön koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet ovat hoitotyön asiakkuusosaaminen, terveyden edistämisen osaaminen, kliininen osaaminen, päätöksenteko-osaaminen, sekä opetus- ja ohjausosaaminen. Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehdon pätevyyksiä ovat lisäksi sairaanhoidollinen osaaminen, yksilön, perheen, ryhmän ja yhteisön terveydenhoitotyön osaaminen, ympäristöterveyden edistäminen ja yhteiskunnallisen terveydenhoitotyön osaaminen. Kätilötyön suuntautumisvaihtoehdon pätevyydet ovat sairaanhoidollinen osaaminen, seksuaaliterveyden edistämisen osaaminen, eri-ikäisten naisten kätilötyön osaaminen, raskauden aikaisen kätilötyön osaaminen, syntymän aikaisen ja syntymän jälkeisen kätilötyön osaaminen sekä erityistarkkailua tarvitsevan vastasyntyneen kätilötyön osaaminen. Opintojen laajuudet, suunnitellut ajoitukset sekä pätevyydet, jotka koulutuksen aikana rakentuvat, on kuvattu opinto-oppaassa.

11 OPETUSSUUNNITELMA / Joustavat toteuttamistavat Ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteisen koulutuksen ohjaus (OPM) tapahtuu vuodesta 2010 suoritettavien tutkintomäärien ja laskennallisten opiskelijamäärien kautta. Nuorten ja aikuisten koulutuksen keskitetty erottaminen poistuu ja ammattikorkeakouluille avautuu mahdollisuus opiskelijoiden ja työelämän edellyttämien joustavien koulutusjärjestelyjen käyttöön. Osatutkintojen suoritus mahdollistuu ja myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat saanevat rajatun opiskelukelpoisuuden tutkintoon johtavaan koulutukseen. Tämän seurauksena sekä koulutusrakenteet että opetussuunnitelmien toteuttaminen joustavoituu. Vuonna 2011 alkavien opetussuunnitelmien koulutusrakenteet suunnitellaan joustaviksi kokonaisuuksiksi (modulointi) niin, että opintotarjonta mahdollistaa yksilölliset opintojen valinnat ja opintourat. Osa tästä uudistuksesta toteutuu vuoden 2010 aikana alkavissa koulutuksissa. Tämän rinnalla osaamisen kehittäminen ja kehittyminen mahdollistetaan monimuotoisesti. Muun muassa virtuaaliopintojen laajentaminen, sosiaalisen median hyödyntäminen, opiskelijan oman työn opinnollistaminen ja vaihtoehtoisten osaamisen osoittamistapojen käyttäminen ovat keinoja yksilöllisen joustavuuden lisäämiseen. Aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen on osa tätä prosessia ja se on tutkintosäännössä määritelty opiskelijalähtöisesti. Opiskelijan on osoitettava, että hänellä on opintojakson tavoitteena olevaa osaamista. Samaan aikaan varmistetaan, että opiskelun henkilökohtaistamisen ja osaamisen kumulatiivisen kehittymisen edellyttämä ohjaus on toimivaa ja riittävää. Esimerkkejä Hoitotyön -koulutusohjelman opintojen joustavista toteuttamistavoista: Opiskelija voi suorittaa ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta osan työsuhteessa, tällöin harjoittelu tapahtuu Suomessa. Opiskelijalla on mahdollisuus saada tukea opinnäytetyön eteenpäin viemiseksi opinnäytetyön tsemppiryhmästä ohjaajien antaman ohjauksen lisäksi. Opiskelijoiden aiemmin hankkimaa osaamista tunnistetaan (AHOT) osaamiskartoituksen avulla, ja sen pohjalta tehdään yksilölliset urasuunnitelmat. Opiskelijalla on mahdollisuus näyttää aiemmin hankkimaansa osaamista esimerkiksi näyttökokeilla työelämässä. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuudet opiskella projekteissa; tällöin opiskelu hankkeistetaan. Sosiaalisen median välineitä käytetään aktiivisesti: esimerkkeinä etaitava - työkalun käyttö ulkomailla harjoittelevien opiskelijoiden ohjauksessa ja osaamisen arvioinnissa, Adobe Connect Pro:n, Skypen, Messengerin ja sähköpostin monipuolinen käyttö opiskelijan ohjauksessa. JAMKin verkko-oppimisympäristöä käytetään monipuolisesti, esimerkiksi digitaalisten päiväkirjojen (OPTIMA) käyttö osaamisen arvioinnissa ulkomailla harjoitteluaan suorittavien opiskelijoiden kohdalla Työssä käyvälle opiskelijalle tarjotaan joustavasti mahdollisuuksia tehdä opintojaksoihin sisältyviä oppimistehtäviä omaan työyhteisöönsä.

12 OPETUSSUUNNITELMA / Koulutusohjelman työelämäyhteydet Sosiaali- ja terveysalalla asiantuntijuus kehittyy erityisesti korkeakoulun ja työyhteisön välisen monipuolisen yhteistyön avulla. Työelämä tarjoaa aidon oppimisympäristön opiskelijoille. Työssä tarvittava asiantuntijuus kehittyy opiskelijan, työntekijän ja työtehtävien vuorovaikutuksessa, sosiaalisessa kontekstissa työyhteisössä. Ohjaustoiminnalla ohjataan opiskelijoita vaiheittain ammattialan yhteisöjen jäseniksi. Alkuvaiheessa henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen merkitys on suuri. Vähitellen tavoitellaan yhdessä tekemisen kautta yhä suurempaa opiskelijan vastuun ottamista ja osallistumista sekä integroitumista joustavasti työelämään. Pyrkimyksenä on opiskelijan, opettajien ja työelämän uudistava oppiminen, jossa oppiminen on kriittistä reflektointia sekä uuden tiedon tuottamista ja jakamista. Koulutusohjelmassa työelämäyhteydet syvenevät systemaattisesti perus- ja ammattiopintojen, opinnäytetyön sekä erityisesti ammattitaitoa edistävän harjoittelun kautta. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on aina tavoitteellista, suunniteltua ja ohjattua ja se arvioidaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa opiskelijalla on mahdollisuus tehdä valintoja oman kiinnostuksensa ja urasuunnitelmansa mukaan. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Hoitotyö on ihmissuhdetyötä, johon kehittyminen edellyttää aitoa kontaktia ja mahdollisuutta vuorovaikutukseen asiakkaan / potilaan kanssa. Koulutusohjelmassa käytetään aktiivisesti työelämän asiantuntijoita luennoitsijoina. Lisäksi osa teoriaopetukseen liittyvistä opinnoista toteutetaan aidoissa oppimisympäristöissä, esimerkiksi leikkausosastolla. Tällöin taitojen oppiminen tapahtuu yhteistyössä työelämän ammattilaisten kanssa. Yhteinen oppimisympäristö mahdollistaa laadun lisäksi myös kustannustehokkaan opetuksen, koska kaikkia taitojen oppimiseen tarvittavia välineitä ja laitteita ei tarvitse hankkia koulutusyksikköön. Koulutusohjelman opiskelijat ovat mukana enni hankkeessa, jonka kohteena on hoitotyön kirjaamisen käytännön uudistaminen. Hankkeessa sairaanhoitajat, hoitotyön opettajat ja opiskelijat kehittävät käytäntöä yhdessä. Hankkeen tavoitteena onkin kehittää uudenlaista kehittämisyhteistyötä terveydenhuollon organisaatioiden ja ammattikorkeakoulujen välille. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua lääkehoidon osaamisensa arviointiin verkko-oppimisympäristössä. Tämä toteutetaan yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Koulutusohjelmalla on aktiivinen työelämäyhteistyöverkosto, jota käytetään opetussuunnitelma ja hankeyhteistyössä hyväksi. Opintoja voidaan toteuttaa koulutuksen ja työelämän yhteisissä soveltavissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa, jotka tukevat opiskelijan työelämäyhteyksien syntymistä. Opinnäytetyöt ovat työelämälähtöisiä, kiinnittyen erilaisiin työelämästä nouseviin hankkeisiin, kehittämiskohteisiin ja toimeksiantoihin tiivistäen opiskelijan työelämäyhteyksiä.

13 OPETUSSUUNNITELMA / T&K&I:n ja opetuksen integrointi Opiskelijan tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen kehittyy vaiheittain koko oppimisprosessin ajan. Oppimista ja opetusta suunnataan alkuvaiheesta lähtien siten, että opiskelija saa valmiudet hankkia tutkittua tietoa, käyttää ja käsitellä sitä. Oppimisprosessin myöhemmässä vaiheessa jokainen opiskelija osallistuu JAMK:n tai työelämän tutkimus- tai kehittämishankkeisiin/projekteihin. Opinnäytetyöt tehdään pääosin työelämän kehittämistarpeiden pohjalta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun on valinnut yhteiset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan monialaiset kärjet. Niihin kuten myös muihin JAMKin T&K&I-toiminnan muotoihin voi tutustua www-sivujen avulla. T&K&I-kärjistä vastaa JAMKin asiantuntijatiimi. Opiskelijan opinnäytetyö ja asiantuntijatiimin arvion mukaan mahdolliset muut oppimisprojektit voivat harkinnan mukaan liittyä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kärkien kehittämiseen erityisesti opintojen loppuvaiheissa. Vaihtoehtoiset ammattiopinnot sekä ohjattu harjoittelu voidaan myös suorittaa projekteissa ja hankkeissa. Kokonaisia opintojaksoja tai opintojaksojen oppimistehtäviä voidaan toteuttaa koulutuksen ja työelämän yhteisissä soveltavissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Opiskelijan T&K- osaaminen kehittyy vaiheittain koko oppimisprosessin ajan. Oppimista ja opetusta suunnataan alkuvaiheesta lähtien siten, että opiskelija saa valmiudet hankkia tutkittua tietoa, käyttää ja soveltaa sitä. Oppimisprosessin myöhemmässä vaiheessa opiskelijat osallistuvat JAMK:n tai työelämän tutkimus- tai kehittämishankkeisiin tai -projekteihin viiden opintopisteen laajuisessa Työelämälähtöinen kehittämistoiminta -opintojaksossa. Vaihtoehtoiset ammattiopinnot sekä ammattitaitoa edistävä harjoittelu voidaan osittain suorittaa projekteissa ja hankkeissa. Kokonaisia opintojaksoja tai jakson oppimistehtäviä voidaan liittää T&K -hankkeisiin. Tämä edellyttää kiinteä yhteistyötä opettajien, T&K henkilöstön, opiskelijoiden ja työelämän edustajien kanssa. Opinnäytetyöt tehdään pääosin hyvinvointiyksikön hallinnoimiin ja/tai toteuttamiin tai työelämältä tarjottaviin kehittämis- ja tutkimushankkeisiin. 3.5 Yrittäjyys koulutusohjelmassa Osaamistavoitteena on että, opiskelija tuntee perusasiat yrittäjyydestä ja tietää yritystoiminnan mahdollisuudet oman alansa palvelujen tuottajana ja kehittäjänä. Hän oivaltaa yrittäjyyden yhtenä uravaihtoehtonaan ja sitä tukevat mahdollisuudet omissa opinnoissaan. Jokainen opiskelija voi hakea mahdollisuutta suorittaa osan opinnoistaan ammattikorkea-koulun yhteisessä yrittäjyyden JAMK-yrityshautomossa. Tänne valitaan JAMK:n eri yksiköiden opiskelijoista yrittäjät ja yrittäjäkandidaatit seuraaviin ryhmiin: (1) olemassa olevat yrittäjät ja (2) liikeideaa kehittämässä olevat opiskelijat perustaakseen yrityksen tai periäkseen yrityksen sukupolvenvaihdoksessa (3) yrittäjyyden laukaisualusta niille opiskelijoille, joilla vahva intentio ja yrittäjäominaisuuksia, mutta ei välttämättä vielä liikeideaa. Hautomossa opiskelija jatkaa syvemmälle oman yrittäjyytensä kehittämistä, josta muodostuu opiskelujen "punainen lanka". Henkilökohtainen/ryhmäkohtainen ohjaus sekä käytännössä oppiminen ovat hautomon olennaisia elementtejä. Opintoja voidaan suorittaa JAMK-yrityshautomossa opintopisteen verran. Opiskelijoita pyritään ohjamaan aktiivisesti myös kansainvälisyyteen mm. tukemalla Born Global -ajattelua.