Valtuusto Sivu 1 / 91

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 91 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Hyvä hallinto- ja johtamistapa Espoon kaupungin 5 tytäryhtiöissä 4 3 Lausunnon antaminen luonnoksista laiksi alueiden 7 kehittämisestä ja kasvupalveluista sekä luonnoksesta laiksi kasvupalveluiden järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman päivitys Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 14 päivittäminen 7 Tapiolan keskus, asemakaavan muutos, alue , kaupunginosa Tapiola 8 Valtuustoaloite harrastustakuusta syrjäytymistä vastaan 35 (Pöydälle ) 9 Valtuustoaloite henkilöstöpolitiikan tarkentamisesta, esimiesalaissuhteesta 53 ja sukulaisuudesta palkkauksessa 10 Valtuustoaloite Karhusuon uuden yhtenäiskoulun hankkeen 56 viivästymisen estämiseksi 11 Valtuustoaloite muun kuin metroverkon liikenteen sujuvuuden 60 varmistamiseksi ja parantamiseksi 12 Valtuustoaloite Matinkylän terveyskeskuksen 64 peruskorjauksen siirtämisestä kahdella vuodella ja Tapiolan väistötilojen käyttämättä jättäminen niiden vaikean saavutettavuuden johdosta 13 Valtuustokysymys Matinkylän terveyskeskusta koskevista 66 suunnitelmista ja sen tulevaisuudesta (Pöydälle ) 14 Valtuustokysymys Matinkylän terveysasematilanteesta 69 (Pöydälle ) 15 Valtuustokysymys kaupunkikonsernin sisäisistä 73 riippuvuussuhteista Länsimetron rakentamisen ja laitteiden tarkastuksista ja hyväksymisistä sekä tästä johtuen turvallisuuden takaamisesta poikkeustilanteessa (Pöydälle ) 16 Valtuustokysymys koulujen siivoukseen liittyvien 77 ostopalvelujen ongelmista 17 Valtuustokysymys Tapiolan uimahallin remontin tilanteesta ja aikataulusta 82

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 2 / Valtuustokysymys kaupungin toimintojen ulkoistamisesta, sen laajuudesta, seurannasta, kustannuksista ja keskittymisestä tiettyihin toimintoihin sekä halpatyövoiman käytöstä ulkoa ostetussa ja kaupungin omassa toiminnassa 88 Espoo Maria Guzenina puheenjohtaja

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 3 / 91 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 45.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 4 / 91 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Kok. / Vihr.

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 5 / / Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginhallitus Hyvä hallinto- ja johtamistapa Espoon kaupungin tytäryhtiöissä Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh Katariina Koskela, puh Vesa Kananen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Hyvä hallinto- ja johtamistapa Espoon kaupungin tytäryhtiöissä -ohjeen. Liite 1 Hyvä hallinto- ja johtamistapa Espoon kaupungin tytäryhtiössä 2 Hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskeva ohje Espoo-konserniin kuuluvissa yhtiöissä 2010 Selostus Espoon kaupungin konserniohje hyväksyttiin valtuustossa Kuntalain 47 mukaan konserniohjeessa on annettava määräykset myös kunnan tytäryhteisöjen hyvästä hallinto- ja johtamistavasta. Hyvä hallintoja johtamistapa Espoon konsernissa - ohje on hyväksytty kaupunginhallituksessa , joten sitä ei sisällytetty konserniohjeeseen. Vuonna 2010 hyväksytty ohjeistus on nyttemmin osin vanhentunut ja se on näin ollen syytä ajantasaistaa. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Espoon kaupungin tytäryhtiöissä - ohje on siis päivitetty vastaamaan nykytilannetta. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Espoon kaupungin tytäryhtiöissä - ohje täydentää lakisääteisiä menettelytapoja, omistajapolitiikkaa sekä konserniohjetta. Suomessa hyvää johtamis- ja hallintojärjestelmää koskeva säännöstö sisältyy osakeyhtiö- ja säätiölakiin, tilintarkastuslakiin, arvopaperimarkkinalakiin ja kuntalakiin. Ohjeella on tarkoitus yhtenäistää Espoon kaupungin tytäryhtiöiden johtamis- ja hallintokäytäntöjä ja siten varmistaa että tytäryhtiöissä toteutuvat: - Terveet liiketoiminta periaatteet - Avoimuus - Tulostietojen oikeellisuus - Asianmukainen sisäinen valvonta - Riskienhallinta sekä

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 6 / 91 että kaupungin omistuksia hoidetaan tarkoituksenmukaisesti, luotettavasti ja tehokkaasti konsernin kokonaisetu turvaten. Ohjeen pääasiallisena kohteena on yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Hyvä hallinto- ja johtamistapa Espoon kaupungin tytäryhtiöissä -ohjeen. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Hyvä hallinto- ja johtamistapa Espoon kaupungin tytäryhtiöissä -ohjeen. Käsittely Byman teki seuraavan lisäysehdotuksen: Espoon kaupungin tytäryhtiöiden johtamis- ja hallintokäytäntöisiin tulee lisätä velvoite antaa päätöksentekijöille niiden tarvitsema tieto esimerkiksi Länsimetro Oy:n harjoittama tietojen salaamista välttäen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin lisäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 7 / / Kaupunginhallitus Lausunnon antaminen luonnoksista laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista sekä luonnoksesta laiksi kasvupalveluiden järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa Valmistelijat / lisätiedot: Teemu Haapalehto, puh Jaakko Pesola, puh. Vaihde Jouni Majuri, puh Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Tuula Antola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan lausunnon vastauksena lausuntopyyntöön hallituksen esitysluonnoksista laeiksi: - alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista, - kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa. Liite Selostus 3 Espoon lausunto Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää Espoon kaupungin lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Aluekehittämisjärjestelmän ja kasvupalvelujen uudistus koskee työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa laajasti ja kaikilla hallinnon tasoilla. Kokonaisuus liittyy Sipilän hallituksen ohjelmaan kahdella tavalla: 1) Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen kytkeytyy kiinteästi maakuntauudistukseen, jonka myötä muuttuu koko aluekehittämisjärjestelmä. Esityksen tavoitteena on kestävän talouskasvun, alueiden kehittämisen sekä työllisyyden, työllistämisen, ja yritysten toimintaedellytysten edistäminen valtion ja maakuntien toimenpiteiden ja niiden järjestämien palvelujen avulla. TEM:n vastuulla olevasta aluekehittämisjärjestelmästä kehitetään valtion ja maakuntien kumppanuuteen ja sopimuksiin pohjautuva järjestelmä.

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 8 / 91 2) Kasvupalveluiden uudistaminen puolestaan kytkeytyy hallitusohjelman Työllisyys- ja kilpailukyky -painopistealueen kärkihankkeeseen Kilpailukyvyn vahvistaminen, jossa on linjattu yrittäjyyden edistämistä koskevia toimenpiteitä. ELY-keskusten ja TE-toimistojen työvoima- ja yrityspalvelut kootaan kasvupalveluksi. Asiakkaan valinnanvapautta lisätään eriyttämällä kasvupalveluiden järjestäminen ja tuottaminen sekä viemällä tuottamistehtävät markkinoille. Kaupungin lausunto pyydetään antamaan täyttämällä sähköinen lausuntokysely. Määräaika lausunnon antamiselle on viimeistään Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa Kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa on valmisteltu erillinen hallituksen esitysluonnos. Alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista edellä mainitun sähköisen lausuntokyselyn lopussa on kohdat 60 ja 61, joihin pyydetään sisällyttämään myös lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa. Lausuntopyyntö ja taustamateriaali (vain sähköisenä) Lausuntopyyntö TEM/ (suomenkielinen) Lausuntopyyntö TEM/ (ruotsinkielinen) Lausuntopyyntökysely pdf -tiedostona Lausuntopyyntökysely word-tiedostona HE-luonnos (suomenkielinen) HE-luonnos (ruotsinkielinen), lisätty lakiehdotus: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (suomenkielinen), lisätty lakiehdotus: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (ruotsinkielinen), Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan lausunnon vastauksena lausuntopyyntöön hallituksen esitysluonnoksista laeiksi: - alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista, - kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa.

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 9 / 91 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 10 / / Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman päivitys Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Martinsen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan muutetun Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman. Liite Oheismateriaali Selostus 4 Suviniityn päiväkoti hankesuunnitelma päivitetty 5 Hankesuunnitelman liitelomake 6 - Päätös Valtuusto Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto hankesuunnitelman muutoksesta - Alustava tilaohjelma Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi Suviniityn päiväkodin tarveselvityksen muutoksen Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi neuvolan tarveselvityksen Urakkavaiheessa saadut tarjoukset ylittivät budjetoidun, jolloin hankinta keskeytettiin ja palautettiin uudelleen valmisteluun kustannusten alentamiseksi. Samalla 10 vuoden investointijakson valmistelun yhteydessä hankkeelle varatut määrärahat osoitettiin vuosille Hankkeelle on asetettu kuitenkin aikaistamistavoite, valmistuminen vuodenvaihteessa 2018/2019, mikä edellyttää vastaavaa hankkeelle budjetoitujen varojen siirtämistä ao. vuosille. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto on päättänyt , että hankesuunnitelmasta poistetaan neuvolan tilat ja hanke toteutetaan 8- ryhmäisenä, mikäli se budjetin puitteissa on mahdollista. Lisäksi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto kehotti Tilapalveluita jatkamaan valmistelua hyvässä yhteistyössä käyttäjän kanssa siten, että varmistetaan toimivien ja tarkoituksenmukaisten päiväkotitilojen syntyminen kustannustehokkaasti Espoon päiväkotien suunnitteluohjeiden mukaisesti ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto huomioiden.

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 11 / 91 Päiväkoti on vähintään 7 lapsiryhmän päiväkoti, jossa on 147 rakenteellista varhaiskasvatuspaikkaa. Kahden lapsiryhmän tilat suunnitellaan sopivaksi vuoropäivähoitoon. Yksi lapsiryhmien tila tulee tarvittaessa vuoropäivähoidon käyttöön. Yksi lapsiryhmien kotialueista suunnitellaan toimimaan avoimena päiväkotina. Päiväkodissa on 30 työntekijää. Jatkosuunnittelussa tutkitaan, onko hankkeesta poistettujen neuvolatilojen hyödyntäminen yhden päiväkotiryhmän lisäämiseksi kokonaistaloudellisesti järkevää ja hankkeen budjetin puitteissa mahdollista. Muut hankesuunnitelmaan tehdyt muutokset koskevat, ajoitusta, laajuutta ja kustannuksia. Hankesuunnitelmassa päiväkoti esitetään sijoitettavaksi Suviniittyyn, kortteliin 40192, tontille 1. Osoite on Suviniitynkatu 3. Valtuusto hyväksyi asemakaavan Kohteen korttelinumero on ja kaavamerkintä YL: julkisten lähipalveluiden korttelialue, jonka rakennusoikeus on n kem2 ja suurin sallittu kerrosluku on III. Hankkeen kustannusten alentamiseksi on katsottu tarpeelliseksi arvioida myös hankkeen laajuutta pyrkien vähentämään päiväkodin monitoimitalomaisuutta erityisesti täydentävien tilojen osalta, mutta myös jonkin verran supistaen toiminnan tiloja. Tehdyillä toimilla ei ole katsottu olevan oleellista merkitystä varsinaisen päiväkotitoiminnan näkökulmasta. Lisäksi rakennusvalvonnalle on esitetty päiväkodin väestönsuojatilojen osoittamista viereiseen Suviniityn pysäköintilaitoksessa sijaitsevaan suurehkoon yhteissuojaan pääosin nk. ylibuukkaamalla. Tähän ei ole saatu vielä hyväksyntää, joten hankesuunnitelmassa varaudutaan VSS:n toteuttamiseen hankkeen yhteydessä tällä hetkellä voimassa olevien vaatimusten mukaisesti. Hankkeen aiemmat laajuustavoitteet olivat: päiväkoti hym², neuvola 592 m2 sekä päiväkodin ja neuvolan yhteisiä tiloja 132 hym2, yhteensä hym2. Kohteen bruttoala on noin brm2. Esitettävä uusi laajuus on yhteensä noin hym² seitsemän lapsiryhmän tilat huomioituna. Arvioitu bruttoala on brm2. Lopullinen suunnitteluratkaisu voi vaikuttaa jonkin verran toteutettaviin laajuuksiin. Hankesuunnitelman päivityksessä on ollut tavoitteena pienentäminen noin % yhteistyössä käyttäjien kanssa. Tilapalvelut-liikelaitoksen tavoitteena on toteuttaa sivistystoimen tarpeiden mukainen päiväkoti asetetun budjetin puitteissa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on lausunnossaan ottanut kantaa päivitettyyn hankesuunnitelmaan ja esitettyyn urakkamuotoon. Hankesuunnitelmaan esitetään palautettavaksi n. 80 m2 tilaa, josta n. puolet monitoimisaliin ja loput muihin toiminnan tiloihin. Lisäksi käyttäjän lausunnossa on otettu kantaa joihinkin toiminnallisiin ratkaisuihin sekä käyttäjän näkemysten huomioimiseen kohteen urakkakilpailutuksessa ja urakoitsijan suunnitelmaratkaisujen hyväksynnässä. Tilapalvelut huomioi

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 12 / 91 Päätöshistoria soveltuvin osin ja hankkeen budjetin sekä laajuuden sallimissa rajoissa käyttäjälautakunnan lausunnossa esitetyt seikat. Pysäköintilaitoksesta ostettavien autopaikkojen hankintaa varten hankesuunnitelman budjettiin on sisällytetty 0,385 milj. euron määräraha (11 ap. x euroa/autopaikka). Vuoden 2017 investointiohjelmassa Suviniityn päiväkodille ja neuvolalle on varattu yhteensä 10,60 milj. euroa (aiemmin 11,32 milj. euroa, joka siis ylittyi urakkavaiheessa); sisältäen suunnittelun ja toteutuksen, autopaikkojen hankinnan sekä toteuttamiseen liittyvät rakennuttajan kustannukset. Talousarviossa 2017 määräraha jakautuu seuraavasti: vuodelle ,2 milj. euroa vuodelle ,50 milj. euroa ja vuodelle ,90 milj. euroa. Hankkeen toteutuskustannukset ovat esitettävien muutosten jälkeen arviolta noin 8,9 milj. euroa. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostolle tullaan myöhemmin kevään 2017 aikana esittämään, että hankkeen määrärahoista ajoitetaan noin 15 % vuodelle 2017, noin 70 % vuodelle 2018 ja noin 15 % vuodelle 2019 siirtämällä määrärahoja muilta hankkeilta. Hankkeelle asetettu tavoite on alittaa selkeästi asetettu budjetti. Hankeen toteuttamiselle on esitetty suunnittelun sisältävää KVR urakkamuotoa hakien markkinoilta tuotantotehokasta suunnittelu- ja toteutusratkaisua, jolla neliöhintaa ja samalla kokonaishintaa ja sitä kautta hoitopaikan hintaa saataisiin merkittävästi alaspäin kuitenkaan tinkimättä toiminnalle ja kiinteistön elinkaarelle oleellisia laatutekijöitä. Hankkeen oleelliset laatutekijät kuvataan tarjouspyyntöaineistossa samalla jättäen riittävästi vapautta toteuttajalle optimoidun ratkaisun löytämiseksi. Suviniityn päiväkodin arvioitu toimitilavuokra on noin euroa / vuosi (ilman alv). Vuokramäärä tarkentuu toteutuneiden kustannuksen mukaisesti. Henkilöstömenot eivät kasva sillä käyttäjä ei esitä kohteeseen uusia vakansseja. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että 1 hankesuunnitelmasta poistetaan neuvolan tilat ja hanke toteutetaan 8 ryhmäisenä, mikäli se budjetin puitteissa on mahdollista,

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 13 / 91 2 valtuusto hyväksyy kohdan 1. mukaisesti muutetun Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman. Käsittely Puheenjohtaja Myllärniemen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto kehottaa Tilapalveluita jatkamaan valmistelua hyvässä yhteistyössä käyttäjän kanssa siten, että varmistetaan toimivien ja tarkoituksenmukaisten päiväkotitilojen syntyminen kustannustehokkaasti Espoon päiväkotien suunnitteluohjeiden mukaisesti ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto huomioiden. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että 1 hankesuunnitelmasta poistetaan neuvolan tilat ja hanke toteutetaan 8 ryhmäisenä, mikäli se budjetin puitteissa on mahdollista. 2 valtuusto hyväksyy kohdan 1. mukaisesti muutetun Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto kehottaa Tilapalveluita jatkamaan valmistelua hyvässä yhteistyössä käyttäjän kanssa siten, että varmistetaan toimivien ja tarkoituksenmukaisten päiväkotitilojen syntyminen kustannustehokkaasti Espoon päiväkotien suunnitteluohjeiden mukaisesti ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto huomioiden. Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan muutetun Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 14 / / Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten päivittäminen Valmistelijat / lisätiedot: Erja Tiihonen, puh Ilppo Kajaste, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 kumoaa hyväksytyt Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, 2 hyväksyy liitteenä olevat päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset, ja että ne tulevat voimaan , 3 oikeuttaa ympäristökeskuksen tekemään määräyksiin ja lisätietoihin lainsäädännön muutoksista johtuvat päivitetyt viittaukset ajantasaisiin säännöksiin ja muut tekniset korjaukset. Liite Oheismateriaali Selostus 6 Päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset - Rinnakkaistekstit muutoksista - Lukijalle -osion muutokset Ympäristönsuojelumääräysten päivitystarve Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräykset ovat olleet voimassa lähtien, lukuun ottamatta määräysten 11 :ää, joka tuli voimaan Määräyksiä on viimeksi päivitetty valtuustossa ja muutetut määräykset tulivat voimaan Ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu määräyksiä talousjätevesien käsittelyvaatimuksista ja määräaika, mihin mennessä vaatimukset on täytettävä. Ympäristönsuojelulakia muutettiin (19/2017) talousjätevesien käsittelyvaatimusten osalta ja lain muutoksella on vaikutusta myös ympäristönsuojelumääräysten 5 :ssä annettuun

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 15 / 91 siirtymäaikaan. Talousjätevesien käsittelyvaatimuksia koskevat ympäristönsuojelumääräykset tulevat noudatettavaksi silloin, kun laissa säädetty perustason puhdistusvaatimus tulisi täyttää. Tämän vuoksi siirtymäaika on päivitettävä vastaamaan uutta lainsäädäntöä. Ympäristönsuojelumääräysten edellisen päivittämisen jälkeen ympäristönsuojelulaki (86/2000) korvautui uudella voimaan tulleella ympäristönsuojelulailla (527/2014). Muutoksen myötä ympäristönsuojelulain pykälöinti muuttui. Tämä on huomioitu ympäristönsuojelumääräyksissä korvaamalla kumotun lain pykälät voimassa olevan ympäristönsuojelulain vastaavilla pykälillä. Myös viittaukset kumottuihin nitraattiasetukseen ja räjähdeasetukseen on tarkistettu voimassa olevan lainsäädännön mukaiseksi. Lisätietolaatikoihin on korjattu tekstit nykyistä lainsäädäntöä vastaavaksi. Määräysten liitteenä oleva pohjavesialuekartta on päivitetty johtuen vuonna 2014 pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdyistä tarkistuksista ja luokituksesta. Samalla karttaliitteestä on poistettu seuraavat pohjavesialueet: Järvikylä, Kuusikoti, Luukinjärvi ja Nupuri. Lisäksi Kaitalammen pohjavesialue muutettiin pistemäiseksi alueeksi ja Mullkärretin pohjavesialue luokiteltiin uuteen E-luokkaan. Vanhat luokkatunnukset I ja II muutettiin arabialaisiksi numeroiksi 1 ja 2. Ympäristönsuojelumääräyksiin ei ole tehty sisällöllisiä muutoksia muutoin kuin talousjätevesiä koskevaan siirtymäsäännökseen. Lisäksi 4 :n toinen momentti on poistettu tarpeettomana, koska Dämmanin vedenpuhdistuslaitos on lopettanut toimintansa. Koska tehdyt muutokset ovat luonteeltaan teknisiä ja suoraan lainsäädännöstä johtuvia, ei päivitettävistä ympäristönsuojelumääräyksistä ole pyydetty lausuntoja ja mielipiteitä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on kuitenkin varattu tilaisuus lausunnon antamiseen. Talousjätevesien käsittelyvaatimuksia koskeva siirtymäsäännös Ympäristönsuojelulain voimaan tulevassa muutoslaissa (19/2017) ja sen uudessa 154 b :ssä säädetään talousjätevesien perustason puhdistusvaatimuksista, jotka lain 156 a :n ja siirtymäsäännöksen mukaan on täytettävä enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä olevalla alueella tai vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella viimeistään Lain 156 b :n mukaan muilla alueilla jätevesien käsittelyjärjestelmä on saatettava vastaamaan perustason puhdistustason vaatimuksia, kun kiinteistöllä: 1) rakennetaan vesikäymälä tai tehdään vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva luvanvarainen korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan; tai 2) tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyö.

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 16 / 91 Siirtymäajat koskevat ennen vuotta 2004 voimassa olleiden rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai myönnettyyn rakennuslupaan perustuvia jätevesien käsittelyjärjestelmiä, joiden puhdistustaso ei vastaa jätevesijärjestelmiltä nykyisin edellytettäviä vaatimuksia. Ranta- ja pohjavesialueilla, joilla jätevesien käsittelyjärjestelmät on saatettava täyttämään laissa säädetyt vaatimukset viimeistään , on mahdollista saada hakemuksesta poikkeus viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa perustason puhdistustasoa ankarampia puhdistusvaatimuksia, jotka tulevat sovellettavaksi silloin, kun laissa säädetyt perustason puhdistusvaatimukset olisi täytettävä. Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) on 4 :ssä säädetty ohjeellisesta puhdistustasosta, joka tulisi saavuttaa alueella, jota koskevat kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Espoon ympäristönsuojelumääräyksissä talousjätevesien käsittelyvaatimuksia koskevassa 5 :ssä on edellytetty ohjeellisen puhdistustason saavuttamista ranta-alueella, vesilaitostoiminnan lähisuoja-alueella ja tärkeällä pohjavesialueella. Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksen lopetettua toimintansa maininta vesilaitostoiminnan lähisuoja-alueesta poistetaan tarpeettomana. Ympäristönsuojelumääräysten 5 :n tarkistetun siirtymäsäännöksen mukaan ohjeellinen puhdistustaso on tärkeillä pohjavesialueilla (vastaa liitteessä 1 määriteltyjä 1-luokan pohjavesialueita) ja ranta-alueilla saavutettava silloin, kun kiinteistöllä tehdään ympäristönsuojelulain 156 b :ssä määriteltyjä korjaustoimia, mitkä on selvyyden vuoksi kirjattu siirtymäsäännökseen. Jos kiinteistö sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella tai enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä olevalla alueella ja kyse on ennen vuotta 2004 voimassa olleiden rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai myönnettyyn rakennuslupaan perustuvasta jätevesien käsittelyjärjestelmästä, on ohjeellinen puhdistustaso kuitenkin saavutettava viimeistään Koska ympäristönsuojelumääräysten 5 :ssä ei ole huomioitu muita pohjavesialueita kuin tärkeät pohjavesialueet, noudatetaan muilla pohjavesialueilla laissa säädettyjä perustason puhdistusvaatimuksia. Ympäristönsuojelumääräysten 5 :ssä ranta-alueilla tarkoitetaan määräysten 3 :n 2 kohdan määritelmän mukaan 200 metrin päähän vesistöstä tai merestä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ulottuvaa aluetta. Koska ympäristönsuojelumääräyksissä ei voi antaa ympäristönsuojelulakia tiukempia määräaikoja, ohjeellinen puhdistustaso metrin ranta-alueella on saavutettava silloin, kun kiinteistöllä tehdään ympäristönsuojelulain 156 b :ssä määriteltyjä korjaustoimia.

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 17 / 91 Päätöshistoria Ympäristölautakunta Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto 1 kumoaa hyväksytyt Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 2 hyväksyy liitteenä olevat päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset ja että ne tulevat voimaan oikeuttaa ympäristökeskuksen tekemään määräyksiin ja lisätietoihin lainsäädännön muutoksista johtuvat päivitetyt viittaukset ajantasaisiin säännöksiin ja muut tekniset korjaukset. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 kumoaa hyväksytyt Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, 2 hyväksyy liitteenä olevat päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset, ja että ne tulevat voimaan , 3 oikeuttaa ympäristökeskuksen tekemään määräyksiin ja lisätietoihin lainsäädännön muutoksista johtuvat päivitetyt viittaukset ajantasaisiin säännöksiin ja muut tekniset korjaukset.

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 18 / 91 Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote valtuuston päätöksestä

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 19 / / Kaupunginhallitus Tapiolan keskus, asemakaavan muutos, alue , 12. kaupunginosa Tapiola Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Rouhiainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn, muutetun Tapiolan keskuksen - Hagalunds centrum (1e) asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6956, 12.kaupunginosa Tapiolan, alue Oheismateriaali Selostus - Tapiolan keskus, tapahtumaluettelo - Tapiolan keskus, kaavamääräykset 1 - Tapiolan keskus, kaavamääräykset 2 - Tapiolan keskus, kaavakartta ja ajantasa-asemakaava - Tapiolan keskus, havainnekuva - Tapiolan keskus, viitesuunnitelmaversiot 2013 ja Tapiolan keskus, keskusprojekti viitesuunnitelma Tapiolan keskuksen ydinosan uusi asemakaava luo edellytykset metroaseman ja keskuspysäköinnin yhteyteen tulevan kaupallisen keskuksen laajentamiselle. Liiketilojen yläpuolelle tulee asuntoja viherpihoineen. Asemakaavalla turvataan jalankulun ja pyöräilyn sujumin ydinkeskustassa sekä siirtyminen linja-auto- ja metroasemalle. Kaupunki sopii toteutuksesta alueen kiinteistönomistajan Kiinteistö Oy Vesiputoustalo kanssa. Asemakaavan hyväksyminen vaiheittain Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Tapiolan keskus - Hagalunds centrum, Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring, Tapiolan keskus II - Hagalunds centrum II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6309, joka käsittää osat kortteleista 12002, 12004, 12005, korttelin sekä katu- ja puistoalueet, 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue (Muodostuvat uudet korttelit 12204, ja ) Nyt käsiteltävä päätösehdotus koskee kaupunkisuunnittelulautakunnan kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi esittämästä muutosehdotuksesta vain rajattua Tapiolan keskuksen osaa, korttelin

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 20 / tonttia 8 (Tapiolan keskus 1e), jonka kaupunginhallitus rajasi hyväksymispäätöksen ulkopuolelle. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen on neuvoteltu kaava-alueen kiinteistönomistajan kanssa maankäyttö- ja toteuttamissopimuksista päivätyn, muutetun Tapiolan keskuksen - Hagalunds centrum (tarkistusesitys kaupunginhallitukselle) asemakaavan muutosehdotuksesta, piirustusnumero 6956, 12. kaupunginosa Tapiolan, alue Kaupunkiensuunnittelulautakunnan kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi esittämään kaavakarttaan on tehty teknisenä tarkistuksena likimääräisen korkeusaseman muutos +8.00:ksi Tarkistus vastaa kaupunginhallitus mukaista tarkistusta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, Asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6956, käsittää korttelin tontin 8, 12. kaupunginosa Tapiola, alue Aloite ja vireilletulo Espoon valtuusto päätti Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmästä Valtuusto päätti valita joukkoliikennejärjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti-Matinkylä kokonaan tunnelissa kulkevan metron. Espoon kaupunginhallitus päätti asemien periaatteellisista sijoituspaikoista ja kehotti jatkamaan Tapiolan aseman suunnittelua.

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 21 / 91 Vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsaus :ssä. Lisäksi vireilletulosta kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (sis. Tapiolan keskuksen I-, II- ja III-vaiheen alueet), joka on päivätty (tekninen tarkistus , ja ) ja kuulutettu kaavan vireilletulokuulutuksen yhteydessä. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Tapiolan keskuksessa, Merituulentien eteläpuolella, alue kuuluu Tapiolan rakennettuun liikekeskustaan. Alue kuuluu Tapiolan valtakunnallisesti merkittävän puutarhakaupungin ydinalueeseen joka poikkeaa rakenteeltaan puutarhakaupungista ollen tehokas ja suoraviivainen. Muutoksen alueella on 1986 rakennettu liike- ja toimistorakennus (Vesiputoustalo, k-m 2 ). Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Kun alueeseen kohdistuu useampia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, on tämän kaavan yhtenä tehtävänä sovittaa yhteen eri tavoitteet siten, että valittu vaihtoehto edistää mahdollisimman hyvin eri tavoitteiden toteutumista. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (ohjelmakohta 4.3) Alueidenkäytön suunnittelussa: - on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. - Edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle (tässä tapauksessa kulttuurihistoriallisesti arvokkain osa keskustaa säilyy). - Varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. - Ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita ja muita melulle herkkiä toimintoa ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. - Edistettävä energian säästämistä sekä uusiutuvien energianlähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä.

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 22 / 91 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (ohjelmakohta 4.4) Yleisiin tavoitteisiin on kirjattu tavoitteeksi, että kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä edistetään. Erityistavoitteissa on esitetty: - on varmistettava että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. - otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston päätökset. - viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 1) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. - Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriperintöalueet ja -kohteet. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. RKY (valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Inventointi tulee ottaa huomioon alueiden käytön suunnittelun yhtenä lähtökohtana. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan ja sen tarkistus Tapiolan puutarhakaupunki sisältyy Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) rakennettu kulttuuriympäristö - inventointiin (RKY Museovirasto 2009) ja sillä on keskeinen asema maamme kulttuuriperinnössä. I-vaiheen kaava-alueesta RKY toteaa: "Myöhemmin Tapiolan liikekeskusta on huomattavasti laajennettu rakentamalla sinne liike- ja toimistorakennuksia alkuperäisestä Tapiolasta poikkeavaan tapaan." Tapiolan keskustasta on tehty ympäristönvaikutusselvitys: Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, SARC, Espoon kaupunki, ja Asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi, SARC, Espoon kaupunki, Tarkistettu

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 23 / 91 Vaikutusten arviointiselvityksen yhteenvedossa on mm.: Rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilyttämisvelvoitteiden osalta suunnitelmassa esitetyt muutokset on rajattu vain kaupunkikeskuksen eteläiselle alueelle, jossa on jo aikaisemmin tapahtunut merkittäviä, epätoivotuiksi koettuja muutoksia. Tapiolan vanhaan keskustaan ja keskustorniin on jätetty toista sataa metriä leveä rauhoittumisvyöhyke. Uuden keskuksen näkyvimmän osan muodostavat liiketilojen päältä nousevat neljä asuintaloa korttelissa Niistä muodostuu uuden rakentamisen visuaalinen painopiste toiminnallisen ja liikenteen painopisteen kohdalle. Nyt käsitellyllä muutoksella on vähäinen vaikutus kaupunkikuvaan, rakennusten jäädessä alisteisiksi pohjoisteisen korttelin rakennuksille. Koko keskustan alueella laadittujen suunnitelmien yhteisvaikutus eri suunnista tarkasteltuna vaikuttaa eri tavoin kaupunkikuvaan. Lännestä ja Etelätuulentieltä koko alueen uudistus muuttaa näkymää, mutta vain verrattuna luvun keskustaan nähden, koska Ervin vanha keskus ei näy nykyäänkään täältä, eikä myöskään Pohjantieltä. Koko Tapiolan usean sadan hehtaarin RKY-alue on niin laaja, että kaavamuutoksen vaikutukset vaihtelevat alueittain. Suurelle osalle etäisempiä alueita muutoksella ei ole kaupunkikuvallisia tai maisemallisia vaikutuksia. Näillekin alueille ulottuvat muut vaikutukset, kuten parannukset palveluissa ja joukkoliikenteessä. Erityisesti Leimuniityn ja Otsolahden suunnasta kaavamuutoksella on vaikutusta kaupunkikuvaan, joskin kaavamuutoksen viereiseen kortteliin verrattuna vähäiset. Näissäkin näkymissä Keskustorni säilyy korkeimpana alueen dominanttina. Koko keskustan aluetta koskevasta kaavanmuutoksesta on saatu muistio suunnittelujärjestelmä ja Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, DI Mauri Heikkonen, Ympäristöministeriö , rakennusneuvos, Muistio (muutoksen alue selostuksen liite 11). Muistiossa todetaan mm.: Uusi kaavaehdotus toteuttaa aiemman kaavaehdotuksen mukaisesti hyvin aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaava säilyttää valtakunnallisesti merkittävän Tapiolan rakennetun kulttuurimaiseman arvokkaimman osan. Keskustornin asema Tapiolan maamerkkinä säilyy. Ottaen huomioon, että muutokset kohdistuvat alueelle, jossa on jo aiemmin poikettu alkuperäisestä Tapiola rakentamisen periaatteista, kaavan aiheuttamia muutoksia Tapiolan kulttuurimaisemaan ei voida pitää merkittävinä. Tapiolan keskuksen suunnitelmat toteuttavat tavoitteita.

24 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 24 / 91 Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6) Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukko-liikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Uusien asuin- työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkon laajentumiselle länteen ja itään. Laadittu asemakaavan muutos noudattaa yllämainittuja tavoitteita. Voimassa olevan maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kohteeksi. Alueen halki on osoitettu ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. MRL 58 :n mukaan maakuntakaavan (tai yleiskaavan) keskustatoimintojen alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön ilman että asemakaavassa alue ei ole erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Ote maakuntakaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Kaavanmuutosalue on merkitty yleiskaavaan merkinnällä C-K = Keskustatoimintojen alue. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäistavaran suuryksikkö Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden keskuksiin. Kaavanmuutosalue on merkitty myös kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Ote yleiskaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavanmuutos on yleiskaavaehdotuksen mukainen. Asemakaava Tapiolan keskus, muutos (k / t 8)

25 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 25 / 91 Asemakaavan muutos on hyväksytty Espoon kaupunginvaltuustossa Liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Rakennusoikeus k-m2, V kerrosta. Korttelialueen länsireunassa on yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa (Kirjokansi) ja korttelialueen itäosassa on vesialtaan rakentamista varten varattu alueen osa sekä mahdollisuus rakentaa pihakannen alaisia, rakennusoikeuteen laskettavia ravitsemusliikkeen ja vapaa-ajan tiloja. Kaavassa annetun julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusaseman yläpuolelle saa kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa sauna- ja neuvottelutiloja 250 k-m 2, sekä hissi- ja ilmanvaihto-konehuoneita. Otaniemen - Tapiolan metrotunneli Asemakaava on hyväksytty Espoon kaupunginvaltuustossa , kuulutettu lainvoimaiseksi Maanalainen asemakaava, sisältää mm. Tapiolan metroaseman, maanalaisen keskuspysäköinnin ja keskustatoimintojen huoltotunnelin, huollon ja tuvallisuusjärjestelyiden vaatimat tilat ja laitteet, maanpinnalle johtavat kulkuyhteydet, ajo- ja huoltotunnelit, ilmanvaihtokuilut, lippuhallin ja sisäänkäyntihallin. Valtuuston päätös on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden antaman päätöksen nojalla. Lainvoimaiseksi tulosta on kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä. Viranomaisneuvottelu Tapiolan keskustan maanpäällisiä osia on käsitelty Länsimetron viranomaisneuvottelun yhteydessä. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo (MRA 32 ) Käsiteltävä muutos oli nähtävillä MRA 32 :n mukaisesti Tapiolan keskus, alue , muutoksen yhteydessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Tapiolan keskuksen kaavan, alue asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Kaava oli nähtävillä MRA 32 :n mukaisesti Koko käsitellystä kaavamuutoksen alueesta saatiin lausuntoja ja kannanottoja 6 kappaletta, muistutuksia 13 kappaletta.

26 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 26 / 91 Saadut lausunnot ja muistutuksen on käsitelty Tapiolana keskus, alue käsittelyn yhteydessä. Kaavamerkintöjä ja määräyksiä tarkennettiin ja muutettiin. Asemakaavan hyväksyminen vaiheittain Kaupunginhallitus päätti Tapiolan keskusta vaiheittaisesta hyväksymisestä ja hyväksyi kaupunkisuunnittelulaitakunnan hyväksyttäväksi esittämästä kaavasta osan (korttelit 12204, ja 12206). Ensimmäinen vaihe käsitti Tapionaukion ja Tapiolanympyrän liikenne- ja puistoalueet sekä LähiTapiolan omistamat kiinteistöt Merituulentien pohjoispuolella ja niiden kohdalle Merituulentien alueelle esitetyn kaupungin omistaman korttelialueen. Näin saatiin edellytykset sille, että metroliikenteen käynnistyessä metroasema liittyy jo keskeisiltä osiltaan uudistettuun kaupunkikeskukseen, jossa Merituulentiellä on nykyaikainen liityntäbussiterminaali ja siihen liittyen uusi Stockmannin tavaratalo (Tapiolan keskus 1a). Nyt käsiteltävä kaavaehdotus (Ie) kuului seuraavaan kaavan hyväksymisvaiheeseen, joka jätettiin Tapiolan keskus 1a hyväksymispäätöksen ulkopuolelle. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Kaavanmuutoksella määritellään lisärakennusoikeus, lisärakennuspaikat, metroaseman yhteydet, muutokset kellari- ja paikoitustilojen käyttötarkoituksessa sekä muutokset kevyen liikenteen yhteyksissä. Muilta osin säilytetään vahvistettujen kaavojen velvoitteet ja oikeudet. Liiketilojen lisärakennusoikeus sijaitsee pääosin nykyisten paikoituskellarien paikalla. Asuntoja tulee liiketilojen päälle noin k-m 2. Kaavanmuutos on Tapiolan keskustan kehittämisen I-vaihe, jossa suunnitellaan pääasiassa Merituulentien päälle ja varrelle rakentamista. I-vaihe sisältää metroaseman ja bussiterminaalin kulkuyhteydet jotka tarvitaan välittömästi metron alettua liikennöinnin. Jatkovaiheissa suunnitellaan Tapiolan Galleria II (Länsituulentie) ja siihen liittyvää lisärakentamista sekä Gallerian yhteyksiä pohjoiseen. Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 0,62 ha. Pääosa kaava-alueesta, 0,43 ha, on osoitettu asuin-, liike-, hotelli- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1).

27 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 27 / 91 Kokonaiskerrosala on k-m 2 (likimääräisen korkeustason yläpuolella) ja 500 k-m 2 (likimääräisen tason alapuolella). Muutoksen johdosta rakennusoikeus lisääntyy k-m 2 voimassaolevan asemakaavaan nähden. Kaavan aluetehokkuus e=3,06 ja korttelialueen tehokkuus e=4,42. Työtiloja saa sijoittaa kellarikerroksiin, pihakannen alle ja maanalaisen kaavan sallimiin tiloihin. Suunnittelualueen rakenne ja kaupunkikuva on ratkaistu Tapiolan keskustan Ia vaiheen suunnittelun yhteydessä. Kaavassa on määritelty ns. pihataso ja annettu rakennusoikeus ja sallittu kerrosluku pihatasosta ylöspäin ja erikseen pihatasosta alaspäin eli huomioitu kellaritilojen muuttaminen liiketilaksi. Kaavassa merkityn kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - maanalaisessa kaavassa määritellyt tilat - maanpinnalle ja eri kerroksiin johtavat metron sisäänkäynnit, maanalaisen keskuspysäköinnin ja keskustoimintojen huoltotunnelin vaatimat kulku- ja ajoyhteydet ja ilmanvaihtokuilut rakennusalan estämättä korttelialueilla, katualueilla - linja-autoaseman vaatimat odotus- ja tekniset tilat ja yhteydet katualueella ja korttelialueella maanpinnalle ja pihakannen alle ja päälle - polkupyöräpaikoituksen vaatimat tilat ja yhteydet katualueella ja korttelialueella, maanpinnalle, pihakannen alle ja päälle - kaavassa suluissa ilmoitetun likimääräisen tason ja tontin pihatason alle pysäköinti-, sisäänkäynti-, yhdyskäytävä, varasto-, sosiaali-, teknisiä-, väestösuoja-, kiinteistönhuolto-, bussipysäkki- ja alueen järjestyksen valvontaan liittyviä tiloja ottaen huomioon maanalaisen pysäköintilaitoksen, keskushuollon ja metron vaatimat suojavyöhykkeet - tekniset tilat, asuntojen varastot, asuntojen yhteistilat ja asuntojen yhteiskäyttöiset saunaosastot kerroksissa ja ylimmän kerroksen yläpuolella sekä porrashuoneiden 30 k-m 2 ylittävän kerrosalan kerroksissa - porrashuone, porras, portaan aukko ja hissikuilu ylimmän kerroksen yläpuolella sijaitsevalla tasolla - asuntoja palvelevan luonnonvaloisen sivukäytävän Tonttien autopaikat, jätehuoltotilat ja leikkipaikat saa kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös toiselle tontille. Alueeseen liittyy maanalainen asemakaava Otaniemi-Tapiolan metrotunneli, jonka määräykset tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Rakennettaessa rakennuksen tai pihakannen alaisia kellaritiloja ja bussiterminaalitiloja sekä Merituulentien laskua on huomioitava metrotunnelin ja -aseman, maanalaisen keskuspysäköintitunnelien ja

28 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 28 / 91 keskustoimintojen huoltotunnelin tarvitsemat suojaetäisyydet. Ennen rakennustöihin ryhtymistä on myös tutkittava kallion rakenteen sopivuus kellareiden rakentamiselle tunneleiden päälle ja louhittaessa lähellä naapurirakennusten perustuksia. Osa alueesta sijaitsee merenrannan tulvariskialueella. Maanalaisiin tiloihin johtavien aukkojen alareunan, kadun ja ajoluiskan alkujen reunoineen on lähdettävä vähintään +3.0 tasolta. Rakenteissa on varauduttava tulvavaaraan asianmukaisin toimenpitein. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä kokonaissuunnitelma tulvavaaraan varautumisesta. Oleskeluun tarkoitetut parvekkeet ja terassit, leikki- ja oleskelualueet on suojeltava meluntorjunnan kannalta tarkoituksen mukaisesti. Rakennuslupaa haettaessa on annettava selvitys ettei melun ohjearvot ylity parvekkeilla ja oleskeluterasseilla, leikki- ja oleskelualueilla. Asuntojen käyttöönotto edellyttää että meluesteet ovat valmiina. Tapiolan keskustasta on tehty meluselvitys ja ilmanlaatuselvitys. Kaikki asuntojen parvekkeet tulee lasittaa. Liikekeskuksen katolla olevat ulko-oleskelualueet on melunsuojattava lännestä tulevalta melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Myös asuinrakennusten katoilla olevat asuntojen ulko-oleskelualueet on suojattava melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Rakennusten korvausilma on otettava korkealta mahdollisimman kaukaa pysäköintilaitosten poistoilmahormeista sekä Merituulentiestä. Rakentaminen tulee toteuttaa materiaaleiltaan ja käsittelyltään korkealaatuisena ja ympäristöön sopeutuvana. Myös rakennuksen katto teknisine tiloineen on rakennettava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti. Asuin-, liike-, hotelli- ja toimistorakennusten korttelialue johon saa rakentaa julkisia lähipalvelutiloja ja kulttuuritoimintoja palvelevia tiloja (AL-1) Kaavamuutoksen rakennusoikeudeksi AL-1 korttelialueilla merkitään k-m tason yläpuolelle ja 500 k-m 2 alepuolelle. Pääsääntöisesti +8 tason alapuolella on yksi liikekerros ja yläpuolella yhdestä kolmeen liike- yms. kerrosta, joiden yläpuolella on asuinkerroksia. Rakennusten vesikaton ylin sallittu korkeus on ja +25. Korttelin tontilla 8 nykyisen rakennuksen (Vesiputoustalo 1985) itäpuoleisen tulee jalankululle ja pyöräilylle varattu alueenosa (pp/th) ja alueen länsiosasta saa rakentaa jatkuvat kulkuyhteydet linja-autoasemalle ja metroon. (14 ). Korttelin tontilla 8 nykyisen rakennuksen (Vesiputoustalo 1985) itäpuoleisen uudisrakennuksen osan saa rakentaa vasta koko tontin uudisrakentamisen yhteydessä kun Vesiputoustalo on purettu (11 ).

29 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 29 / 91 Pysäköintitilat ja tekniset tilat saa rakentaa kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Pihakannelle ja kadulle ja saa rakentaa maanalaisten tilojen poistumistieportaita kaavaan merkityn kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisäksi. Autopaikat Autopaikkoja on rakennettava vähintään: - 1 ap asuinkerrosalan 130 k-m2 kohti, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa/asunto - 1 ap majoitustilojen, kulttuuritoimintaa palvelevien tilojen ja lähipalvelutilojen kerrosalan 150 k-m2 kohti - 1 ap toimistokerrosalan 75 k-m2 kohti - 1 ap liikekerrosalan 150 k-m2 kohti Autopaikat tulee sijoittaa tontille rakennuksen/pihakannen alle, maanalaiseen keskuspysäköintitilaan, ma-i-ii-alueille ja korttelin LPY-alueelle. Maanalaiseen keskuspysäköintiin sijoitettavien autopaikkojen osalta liiketilojen autopaikkanormina käytetään 1ap / 70 k-m 2 ja asuntokerrosalan autopaikkanormina 1ap / 120 k-m 2. Maanalaisessa keskuspysäköinnissä ei saa olla nimettyjä paikkoja ja sinne saa sijoittaa liityntäpysäköintipaikkoja ja korttelialueiden paikkoja. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi sallittuja tiloja ei oteta huomioon kaavan vaatimia autopaikkoja laskettaessa. Polkupyöräpaikkoja on toteutettava asuinnoille vähintään 1 pp /30 k-m2 kohti, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto katetussa ja lukitussa tilassa. Lisiksi tulee mahdollistaa pyöröpysäköinti ulkona. Liike-, toimisto - ja palvelutiloja varten on rakennettava 1 pp / 70 k-m 2 Metroaseman käyttöön on osoitettava 500 polkupyöräpaikkaa, joista vähintään 200 paikkaa on toteutettava Kirjokannen rakentamisen yhteydessä likimääräiselle tasolle ja lopuista esitettävä selvitys rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Olemassa olevia polkupyöräpaikkoja poistettaessa ovat korvaavat paikat esitettävä rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Maanalainen keskuspysäköinti ja keskustoimintojen huoltotunneli on esitetty Otaniemi - Tapiola metrotunneli - kaavassa. Kaupunginhallituksen Länsimetron rakentamis- ja rahoituspäätös (Asianro 3199/631/2006). mm.: "Hankesuunnitelmassa on