HEVOSEN PERUSRUOKINTA
|
|
- Ada Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HEVOSEN PERUSRUOKINTA MMT Markku Saastamoinen MTT Ypäjä HevosAgro -hanke, ProAgria Oulu, Muhos/Haapajärvi 15. ja C
2 Ruokinnan suunnittelun lähtökohdat hevosen ruuansulatuksen tuntemus hevosen ravinnontarpeen tunteminen eri rehujen vaikutusten, laadun ja merkityksen tunteminen ja osaaminen muodostaa ne rehuyhdistelmiksi hevosen ravinnontarve täyttyy hevonen pysyy terveenä
3 ongelmia voi syntyä jos hevosen ruokintaa, tarpeita ja hevosen käyttöä ei osata sovittaa yhteen ongelmat liittyvät yleensä energiaruokinnan toteutuksen virheisiin hevosen ruokinta on sen omasta ravinnontarpeen tyydyttämisen lisäksi huolehtimista suoliston pieneliöstön hyvinvoinnista ja hevosen terveydestä
4 tärkein hevosen terveyteen vaikuttava ruokinnallinen tekijä ravintoaineiden puutosten torjuminen ja korjaaminen tärkeätä myös ravintoaineiden keskinäinen tasapaino ja yliannosten välttäminen RUOKINNAN TASAPAINO
5 PERÄSUOLI PAKSUSUOLI UMPISUOLI suolilieve MAHA OHUTSUOLI
6 Ruuansulatuskanavan hyvinvointia edistävät ruokinnalliset tekijät: useat ruokintakerrat rehut pienissä erissä hyvä rehuhygienia suurten tärkkelysannosten välttäminen ei liian korkeita sokeripitoisuuksia tai suuria pitoisuuden vaihteluita totutus rehuihin ja suureneviin annoksiin ruokinnan säännöllisyys riittävä pureskelu
7 Mahahaava on stressin seurausta suuret vilja-/tärkkelysannokset lisäävät mahahaavan riskiä vähäinen pureskelu ja syljen eritys + tärkkelyksen mahanesteen eritystä lisäävä vaikutus rasituksessa maha supistelee
8 toipuminen huononee ja riski kasvaa, jos: - suuret väkirehun kerta-annokset - harvat ruokintakerrat - vähäinen pureskelu - pitkä paasto ennen kilpailusuoritusta puna-apila sisältää puskuroivia aineita (ph kohoaa) ennen ja jälkeen rasituksen pieni heinäannos
9 Ravinnontarve energian, valkuaisen, kivennäisaineiden ja vitamiinien tarve (+ vesi) aikuisella hevosella tärkeintä tyydyttää energian tarve * hiilihydraatit (tärkkelys, sokerit, kuitu), * rasvat valkuaisen tarve tiettyjen aminohappojen tarvetta
10 Tarpeeseen vaikuttaa: työn kesto ja laatu ikä, fysiologinen tila (kasvu, tiineys ) koko, lihavuuskunto, rakenne yksilöiden väliset erot sukupuoli kentän ja maaston pohjan laatu ratsastajan koko ja taidot ympäristön lämpötila ja kosteus
11 Työn intensiteetti Kevyt työ = kevyttä liikuntaa, käyntiä tai kevyttä hölkkää n. 1 h, ei hikoilemista; harrastehevoset, opetuksen ja valmennuksen alku; koko harjoituksen tai työsuorituksen syke keskimäärin 80 lyöntiä/min Kohtalainen (keskiraskas) työ = lievää hikoilua aiheuttava työ, reipas hölkkä, koulu- tai esteratsastusharjoitus; peruskuntokausi, ratsastuskouluhevoset; koko harjoituksen tai työsuorituksen syke keskimäärin lyöntiä/min
12 Työn intensiteetti Raskas työ = runsasta hikoilua aiheuttava työ tai harjoitus, nopeus- ja voimaharjoittelu, säännöllinen ja tiheään kilpaileminen; ravihevoset sekä kenttä- ja esteratsastushevoset kilpailukaudella; päivittäinen liikunta 6-10 h/vk; koko harjoituksen tai työsuorituksen syke keskimäärin lyöntiä/min Joutilas/lepo= - kevyttä tai kevyehköä liikuntaa 1 3 kertaa/vk
13 rasituksella suurin vaikutus energian kulutukseen ja tarpeeseen valkuaisen kulutus kasvaa vain vähän; merkitystä energian lähteenä vain äärisuorituksissa hiilihydraatit ja rasvat ensisijaiset energianlähteet rehujen kemiallinen energia muuntuu lihasten mekaaniseksi energiaksi - suurin osa (75 %) muuttuu kuitenkin lämmöksi - eniten lämpöä kuitupitoisista rehuista
14 nuorilla kasvavilla hevosilla otettava huomioon kasvun aiheuttama tarve (energia, kivennäiset, valkuainen: luusto, lihakset, veri) paljon ulkona pidettävillä hevosilla huomioitava energian tarve lämmöntuotantoon
15 Ulkolämpötilan aiheuttama energiantarpeen lisäys: vieroitettu varsa + 1,4 %/aste alle 0 o C, nuori hevonen + 1,4 %/aste alle -11 o C, aikuinen hevonen + 2,7 %/aste alle -15 o C
16 nuorilla hevosilla valmennuksen alkaessa valkuaisen tarve lisääntyy % verrattuna tarhaliikuntaan
17 hien mukana menetetyt elektrolyytit on korvattava; ruoka-/merisuola tai kaupalliset elektrolyyttivalmisteet
18 1 Hyvin laiha Nahka kylkiluiden päällä on tiukka ja okahaarakkeet selvästi näkyvissä, rasvakudosta ei ole tai se on ohut. Kaula on kuihtunut. 2 Laiha Kylkiluut ja okahaarakkeet ovat selvästi näkyvissä. Rasvakerros kylkiluiden päällä on ohut. Kaula on kapea ja löysä. 3 Kohtalainen Kylkiluut ovat heikosti nähtävissä. Selkäranka peittynyt, mutta okahaarakkeet ovat tunnettavissa. Kaula on kapea mutta kiinteä. 4 Hyvä Kylkiluut ovat peitossa ja helposti tunnettavissa. Okahaarakkeet ovat peitossa, mutta tunnettavissa. Selkärangan kohdalla ei ole vakoa, selkä on tasainen. Lantio on rasvakerroksen peittämä ja pyöreä. Kaula on kiinteä, ei harjamainen. 5 Lihavahko Rasva kylkiluiden päällä tuntuu pehmeältä. Rasvaa alkaa kertyä sään ympärille, kyynärpään taakse ja kaulaan. Rasva hännän tyvessä on pehmeää. 6 Lihava Kylkiluiden tuntemiseksi täytyy painaa niiden päällä olevaa rasvakerrosta. Selkärangan kohdalla on vako. Lantion ympärillä ja hännän tyvessä rasva on pehmeää. Rasvaa on kertynyt sään ympärille, kyynärpään taakse ja kaulaan 7 Hyvin lihava Kylkiluiden tuntemien on vaikeaa tai mahdotonta. Vako selkärangan päällä on syvä. Rasva hännän tyvessä on hyvin pehmeää ja pullottavaa, samoin sään ympärillä, kyynärpään takana ja kaulassa. Kaula on leveä, kiinteä ja harjamainen, rasvapoimuja.
19 REHUJEN VALINTA ravinnontarpeen tyydyttyminen riippuu rehun ravintoainesisällöstä, sulavuudesta ja syöntimäärästä rehujen käyttöarvoon ja valintaan vaikuttaa: * ravintoainesisältö * hevosen ravinnontarve * sulavuus * hygieeninen laatu * maittavuus * vaikutus ruuansulatukseen
20 täydennysrehujen tarve riippuu perusrehujen, etenkin karkearehun laadusta; todellinen tarve selviää rehuanalyysin perusteella - edustavat näytteet (10 20 paalia) - ruokintasuunnitelman tarkentaminen tarvittaessa
21 kovassakin valmennuksessa olevan hevosen energiantarpeesta voidaan tyydyttää huomattava osa hyvälatuisella karkearehulla (>11 MJ ME/kg ka) rajoittava tekijä on nuoren heinän suuri valkuiaispitoisuus (nestetasapaino)
22 MITÄ LAATU ON? HYGIEENINEN: homeettomuus muu mikrobiologinen laatu (puhtaus) pölyttömyys viljelytekniikka sääolot korjuu varastointi RAVITSEMUKSELLI- NEN: koostumus rehuarvot sulavuus lannoitus kasvilajit sääolot korjuu, käsittely
23 Laadun merkitys: hevosen ravintoaineiden saanti hevosen terveys (hengitystiet, suolisto, yleinen terveydentila) hevosen suorituskyky ruokinnan ja hoidon kustannus
24 Huono hygieeninen laatu: hengitystiesairaudet (homeitiöt) suoliston sairaudet (suoliston mikrobisto) allergiat heikentynyt suorituskyky, kasvu kohtutulehdukset, varhaisluomiset (homeet, homemyrkyt)
25 Huono ravintolaatu: ravintoaineiden puutokset ruokinnan epätasapainotilanteet ruokinnan täydentämisen vaikeutuminen heikentynyt kasvu, suorituskyky, maidontuotanto
26 Sulavuus kuitupitoisuus: korkea kuitupitoisuus huonontaa ravintoaineiden sulavuutta ja alentaa energia-arvoa suuri määrä huonosti sulavaa kuitua heikentää ravintoaineiden sulatusta ohutsuolessa ja paksusuolessa - paksusuolessa sulamaton ja huonosti sulava kuitu aiheuttaa pieneliöiden energianpuutetta pieneliökanta heikkenee
27 rehun täyttävyys kasvaa pysty syömään tarpeeksi hevonen ei vapaasti ruokittaessa riski huomattavaan aliruokintaan (esim. pihatot, tarhat, aina saatavilla ) D-arvo säilöheinällä ja kuivalla heinällä vähintään 60 62, esikuivatulla säilörehulla 65 68
28 D-arvo laskee kasvin kehityksen nopeutuessa eli sään lämmetessä korjuuaikana Artturin sivuilta ja löytyy D- arvoennusteet nurmille paikkakunnittain
29 Ongelmalliset sokerit: korkeahko sokeripitoisuus ( g/kg ka) toivottu ominaisuus - nostaa energiapitoisuutta - parantaa maittavuutta ongelmia liian suuri sokeripitoisuus tai sen suuret vaihtelut tietyt kasvuolosuhde- ja rehunvalmistustekijät saavat aikaan poikkeuksellisen korkeita sokeripitoisuuksia tai suuria vaihteluita
30 ylikuivat säilöheinät (ka > 50 %) muodostuneet ongelmaksi: - sokerit eivät kulu koska käyminen lähes olematonta - usein myöhäinen korjuuaste, jolloin paljon kortta, samoin runsas pöyhintä lisää korsien osuutta tietyt sokerit kerääntyvät korteen (runsas pöyhintä: lehdet häviävät, sokerit jäävät!)
31 korkea sokeripitoisuus: - ohutsuolessa sulamattomat sokerit (fruktaani) voivat aiheuttaa ongelmia; kaviokuume, paksusuolen toiminnan häiriöt (löysä uloste, ripuli) - ohutsuolessa sulavat sokerit lihasten toiminnan häiriöt, luuston kasvuhäiriöt; jos paljon osa kulkeutuu sulamattomana paksusuoleen, jossa häiriöitä
32 Liikaa tärkkelystä: ohutsuolen rajoittunut kyky sulattaa tärkkelystä paksusuoleen joutunut tärkkelys tuottaa hajotessaan maitohappoa, joka happamoittaa suolen sisällön paksusuolen pieneliöiden (mikrobien) elinolosuhteet heikkenevät, kanta muuttuu ja järkkyy maksimitärkkelysannos n. 400 g/100 ep kg (= g viljaa tai teoll. väkirehua)
33 viljoista kauran tärkkelys paremmin sulavaa ohutsuolessa kuin maissin tai ohran tärkkelys prosessoinnit (kypsennys, haudutus, jyvän rikkominen) parantavat tärkkelyksen sulavuutta ohutsuolessa
34 Valkuaisen määrä: liika valkuainen: - paksusuolen toiminnan häiriöt - ihoreaktiot (rehuallergiat johtuvat rehujen valkuaisaineista, jotka ovat esim. eri kasvilajeilla erilaiset) % yli tarvenormien (suositusten) voidaan syöttää
35 liian vähäinen valkuainen: - kasvun hidastuminen - lihasmassan pieneneminen - luuston, jänteiden, nivelten kehityksen heikkeneminen
36 REHUHYGIENIA rehujen hygieeninen laatu - homeettomuus - bakteerittomuus - ei eläinten ulosteita - ei maata muu puhtaus - ei roskia, epäpuhtauksia - ei torjunta-ainejäämiä
37 rehuvarastojen sekä säilytys- ja ruokintaastioiden puhtaus ruokintapaikkojen puhtaus, rehujen suojaaminen kastumiselta tarhoissa
38 LAADUKKAITA REHUJA HEVOSILLE Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus C HevosAgro -hanke, ProAgria Oulu, Muhos/Haapajärvi 15. ja
39 Karkearehut monipuolinen ravintoaineiden lähde (energia, valkuainen, kivennäiset, vitamiinit) energia: sokerit, kuidut (>< viljassa kuidut: tärkkelys) paksusuolen pieneliöstön energian lähde suolen liikkeet ruuansulatuskanavan hyvinvointi
40 lähtökohtana eri hevosryhmien erilaiset ravintoaineiden tarpeet ja niiden tyydyttäminen ravinnontarpeen tyydyttyminen riippuu ravintoainesisällöstä, sulavuudesta ja syöntimäärästä
41 vähällä käytöllä olevat hevoset voidaan ruokkia pelkällä karkearehulla (+ kivennäiset ja mahdollisesti vitamiinit) myös kilpahevosten energiantarve pystytään tyydyttämään hyvin sulavilla karkearehuilla rajoittava tekijä tällöin kuitenkin valkuaisen määrä karkearehujen kulutus kasvaa kylmissä olosuhteissa sulatus tuottaa lämpöä
42 Karkearehujen laatu vaihtelee: laatu- ja koostumusvaihtelut voivat olla suuria: - D-arvo raakavalkuainen 5-15 % - sokeripitoisuus g/kg ka Kasvuaste Maaperä Lannoitus Kasvuolosuhteet Niittoajankohta (vuorokauden aika) Korjuusää Kasvilajit
43 Hevoset ovat erilaisia: Harrastehevoset Kilpahevoset = ravihevoset, aktiivisesti kilpailevat ratsut Ratsastuskouluhevoset Siitostammat Varsat ja nuoret hevoset Iäkkäät hevoset Hiilihydraattiherkät hevoset (lihakset, kaviokuume) muut yksilölliset ja rotuerot
44 Rehujen erilaistaminen Energia-arvo Valkuainen Kivennäisaineet D-arvo sulavuus Sokerit harrastehevosten ruokinnassa usein liian energiapitoisia rehuja
45 1. D-arvo - sulavuus kuvaa rehun sulavuutta; vaikuttaa rehun energia-arvoon; energia-arvo = 0,16 x D- arvo tavoite yleensä säilöheinällä ja kuivalla heinällä vähintään 60 62, esikuivatulla säilörehulla 65 68; suuri määrä huonosti sulavaa kuitua (alhainen D-arvo) heikentää ravintoaineiden sulatusta ohutsuolessa ja paksusuolessa
46 kun D-arvo huono, rehun täyttävyys kasvaa hevonen ei pysty syömään tarpeeksi huonosti sulavaa kuitupitoinen rehu riski huomattavaan aliruokintaan liian hyvin sulavat rehut vähän työtä tekeville puolestaan aiheuttavat lihomista
47 paras D-arvo (suurin energia-arvo) kilpahevosille, siitostammoille, varsoille tulisi olla kilpa- ja siitoshevosilla sekä varsoilla 65-68; aktiiviharrastehevosilla 60-65; vähässä käytössä olevilla ja ylläpitotasolla alle 60
48 D-arvo kohoaa nopeasti kasvin kasvaessa nopeasti lämpimällä säällä; haluttaessa rajoittaa D-arvon nousua korjuuaika ei saa olla aurinkoinen ja lämmin vaan viileä ja pilvinen D-arvo pienenee kasvin vanhetessa
49 2. Valkuainen karkearehu hevosen tärkein valkuaisen lähde määrällisesti suurin valkuaispitoisuus siitoshevosille, varsoille ja kilpahevosille karkearehun valkuaispitoisuus: - harrastehevonen 8 10 % - kilpahevonen % - varsat ja siitoshevoset > 12 %
50 3. Sokerit hevonen sulattaa hyvin sokereita, hyvää energiaa jotkut hevoset voivat olla herkkiä suurille sokerimäärille; voivat aiheuttaa lihas- ja suolisto-oireita tai kaviokuumetta suurten määrien ja kerta-annosten lisäksi haitallista on sokeripitoisuuksien suuri vaihtelu päivittäin
51 osa sokereista/hiilihydraateista sulamattomia; paljon huonoissa kasvuolosuhteissa ja kasvin valmistautuessa talvehtimiseen
52 Sokereiden kertyminen: kertyy yhteyttämisen tuloksena eniten kasvin kehityksellisen kasvun vaiheessa eli loppukasvun aikana vähemmän nopean kasvun aikana
53 sokeripitoisuutta (sulavia) nostaa aurinkoiset kasvuolosuhteet korkea lämpötila (yli 30 o C) ja kuiva ilma, jolloin kasvi yrittää välttää kuivumista nostaa sokeripitoisuutta ( sopiva korjuusää ei ole heinäpouta!!) MITÄ NOPEAMMIN HEINÄ KUIVUU, SITÄ ENEMMÄN SOKEREITA
54 kuivissa rehuissa, jotka käyvät vain vähän, sokereita enemmän, koska niitä ei kulu käymiseen alhaisin sokeripitoisuus hiilihydraattiherkille hevosille; paljon energiaa tarvitsevilla voi olla suuri
55 18 % sokeripitoisuus haitallinen hiilihydraattiherkillä hevosilla 25 % aiheuttaa ripulia hevosille % sopii hiilihydraattiherkille hevosille; tätä suurempipitoiset heinät lioitettava ennen syöttämistä % tavoiteltu normaaleille terveille hevosille
56 4. Kasvilajit heinälajien välillä ei ole suuria eroja koostumuksessa käyttötarkoitus ja kasvuolosuhteet erilainen kasvurytmi eli vanheneminen sulavuus, koostumus
57 timoteivaltainen heinä sopivinta: % => 100 % (maittavuus, sokereiden kertyminen) muita lajeja nurminata, ruokonata, monivuotinen raiheinä, apilat raiheinissä ja nadoissa riski endofyytteihin (lajikkeet)
58 koiranheinä huonosti maittava (myös ruokonata) - kasvuaste apilakasvit (apilat, sinimailanen) poikkeavat: valkuaispitoisuus kivennäispitoisuus (etenkin kalsium) hidas vanheneminen
59 5. Korjuu Korjuuaika/kasvuaste: vaikuttaa ravintoaineiden pitoisuuksiin: energia ja valkuainen (kivennäisaineet) vaikuttaa ravintoaineiden sulavuuteen (kuitupitoisuus) kukkineessa siitepölyä
60 kuidun määrä kasvaa sen vanhetessa sulavuus huononee; energiapitoisuus alenee; valkuaispitoisuus alenee (puna-apila vanhenee hitaammin) kuivaksi heinäksi ennen kukintaa (timotein tähkä tupesta 5-8 cm) säilörehu/säilöheinä: säilörehuaste lähes heinäaste
61 Rehuanalyysi tärkeä ravitsemuksellisesta laadusta saa käsityksen ainoastaan rehuanalyysillä ilman sitä ruokinnan suunnittelu ja toteutus epätarkkaa jokainen säilöheinäpaali on periaatteessa oma rehueränsä: erilainen käyminen, erilainen raaka-aine
62 näytteen oltava edustava; useita osanäytteitä, sekoitetaan huolellisesti mahdollisuus ottaa raaka-aineesta tai valmiista rehusta; paaleista esim. akkuporakoneeseen asennettavalla terällä analyysituloksissa aina vaihtelua, koska näyte on aina näyte
63 n. 90 % heinän tuottajista on sitä mieltä että analyysi edistää heinän myyntiä lisäksi se auttaa laadun varmistamisessa ja seuraavan vuoden sadonkorjuun suunnittelussa
64 Kaura muita viljoja korkeampi rasvapitoisuus (=> vähemmän tärkkelystä) muita viljoja parempi tärkkelyksen sulavuus hevosen ohutsuolessa valkuaisen koostumus myös muita viljoja parempi (eniten lysiiniä)
65 sitä parempaa hevoselle, mitä suurempia, pyöreämpiä, ohutkuorisempia ja painavampia jyvät ovat lajikkeiden välillä eroja mainituissa ominaisuuksissa hehtolitrapainon tulee olla vähintään 55 kg; kevyessä viljassa paljon kuorta (huono sulavuus) vuosien väliset erot koostumuksessa ja hlpainossa
66 Kauran hygieeninen laatu punahome lisääntynyt kaurassa - viljelyolosuhteet, kevytmuokkaus ja suorakylvö - kuivuus alkukasvun aikana, kosteus röyhylle tullessa ja loppukasvussa - kunnollinen kuivaus tärkeätä (13 14 %) - varastojen kosteus, kunto - eniten pienissä jyvissä - pienin riski Etelä-Suomessa
67 opas homeiden seurantaan ja riskien pienentämiseen
68 Laidun laiduntaminen sopii kaikkien hevosten ruokintaan hyvä laidun on riittävä energian ja valkuaisen lähde kasvaville varsoille ja imettäville tammoille lisäksi tarvitaan kivennäisseos laidun hyvä karoteenin ja E-vitamiinin lähde
69 ruoho sopivimmillaan laidunnettavaksi cm korkeana kasvustona laidunruokintaan siirtyminen hitaasti, koska ruohon sokeri- ja valkuaispitoisuudet ovat korkeat rikkakasvien määrän tulee olla vähäinen laitumen tarve ha/hevonen
70 esim. imettävä tamma syö ruohoa päivässä kg, varsa kg nurmen sadontuotantokyky alenee noin viidenneksen vuodessa, hevosten laiduntaminen vielä kuluttavampaa (syö tarkasti, liikkuminen kuluttaa) laidunnurmen ikä kannattaa rajata kolmeen vuoteen
71 laitumien hoito, riittävyys, uudistaminen ruokinta- ja juottopaikkojenpaikkojen puhtaus, lisärehujen suojaaminen kastumiselta
KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA
KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Hevostilan nurmipäivä; ProAgria Etelä-Suomi, Maatilat menestykseen, Tampere 24.9.2013 C Karkearehut monipuolinen ravintoaineiden lähde
LisätiedotHevosen ruokinta ja terveys
Hevosen ruokinta ja terveys MMT Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus Ypäjä Eläinterveyden tekijät hanke, 12.12.2012 Iisalmi C RUOKINTA HYVINVOINTI Rehujen koostumus rehuarvo, ravintoaineet sulavuus, kuitu
LisätiedotHEVOSESI ON MITÄ SE SYÖ MITEN SAAT TASAPAINOISELLA RUOKINNALLA HYVINVOIVAN HEVOSEN? Luento, 4.6.2015, Cypis-talli, Espoo
HEVOSESI ON MITÄ SE SYÖ MITEN SAAT TASAPAINOISELLA RUOKINNALLA HYVINVOIVAN HEVOSEN? Luento, 4.6.2015, Cypis-talli, Espoo Oy Vixen Ab Hevosten satulat, terapialaitteet ja ruokintasuositukset Toiminut 15
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotHevosten ruokinnan erityispiirteitä. Stina Eklund-Uusitalo
Hevosten ruokinnan erityispiirteitä Stina Eklund-Uusitalo Laidun Hyvät puolet: vitamiini ja kivennäistasapaino optimaalinen sulavuus ja valkuaispitoisuus hyvä pieniä määriä kerralla tasainen liikunta kilpahevosilla
LisätiedotTäysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
LisätiedotKantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta
Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen
LisätiedotPalkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
LisätiedotNAUDAN KASVUN SÄÄTELY
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotVesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa
Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman
LisätiedotHenneken lihavuuskuntoluokitus. Elena Autio ja Minna-Liisa Heiskanen Suomen Hevostietokeskus ry Tallinpitäjän verkkotietopakettihanke 2015
Henneken lihavuuskuntoluokitus Elena Autio ja Minna-Liisa Heiskanen Suomen Hevostietokeskus ry Tallinpitäjän verkkotietopakettihanke 2015 Henneken lihavuuskuntoluokitus kansainvälinen, tieteellisesti määritetty
LisätiedotNURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN
NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotHevosen lihavuuskunto ja sen vaikutukset kiimakiertoon. MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi & Tiina Reilas
Hevosen lihavuuskunto ja sen vaikutukset kiimakiertoon MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi & Tiina Reilas Johdanto Viimeisen vuosikymmenen aikana rehuntuotannon menetelmät kehittyneet Laitumien
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotTerveellinen laidunruokinta. MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä
Terveellinen laidunruokinta MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä Laiduntamisen edut hevosen kannalta Mikään muu rehu ei vastaa ominaisuuksiltaan hyvää laidunta Erinomainen ravintoainekoostumus
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotIII. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan
KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet
LisätiedotRiittääkö laitumella syötävä?
Riittääkö laitumella syötävä? Laiduntavien hevosten ravinnontarve ja -saanti MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi Laidun on laadukasta rehua Mikään muu rehu ei yhtä hyvää kuitenkin huonosti hyödynnetty
LisätiedotEri hevosryhmien ruokinta
HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA IV. 2015 Eri hevosryhmien ruokinta Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun neljäs osa käsittelee eri hevosryhmien
LisätiedotLaiduntaminen - syönti ja maittavuus
Laiduntaminen - syönti ja maittavuus MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä Sekka Laidunrehun merkitys ja mahdollisuudet Arla ja varsa Laidunrehua hyödynnetään hevosten ruokinnassa huonosti
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotMinna Tanner, ProAgria Kainuu
Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian
LisätiedotHeinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy
Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo
LisätiedotTankki täyteen kiitos!
Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi
LisätiedotBroilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola
Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille
LisätiedotLIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotSari Kajava, Annu Palmio
Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,
LisätiedotViljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus
Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotHevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60
Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut 8.-9.4.2017 Tampere MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60 1 Esityksen sisältö 1. Taustaa hevosten rehuanalyyseille- Miksi analysoida
LisätiedotHevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502
Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut 7.-8.4.2018 Tampere MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502 1 Tietoiskun sisältö Taustaa hevosten rehuanalyyseille. Miksi analysoida
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotMaija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä
Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto maria.hellamaki@valio.fi Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Rehun laatuvaihtelut Viljat, ostoväkirehuseokset Vaihtelu pieni Analysointi vain kun aihetta olettaa että
LisätiedotYlipainoiset hevoset - ohjeita painonhallintaan - kaviokuumeherkän hevosen ruokinta
- ohjeita painonhallintaan - kaviokuumeherkän hevosen ruokinta EWEN 2010, Cirencester UK Applied Proceedings Management of Equine Obesity, Dr. Caroline McGregor-Argo How can we manage those prone to laminitis
LisätiedotMITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?
MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm Valio Oy 7.9.2017 Nurmisäilörehu Suomessa Nautojen ruokinnan perusta Kasvuolosuhteet =>
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotSikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä
Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita
LisätiedotPoron ruokinnan ja tarhauksen ABC
hanke 2009-2011 www.poroverkko.wikispaces.com Anna-Leena Jänkälä: Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC Paliskuntain yhdistys Yleistä ruokinnasta Harjoitetaan yleisesti poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala Porotalous
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotSÄILÖREHUN VILJELY -INFO
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous
LisätiedotRuokinnan vaikutus hevosen hyvinvointiin ja terveyteen EWEN 2010
Ruokinnan vaikutus hevosen hyvinvointiin ja terveyteen EWEN 2010 MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä 1 EWEN 2010 5th European Workshop on Equine Nutrition EWEN kongressin tarkoituksena
LisätiedotTietotekniikka apuna hevosen ruokinnan suunnittelussa
Tietotekniikka apuna hevosen ruokinnan suunnittelussa Suomen Hippoksen jalostuspäivien esityksen tiivistelmä, 12.2.2008 FT Elena Autio, Suomen Hevostietokeskus ry Hevosten hyvinvointi ja suorituskyky ovat
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotSinimailanen lypsylehmien ruokinnassa
Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage
LisätiedotMaissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus
Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska 28.11.2018. Ajantasalla MAISSI Maailmalla yleisin karkearehu maidontuotannossa Tuottaa vakaita satoja hyvin vaihtelevissa olosuhteissa Energiapitoinen,
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LisätiedotHevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa
HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA I. 2015 Hevosen ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun ensimmäisessä
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste
LisätiedotSuomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.
Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotJalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy
Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat
LisätiedotRaisioagro. Nurmiopas 2014
Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.
LisätiedotVARSASTA HEVOSEKSI nuoren hevosen liikunta ja ruokinta
VARSASTA HEVOSEKSI nuoren hevosen liikunta ja ruokinta MMT Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus Ypäjä HevosAgro hanke, ProAgria Oulu 4.3.2011 VARSASTA HEVOSEKSI: emän ruokinta tiineyden aikana varsan
LisätiedotRuokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen
Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu
LisätiedotYksivuotiset seosrehukasvustot
Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotHevostilan Nurmipäivä. MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi
Hevostilan Nurmipäivä MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi Laidun on laadukasta rehua Mikään muu rehu ei yhtä hyvää kuitenkin huonosti hyödynnetty voitaisiin täyttää 35% vuosittaisesta tarpeesta
LisätiedotMAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU
22.3.2018 MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU 1 Pohjoisen maissisäilörehun mahdollisuuksia - onnistuessaan suuri hehtaarisato kertakorjuulla - mahdollistaa karjanlannan tehokkaan hyödyntämisen - soveltuu käytettäväksi
LisätiedotKARKEAREHUANALYYSIEN KÄYTTÖ HEVOSTEN RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA
KARKEAREHUANALYYSIEN KÄYTTÖ HEVOSTEN RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, työn hyväksymispäivä Oma Allekirjoituksesi Riikka Uotila OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotSäilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä
Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
LisätiedotOMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus
OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman
LisätiedotKarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti
KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen
LisätiedotValikoituja hevostutkimuksia Suomesta ja muualta Euroopasta
Valikoituja hevostutkimuksia Suomesta ja muualta Euroopasta Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Luke, hevostutkimus Jalostuspäivät, Joensuu, 12.2.2015 Karin Hemmann, HY: Hevosten puunpurenta fysiologinen
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
LisätiedotSikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014
Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit
LisätiedotHerne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotTarvitseeko sonni lisävalkuaista?
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään
LisätiedotLaadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti
Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä 10.2.2017 Lahti Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomi Huippuosaaja, nurmentuotanto Nurmentuotannon ketju Miten nurmituotanto vaikuttaa
LisätiedotNurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html
Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen
LisätiedotMiten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön
LisätiedotRehuako vesirutosta?
Rehuako vesirutosta? Vesiruton hyötykäyttö Seminaari Kauttua Hilkka Siljander-Rasi Luonnonvarakeskus Vesikasvit rehuna Käytetty täydentämässä rehuvalikoimaa, kun karjan rehujen viljely ollut vähäistä tai
LisätiedotHyvinvointia hevosellesi!
TalliPro -tuotesarja tuotiin markkinoille kesällä 2005. Tuotteet saivat hyvän vastaanoton ja tyytyväisiä käyttäjiä on paljon sekä ammattivalmentajien, kilparatsastajien, harrastajien että hevostenkasvattajien
LisätiedotKauran käyttö kotieläinten ruokinnassa
Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa FI 2013 Kaura Kauran viljelyllä ja rehukäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Yli neljäsosa Suomessa tuotetusta viljasta on a. Puhdas maaperä ja viileä ilmasto soveltuvat
LisätiedotPötsin hyvinvointiin. Version 1
Pötsin hyvinvointiin Version 1 - Pötsin ph ja ph:n vaihteluihin vaikuttavat tekijät - Pötsihäiriöt ja niiden taustaa - Biorumin: koostumus, eri raaka-aineiden vaikutukset ja käyttö Pötsin normaali ph:
LisätiedotSisällys. Lämmin kiitos asiakkaillemme, niin hevosille kuin hevosenomistajille
HEVOSOPAS 2014 Sisällys Hevosen ruuansulatus 4 Ravintoaineet 4 Hevosten rehut 10 Racing-rehusarja 11 Hevosten ruokinta 17 Talliympäristö 22 Ruokintamalleja 23 Rehun valinta 25 Ominaispainot, sokerin ja
LisätiedotLIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT
LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon
LisätiedotSULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis
LisätiedotTalliPro. Ruokintaopas
TalliPro Ruokintaopas TalliPro tuotteet valmistetaan pääosin Hiven Oy:n tehtaalla Paimiossa. Hiven Oy on valmistanut tuotteita kotieläimille jo vuodesta 1979. Tuotantotilojen ajanmukaisuudesta, tuotantomenetelmien
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotTARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt TARHAUSINFO Rehut ja rehujen määrä Rovaniemellä 6.2.2012 Veikko Maijala Porotalous on yritystoimintaa Poronhoito
LisätiedotRehut. Hevosen ruokinnassa käytettävien rehujen tulee HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA III. 2015. FT Elena Autio
HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA III. 2015 Rehut Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun kolmas osa käsittelee hevosen ruokavalion koostumusta
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotPellon käytön strategiset valinnat
Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen
LisätiedotNurmen lannoitusohjelmat
Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle
LisätiedotNurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?
Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen
LisätiedotVETERINARY. Ruuansulatushäiriöt
VETERINARY EXCLUSIVE Ruuansulatushäiriöt Ruuansulatushäiriöt Kuvaus: Ruuansulatushäiriöt ovat yleisiä niin pennuilla kuin aikuisilla koirilla ja kissoilla. Häiriöihin voi olla useita eri syitä, kuten huono
LisätiedotHevosten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, tallien tilavaatimukset ja valvontakäytäntö. ELT Sonja Virtanen 3.4.2014
Hevosten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, tallien tilavaatimukset ja valvontakäytäntö ELT Sonja Virtanen 3.4.2014 Esityksen sisältö Tallien tilavaatimukset Valvonta Yleisiä hevosten hyvinvointiin vaikuttavia
Lisätiedot