Keski-Suomen pelastuslaitoksen kehittämissuunnitelma vuosille , lausunto

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Keski-Suomen pelastuslaitoksen kehittämissuunnitelma vuosille , lausunto YMPLTK Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunta päätti kokouksessaan lähettää palvelutasopäätöksen tueksi laaditun kehittämissuunnitelman kunnille, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle ja henkilöstöjärjestöille lausunnolle. Lausunnot tulee toimittaa Keski-Suomen pelastuslaitokselle mennessä. Äänekosken kaupungin osalta lausunnon valmistelee ympäristölautakunta, joka toimittaa lausunnon kaupunginhallitukselle, toimitettavaksi se edelleen pelastuslaitokselle. Kehittämissuunnitelman tarkoitus on täydentää pelastustoimen palvelutasopäätöstä ja määrittää toiminnan tavoitteet, käytettävät voimavarat sekä esittää palvelutason kehittämistarpeet kustannusvaikutuksineen siirtymäkaudella toimintojen siirtyessä maakunnalliseen pelastustoimeen. Keski-Suomen pelastuslaitosta koskevan palvelutasopäätöksen voimassaoloaikaa on jatkettu (PELAJK 10, ), kunnes vuonna 2020 aloittava maakunta on tehnyt uuden palvelutasopäätöksen. Ennen voimassaoloajan pidentämisehdotusta pelastuslaitos päivitti riskiruutuaineiston vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia vuoden 2016 lopussa ja kuuli sisäministeriön suosituskirjeen mukaisesti myös toiminta-alueen kuntia. Pelastustoimen palvelujen palvelutasosta on säädetty pelastuslain :ssä (Pelastuslaki 379/2011). Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasopäätöstä toteutetaan pelastuslaitoksen vuosittain tarkistettavalla talousarviolla. Pelastustoimen riskinarvion ja palvelutasopäätösten valtakunnalliset laadintaohjeet ovat uudistumassa vuoden 2018 lopussa osana pelastustoimen uudistusta. Pelastustoimen järjestelmä on muuttumassa alkaen ja samoin rahoitusjärjestelyt, mikäli maakuntauudistus etenee suunnitellusti. Tärkeimmät kehittämiskohteet suunnitelmakaudella: 1. Pelastustoimen tietohallinnon ja digitalisaation kehittäminen Yleisellä tasolla pelastustoimessa on tehty linjaus, että pelastustoimi tulee tulevaisuudessa käyttämään ensisijaisesti hallinnon turvallisuusverkon palveluita ja viranomaisten tai pelastustoimen yhteisiä palveluita. Tulevaisuudessa maakuntien palveluita käytetään

2 ensisijaisesti turvallisuusverkon kautta. ICT hankkeet pitävät sisällään esimerkiksi tietoturvan ja suojan kehittämistä, hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) palvelujen ja siinä ensimmäisenä yhteiskäyttöisen hätätietojärjestelmän (ERICA) käyttöönotto, joka tapahtuu valtakunnallisesti kuluvan vuoden aikana. Lisäksi kehitellään erilaisia omia ja eri viranomaisten yhteisiä kenttäjohtamisjärjestelmiä, pyritään täydentämään viranomaisverkko VIRVE:n peittoaluetta ja hankitaan tarkastus- ja valvontatehtäviin uusi VARANTO-valvontasovellus. Samalla kehitetään myös erilaisia toimintatapoja turvallisuusviestintään. 2. Tilahallinta Palveluverkossa on tällä hetkellä 47 paloasemaa, jotka on vuokrattu kunnilta tai yksityisiltä kiinteistön omistajilta. Joidenkin kiinteistöjen omistajat eivät ole huolehtineet riittävällä tavalla ennakoivasta kiinteistönpidosta, josta on aiheutunut pelastuslaitoksen henkilöstölle vakavia sisäilmaoireita. Kiireisimmät uudis- ja korjaushankkeet ovat Äänekoskella, Viitasaarella, Kannonkoskella, Muuramessa ja Karstulassa. Osaan paloasemista on suunnitteilla varautumisen kannalta tarpeellisia varavoimakoneita ja polttoaineen varastointia. Mikäli toimitiloihin kohdistuvat investoinnit toteutuvat, on todennäköistä, että myös pelastuslaitoksen vuokrakulut nousevat. 3. Hankinnat Pelastuslaitoksen on vuosittain talousarvion yhteydessä vahvistettava investointiohjelma ja vuodesta 2017 alkaen myös investointeja pienentävä leasing-ohjelma. Alkuvuodesta 2018 Keski-Suomen pelastuslaitos saa hälytyskäyttöön kaksi uutta sammutusautoa (Äänekoski, Viitasaari) ja yhden säiliösammutusauton (Keuruu). Neljä uutta ambulanssia on jo luovutusvaiheessa Joutsaan, Jyväskylään, Äänekoskelle ja Viitasaarelle. Ennen kesää 2018 luovutetaan myös uusi öljyntorjunta-alus Jyväskylään. Alukseen on arvioitu saatavan 70 prosenttia öljysuojarahaston avustusta. Vuoden 2018 investointisuunnitelmassa nettoinvestoinnit ovat noin 1,3 miljoonaa arvioitujen avustusten jälkeen. Leasing- rahoitusosuudet ovat kasvamassa 0,9 miljoonaan euroon vuonna Pienkalustohankinnoista ja muusta hankittavasta kalustosta laaditaan myöhemmin tarkemmat hankintalistat, joissa pyritään priorisoimaan tärkeimmät hankintakohteet. Vuoden 2018 hankintoihin kuuluvat vielä mm. suuronnettomuuskontti, luotiliivejä, monitoimipaarit, defibrillaattoreiden paineanalysaattoreita jne. Vuodelle 2019 tullaan ehdottamaan uutena yhden nostolavan uusimista, kolmea muuta raskasta pelastusautoa, kolmea

3 miehistöautoa, kolmea tarkastusautoa ja yhtä pick-up mallista autoa ja yhtä johtoautoa.näistä nostolava-auto on hankintahinnaltaan suurin. Ensihoidon ambulansseista on edelleen tarve uusia kolme. Monitoimiyksikkötoiminnan laajentaminen edellyttää, että hankitaan kaksi uutta ajoneuvoa varusteineen vuoden 2019 alkuun mennessä. Pelastuslaitoksen osuudeksi ehdotetaan 50 % kokonaishankintahinnasta eli euroa. Vuodelle 2020 tullaan ehdottamaan jälleen investoitavaksi kolme raskasta pelastusautoa, kolme miehistöautoa, kolme tarkastusautoa, yksi pick-up ja yksi johtoauto. Kun kolme ajoneuvoa uusitaan, niin se vaikuttaa myönteisesti keskimäärin viiden asemapaikan kalustoon. Tästä huolimatta ja koska korjausvelkaa on syntynyt aiempina vuosina edellytettyjen säästöjen ja yleisesti tiukan taloudenpidon vuoksi, Keski-Suomen pelastusajoneuvojen keski-ikä on suuri ja vain vilkkaimpien asemapaikkojen kalusto on modernia ja kunnoltaan kiitettävää. 4. Henkilöstön määrä Henkilöstö ja pelastuslaitoksen kalusto on hajasijoitettu maakunnan 47 paloasemalle. Pelastustoimintaan osallistuva pelastuslaitoksen henkilöstö koostuu 196 päätoimisesta ja 953 sopimushenkilöstöstä. Pelastustoimintaan voi säädösvelvoitteiden perusteella osallistua myös poliisin, puolustusvoimien ja muiden yhteistyöviranomaisten henkilöstöä, sekä etenkin maastopaloissa myös siviilihenkilöstöä. Kiireelliseen pelastustoimintaan kuuluvaa toimintavarmuutta kehitetään 24/7 nopean valmiuden paloasemien Keskuspaloaseman, Seppälän, Vaajakosken ja Äänekosken lisäksi erityisillä painopistepaloasemilla. Painopistepaloasemia ovat Jämsän, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren ja Laukaan paloasemat. Nämä paloasemat varmistavat ja tukevat yhdessä vakinaisten paloasemien kanssa muiden paloasemien toimintavalmiutta ja pystyvät pelastustoiminnan vaativiin tehtäviin. Painopistepaloasemat valitaan ensisijaisesti onnettomuusuhkiin perustuen, mutta myös henkilöstöresursseihin ja liikenneyhteyksiin perustuen. Pelastuslaitos aloitti ns. monitoimiyksikkötoiminnan Muuramen paloasemaryhmässä Pelastaja-ensihoitaja -työparilla osallistutaan erityisesti kiireellisen ensihoidon ja pelastustoimen tehtäviin, siis suoraan henkeä pelastavaan toimintaan. Toimintaa varten suunniteltiin oma ajoneuvotyyppi. Saatujen hyvien kokemusten mukaan Monitoimiyksikkö -toimintamallin laajentaminen maakunnassa on perusteltua. Pelastuslaitoksen suunnitelmana on saada Karstulaan ja Laukaaseen 24/7 valmiudessa pidettävä ensihoitaja-pelastaja työparina toimiva monitoimiyksikkö vuoden 2019 alusta. Nämä

4 Vt. ympäristöpäällikön ehdotus: muutokset edellyttävät lisävirkojen perustamista ja onnistuneita rekrytointeja. Pelastuslaitokselle tarvitaan virka- tai työsuhteeseen Karstulaan 5 pelastajaa ja 5 ensihoitajaa, samoin Laukaaseen 5 pelastajaa ja 5 ensihoitajaa. Kalustohankintana muutos edellyttää myös kokonaisarvoltaan 2 X euron monitoimiyksikön hankintaa. Henkilöstökulut monitoimiyksikköä kohden ovat noin euroa vuodessa. Sairaanhoitopiirin osuudeksi esitetään 50 % investoinneista, mutta suurempi osuus käyttökuluista, koska tehtävien määrä painottuu selkeästi ensihoitotehtäviin. Pelastustoimen nettokustannusten kasvu jäisi tällöin maltilliseksi, arviolta euroksi vuodessa. Pelastustoiminnan aloittaminen Karstulassa ja Laukaassa puolestaan nopeutuisi merkittävästi. Pelastuslaitoksen keskipitkän aikavälin suunnitelmana on laajentaa monitoimiyksikkötoimintaa edelleen Tikkakoskelle vuonna Tikkakoskella sijaitseva ambulanssi on toiminut 12 tunnin valmiudessa seitsemänä päivänä viikossa. 5. Talous Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikevaihdoksi on arvioitu 30,65 M vuonna Liikevaihdosta pelastustoimen osuus on noin 22,23 milj. euroa ja ensihoidon osuus noin 8,41 milj. euroa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikevaihto kasvaa vuoden 2018 talousarvioesityksessä 1,4 prosenttia vuoden 2017 talousarvioon verrattua. Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet pysyvät keskimäärin vuoden 2017 tasolla. Pelastustoimen osalta tilikauden alijäämä on euroa. Perusteluna alijäämäiselle talousarviolle on pelastuslaitoksen taseessa vuoden 2016 tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämä, joka kuntien allekirjoittaman yhteistoimintasopimuksen mukaisesti tulee ottaa huomioon seuraavan vuoden talousarviossa. Vuoden 2018 talousarvioesityksen tulevien vuosien taloussuunnitelmassa on huomioitu vuoden 2016 tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämä siten, että taseen kumulatiivinen ylijäämä poistuu vuosien 2018 ja 2019 aikana. (valmistelu, vt. ympäristöpäällikkö Jouni Kurkela, puh ) Keski-Suomen pelastuslaitoksen kehittämissuunnitelma vuosille on toimitettu lautakunnan jäsenille sähköpostilla ja kehittämissuunnitelmaan sisältyvä investointiohjelma/ suunnitelmataulukko on esityslistan oheismateriaalina. Äänekosken ympäristölautakunta katsoo, että Keski-Suomen pelastuslaitoksen kehittämissuunnitelma vuosille

5 täydentää hyvin jatkettua pelastustasopäätöstä ja osoittaa kohteet, joissa pelastuslaitoksen toimintaa tulee myös siirtymävuosien aikana edelleen kehittää. Päätös: Hyväksyttiin