Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 110. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone Kirkkojärventie 6 B

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 110 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:30-19:00 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar, saapui klo Jukka Lahti Kai Lintunen, saapui klo Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna, saapui klo Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Lehto, saapui klo Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Olavi Louko Torsti Hokkanen Ossi Keränen Harri Hietanen Markku Antinoja Tiina Elo Sampsa Pietilä Leena Liimatainen-Rinne toimialajohtaja kaupunkisuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö yleiskaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 110 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Mauri Hämäläinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Risto Nevanlinna tarkastaja Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 110 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 33 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 34 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 35 Laajalahti, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, 6 Ruukinranta-Tarvaspää, alue Tapiola, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen 15 nähtäville (MRA 27 ) Tapiolan keskus, alue , pöydälle Otaniemi, asemakaavan muutosehdotuksen 33 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Kivimies, muutos alue Muurala, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen 40 nähtäville (MRA 27 ), Mikkelä I, alue Kumpyöli, Espoonkartano, Kauklahti, Muurala, 45 asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Blominmäki, alue Muurala, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen 58 nähtäville (MRA 27 ), Mikkelä IIB Mikkelänkallio, alue Espoon keskus, asemakaavan muutosehdotuksen 63 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Suvela II, muutos, alue Bodom, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen 68 nähtäville (MRA 27 ), Koskelo I, alue Matinkylä, asemakaavan muutosehdotuksen 73 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Nuottaniemi II ja Nuottaniemi II, muutos, alue Haukilahti, asemakaavan muutosehdotuksen 79 hyväksyminen Toppelund II, alue Espoon keskus ja Muurala, asemakaavan muutoksen 84 hyväksyminen, Pappilanmäki, alue Rakennuskiellon jatkaminen Ruukinranta-Tarvaspäässä 90 rakennuskieltoalueella Rakennuskieltojen jatkaminen Pohjois-Espoossa 93 rakennuskieltokartan tunnuksilla 113, 114, 115 ja Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 97 valituksista, jotka koskevat Vallikallio I, muutos, alue , asemakaavan hyväksymispäätöstä 49 Kaupunkisuunnittelulautakunnan ennakkotilinpäätös vuodelle

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Risto Nevanlinna

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Laajalahti, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Ruukinranta-Tarvaspää, alue , pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Anttila Jukka, puh. (09) Pennanen Tarja, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 päättää keskustelun ja esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta tavoitteet Ruukinranta-Tarvaspää asemakaavalle: 1.1 Alueelle osoitetaan korkeintaan kaksikerroksista tiivistä ja matalaa lisä- ja täydennysrakentamista 1.2 Alueen liikenneratkaisuissa huomioidaan ja sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden edut ja tarpeet, että myös lähiympäristön seudulliset tavoitteet. Alueen kokoojakatu suunnitellaan niin, että se ei houkuttele läpiajoon eikä korkeisiin nopeuksiin. 1.3 Alueen merkittävät historialliset arvot ja luonnonarvot pyritään säilyttämään ja suojelemaan tarvittavissa määrin. 1.4 Rantaraitti linjataan maisemaan sovitettuna merenrannan ja asutuksen väliselle alueelle. 1.5 Luonnosvaiheessa esitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja mm. rakentamistehokkuuden, katulinjausten ja suojelumääräysten suhteen. Kaavaehdotus laaditaan vaihtoehdoista saadun palautteen ja tarkempien selvitysten perusteella. 2 järjestää asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista asukastilaisuuden nähtävillä olon aikana ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 110 Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Harriet Klarin kannattamana päätösehdotuksen korjauksista ja lisäyksistä: 1 päättää keskustelun ja esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta tavoitteet Ruukinranta-Tarvaspää asemakaavalle: 1.1 Alueelle osoitetaan korkeintaan kaksikerroksista tiivistä ja matalaa lisä- ja täydennysrakentamista (yleisperiaate: tonttitehokkuus e= 0.25, erillispientaloja). 1.2 Alueen liikenneratkaisuissa huomioidaan ja sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden edut ja tarpeet että myös lähiympäristön seudulliset tavoitteet. Alueen kokoojakatu suunnitellaan ensisijaisesti lähtien vaihtoehdon 2 linjauksesta kuitenkin niin, että kokoojakatu ei houkuttele läpiajoon ja kadun yksityiskohtaisella suunnittelulla estetään korkeat nopeudet. 1.3 Alueen merkittävät historialliset arvot ja luonnonarvot säilytetään ja suojellaan. 1.4 Rantaraitti linjataan maisemaan sovitettuna merenrannan ja asutuksen väliselle alueelle. Jalankulun osalta toteutetaan yleiskaavan mukaisesti linjattava kevytrakenteinen luontopatikointiin tarkoitettu miljööpolku sekä pyöräilyn osalta katu- ja tieverkkoon sijoitettava pyöräilyraitti. 1.5 Selvitetään onko mahdollista saada aikaan toiminnallisesti ja taloudellisesti keskelle aluetta muuta aluetta hieman tehokkaammin toteutettu kyläkeskus, joka sisältää pienimuotoisia palveluja ja joka jäsentää aluetta kylämäiseksi. Jäsen Lahti ehdotti asukastilaisuuden puheenjohtajaksi jäsen Klaria. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko muutettu päätösehdotus hyväksyä puheenjohtajan ehdottamin korjauksin ja lisäyksin ja voidaanko jäsen Klar valita asukastilaisuuden puheenjohtajaksi. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, puheenjohtaja totesi ehdotusten tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää keskustelun ja esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta tavoitteet Ruukinranta-Tarvaspää asemakaavalle: 1.1

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 110 Alueelle osoitetaan korkeintaan kaksikerroksista tiivistä ja matalaa lisä- ja täydennysrakentamista (yleisperiaate: tonttitehokkuus e= 0.25, erillispientaloja). 1.2 Alueen liikenneratkaisuissa huomioidaan ja sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden edut ja tarpeet että myös lähiympäristön seudulliset tavoitteet. Alueen kokoojakatu suunnitellaan ensisijaisesti lähtien vaihtoehdon 2 linjauksesta kuitenkin niin, että kokoojakatu ei houkuttele läpiajoon ja kadun yksityiskohtaisella suunnittelulla estetään korkeat nopeudet. 1.3 Alueen merkittävät historialliset arvot ja luonnonarvot säilytetään ja suojellaan. 1.4 Rantaraitti linjataan maisemaan sovitettuna merenrannan ja asutuksen väliselle alueelle. Jalankulun osalta toteutetaan yleiskaavan mukaisesti linjattava kevytrakenteinen luontopatikointiin tarkoitettu miljööpolku sekä pyöräilyn osalta katu- ja tieverkkoon sijoitettava pyöräilyraitti. 1.5 Selvitetään on mahdollista saada aikaan toiminnallisesti ja taloudellisesti keskelle aluetta muuta aluetta hieman tehokkaammin toteutettu kyläkeskus, joka sisältää pienimuotoisia palveluja ja joka jäsentää aluetta kylämäiseksi. 2 järjestää asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista asukastilaisuuden nähtävillä olon aikana ja valitsee sen puheenjohtajaksi Harriet Klarin. Oheismateriaali Selostus - havainnekuva 1 - havainnekuva 2 Ruukinranta-Tarvaspään asemakaavan tavoitteena on alueen historialliset, rakennustaiteelliset ja luontoarvot huomioonottava hallittu täydentäminen pientalorakentamisella. Uutta rakennusoikeutta osoitetaan n k-m2.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 110 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Asemakaava on tullut vireille kaavoituskatsauksessa vuonna Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty Kaavatilanne Alue on asemakaavoittamaton. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Laajalahden, Turunväylän ja Kehä I:n välissä. Alueella on 69 asuntoa, 217 asukasta ja sen pinta-ala on noin 3 km2. Rakennettu kerrosala on noin m2. Alue on rakentunut sadan vuoden aikana vehreäksi omakotialueeksi. Pääpaino rakentamisessa on ollut 1900-luvun alkuvuosikymmeninä ja vuoden 1990 jälkeen. Alue on Espoon oloissa harvinaisuus: juuri missään muualla ei ole yhdellä alueella näin paljon muinaismuistoja, historiallisia rakennuksia ja luontokohteita kuin Ruukinranta-Tarvaspäässä. Täydennysrakentamisen määrää rajoittaa runsaiden suojelukohteiden tai - alueiden määrän ohella suojavyöhykkeiden suhteellinen laajuus, joita tarvitaan Turunväylän ja Kehä I:n varsille.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 110 Tulvakorkeuden alapuolelle jäävät, rakennettaviksi osoitetut alueet tulee korottaa vähintään tasoon +2.6 mpy. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Asemakaava-alueelle on esitetty kaksi päävaihtoehtoa, ve1 ja ve2. Vaihtoehdossa ve1 rakentamattomille suurille tonteille (pääosin Helsingin kaupungin maille) on esitetty rivitalorakentamista tehokkuudella 0,3 ja kaikkialle muualle pientalorakentamista tehokkuudella 0,25. Vaihtoehdossa ve2 on esitetty koko alueelle pientalorakentamista tehokkuudella 0,25. Helsingin kaupungin maille on esitetty pientaloja pihapiirejä muodostaviin kortteleihin, jotka voidaan toteuttaa yhtiömuotoisina. Rivitaloja ei sallita. Tavoitteena on yhdistää vaihtoehtojen ve1 ja ve2 katulinjauksista, korttelitehokkuuksista, rakennustyypeistä ja rakennusten suojelutavasta vaihtoehtojen parhaat ominaisuudet. Rakennussuojelu Molemmissa vaihtoehdoissa on suojeltu arvokkaimmat kohteet, Villa Elfvikin ja Gallen-Kallelan museon rakennukset. Vaihtoehdossa ve1 on suojeltaviksi merkitty kaikki ne rakennukset, jotka tehdyissä selvityksissä on esitetty suojeltaviksi (26 kpl). Vaihtoehdossa ve2 suojeltavaksi esitetyistä rakennuksista on merkitty suojeltaviksi vain arvokkaimmat ja suhteellisen hyväkuntoiset. Lopuille suojeltaviksi esitetyille rakennuksille on merkitty suojelusuositus niin, että jos rakennus puretaan, sen rakennusoikeus voidaan käyttää vain rakentamalla tilalle vastaavan kokoinen ja muotoinen rakennus. Luonnonsuojelu Laajalahden Natura-luonnonsuojelualue sijoittuu kaava-alueen eteläosan vesialueelle ja virkistysalueelle. Kaava-alueelle tehdään Natura-arviointi. Villa Elfvikin lähistön metsät kuuluvat Ympäristöministeriön vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Tällä alueella on myös vaarantuneeksi luokitellun keltamataran kasvupaikka ja kalliomännikkö, joka on metsälain mukainen tärkeä elinympäristö. Villa Elfvikin eteläpuolella olevilla kahdella kalliolammikolla on havaittu erityissuojeltua Eteläntytönkorentoa, jonka elinpaikat tulee säilyttää sellaisinaan. Alueella on kaksi asuinrakennusta, jotka ovat lepakoiden lepopaikkoja ja lain mukaan suojeltavia kohteita. Samoja rakennuksia esitetään suojeltaviksi myös rakennushistoriallisista syistä. Tehdyssä luontoselvityksessä on suositeltu myös lepakoiden kulkureittien ja saalistusalueiden säilyttämistä.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 110 Olemassa olevan pientalorakenteen keskellä oleva rakentamaton lehtoalue on selvityksessä suositeltu säilytettäväksi mahdollisuuksien mukaan. Kaavaluonnoksessa alue on merkitty pientaloalueeksi. Muinaismuistot Muinaismuistolailla suojellut maa- ja merilinnoitukseen kuuluvat linnoituslaitteet sijaitsevat Turunväylän suojaviheralueella ja Villa Elfvikin ympäristön lähivirkistysalueella, jonne sijoittuu myös muinaismuistolailla suojeltu Bredvikin keskiaikaisen kylän tontti. Rantaraitti Rantaraitti on osoitettu kulkemaan mahdollisimman rannassa Helsingin rajalle asti. Asemakaavaa varten on tutkittu useita vaihtoehtoisia linjauksia, joista asemakaavaan esitetään suurelta osin luonnonpolkutyyppistä vaihtoehtoa (pitkospuut, laiturit ja sillat). Pyörärantaraitti on suunniteltu kulkevan kauempana merestä ja osittain myös katuverkon ajoradalla. Gallen-Kallelan museoalueen osalle rantaraitti on jo suunniteltu Teknisessä keskuksessa. Liikenne Alueen pääliikenneverkko muodostuu Kehä I:stä ja Turunväylästä. Kaavaalueelle on suunniteltu kolme eritasoliittymää. Leppäsolmu ja Vermonsolmu on jo toteutettu. Laajalahdensolmu, joka sijaitsee Kehä I:llä Turvesuontien liittymän kohdalla, on vasta suunnitteluvaiheessa. Lisäksi Kehä I:n yli on suunniteltu Kurkijoentien risteyssilta, joka yhdistää Laajalahden (Kurkijoentien) ja Ruukinrannan (Laatokantien) toisiinsa. Kehä I on kaava-alueen kohdalla erikoiskuljetusten reitti. Kehä I:n ja Turunväylän ratkaisut perustuvat tehtyihin tiesuunnitelmiin. Lisäksi alueelle on suunniteltu kokoojakatuyhteys Kurkijoentien risteyssillalta Vermonsolmuun. Vuoden 2030 liikenne-ennusteen mukaan Turunväylän liikennemäärä on noin ajon/vrk, Kehä I:n noin ajon/vrk, kokoojakatuyhteyden noin ajon/vrk. Vaihtoehdossa ve1 katuverkko on muodostettu nykytilanteesta välttämättömiltä osin kehitettynä, ja se perustuu rivitalorakentamiseen keskeisellä alueella. Kokoojakatuyhteys kulkee nykytilannetta mukaillen Laatokantien, Ruukirannantien ja Joel Rundtin tien kautta. Lisäksi vaihtoehdossa esitetään rakennettavaksi kahta uutta tonttikatua (Ruukinrannankuja ja Iisakinkuja). Vaihtoehdossa ve2 Laatokantien kokoojakatu johdetaan keskeisesti alueen läpi. Tässä vaihtoehdossa on esitetty uusien rakennettavien tonttikatujen Ruukinrannankujan ja Iisakinkujan lisäksi myös uutta katua Ruukinrannantien ja Joel Rundtintien yhteyteen, kadulla on mahdollistettu neljän uuden tontin muodostaminen. Lisäksi Ruukinrannantie ja Joel Rundtin tie toimivat kokonaan tonttikatuina.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 110 Päätöshistoria Kehä I:n ja Turunväylän lisäksi joukkoliikenteen liikennöinti on mahdollistettu kokoojakadulla. Kokoojakadun bussipysäkit on suunniteltu ajoradalla oleviksi hidastepysäkeiksi. Alue on hyvin saavutettavissa pyörällä. Pyöräilyn laatukäytävät on suunniteltu sekä Kehä I:n viereen että alueen läpi kulkevana itälänsisuuntaisena yhteytenä, joka yhdistää mm. Helsingistä suunnitellun laatureitin Leppävaaraan ja Kehä I:n laatureittiin. Alueen läpi on suunniteltu pyöräilyn rantaraittiyhteyttä, joka kulkisi paikoin ajoradalla, kuten Ville Vallgrenin tiellä. Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueelle on tehty alustava meluselvitys (Sito, ). Selvityksen mukaan ennustetilanteessa vuonna 2030 lähellä Turunväylää ja Kehä I:stä melutasot nousevat niin korkeiksi, että teiden läheisyyteen ei suositella asuinrakentamista. Asuinalueiden suojaamiseksi melulta tarvitaan lisää meluesteitä, kuten meluaitoja. Kaavan ehdotusvaiheessa tutkitaan tarkemmin melusuojaus. Kehä I ja Turunväylä vaikuttaa erityisesti kyseisten teiden reuna-alueiden ilmanlaatuun. Reuna-alueilla asuntojen oleskelualueet tulee sijoittaa mahdollisimman kauas vilkkaasti liikennöidystä teistä. Myös uudisrakennusten ilmanoton sijoituksella pystytään vaikuttamaan rakennusten sisäilman laatuun. Liikenteen aiheuttamien päästöjen vaikutus täytyy erityisesti huomioida Gallen-Kallelan tien itäisessä asuinkorttelissa, joka on lähimpänä Turunväylää. Liikenteen vaikutukset ilmanlaatuun selvitetään tarkemmin ehdotusvaiheessa. Venesatama Venesatama esitetään säilytettäväksi nykyisessä laajuudessaan. Sen laajentaminen toisi alueelle runsaasti ulkopuolista liikennettä ja vaatisi paljon tilaa mm. autopaikkoja ja veneiden talvisäilytystä varten. Esitetyt mielipiteet Asemakaavahanke on herättänyt alueella suurta mielenkiintoa jo pian sen vireilletulon jälkeen ja siihen liittyen on esitetty useita mielipiteitä, kannanottoja ja adresseja ennen kaavan nähtävilläoloa. Osassa kannanottoja viitataan edellisen valmistelijan tekemään, keskeneräiseen kaavaluonnokseen, jota on sittemmin jo muutettu. Mielipiteissä ja adresseissa otetaan kantaa mm. rantaraittiin, rakentamistehokkuuksiin, rakennussuojeluun, katujen linjauksiin ja nimiin. Nähtävänä kokouksessa: - Rantaraittiselvitys - Vanhojen huviloiden arvotusselvitys - Luontoselvitys

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 110 Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 päättää keskustelun ja esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta tavoitteet Ruukinranta-Tarvaspää asemakaavalle: 1.1 Alueelle osoitetaan korkeintaan kaksikerroksista tiivistä ja matalaa lisä- ja täydennysrakentamista 1.2 Alueen liikenneratkaisuissa huomioidaan ja sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden edut ja tarpeet, että myös lähiympäristön seudulliset tavoitteet. Alueen kokoojakatu suunnitellaan niin, että se ei houkuttele läpiajoon eikä korkeisiin nopeuksiin. 1.3 Alueen merkittävät historialliset arvot ja luonnonarvot pyritään säilyttämään ja suojelemaan tarvittavissa määrin. 1.4 Rantaraitti linjataan maisemaan sovitettuna merenrannan ja asutuksen väliselle alueelle. 1.5 Luonnosvaiheessa esitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja mm. rakentamistehokkuuden, katulinjausten ja suojelumääräysten suhteen. Kaavaehdotus laaditaan vaihtoehdoista saadun palautteen ja tarkempien selvitysten perusteella. 2 järjestää asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista asukastilaisuuden nähtävillä olon aikana ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Harriet Klarin ja jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 110 Tiedoksi

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Tapiola, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ) Tapiolan keskus, alue , pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Järvenpää Minna, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet, kannanotot ja lausunnot on annettu Tapiolan keskuksen valmisteluaineistosta, alue ja alue , joka on liitetty kaavaehdotusvaiheessa alueeseen hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Tapiolan keskus, piirustusnumero 6583, joka käsittää korttelin 21008, venesatama-alueen sekä katu- ja puistoaluetta (muodostuu osa korttelia 12005) 12. kaupunginosassa, alue pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Ahlmanin kannattamana korjausta päätösehdotuksen kohtaan 2 sekä seuraavat lisäykset kohdiksi 3 ja 4: 2 Korttelissa rakennusalojen rajausta väljennetään siten, että lähinnä teatterirakennusta sijaitsevien korkeiden rakennusten suunnitteluun saadaan lisää mahdollisuuksia. 3 toteaa, että tällä asemakaavalla annetaan teatterirakennukselle väljät toteutusmahdollisuudet rajaten rakennusoikeus kerrosneliöön korttelissa ja määritellen rakennukselle korkeatasoiset kaupunkikuvalliset perusvaatimukset (erityisesti kaavamääräysten 17). Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se kiirehtii

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 110 teatterirakennuksen edellyttämää taloudellista ja toiminnallista suunnittelua siten, että päätös arkkitehtikilpailusta voidaan tehdä mahdollisimman pian ja näin asemakaavaa kohtaan olevat epäluulot hälvenevät. 4 lisäksi lautakunta edellyttää, että korttelissa sijaitsevien nyt 14 kerroksisten rakennusten kaupunkikuvallista ilmettä kehitetään nähtävillä olon aikana merkittävästi ja että vasta tämän jatkosuunnittelun perusteella lautakunta päättää näiden rakennusten kerrosluvusta ja rakennusoikeudesta kaupunginhallitukselle tehtävässä ehdotuksessa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko muutettu päätösehdotus puheenjohtajan ehdottamalla tavalla korjattuna ja lisättynä hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet, kannanotot ja lausunnot on annettu Tapiolan keskuksen valmisteluaineistosta, alue ja alue , joka on liitetty kaavaehdotusvaiheessa alueeseen hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Tapiolan keskus, piirustusnumero 6583, joka käsittää korttelin 21008, venesatama-alueen sekä katu- ja puistoaluetta (muodostuu osa korttelia 12005) 12. kaupunginosassa, alue siten muutettuna, että korttelissa rakennusalojen rajausta väljennetään siten, että lähinnä teatterirakennusta sijaitsevien korkeiden rakennusten suunnitteluun saadaan lisää mahdollisuuksia. 3 toteaa, että tällä asemakaavalla annetaan teatterirakennukselle väljät toteutusmahdollisuudet rajaten rakennusoikeus kerrosneliöön korttelissa ja määritellen rakennukselle korkeatasoiset kaupunkikuvalliset perusvaatimukset (erityisesti kaavamääräysten 17). Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se kiirehtii teatterirakennuksen edellyttämää taloudellista ja toiminnallista suunnittelua siten, että päätös arkkitehtikilpailusta voidaan tehdä mahdollisimman pian ja näin asemakaavaa kohtaan olevat epäluulot hälvenevät. 4 lisäksi lautakunta edellyttää, että korttelissa sijaitsevien nyt 14 kerroksisten rakennusten kaupunkikuvallista ilmettä kehitetään nähtävillä olon aikana merkittävästi ja että vasta tämän jatkosuunnittelun perusteella lautakunta päättää näiden rakennusten kerrosluvusta ja rakennusoikeudesta kaupunginhallitukselle tehtävässä ehdotuksessa.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Liitteet Oheismateriaali Selostus 1 Kannanottojen ja lausuntojen lyhennelmät ja vastineet, (teatteri) 2 Kannanottojen lyhennelmät ja vastineet, (Satakieli) 3 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, (teatteri) 4 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, (Satakieli) - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa - Havainnekuva - Viistonäkymäkuva - Näkymäkuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa kulttuuritoimintojen ja asuntojen uudisrakentaminen Tapiolan keskustassa sekä Otsolahden venesatama-alueen ja Leimuniityn puistoalueen kunnostaminen Tapiolan kulttuuriympäristöön sopeutuen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan Espoon kaupunginteatterin sijoittuminen Tuulipuiston alueelle ja uudisasuntojen rakentaminen ns. Satakielitalon liikerakennuksen paikalle sekä kahvila-ravintolan sijoittuminen Otsolahden rantaan. Kaavaehdotuksen kokonaiskerrosala on noin k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 110 Tapiolan keskus, muutos Hagalunds centrum, ändring asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6583, käsittää korttelin 21008, venesatama-alueen sekä katu- ja puistoaluetta (muodostuu osa korttelia 12005) 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa nimikkeellä Tapiolan keskus Kaavamuutos on tullut vireille Espoon Kaupunginteatterisäätiön suunnitteluvarauksen ja kaupunginhallituksen sekä elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätösten johdosta. Satakielitalon alueen kaavamuutosta on hakenut päivätyllä hakemuksellaan liikerakennuksen kiinteistönomistaja Vioto Oy, c/o AV Management Oy. Kaavamuutoksen vireilletulosta on tiedotettu kuulutuksella Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna 2012 muutoskohde on ilmoitettu nimikkeellä Tapiolan keskus (ja ). Kaavamuutosalueet on ehdotusvaiheessa yhdistetty yhdeksi kaava-alueeksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty , tarkistettu ja Satakielitalon kaavamuutosta (alue ) koskien on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Alueen kuvaus

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 110 Asemakaavan muutosalue sijaitsee Tapiolan keskustassa. Alueeseen kuuluvat liikerakennusten korttelialue 12008, Tuulipuisto, Tuulimäen ja Leimuniityn puistoalue, Otsolahden venesatama-alue rantapuistoineen sekä osa Tapiolantien ja Merituulentien katualuetta. Liikerakennuksen kiinteistön omistaa Vioto Oy, c/o AV Management Oy. Venesatama-, katuja puistoalueet ovat Espoon kaupungin omistuksessa. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 32 ha. Muutoskohteina olevat Satakielitalon kiinteistö ja Tuulipuiston vesialtaan alue sijaitsevat näkyvällä paikalla Tapiolan sisääntuloympäristössä. Toiminnallisesti alueet sijoittuvat hieman syrjään Tapiolan liikekeskustasta ja sen kävelyakseleista Merituulentien aiheuttaman estevaikutuksen takia. Satakielitalon kiinteistö on osa Tapiolan luvuilla rakennettua keskustan laajennusosaa. Liikerakennus on valmistunut vuonna 1987 ja sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Jauhiainen-Nuuttila. Rakennus on enimmillään seitsemänkerroksinen ja kerrosalaltaan k-m 2. Muutoskohteen länsipuoleiset asuintalot ovat kuudesta kahdeksaan kerroksisia. Luoteispuolella on viisikerroksinen toimistotalo Kiinteistö Oy Tapiolan Vesiputoustalo. Siihen liittyy vesiputousjärjestelmä sekä Tuultenallas Tuulipuiston puolella. Vesiputousjärjestelmä ei ole nykyään toiminnassa. Altaan vesitekniset ongelmat ovat olleet osasyy siihen, että sen käyttö ja hoito ovat vähentyneet. Satakielitalo samoin kuin viereiset asuin- ja toimistorakennukset kohoavat kansipihatasolta ja kannen alapuolella ovat pysäköinti- ja huoltotilat sekä ajoneuvoliikenteen kadut. Ajoyhteys kortteliin on Etelätuulentieltä Itätuulentien kautta. Tuulimäen puistoalueella sijaitsevan Tuulimäen väestösuojan urheilu- ja harrastustiloihin kuljetaan samoin Itätuulentien ja Itätuulenkujan kautta. Kaava-alueeseen kuuluva Leimuniitty on Tapiolan alkuperäistä puutarhakaupunkia ja on Tapiolan ensimmäinen rakennettu puisto. Se on puutarha-arkkitehti Jussi Jänneksen suunnittelema ja toteutettu vuosina Asuntosäätiön ylipuutarhuri C.J.Gottbergin johdolla. Tavoitteena on ollut luoda puutarhakaupungin tunnus ja mainos, näyttävä kasveilla luotu tilasommitelma. Tuulipuiston alue on pääosin avointa niittypuistoa, jonka länsiosalla sijaitsee vesiallas, eteläosaltaan puisto on puustoista aluetta. Alueella nykyisin sijaitseva bussien pysäköintialue ja katualue on rakennettu työmaajärjestelyinä Merituulentien ja bussiterminaalin uudistamisen ajaksi. Muutosalueeseen kuuluva Tuulimäen puistoalue on kallioista ja puustoista viheraluetta, joka ei ole toiminnallisena puistona käytössä. Alueella on jonkin verran mahdollisuuksia kehittää sitä oleskeluja leikkialueena ympäröivien asuinkortteleiden käyttöön. Muutosalue on osa Tapiolan arvostettua puutarhakaupunkia. Se on yksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä, jotka Museovirasto on määritellyt valtakunnallisessa inventoinnissaan. Tapiola on myös yksi ympäristöministeriön työryhmän valitsemista Suomen kansallismaisemista. Valtioneuvoston päätöksen mukaisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Voimassa ole maakunta-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 110 Asemakaavan muutosalue on Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu osin keskustatoimintojen ja osin taajamatoimintojen alueeksi. Lisäksi aluetta koskee merkintä, jolla Tapiolan puutarhakaupunginosa on kokonaisuudessaan osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Muutosalueen sivuitse kulkee seutuliikenteen radan merkintä, jolla osoitetaan seudullisen henkilöliikenteen radat ja metroradat. Otsolahden rantaan on merkitty viheryhteystarve osana laajempaa rantaraittia. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka on saanut lainvoiman vuonna Espoon eteläosien yleiskaavassa muutosalue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi ja osin virkistysalueeksi. Lisäksi alue on osoitettu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi, kaupunkimaisemaksi, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Keskustatoimintojen alueelle saa sijoittaa hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja sekä keskustaan soveltuvaa asumista. Virkistysalueen kautta on osoitettu virkistysyhteys Otsolahden ja Tuulimäen suuntaan. Muutosaluetta sivuaa pohjoisreunalla maanalaisen raiteen mahdollistava merkintä. Alueella on voimassa useita asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia. Satakielitalon korttelin osalta on voimassa asemakaava Tapiolan keskus, muutos vuodelta Kortteli on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi KL. Rakennusoikeutta alueella on k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on seitsemän. Tuulipuiston, Itätuulenkujan ja Itätuulentien osalta on voimassa asemakaava Tapiolan keskus, muutos vuodelta Puistoalueen länsiosaan on esitetty vesialtaan rakentamista varten varattu korttelin tai alueen osa. Itätuulenkujalle on osoitettu pohjois-eteläsuuntainen katualueen osa, joka tulee kauttaaltaan kattaa kannella ja jolta on osoitettava yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu väylä. Pienellä puistokaistaleella on voimassa kantakaava Tapiolan keskus vuodelta Tuulimäen puistoalueen, Otsolahden venesataman ja rantapuiston osalta on voimassa asemakaava Tapiola eteläinen vuodelta Osin Tuulimäen puistoalueella on voimassa Tapiola eteläinen, muutos vuodelta Puistoalueella on sallittu maanalaisen väestösuojan ja metroaseman rakentaminen. Rantapuistojen alueelle on osoitettu ohjeellisin merkinnöin leikkialueita ja ulkoiluteitä. Venesatama-alueelle saa kaavan mukaan sijoittaa enintään 450 venepaikkaa. Alueelle merkitylle rakennusalalle saa rakentaa venesataman käyttöön tarkoitetun huoltorakennuksen. Osa vesialueesta sisältyy asemakaavaan Keilalahti-Itämetsä-Karhusaari vuodelta Osin muutosalueella ovat voimassa vanhat rakennuskaavat: Hagalundin rakennussuunnitelma T1 vuodelta 1947, Tapiolan ja Hagalundin rakennussuunnitelmien muutos T3 vuodelta 1954 ja T10 vuodelta Kaavoihin sisältyy vesi- ja puistoaluetta (mm. osa Leimuniittyä) sekä

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 110 yleisten alueiden korttelit 27 ja 64. Toisella korttelialueella sijaitsee pumppaamo ja toinen on rakentamaton. Rakennuskaavat ovat voimaantulleen maankäyttö- ja rakennuslain 213 :n perusteella voimassa lain mukaisina asemakaavoina. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi kaavamuutosalueen (teatterin) valmistelumateriaalin nähtäville. Se oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Kaavamuutosta koskeva tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestettiin Kino Tapiolassa yhdessä Tapiolan keskuksen kaavamuutoksen (I-vaihe) kanssa. Nähtävilläolon aikana saatiin yhdeksän mielipidettä, kaksi kannanottoa ja kolme lausuntoa. Kannanotot olivat kiinteistöpalvelukeskukselta ja sivistystoimelta ja lausunnot Helsingin seudun liikenne HSL:ltä, HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymältä ja Museovirastolta. Kaavamuutosalueen (Satakielitalon) valmistelumateriaalin kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi nähtäville Se oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Kaavamateriaali oli esillä myös Kino Tapiolassa järjestetyssä asukastilaisuudessa koskien Tapiolan keskustaa. Nähtävilläolon aikana saatiin neljä mielipidettä ja kaksi kannanottoa, jotka olivat kiinteistöpalvelukeskukselta ja tekniseltä keskukselta. Nähtävilläolon jälkeen kaava-alue on liitetty osaksi kaava-aluetta Lausunnossaan Helsingin seudun liikenne HSL piti uutta läpiajettavaa katuyhteyttä Tapiolantieltä Itätuulentielle erittäin tarpeellisena. Sitä tarvitaan Merituulentien terminaalin rakentamisaikana, mutta on se tarpeen myöhemminkin mahdollisten poikkeustilanteiden vuoksi esimerkiksi, jos Merituulentien terminaali joudutaan sulkemaan. Tekninen keskus toi kannanotossaan esiin mm. sen, että kansirakentein katetun Itätuulentien alituskorkeus ei riitä pelastuskalustolle (puomitikasauto 3,75 m). Yhdessä asukasmielipiteessä toivottiin, että Itätuulentieltä ei kaavoiteta yhteyttä Tapiolantielle, vaan liikenne hoidetaan muilla tavoin. Kaavan valmistelumateriaalista saadut lausunnot ovat kuitenkin vahvistaneet sitä, että Itätuulentien itäinen jatko-osa on välttämätön alueiden toimivuuden kannalta. Museovirasto esitti lausunnossaan, että teatteri- ja kongressihotellihankkeen sisältävässä valmisteluaineistossa uudisrakentamisen volyymi on ristiriidassa Tapiolan keskeisen avoimen maisematilan säilyttämistavoitteen kanssa. Museovirasto katsoi, että rakentamista tälle paikalle on syytä harkita vain, mikäli on mahdollista tukeutua esitettyä huomattavasti olennaisemmin maanalaiseen rakentamiseen ja olemassa olevaan rakennuskantaan. Tapiolan asukasyhdistysten Tank ry:n ja Pro Tapiolan mielipiteet olivat samansuuntaisia. Ne katsoivat, että hotelliteatterikokonaisuus ei sopeudu alueelle ja että se tulisi poistaa. Pro Tapiolan mukaan Satakielitalon eteen voisi rakentaa matalan rakennuksen tai istuttaa puita eteen raskaan ja sekavan talon eheyttämiseksi. Tapiolan Kilta ry, samoin kuin Pro Tapiola ja Tank ry esittivät teatterin integroimista Kulttuuritaloon. Tapiolan Kilta lausui myös, että mikäli teatteri sijoitetaan Tuultenaltaan paikalle, tulisi sen massoittelua tutkia nykyiseen siluettiin

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 110 tasapainottaen, mikä tukisi paremmin Tapiolan alueella voimassaolevan yleiskaavamääräyksen noudattamista. Lisäksi kolmessa mielipiteessä vastustettiin teatteri-hotellin rakentamista ja yhdessä puolestaan kannatettiin pysyvän teatterin toteuttamista. Valmistelumateriaalista saatujen mielipiteiden, kannanottojen ja lausuntojen pohjalta on teatterin rakennusmassaa merkittävästi vähennetty poistamalla hotellin rakennusoikeus YY-korttelialueelta ja kiinnitetty muutoinkin huomiota rakennuksen sopeuttamiseen kulttuuriympäristöön. Edelleen on katsottu, että teatterin sijoittuminen Tuultenaltaan paikalle on perusteltua Tapiolan keskustan kokonaiskehittämisen kannalta. Vesihuollon osalta HSY Vesi otti kantaa teatterikorttelin mahdollisiin jätevesi- ja pumppaamojärjestelyihin. Kiinteistöpalvelukeskuksen tonttiyksikkö esitti, että Otsolahdentien päädyssä sijaitsevan HSY Vedelle vuokratun alueen pumppaamon voisi rajata et-merkinnällä. Kaavaehdotuksessa on otettu tämä kannanotto huomioon. Rantakahvilan/-ravintolan rakentamista pidettiin hyvänä kahdessa asukasmielipiteessä. Toisessa mainittiin, että nykyisen huomaamattoman ja varjoisan kahvilan voisi siirtää lähemmäksi Leimuniittyä ja toisessa puollettiin sitä, että Otsolahden pohjukkaan rakennettaisiin merellinen ravintola. Satakielitalon kaavamuutoksen osalta Pro Tapiola ja Tank ry kannattivat mielipiteessään lähtökohtaisesti hanketta. Ne esittivät, että suunnittelussa on olennaista kiinnittää huomiota korvaavien uudisrakennusten rooliin Tapiolan eteläisen osan ilmavuuden ja maisemallisen vaikutelman keventäjänä. Tapiolan Kilta ry puolsi toimistorakennuksen purkamista ja tilalle osoitettavaa asuinrakentamista edellyttäen, että uudisrakennusten sijoittelu ja massoittelu keventää nykyistä umpinaista kaupunkikuvaa. Tapiolan Killan mukaan uudisrakennusten korkeuden ei tulisi ylittää läheisten Itätuulenkujan asuinkerrostalojen korkeutta. Yhdessä asukasmielipiteessä katsottiin, että Satakielitalon paikalle suunnitellut tornitalot tuntuvat korkeuden puolesta liian hallitsevilta tultaessa Tapiolantietä pitkin Otaniemestä päin. Mielipiteen mukaan tornitalojen korkeus ei saisi juuri ylittää Sateentien ympäristön 10-kerroksisten tornitalojen korkeutta. Kaavamuutoksen valmistelumateriaalista saatuja mielipiteitä on kaavaehdotuksen suunnittelussa pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon mm. asuinrakennusten massoittelun ja sijoittelun osalta. Asemakaavan muutosehdotus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kulttuuritilojen ja asuntojen lisärakentaminen Tapiolan keskustaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen läheisyyteen. Kaavamuutos vastaa Tapiolan keskustan kehittämisen tavoitteita voimistaa ja monipuolistaa keskuksen vetovoimaa, kohentaa keskuksen kaupunkikuvaa ja jalostaa keskuksen luonnetta kaupunkilaisten olohuoneena ja kohtaamispaikkana. Osaltaan kaavamuutos tukee Espoo-strategiaa , jonka mukaisesti Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola-Suurpelto-kokonaisuutta kehitetään tieteen, taiteen ja talouden (3T) ja liikunnan monipuolisena keskittymänä.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 110 Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Espoon kaupunginteatterin tarvitsemien tilojen rakentaminen, kun teatterin nykyisten tilojen vuokraaika Revontulen alueella päättyy lähivuosina. Uuden teatterirakennuksen myötä luodaan edellytykset Espoon imagoa kohentavalle kansainväliselle teatteritoiminnalle keskeisellä paikalla Tapiolassa. Uutta asuntorakentamista kaavamuutoksella osoitetaan Satakielitalon liikerakennuksen paikalle. Sen sijainti olevien asuinkortteleiden ja puiston vieressä soveltuu hyvin asumiselle. Liikekorttelin muuttaminen asuinkortteliksi yhdistää keskustaa ja sen eteläpuoleisia asuin- ja toimistoalueita nykyistä luontevammin toisiinsa. Uusien asuintalojen lomaan avautuu näkymiä ja kulkureittejä keskustan ja puistoalueiden välillä. Asuin-, liike-, toimisto- ja hotellirakennusten korttelialue AL-1 Liikerakennusten korttelialue KL ja osa puistoaluetta muutetaan asuin-, liike-, toimisto- ja hotellirakennusten korttelialueeksi AL Rakennusoikeutta osoitetaan k-m 2. Tämä vastaa tonttitehokkuutta e=2,74. Kaavamuutoksella alueen rakennusoikeus nousee k-m 2. AL-1-kortteliin osoitetaan ohjeelliset rakennusalat viidelle asuintalolle. Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee kahdeksasta neljääntoista kerrokseen. Kahdeksankerroksiset rakennukset sijoitetaan korttelin länsireunalle nykyisten 6-8-kerroksisten asuintalojen tuntumaan. 14-kerroksiset asuintornit puolestaan sijoitetaan korttelin itä- ja eteläreunalle vastapariksi Tapiolantien itäpuolen asuinalueen kolmelle 10-kerroksiselle asuintornille. Rakentamisen laatua pyritään ohjaamaan kaavamääräyksin. Esimerkiksi määrätään, että rakennusten arkkitehtuurissa tulee pyrkiä omaleimaiseen ilmeeseen huomioiden, että 14-kerroksiset rakennukset näkyvät Tuulimäen alueen maamerkkeinä. Rakennusten ylimmissä kerroksissa tulee pyrkiä keveään ilmeeseen mm. rakennusmassan porrastuksilla ja katoksilla. Kortteliin osoitetaan sitovalla merkinnällä yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatut alueen osat. Tarkoitus on, että korttelialueen läpi kulkee niin pohjois-etelä-suuntainen keskustaa ja sen eteläisiä osia yhdistävä reitti, kuin myös itä-länsi-suuntainen reitti. Autopaikat tulee sijoittaa rakennuksen tai pihakannen alaiseen tilaan. Korttelin pysäköintihalli voidaan rakentaa suunnilleen samoille paikkeille kuin nykyinen liikerakennuksen kaksitasoinen pysäköintihalli. Teatteria ja muuta kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue YY Osa Tuulipuiston aluetta, lähinnä Tuultenaltaan alue, muutetaan teatteria ja muuta kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi YY Korttelialueelle esitetään rakennusoikeutta yhteensä k-m 2. Tämä vastaa tonttitehokkuutta e=1,47. Kaavamääräyksin pyritään ohjaamaan rakennuksen laatua ja sopeutumista ympäristöön. Esimerkiksi määrätään, että toteutuksessa

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 110 tulee pyrkiä mahdollisimman matalaan maastoon uppoutuvaan ja arkkitehtuuriltaan omintakeiseen ratkaisuun. Tarkoitus on liittää teatterikortteli luontevaksi osaksi liikenteeltä rauhoitettua kulttuuriraittia, jota on suunniteltu kulttuurikeskuksen ja teatterin välille. Kevyen liikenteen yhteys keskustasta Otsolahden suuntaan sijoitetaan YY-korttelialueen kautta. Kaavamääräyksissä mainitaan, että toteutuksessa tulee varmistaa sujuvat kulkuyhteydet kulttuurirakennuksen ja metro-/bussiterminaalin välillä sekä esteettömät kevyen liikenteen yhteydet Tuulipuiston ja korttelin länsipuoleisen kansitason (kulttuuriraitin) välillä. Teatterin keskeinen sijainti Tapiolan tulevan metroaseman ja bussiterminaalin vieressä mahdollistaa joukkoliikenteen ja keskustan maanalaisen pysäköintilaitoksen hyödyntämisen. Kaavan mukaan autopaikat voidaan sijoittaa keskuspysäköintilaitokseen. Kulttuurirakennuksen huoltoliikenne osoitetaan järjestettäväksi korttelin lounaiskulmalta, jolloin voidaan hyödyntää Itätuulentien katuaukiota. Vierailuteatterin toiminnan vaatima lavastekuljetusrekka voi näin ajaa rakennuksen sisään. Tilajärjestely on mitoitettu moduulirekalle. Edustava saapuminen teatteriin voidaan järjestää idän suunnalta Itätuulentien jatkoosan kautta. Teatterin saattoliikenne osoitetaan pääosin järjestettäväksi korttelin kaakkoiskulmalta alueelle rakennettavan kääntöpaikan kautta. Kääntöpaikka on tarpeen mahdollisten korkeiden bussien osalta, jotka eivät mahdu ajamaan Itätuulentien katetun länsiosan kautta. Osin saattoliikenne voidaan järjestää myös Merituulentien puolelta. Itätuulentie Tapiolan katuverkossa Itätuulentie osoitetaan kaavamuutoksella läpiajettavaksi kaduksi itäisellä jatko-osalla ja uudella liittymällä Tapiolantiehen. Ulkopuolisen läpikulkuliikenteen mahdollisuutta hakeutua Itätuulentielle voidaan säädellä kadun molempien päiden liikennevalo-ohjauksella sekä Etelätuulentien ja Tapiolantien kaistajärjestelyillä. Itätuulentielle voidaan ottaa alustavan arvion mukaan lähtökohdaksi noin ajon/vrk liikennemäärä, joka on noin hieman yli puolet siitä liikennemäärästä, joka on ennen kadun muuttamista läpiajettavaksi (6500 ajon/vrk). Laskelma on tehty olettaen, että ainakin pääosa Tapiolan keskusta-alueelle suunnitellusta uudesta maankäytöstä ja toiminnoista on toteutettu. Näin mm. ajoradan pohjoispuolelta on voitu poistaa eräitä ajoliittymiä, mm. ajo Stockmannin pysäköintilaitokseen sekä suoraan Itätuulentielle avautuva huoltopiha. Tapiolan keskuspysäköinnin toteuttaminen tulee vähentämään Itätuulentien liikennettä. Itätuulentien asema Tapiolan alueen liikenneverkossa on sellainen, että se ei ole kovin houkutteleva vaihtoehto Merituulentien tai Revontulentien käyttämiselle muulloin kuin äärimmäisissä ruuhkatilanteissa. Katuvarrella asuvien ja Itätuulentien varrella olevissa kohteissa asioivien liikennettä helpottaa kadun liittyminen molemmista päistään alueen pääkatuihin. Itätuulentien varrella asuvilla ja siellä asioivilla on mahdollisuus valita kulloisenkin päämäärän ja liikennetilanteen mukaan, käyttävätkö alueelle saapumiseen ja sieltä lähtemiseen Etelätuulentietä vai Tapiolantietä.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 110 Itätuulentien jatkaminen Tapiolantielle asti vähentää Etelätuulentien liikenteellistä kuormitusta. Etelätuulentielle Itätuulentien liittymää vastapäätä tehtävä keskuspysäköinnin ajoliittymä tulee lisäämään liittymän kuormitusta nykyisestään. Itätuulentien itäinen jatko-osa on tarpeen myös Itätuulentielle toteutettavien uusien hulevesiviemäri- ja tietoliikenneverkkojen rakentamisen takia. Ilman yhteyksiä ympäröivään katuverkkoon kadun molemmista päistä katuvarren kiinteistöjen ajoneuvoliikenne ei olisi hoidettavissa kadunrakennustöiden aikana. Lisäksi mahdollisen teatterin huolto- ja osa saattoliikenteessä käytettävästä ajoneuvoista on siksi korkeaa, että niillä ei ole mahdollista ajaa Itätuulentien katetun osan kautta. Teatterin tai jonkin muun kiinteistön normaaleja 2-suuntaisia ajoliittymiä ei voi myöskään liikenneturvallisuussyistä, eikä liikenteen toimivuuden takia tehdä suoraan Merituulentien ja Tapiolantien kaltaisille pääkaduille, vaan kiinteistöjen ajoliittymät tulee pääsääntöisesti hoitaa alemman katuverkon kautta. Itätuulentien tärkein tehtävä alueen liikenneverkossa on palvella katuvarren maankäyttöä. Toisena keskeisenä asiana on toimiminen Länsituulentien katkaisun jälkeen uutena katastrofitilanteiden varayhteytenä Merituulentielle. Puisto- ja venesatama-alueet Leimuniityn puistoalue osoitetaan VP-1-merkinnällä puistoksi, jota tulee hoitaa ja kunnostaa siten, että sen alkuperäiset 1960-luvulla toteutetut ominaispiirteet säilyvät. Tuulimäen puistoalue merkitään VP-2-merkinnällä puistoksi, jonka alueella sallitaan maanalaisen väestösuojan ja sen yhteyksien rakentaminen. Tuulipuisto puolestaan osoitetaan VP-3- merkinnällä puistoksi, joka toimii viereisen kulttuurirakennuksen eduspuistona. Alueelle voidaan osin sijoittaa kulttuurirakennukseen liittyvää toimintaa ja rakenteita. Rantapuistot merkitään VP-merkinnällä puistoiksi. Puistossa sijaitseva muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös rajataan kaavassa suojelumerkinnällä. Tuulipuiston ja Leimuniityn alueelle osoitetaan uusi kevyen liikenteen ohjeellinen reitti, joka jatkuu edelleen YY-korttelin kautta keskustaan. Vesiaihe merkitään YY-korttelialueelta lähtien Tuulipuiston ja Leimuniityn kautta Otsolahteen saakka. Leimuniityn alueen alkuperäinen vesikanava merkitään w-1-merkinnällä kanavamaiseksi vesialueeksi, jota tulee kunnostaa ja uudistaa osana Leimuniittyä sen alkuperäisten suunnitelmien luonteen mukaisena vesiaiheena. Otsolahden puoleinen vesiuoman osuus puolestaan osoitetaan w-2-merkinnällä ohjeelliseksi vesialueeksi, joka voi toimia hulevettä keräävänä ja imeyttävä uomana. Tuuliniityn alueella vesiaihe merkitään w-3-merkinnällä tulvareittiyhteydeksi. Kaavamääräysten mukaan maasto tulee muotoilla huolellisesti loivilla luiskilla katuihin. Sadevesiviemärilinja muotoillaan muuta maastoa alemmas ja muotoillaan kosteikoksi. Leimuniitylle on osoitettu myös tulvapenger, joka suojaa tulvatilanteessa niin lähialueita kuin keskustan aluetta. Leimuniityn puiston ja vesiaiheiden osalta on laadittu puistosuunnitelma teknisen keskuksen tilauksesta.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 110 Venesatama-alue rajataan hieman väljemmin vastaamaan yleiskaavan mukaista rajausta vesialueen osalta. Varsinaisesti satamatoimintoja ei esitetä laajennettavaksi. Vesialueen mataluus rajoittaa osaltaan veneilyä ja laitureiden rakentamista. Ranta-alueella mahdollistetaan joustavammin autopaikkojen, veneiden talvisäilytyksen ja huoltotilojen sijoittuminen. Uutena asiana alueen pohjoisosaan osoitetaan kahvila- ja ravintolatilojen alue. Sen sopiva sijainti rannan loivassa rinnemaastossa on tutkittu yhdessä maisemasuunnittelijan kanssa. Paikalta avautuu näkymiä Otsolahdelle etelään ja Leimuniityn ja keskustan suuntaa länteen. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutoksesta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut, jotka hoitaa tonttiyksikkö. Selvitykset ja viranomaisneuvottelut Viranomaisneuvottelu ns. teatterikaavan keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi pidettiin Kokouksessa käsiteltiin teatterikongressihotellikokonaisuutta, joka sijoittui Tuulipuiston altaan paikalle sekä viheralueelle puiston itäosiin. Mukana oli Uudenmaan ympäristökeskuksen, Museoviraston, Espoon kaupunginteatterin ja kaupunginmuseon, sivistystoimen, kiinteistöpalvelukeskuksen, teknisen keskuksen, rakennusvalvontakeskuksen, Tapiolan kehittämisprojektin ja kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajia. Neuvottelussa katsottiin mm, että liikenteellisesti paikka on mainio teatterille sillä on edellytyksiä toimia aidosti joukkoliikenteen yhteyksin. Rakennusmassan kokoa pidettiin liian suurena ja sijoittelun osalta suositeltiin, että pysyteltäisiin allasalueen paikalle eikä tultaisi viheralueelle. Toisaalta todettiin, että toimivan teatterin toteuttaminen vaatii oman tilansa. Ehdotettiin myös, että rakentamista tulisi sijoittaa enemmän maan alle tai hyödyntää viereistä Vesiputoustalon kiinteistöä. Asemakaavan muutosta koskevia selvityksiä on tehty mm. Tapiolan vesiaiheet (Ramboll), Tapiolan Tuultenallas, muutossuunnitelman esiselvitys (Sito), Itätuulentie Tapiolan katuverkossa, muistio (Ramboll), Tapiolan keskustan kehittämisen liikenteelliset tarkastelut (Sito), Tapiolan lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys (Ilmatieteen laitos), Tapiolan keskus, kulttuuriympäristöanalyysi (Sarc, Espoo) sekä lukuisia muita selvityksiä, jotka koskevat koko Tapiolan keskustaa. Tapiolan keskustan viitesuunnitelmaa sekä Satakielitalon alueen muutossuunnitelmia on laatinut Arkkitehtitoimisto HKP Oy. Teatterin suunnitelmia on hahmotellut Arkkitehtitoimisto Sarc Oy. Tavoitteita ja keskeisiä teesejä on kuvattu kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymässä selvityksessä Tapiolan keskuksen uudistaminen - Suunnitelman kehittämisen taustat ja tavoitteet sekä toimenpiteitä ohjaavat keskeiset teesit (Espoon Kaupunki / Tapiolan Kehittämisprojekti , tarkistettu ). Kaavamuutosta koskee mm. teesi 14: Vesialtaan kohdalle suunnitellaan ilmeeltään persoonallinen ja mielenkiintoinen kulttuurirakennus (jota käyttävät kaupunginteatteri ja muut

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 110 eri intressiryhmiä palvelevat toiminnat), joka toiminnallisesti kytketään sen länsipuoliseen tonttiin, johon on tavoitteena toteuttaa hotelli sekä teesi 19: Otsolahden rantaan suunnitellaan kahvila/ravintola ja rantavyöhyke kehitetään viihtyisäksi oleskelu- ja kulkualueeksi osaksi Espoon rantaraittia. Otsolahtea ruopataan ja venesatamajärjestelyt uusitaan. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijalle on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja IV-maksuluokan mukaisen palkkion 7400 ja kuulutuskustannuksia 2800 eli yhteensä euroa. Laatimiskuluista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 laskutetaan heti ja loput kustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan selostus liitteineen Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta / 4 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Tapiolan keskuksen asemakaavoituksen pohjaksi 1.1. kaavamuutoksella mahdollistetaan kaupunginteatterin ja kongressihotellin sijoittuminen alueelle vahvistamaan kansainväliseen tunnettavuuteen tähtäävien kulttuurilaitosten keskittymään Tapiolassa 1.2 uusi katuyhteys sijoitetaan Tapiolantieltä Itätuulentielle palvelemaan uudiskorttelin ja Tapiolan keskustan tarpeita 1.3 uudiskortteli liitetään luontevasti keskustan kävely-ympäristöön ja korttelialueen kautta osoitetaan kevyen liikenteen yhteys Tuulipuistoon ja edelleen Otsolahden suuntaan 1.4

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 110 uudisrakentamisessa korostetaan rakennuksen julkista luonnetta kaupunkikuvan kiintopisteenä vanha monumentaalikeskuksen ollessa päädominantti 1.5. Tutkitaan vesiaiheen mahdollinen ulottaminen Otsolahdelta teatterin luo. Käsittely Käsittelyn alussa päätettiin, että esityslistan asiat 4 ja 10 käsitellään yhdessä siten, että ne esitellään ja niistä keskustellaan yhdessä, mutta päätöksenteko tapahtuu asianomaisen pykälän kohdalla. Esittelijä poisti käsittelyn alussa kappaleen Sopimusneuvottelut. Sen lisäksi esittelijä täydensi ehdotustaan lisäämällä päätöskohdaksi 1.5: Tutkitaan vesiaiheen mahdollinen ulottaminen Otsolahdelta teatterin luo. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle suunnitelmien selkiyttämiseksi siten, että lautakunta voi linjata nyt esillä olevaa paremmin ne toiminnalliset periaatteet, joita noudattaen asemakaavoitus ja sen toteutus tehdään. Lautakunta käsittelee näitä työseminaarissaan , ja sen tulosten perusteella päätösasiana kokouksessaan kesäkuussa Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Esittelijän tekemä korjaus ja täydennys on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle suunnitelmien selkiyttämiseksi siten, että lautakunta voi linjata nyt esillä olevaa paremmin ne toiminnalliset tavoitteet, joita noudattaen asemakaavoitus ja sen toteutus tehdään. Lautakunta käsittelee näitä työseminaarissaan , ja sen tulosten perusteella päätösasiana kokouksessaan kesäkuussa Kaupunkisuunnittelulautakunta / 3 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 110 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Tapiolan keskuksen asemakaavoituksen pohjaksi 1.1. kaavamuutoksella mahdollistetaan kaupunginteatterin ja kongressihotellin sijoittuminen alueelle vahvistamaan kansainväliseen tunnettavuuteen tähtäävien kulttuurilaitosten keskittymään Tapiolassa 1.2 uusi katuyhteys sijoitetaan Tapiolantieltä Itätuulentielle palvelemaan uudiskorttelin ja Tapiolan keskustan tarpeita 1.3 uudiskortteli liitetään luontevasti keskustan kävely-ympäristöön ja korttelialueen kautta osoitetaan kevyen liikenteen yhteys Tuulipuistoon ja edelleen Otsolahden suuntaan 1.4 uudisrakentamisessa korostetaan rakennuksen julkista luonnetta kaupunkikuvan kiintopisteenä vanha monumentaalikeskuksen ollessa päädominantti 1.5. Tutkitaan vesiaiheen mahdollinen ulottaminen Otsolahdelta teatterin luo. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon sekä jäsenten Seppä ja Oila kannattamana, että esittelijän ehdotuksen kohdat 1.2 ja 1.3 korvataan siten, että - lisätään uusi kohta 1.1a, joka kuuluu: asemakaavoituksen keskeiset lähtökohdat ovat teatterin toiminnalliset tekijät, teatterin ja hotellin synenergia sekä rakennusten ja avointen sisä- ja ulkotilojen muodostama kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen kokonaisuus - muutetaan 1.2 kuulumaan: teatterin ja hotellin vaatiman huolto ja muun liikenteen tarve sekä vaihtoehtoiset toteuttamismahdollisuudet, myös se, että liikenne hoidetaan ilman uutta yhteyttä Tapiolantieltä Itätuulentielle, selvitetään nähtävilläolon aikana - muutetaan kohta 1.3 kuulumaan: uudiskortteli liitetään luontevasti keskustan kävely-ympäristöön ja korttelialueen kautta osoitetaan jalankulun ja osin myös pyöräilyn yhteydet Tuulipuistoon etelään, Otsolahdelle itään ja Kulttuuriraittia Kulttuurikeskuksen suuntaan pohjoiseen - kohta 1.4 muutetaan kuulumaan: uudisrakentamisessa korostetaan rakennuksen julkista luonnetta kaupunkikuvan kiintopisteenä. Jäsen Lahti ehdotti, että kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että tähän paikkaan liittyvien merkittävien kaupunkikuvallisten, liikenteellisten, rakentamiseen ja prosessiin liittyvien haasteiden vuoksi sijainti ei ole sopiva teatteri-hotellille ja ehdottaa kaupunginhallitukselle asemakaavan jatkovalmistelusta luopumista ja uuden sijainnin osoittamista teatterille sivistystoimen palveluverkkoon sovittaen.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 110 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että jäsen Lahtisen ehdotus kannatuksen puutteen vuoksi raukeaa. Sen jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska sitä ei vastustettu, totesi puheenjohtaja sen tulleen hyväksytyksi. Jäsen Lahtinen ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen päätöksen johdosta. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös / 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Tapiolan keskuksen asemakaavoituksen pohjaksi 1.1. kaavamuutoksella mahdollistetaan kaupunginteatterin ja kongressihotellin sijoittuminen alueelle vahvistamaan kansainväliseen tunnettavuuteen tähtäävien kulttuurilaitosten keskittymään Tapiolassa 1.2 asemakaavoituksen keskeiset lähtökohdat ovat teatterin toiminnalliset tekijät, teatterin ja hotellin synenergia sekä rakennusten ja avointen sisä- ja ulkotilojen muodostama kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen kokonaisuus 1.3 teatterin ja hotellin vaatiman huolto- ja muun liikenteen tarve sekä vaihtoehtoiset toteuttamismahdollisuudet, myös se, että liikenne hoidetaan ilman uutta yhteyttä Tapiolantieltä Itätuulentielle, selvitetään nähtävilläolon aikana 1.4 uudiskortteli liitetään luontevasti keskustan kävely-ympäristöön ja korttelialueen kautta osoitetaan jalankulun ja osin myös pyöräilyn yhteydet Tuulipuistoon etelään, Otsolahdelle itään ja kulttuuriraittia Kulttuurikeskuksen suuntaan pohjoiseen 1.5 uudisrakentamisessa korostetaan rakennuksen julkista luonnetta kaupunkikuvan kiintopisteenä 1.6 Tutkitaan vesiaiheen mahdollinen ulottaminen Otsolahdelta teatterin luo. Jäsen Lahtisen eriävä mielipide:

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 110 Leimuniityn, Tapionaukion ja Tuulipuiston muodostama suorakaiteinen avoin kokonaisuus luo Tapiolan liikekeskustan tuntumaan heijasteen läheisestä kulttuurihistoriallisesta keskustasta. Miljöö on herkkä ja muutenkin näkymä on suurten muutosten alla. Hotellin ja teatterin suunnitteleminen Tuultenaltaan kohdalle luo merkittäviä kaupunkikuvallisia haasteita, joita voimistavat liikenteelliset kysymykset Tapiontien liittymästä ja Tuulipuiston kohtalosta. Maapohja alueella on vaikeasti rakennettavaa savikkoa, joka muodostaa kustannuksellisia riskejä toteuttajalle sekä kaikki yhdessä kaavoitusprosessiin liittyvien hidasteiden kanssa asettavat teatterin toiminnan jatkumisen kannalta merkittävän riskin. Näin ollen kaupunkisuunnittelulautakunnan olisi tullut katsoa, että tähän paikkaan liittyvien merkittävien kaupunkikuvallisten, liikenteellisten, rakentamiseen ja prosessiin liittyvien haasteiden vuoksi sijainti ei ole sopiva teatteri-hotellille ja ehdottaa kaupunginhallitukselle asemakaavan jatkovalmistelusta luopumista ja uuden sijainnin osoittamista teatterille sivistystoimen palveluverkkoon sovittaen. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet, kannanotot ja lausunnot on annettu Tapiolan keskuksen valmisteluaineistosta, alue ja alue , joka on liitetty kaavaehdotusvaiheessa alueeseen hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Tapiolan keskus, piirustusnumero 6583, joka käsittää korttelin 21008, venesatama-alueen sekä katu- ja puistoaluetta (muodostuu osa korttelia 12005) 12. kaupunginosassa, alue pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Harriet Klarin kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 110 tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Sivistystoimi / Espoon kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Sivistystoimi /Esikunta / tilat ja alueet, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos-liikelaitos,, kannanottopyyntö - TYT / tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - ELY-keskus, lausuntopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - Fortum Distribution Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - HSL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Museovirasto, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteen jättäneille, jotka ovat, ilmoittaneet osoitteensa

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / / / Otaniemi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Kivimies, muutos alue Valmistelijat / lisätiedot: Rouhiainen Liisa, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kivimies asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kivimies Stenkarlen asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6746, joka käsittää korttelin tontin 5 kaupunginosassa (Otaniemi), alue Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula teki seuraavan lisäysehdotuksen, jota kannattivat jäsenet Oila ja Klar: Ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntavaihetta on lautakunnan hyväksyttäväksi ja samalla tämän asemakaavamuutoksen perusteluksi valmisteltava Otaniemen autopaikoituksen perussuunnitelma. Siinä on muun muassa määriteltävä periaatteet, joiden avulla autoilun määrä Otaniemen alueella vähenee. Tarvittava autopaikoitus on ohjattava yksittäisten tonttipysäköintien sijasta mahdollisimman suurelta osin maanalaisiin pysäköintilaitoksiin sekä keskitettyihin pysäköintitaloihin lähelle Otaniemen alueen sisääntuloja. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko muutettu päätösehdotus puheenjohtajan ehdottamin lisäyksin hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kivimies asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue Ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntavaihetta on lautakunnan hyväksyttäväksi ja samalla tämän asemakaavamuutoksen perusteluksi valmisteltava Otaniemen autopaikoituksen perussuunnitelma. Siinä on muun muassa määriteltävä periaatteet, joiden avulla autoilun määrä Otaniemen alueella vähenee. Tarvittava autopaikoitus on ohjattava yksittäisten tonttipysäköintien sijasta mahdollisimman suurelta osin maanalaisiin pysäköintilaitoksiin sekä keskitettyihin pysäköintitaloihin lähelle Otaniemen alueen sisääntuloja. 3 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kivimies Stenkarlen asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6746, joka käsittää korttelin tontin 5 kaupunginosassa (Otaniemi), alue Liite Oheismateriaali 5 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta ja Ajantasa-asemakaava - Kivimies havainne UusiJatuli - Kivimies havainne VanhaJatuli Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on laajentaa alueen käyttötarkoitusta toimistorakentamisen sallivaksi ja nostaa rakennusoikeutta. Muutoksen kohteena on Geologinen tutkimuskeskuksen käytössä olevan rakennuksen laajentamisen Tekesin, Finnveran ja Finpron sekä muiden Otaniemen tutkimus- ja innovaatioympäristöä tukevien toimintojen käyttöön. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää rakennusoikeuden nostamista, käyttötarkoituksen laajentamista ja rakennusalan laajentamista nykyiselle paikoitusalueelle.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 110 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Kivimies Stenkarlen asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6746, joka käsittää korttelin tontin kaupunginosa Otaniemi, alue Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu valmisteluaineiston yhteydessä kuulutuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä 2. Alueen kuvaus Muutoksen alue käsittää osan Kivimiehen suurkorttelista, rajoittuen etelässä Miestentiehen, lännessä Kivimiehentiehen ja idässä Betonimiehenkujaan. Alue on Geologisen tutkimuskeskuksen käytössä. Alueella oleva rakennus on 2-6 kerroksinen ( k-m 2 ), rakennus koostuu pääasiassa kolmesta rakennusvaiheesta, 1. vaiheen (v.1953) ja 2. vaiheen (v.1968) muodostamat osat, Kivimiehentien vieressä, on nykyisessä kaavassa merkitty rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaaksi rakennukseksi (sr), 3. vaihe on vuodelta 1985 eikä sitä ole suojeltu kaavassa. Rakennuskokonaisuuteen on tehty useita sisäisiä muutoksia ja pieniä laajennuksia. Tontin kaakkoisosassa on 1-2

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 110 kerroksinen autotalli- ja asuinrakennus on vuodelta 1955, rakennusta on laajennettu Alueen rakennusten julkisivut ovat punatiiltä, lukuun ottamatta neljännessä rakennusvaiheessa (v.2004) toteutettua laajennusta, joka on julkisivultaan tummaa luonnonkiveä. Muutosalueen koilliskulmassa on maanalaisiin tiloihin (väestönsuojaan ja pysäköintilaitokseen) johtava ajoluiska. Muutoksen alue on rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Museoviraston valtakunnallisessa RKY inventoinnissa todetaan Otaniemen alueesta mm. seuraavasti: Päärakennus ja sen amfiteatterimainen luentosaliosa sekä kirjasto keskusviheriöineen muodostavat kampuksen kokoavan ja hallitsevan ydinalueen, jota ympäröivät "kampussolut" laitos- ja laboratoriotiloineen. Nämä on ryhmitelty joko puikkomaisiksi rakennusrungoiksi yhdyskäytävineen tai viuhkamaisiksi taloryhmiksi. Kaksi laajinta laboratoriovyöhykettä - Puumies ja Kivimies - levittäytyvät ruutukaavamaisiksi alueiksi. Autoliikenne kiertää puistoaukeiden jäsentämän kampusalueen ulkopuolella. Itäpuoliset alueet on varattu kampuksen sosiaalisille toiminnoille, asuinalue sijoittuu väljästi rantametsän maastoon. Yleiskaava Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavassa kehitettävää julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta. Alue on kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Kaupunkimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen erityisarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilyttämiseen. Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymä Kivimies asemakaavan muutos, alue Voimassaolevassa asemakaavassa muutoksen alue on opetus- ja tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jolla ympäristön luonne säilytetään. Muutoksen alueella olevan rakennuksen läntinen osa on suojeltu. Alueen rakennusoikeus on k-m 2 ja rakennusten julkisivujen enimmäiskorkeus on 25 metriä. Alueelle saa rakentaa pysäköintilaitoksen jossa on neljä maanpäällistä kerrosta ja kasi maanalaista kerrosta. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa 19.11, Nähtävilläolon aikana ainoastaan muutoksen hakija jätti mielipiteen. Mielipiteessään Senaatti-kiinteistö esittää alueelle lievennettyä

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 110 autopaikkavaatimusta sekä esittää perustelunsa suojelumerkinnän osittaiselle poistamiselle. Lausunnot saatiin Uudenmaan ELY:ltä ja Museovirastolta. Lausunnoissa esitetään suojelumääräyksen palauttamista voimassa olevan kaavan mukaiseksi, istutusalueiden palauttamista kadun varteen, rakennusalojen tiukentamista sekä autojenpaikoituslaitoksen / toimistorakennuksen rakennusoikeuden pienentämistä. Lisäksi lausunnonantajat toteavat, että suunnitelmaa tulee kehittää niin, ettei oleva rakennus peity esitetyn laajennuksen taakse ja alueen autopaikat tulee sijoittaa ensisijaisesti maan alle. Maanomistajan, lausunnonantajien ja kaupunkisuunnittelukeskuksen kesken pidettiin kaavamuutoksen jatkosuunnittelua koskeva neuvottelu (neuvottelun muistio on selostuksen liitteenä). Mielipiteen, lausuntojen sekä pidetyn neuvottelun johdosta asemakaava valmisteluaineistoa on tarkistettu seuraavasti: suojelumääräys on palautettu olevan rakennuksen pohjoispäätyyn (Jatuliksi nimetylle rakennuksen osalle), määräyksen sisältö on laadittu yhteistyössä lausunnonantajien ja maanomistajan kanssa istutusalueet katujen varsille on palautettu autojenpaikoituslaitoksen/toimistorakennuksen rakennusoikeutta on alennettu kerrosneliömetriä autopaikkojen rakentamismääräystä on lievennetty opetus- ja tutkimustoiminnan osalta yhteen autopaikkaan 120 kerrosneliömetriä kohti (valmisteluaineistossa oli 1 autopaikka 90 k-m 2 kohti) sekä vaiheistettu seuraavasti: Kun tontin rakennusoikeudesta käytetään enintään k- m², on autopaikkoja toteutettava vähintään 190. Kun rakennusoikeus k-m² ylittyy on autopaikat toteutettava tämän pykälän määräyksen mukaisesti. Maanalaisten pysäköintilaitosten kerroslukua on lisätty yhdellä maanalaisella kerroksella Asemakaavan muutos Kaava-alueen kokonaispinta-ala on m 2 ja rakennusoikeus k-m 2. Tehokkuuslukuna tämä vastaa e = 1,82. Muutoksen johdosta alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2. Korttelialue Korttelialue on toimisto- sekä opetus- ja tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jolla ympäristön ominaispiirteet on säilytettävä (KTO/s). Alueelle saa sijoittaa toimistorakennuksia sekä yliopiston ja tutkimuslaitosten rakennuksia. Alueella sallitaan opetus- ja tutkimustoimintaan liittyvä pienimuotoinen tuotantotoiminta. Laboratorioita ja työhuoneita saadaan sijoittaa osaksi tai kokonaan maanpinnan alapuolelle olevaan tilaan. Uudisrakentamisen tulee sopeutua olevaan korttelirakenteeseen siten että korttelin perusrakenne ja tärkeät näkymät säilyvät.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 110 Alueen rakennusten julkisivujen enimmäiskorkeus vaihtelee 25:tä 26:n metriin. Rakentaminen tulee toteuttaa materiaaleiltaan ja käsittelyltään korkealaatuisena. Uusien rakennusten massoittelun, julkisivujen jäsentelyn ja materiaalien on sovelluttava ympäröiviin rakennuksiin. Alueen pohjoisosassa on luonnonmukaisena puistometsänä säilytettävä ja/tai kehitettävä alue. Muut kasvulliset alueet on säilytettävä tai kehitettävä puistomaisina alueina. Merkittävät yksittäispuut (erityisesti pitkäikäiset lajit) tulee pyrkiä säilyttämään korttelialueella. Korttelialueen vanhin rakennus vuodelta 1953 oleva rakennus (Kivimuseo) esitetään suojeltavaksi ja sen jatkeeksi 1968 rakennetulle tasakattoiselle osalle (Jatuli) esitetään suojelumääräystä, jossa rakennuksen osa tulee ensisijaisesti säilyttää, määräyksessä mahdollistetaan myös rakennuksen uusiminen jolloin sen ominaispiirteet ja miljöötä luovat ominaisuudet tulee ottaa huomioon, korjaustöissä ja rakennuksen uusimisessa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Suojeltujen rakennusten korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Korttelialueelle tulee rakentaa autopaikkoja seuraavasti: toimisto 1/70 opetus- ja tutkimus 1/120 Korttelialueelle yhteen tasoon rakennettavat autopaikat on ympäröitävä ja jäsenneltävä puu- ja pensasistutuksi. Autopaikat saa sijoittaa maanalaiseen paikoituslaitokseen ja toisen kiinteistön alueelle kiinteistöjen välisin sopimuksin Autopaikkojen rakentamista voi vaiheistaa seuraavasti: Kun tontin rakennusoikeudesta käytetään enintään k-m², on autopaikkoja toteutettava vähintään 190. Kun rakennusoikeus k-m² ylittyy on autopaikat toteutettava tämän pykälän määräyksen mukaisesti. Kaavassa olevan rakennusoikeuden lisäksi sallittua kerrosalaa ei oteta mukaan kaavan vaatimia autopaikkoja laskettaessa. Korttelialueen kaakkoiskulmaan voidaan rakentaa paikoituslaitos, jossa on viisi maanpäällistä ja kolme maanalaista kerrosta, jos nämä autopaikat sijoitetaan kiinteistöjen välisin sopimuksin toisen tontin alueelle tai maanalaiseen paikoituslaitokseen (mav), voidaan ko. rakennusalalle rakentaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia toimisto-, opetus ja tutkimustoimintaa palvelevia rakennuksia k-m 2. Muutosalueen kollisosassa on maanalaisiin tiloihin (mav) johtava ajoluiska, nämä maanalaiset tilat on varattu väestönsuojaa ja pysäköintilaitosta varten. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Sopimusneuvottelut

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / 110 Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tiedoksi - Hakija, Ote ilman liitteitä - Museovirasto, Lausuntopyyntö - Uuudenmaan ELY, Lausuntopyyntö - Birgitta Juselius-Eronen, Hallintoyksikkö Kaupunkisuunnittelukeskus, kuulutus ja kuulutuskirjeet - Tonttiyksikkö, Kannanottopyyntö

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / / / Muurala, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Mikkelä I, alue Valmistelijat / lisätiedot: Mettälä Jenni, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1. yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mikkelä I:n asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Mikkelä I - Mickels I, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6759, joka käsittää korttelin tontin kaupunginosassa (Muurala), alue pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 7 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 8 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva Selostus. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan erillispientalojen rakentaminen Mikkelänrinteen puistoalueen ja Mikkeläntien

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 110 väliselle alueelle. Kaavalla muutetaan korttelialueen käyttötarkoitusta ja nostetaan rakennusoikeutta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Mikkelä I - Mickels I, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6759, joka käsittää korttelin tontin kaupunginosassa (Muurala), alue Vireilletulo Asemakaavan muutosta on haettu saapuneella hakemuksella. Vireilletulosta on kuulutettu ilmoituksella Länsiväylässä, sekä Hufudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Kaavamuutosalue on tällä hetkellä rakentamatonta rinnemaastoa. Alue rajoittuu pohjoispuolelta Mikkelänkatuun, ja alueen länsipuolella avautuu Mikkelänrinteen puistoalue. Kaava-alueelle saavutaan Mikkeläntien tai Löydösmäen kautta. Molemmat kadut ovat päättyviä alueen sisäisiä asuntokatuja. Lähiympäristön rakennuskanta koostuu asuinrakennuksista.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / 110 Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Mikkelä I -niminen asemakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Asemakaavassa korttelin tontti 14 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa myös sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja sekä enintään yhden asunnon (ALS). Tontille on osoitettu rakennusoikeutta tehokkuusluvun e=0,20 mukaan 475 k-m². Rakennusoikeus on osoitettu kahteen (II) kerrokseen. Rakennukset tulee sijoittaa kiinni tontin rakennusalan pohjoissivuun. Tontin eteläosa on osoitettu pysäköimispaikaksi (p) ja tontin koillislaidalle on varattu alue maanalaisia johtoja varten. Autopaikkoja on rakennettava vähintään yksi autopaikka 50 k-m² kohti. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi mielipidettä ja yksi kannanotto. Ensimmäisessä mielipiteessä vastustettiin kaavamuutosta ja toisessa esitettiin toimenpiteitä rakennusten sovittamiseksi ympäristöönsä. Tonttiyksikkö lausui kannanotossaan, ettei sillä ole huomautettavaa. Lausunnot ja kannanotot sekä mielipiteet vastineineen ovat asian liitteinä. Valmisteluaineistoa on tarkistettu nähtävilläolon jälkeen seuraavasti: - lisätty merkintä rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeudesta - ohjeellista tonttijakoa muutettu - rakennusalan rajoja muutettu - istutettava alueen osa muutettu istutettavaksi pensain ja puin, rajoja muutettu - kaavaselostusta täydennetty asukasmielipiteiden osalta. Asemakaavan muutos Suunnittelualueelle on valmisteltu asemakaavan muutos, jolla korttelin rakentamatta jäänyt liikerakennusten tontti muutetaan asuinrakentamiseen. Tontti sijaitsee alueella, jossa on paljon asuinrakentamista ja valmis kunnallistekniikka. Paikalla ei ole tarvetta

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / 110 liikerakennusten tontille, sen sijaan luovutettavista omakotitonteista on kysyntää. Tontin käyttötarkoitus muutetaan liikerakennusten korttelialueesta (ALS) erillispientalojen (AO) korttelialueeksi. Suunnittelualueen rakennusoikeus osoitetaan tehokkuusluvulla e=0.25. Alueen suurin sallittu kerrosluku (II) säilyy ennallaan. Mikkeläntien puolella rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus on 4,5 metriä. Alueen puistoon rajautuvat sivut on osoitettu puilla ja pensailla istutettavaksi alueen osaksi. Koillislaidalle on osoitettu maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asukkaiden autotalli-, varasto-, tai säilytystilaa enintään 15 % kerrosalasta. Rakennukset saa sijoittaa 4 metriä lähemmäksi tontin rajaa. Palomääräykset naapuritonttiin nähden tulee tällöin huomioida. Asuinrakennuksissa on käytettävä harjakattoa tai vastakkaista pulpettikattoa. Muissa rakennuksissa voidaan käyttää myös pulpettikattoa. Rakennukset tulee sovittaa luontevasti maastoon. Rinnetonteilla maastonmuotoilu tulee toteuttaa yhtenäisesti luiskaamalla viereisten tonttien kanssa. Istutettavien maastoluiskien enimmäiskaltevuus on 1:3. Mikäli maastoluiskan rakentaminen on korkeuserosta johtuen mahdotonta, tulee korkeusero ratkaista tukimuurilla, joita voidaan rakentaa myös porrastetusti. Korttelin virkistysalueeseen rajautuvat sivut tulee aidata pensasistutuksilla. Korttelin piha- ja pysäköintialueilla tulee suosia kuivatusvesien hyötykäyttö- ja haihdutusratkaisuja, jotka poistavat vettä pintakuivatusjärjestelmästä. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 2 autopaikkaa / asunto. Autopaikoista vähintään 1 autopaikka / asunto tulee sijoittaa autokatokseen tai -talliin. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Tiedoksi - -Ote ilman liitteitä: hakija - -Tekninen keskus, kannanottopyyntö - -TYT / tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - -Fortum Distribution Oy, lausuntopyyntö

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 44 / Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - -HSY Vesi, lausuntopyyntö - -Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 45 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kumpyöli, Espoonkartano, Kauklahti, Muurala, asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Blominmäki, alue , pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Pitkänen Anne, puh. (09) Ikonen Liisa, puh. (09) Koivunen Mikla, puh. (09) Palola Aulis, puh. (09) Vehmas Martti, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Blominmäen valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Blominmäki Blombacken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6681, joka käsittää korttelin sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 71. kaupunginosassa (Gumböle), liikenne- ja katualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano) ja katualueet 47 kaupunginosassa (Muurala) sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset, Hirvisuo-Rintamäki Älgkärr-Bolåkersbacken, joka käsittää virkistysaluetta 71. kaupunginosassa (Gumböle), Näkikylä Snäck, joka käsittää puisto- ja katualuetta 44. kaupunginosassa (Kauklahti), Kuninkaankartano I Myntinsyrjjä Kungsgården I Myntliden, joka käsittää puistoalueet 44. kaupunginosassa (Kauklahti) sekä Mikkelä IIB Mikkelänkallio Mickels IIB Mickelsberget, joka käsittää virkistysaluetta 47. kaupunginosassa (Muurala), alue (Muodostuu kortteli 71040) 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot 1 kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää pöydälle, ja kun sitä ei vastustettu, totesi puheenjohtaja pöydällepanon tulleen hyväksytyksi.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 46 / 110 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Liite Oheismateriaali Selostus 9 lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 10 mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - tapahtumaluettelo - määräykset - kaavaehdotus - maanalaiset ja päälliset rakenteet - puhdistamon pihasuunnitelma Tavoitteena on mahdollistaa Blominmäen seudullisen jäteveden kalliopuhdistamon rakentaminen alueelle samalla turvaten alueen luonto- ja virkistysarvojen säilyttäminen. Lisäksi kaavassa varaudutaan Kehä III:n leventämiseen 2+2-kaistaiseksi ja osoitetaan puhdistamolle johtava rinnakkaiskatuyhteys sekä varmistetaan Blominmäen asuinalueen turvallinen liittyminen katuverkkoon. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 47 / 110 Blominmäki Blombacken asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6681, joka käsittää korttelin sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 71 kaupunginosassa (Gumböle), liikenne- ja katualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano) ja katualueet 47 kaupunginosassa (Muurala) sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset, Hirvisuo-Rintamäki Älgkärr-Bolåkersbacken, joka käsittää virkistysaluetta 71. kaupunginosassa (Gumböle), Näkikylä Snäck, joka käsittää puisto- ja katualuetta 44. kaupunginosassa (Kauklahti), Kuninkaankartano I Myntinsyrjjä Kungsgården I Myntliden, joka käsittää puistoalueet 44. kaupunginosassa (Kauklahti) sekä Mikkelä IIB Mikkelänkallio Mickels IIB Mickelsberget, joka käsittää virkistysaluetta 47. kaupunginosassa (Muurala), alue (Muodostuu kortteli 71040). Vireilletulo Espoon kaupunginvaltuusto päätti , että jätevedenpuhdistamo siirretään pois nykypaikastaan Suomenojalta ja uusi puhdistamo rakennetaan kalliopuhdistamona ja sen sijoituspaikaksi valitaan Blominmäki. Maanpäälliset rakennukset tulee rakentaa ns. täyttömäelle. Lisäksi valtuusto päätti, että Blominmäki vaihtoehdon vaatiman kaavoituksen yhteydessä turvataan Pohjois-Espoon ja Keskuspuiston välinen toimiva ekologinen viheryhteys ja kevyenliikenteen väyläverkosto. Päätökseen sisältyi myös edellytys, että kalliopuhdistamon energian talteenotosta huolehditaan ja puhdistamon toteutus tehdään siten, että hajuhaitat minimoidaan. Asemakaavan vireilletulosta on tiedotettu Kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty , päivitetty ja Alueen kuvaus Yleistä Alue sijaitsee Kehä III:n varrella, Mynttilän ja Muuralan liittymien välisellä alueella. Alue rajautuu lännessä Blominmäen asuinalueeseen ja Myntinsyrjän työpaikka-alueeseen, etelässä Näkinkylän asuinalueeseen ja Näkinmetsään sekä Mikkelän teollisuusalueeseen. Idässä alue rajoittuu Muuralansolmun tiealueeseen ja Rintamäen asuinalueeseen sekä pohjoisessa Gumbölenjoen laaksoon. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 100 ha.

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 48 / 110 Suunnittelualue on katu- ja tiealueita sekä niiden vierialueita lukuun ottamatta lähes kokonaan rakentamatonta, vaihtelevamaastoista metsää. Selänteiden karujen lakialueiden väleissä on kosteita ja reheväkasvuisia vyöhykkeitä. Maisemaa hallitsee n. 50 metrin korkeudelle merenpinnasta nouseva täyttömäki, johon on läjitetty ylijäämämaita. Täyttömäellä sijaitsee kivenmurskaamo, jossa kiveä murskataan vuosittain n tonnia. Alue on puuton, mutta maisemakuvaltaan pensoittumisen myötä sulkeutumassa. Täyttömäen länsipuolella lehtipuuvaltainen maasto laskee Gumbölenjoen laaksoon, jossa virtaavan Gumbölenjoen taso on n. 40 metriä täyttömäkeä alempana. Suunnittelualueen ulkopuolella joen ja reunusmetsän takana on golfkenttä. Täyttömäen itäpuolella maasto laskee sekametsän kautta Teirinsuon ja Vitmossenin suoalueisiin. Teirinsuo on lähes luonnontilainen, mutta Vitmossenin luontoarvot ovat kärsineet jonkin verran täyttömäen perustamisen ja ulkoilureittien rakentamisen vuoksi. Alueella sijaitsee myös suojeltu tervaleppäkorpi. Toteutettu ulkoilureitti jatkuu Teirinsuon länsireunaa pohjoiseen. Kehä III katkaisee pohjois-etelä-suuntaisen kallioharjanteen, joka jatkuu Kehä III:n eteläpuolella Näkinmetsän alueelle. Lähimaastoineen tämä muodostaa tärkeän viheryhteyden Keskuspuiston ja Nuuksion välillä. Ulkoilureitti alittaa tässä kohti Kehä III:n. Kaakkoisosa suunnittelualueesta rajautuu Rintamäen asuinalueeseen, johon on toteutunut asemakaavan mukaisesti pientaloja. Länsipuolella Blominmäen vähäinen haja-asutus on toteutunut suunnittelutarveratkaisujen kautta. Suunnittelualue käsittää osia em. yksityisistä asuinkiinteistöistä sekä kaupungin vuokraamasta golfkenttäalueesta. Tiestö ja kunnallistekniikka Asemakaava-alueella oleva maantiealueen liittymä on kuulunut myös Mynttilän asemakaavan (alue ) valmisteluaineiston mukaiseen kaavakarttaan. Liittymäalue on esitetty myös Blominmäen asemakaavassa kaavan kiireellisyyden ja katujärjestelyiden toteuttamisen takia. Kaavoituksen edetessä kyseinen liittymäalue tullaan esittämään vain yhden kaavan aluerajauksen puitteissa riippuen siitä miten kaavat etenevät. Kehä III (kt 50) on nykyisellään 1+1 -kaistainen kantatie, jonka liikennemäärä Myntinsolmun ja Muuralansolmun välillä vuonna 2011 oli ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä kasvaa nykyisestään yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tulevaisuudessa Kehä III on tarkoitus parantaa kaistaiseksi kaupunkialueen pääväyläksi.

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 49 / 110 Kaavalla varaudutaan tiealueen leventämiseen ja Myntinsolmun parannettuihin liittymäjärjestelyihin sekä Kauklahdentien ja Myntinsyrjän katualueiden vähäisiin muutoksiin. Myntinsilta tulee siirtymään nykyiseltä sijainniltaan itään. Kehä III:n pohjoispuolella olevan täyttömäen alue liittyy nykyisellään suoraan Kehä III:een tasoliittymällä, jota ei kuitenkaan voida hyödyntää liikenneturvallisuussyistä alueen tulevassa käytössä, tai edes jätevedenpuhdistamon työnaikaisessa käytössä. Tästä syystä kaavassa tulee varautua Kehä III:n pohjoispuoliseen rinnakkaiskatuyhteyteen, joka palvelee puhdistamon lisäksi kaavan ulkopuolelle jääviä asuinkiinteistöjä sekä golfkenttää. Tätä kautta puhdistamo ja asuinkiinteistöt tullaan liittämään myös vesi- ja viemäriverkkoon. Rinnakkaiskatuyhteys varaudutaan jatkamaan Kehä III:n poikki sen eteläpuolelle. Kaava-alueen ulkopuolella, Kehä III:n eteläpuolella, tulee varautua niin ikään rinnakkaiskatuyhteyteen, joka palvelee Kauklahden keskustan ja Näkinmetsän alueen asukkaita. Rinnakkaiskadut muodostavat lisäksi Kehä III:n rinnakkaisyhteyden Myntinsolmun ja Muuralansolmun välillä. Alue on keskeistä ulkoilualuetta ja sinne on toteutettu ulkoilureittejä. Täyttömäellä on ns. työmaateitä. Teirinsuon ja Vitmossenin välistä kulkee ulkoilureittiyhteys Kauklahdesta Gumböleen Kehä III:n alittavan alikulun kautta. Saman alituksen kautta kävely- ja pyörätieverkosto liittyy myös itään Muuralan ja Espoon keskuksen suuntaan. Ulkoilureittien yleissuunnitelmassa, jonka kaupunginhallitus hyväksyi , täyttömäelle on esitetty rakennettavaksi em. lisäksi kaksi uutta ulkoilureittiä Näkinkylästä Hirvisuolle sekä uusi Kehä III:n alitus likimain täyttömäen kohdalle. Em. reiteistä osia sijoittuu tulevalle puhdistamoalueelle, jolloin yleissuunnitelmassa esitettyjä reittejä tulee tältä osin muuttaa. Alueen nykyiset kulkuyhteydet Kehä III:n ympäristössä ovat vaatimattomat eikä alueelle juuri ole rakennettu kunnallistekniikkaa. Asemakaava-alueen länsiosassa vesijohto- ja viemäriverkosto ulottuvat lounaasta kaava-alueen halki Kehä III:n pohjoispuolelle. Suunnittelualueen ympäristössä Myntinsyrjän, Näkinkylän, Mikkelän sekä Rintamäen alueet on liitetty vesijohto- ja viemäriverkostoon sekä kaukolämpöverkostoon. Kaavaalueen pohjoispuolella kulkevat 400 kv ja 110 kv voimajohdot. Luontoarvot Suunnittelualueella on tehtyjen selvitysten perusteella todettu esiintyvän useita luontoarvoja. Teirinsuo lähiympäristöineen on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi suokokonaisuudeksi, jolla on merkittävä maisema-arvo sekä sen geologisten ominaisuuksiensa vuoksi myös tieteellistä tutkimusarvoa. Teirinsuon eteläosassa sijaitsee luonnonsuojelulain mukaisena luontotyyppinä suojeltu tervaleppäkorpi. Suunnittelualue yhdessä Kehä III:n eteläpuolisen alueen kanssa yhdistävät Espoon keskuspuiston ja Nuuksion muodostaen pohjois-eteläsuuntaisen ekologisen yhteyden. Tämä yhteys on luokiteltu maakuntakaavassa

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 50 / 110 seudullisesti merkittäväksi. Yhteys mahdollistaa lajiston liikkumisen elinalueiden välillä ja monimuotoisen luonnon säilymisen. Ekologinen yhteys suuntautuu Blominmäestä myös länteen aina Kirkkonummelle asti. Kaava-alueella on havaittu luonnonsuojelulain suojeleman liito-oravan mahdollisia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Niitä esiintyy eri puolilla kaava-aluetta. Liito-oravat liikkuvat Kehä III:n molemmin puolin sekä edelleen Gumbölen ja Mynttilän suuntaan. Erityisesti Kehä III:n eteläpuoliselta Näkinmetsän alueelta sekä jossain määrin myös suunnittelualueelta on havaintoja luonnonsuojelulailla suojelluista pohjanlepakosta, vesisiipasta ja viiksi-/isoviiksisiipasta. Inventoinneissa alueilta ei ole kuitenkaan löydetty lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, mutta tärkeät kulkuyhteydet tulisi ottaa huomioon suunnittelualueella. Alueelta ei ole löydetty uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai luonnonsuojelulain mukaan erityisesti suojeltavia lajeja. Linnustokartoituksissa Vitmossenin keskiosista on tavattu vaarantunutta tiltaltti sekä täyttömäeltä harvalukuinen pensassirkkalintua ja viitakerttusta sekä täyttömäen pohjoispuolelta harmaapäätikkaa. Alueella ei ole merkittäviä pohjavesiesiintymiä eikä maaperältään pilaantuneiksi epäiltyjä kohteita, täyttömäen aluetta lukuunottamatta, jossa lievästi pilaantuneita maita saattaa olla. Huomattava osa alueen pohjavesistä sijaitsee kalliossa. Alue sijaitsee pääosin Gumbölenjoen valuma-alueella. Maakuntakaava Suunnittelualueella on ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava. Maakuntakaavassa alue on osoitettu virkistys- ja taajamatoimintojen alueeksi. Alueen kautta kulkee yhdysradan ohjeellinen linjaus. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteen sovittamista. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on ehdotusvaiheessa ja tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan maaliskuussa Maakuntahallitus päätti käynnistää Espoon uuden jätevedenpuhdistamon sijaintia koskevan vaihemaakuntakaavan (Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan) laadinnan. Kaavassa esitetään kohdemerkinnällä sijaintipaikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä ja ohjeellisella merkinnällä siirtoviemärin linjaus puhdistamolta nykyiselle Suomenojan puhdistamolle. Ympäristöministeriö vahvisti Blominmäen jäteveden kalliopuhdistamoa koskevan 3. vaihemaakuntakaavan Ministeriö hylkäsi molemmat valtuuston päätöksestä tehdyt valitukset ja määräsi kaavan tulemaan voimaan heti, jo ennen kuin se on saanut lainvoiman.

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 51 / 110 Yleiskaava ja asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä , sekä osittain voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka tuli lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Alue on osoitettu em. yleiskaavoissa pääosin virkistysalueiksi sekä liikennealueiksi. Virkistysalueille on osoitettu yhteystarpeita mm. eteläpohjoissuuntaisesti Kehä III:n poikki. Blominmäen osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa seudullisen jäteveden kalliopuhdistamon sijoittaminen alueelle siten, että alueen luonto- ja virkistysarvot säilyvät. Osayleiskaavaehdotuksen hyväksymiskäsittely alkoi tammikuussa Alueen koillis- (Hirvisuo - Rintamäki) ja kaakkoiskulmissa (Mikkelä IIB, Mikkelänkallio) on lähivirkistysalueiksi asemakaavoitettuja alueita sekä lounaiskulmassa (Näkinkylä ja Kuninkaankartano I - Myntinsyrjä) katu- ja lähivirkistysalueeksi osoitettuja alueita. Muilta osin alueella ei ole asemakaavaa. Vireillä oleva Mikkelä IIB, Mikkelänkallio -asemakaavan muutos mahdollistaa HSY Veden varikon laajennustarpeen sekä Blominmäen jäteveden kalliopuhdistamon louhintatunnelin rakentamisen Kehä III:n ali Blominmäkeen. Asemakaavamuutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30.n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä Nähtävillä olo aikana jätettiin 7 kirjallista mielipidettä, jotka ovat vastineineen asian liitteinä. Suunnitelmasta saatiin 11 lausuntoa ja kaavakannanottoa, jotka ovat asian liitteinä. Asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen kaavamerkintöjä ja määräyksiä on tarkistettu valmisteluaineistovaiheesta. Asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Blominmäen asemakaava ja siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset mahdollistavat seudullisen jäteveden kalliopuhdistamon sijoittamisen luonto- ja virkistysarvoiltaan tärkeälle alueelle. Tie-, katu- ja ratayhteyksiä kehitetään toiminnallisena osana alueen rakennetta sekä samalla ohjeistetaan jatkosuunnittelua luontoarvojen huomioonottamisessa. Asemakaavaehdotus perustuu Espoon jäteveden kalliopuhdistamon sijoittamispäätökseen, Blominmäen jätevedenpuhdistamo - puhdistamon ja

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 52 / 110 kalliotunnelien yleissuunnitelmaan, luontoselvityksiin, Kehä III:n aluevaraussuunnitelmaan ja Espoo-Salo-radan alustavaan yleissuunnitelmaan. Asemakaava ohjaa rakentamista ja toimintojen sijoittelua siten, että ne sopeutuvat maisemaan ja säästävät luonto- ja virkistysarvoja. Mäen päälle osoitetulle korttelialueelle rakentuu kalliopuhdistamon maanpäälliset rakennukset ja rakenteet. Korttelia ympäröiville alueille osoitetaan ohjeellisina tarvittavien maanalaisten tilojen ja yhteyksien rakentaminen. Kunnallistekniikan yleissuunnittelu alueella on käynnistetty Espoon teknisen keskuksen toimesta ja konsulttina toimii Ramboll Finland Oy. Mitoitus Kaava-alueen pinta ala on n. 100 ha. Alueen maanpäällinen rakentaminen keskittyy täyttömäen päälle sijoittuvalle korttelialueelle, jolle osoitetaan rakennusoikeutta k-m². Kaava-alueen aluetehokkuus on ea=0,01. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Asemakaava-alue on osa laajempaa viheraluekokonaisuutta ja ekologista yhteyttä Nuuksion ja keskuspuiston välillä. Nämä sekä luonnonympäristön ja kasvuston erityispiirteiden säilyminen turvataan asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin, joita on tarkennettu saatujen lausuntojen ja selvitysten perusteella. Asemakaava-alueesta huomattava osa on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo), jolla sijaitsee maakunnallisesti arvokas Teirinsuon suokokonaisuus sekä alueiksi, joilla on luonnonsuojelulain perusteella suojeltuja liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja (s-1). Asemakaavalla turvataan alueen sisältämien erityisten luonnonarvojen sekä liito-oravan elinympäristön säilyminen. Kaava-alueeseen kuuluu suojelualueeksi (SL-1) osoitettu tervaleppäkorpi. Luontoarvojen lisäksi alue omaa merkittävät virkistysarvot. Alueelta on tehty ekologisten yhteyksien ja virkistyskäytön selvitys, jonka avulla kaavamerkintöjä on tarkennettu ehdotusvaiheessa. Rakennettava yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue, jolle voidaan sijoittaa jäteveden ja kalliopuhdistamon vaatimia rakennuksia ja rakennelmia (ET-1) sijaitsee jo ennestään puuttomalla täyttömäellä, jolloin suurmaisema ei muutu oleellisesti puhdistamon poistoilmapiippua lukuun ottamatta. Maanalaiselle puhdistamolle välttämättömiä varauloskäyntejä ja rakenteita sijoittuu virkistysalueelle. Näiden luonnetta ohjataan kaavamääräyksillä siten, että aluskasvillisuutta ja puustoa säilyy mahdollisimman paljon.

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 53 / 110 Liikenne- ja katualueilla on merkittävin vaikutus maisemaan, kasvuston säilymiseen sekä eläinten liikkumiseen viheralueelta toiselle. Kaavalla pyritään vaikuttamaan jatkosuunnitteluun ja toteutukseen kielteisten vaikutusten minimoimiseksi. Liikenne ja melusuojaus Suunnittelualueen liikenne keskittyy Kehä III:n kantatielle ja sen rinnakkaiskatuyhteydeksi sekä Blominmäen asuinalueen ja puhdistamon katuyhteydeksi (Blominmetsäntie) osoitetulle kadulle. Rinnakkaiskatuyhteys ylittää Kehä III:n sillalla (Ylämaansilta) ja jatkuu idän suuntaan (Ylämaantie) Kehä III:n eteläpuolella aina Mikkelään asti, jossa se liittyy olemassa olevaan katuverkkoon. Myntinsolmun eritasoliittymille on osoitettu aluevaraukset siten, että liittymät ovat liikennemäärät huomioiden turvallisia sekä autoille että pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Blominmetsäntie liittyy Mynttiläntielle kiertoliittymän kautta. Aluevaraukset perustuvat Kehä III:n aluevaraussuunnitelmaan. Asemakaavassa osoitettu toiminta ei itsessään vaadi melusuojausta, mutta kaavassa varaudutaan olemassa olevien asuinalueiden sekä mahdollisten tulevien asuinalueiden suojaukseen. Kehä III:n pohjoispuolelle on osoitettu suojaviheralue (EV) osoittamaan liikennemelulle altistuvaa virkistysaluetta. Asemakaava-alueen melusuojaukset perustuvat Kehä III:n aluevaraussuunnitelmaan. Kaavalla luodaan edellytykset Espoo-Salo-oikoradan rakentamiselle osoittamalla sille ohjeellinen varaus. Seudullinen ratavaraus perustuu Espoo-Lohja-Salo -radasta tehtyyn alustavaan yleissuunnitelmaan. Vaikutukset Jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutuksia on tutkittu erillisessä Ympäristövaikutusten arviointi -raportissa (YVA). Vaikutusten arviointia on täydennetty arvioilla jätevedenpuhdistamon mahdollisten hätäylivuotojen vesistövaikutuksista mm. Espoonjokeen sekä vaikutuksista Espoonlahti- Saunalahti -Natura-alueeseen. Asemakaavalla mahdollistetaan seudullisesti tärkeän jäteveden kalliopuhdistamon rakentaminen paikkaan, joka mahdollistaa viemäröintialueen laajentamisen länteen ja pohjoiseen sekä siten tulevaisuudessa jätevesien johtamisen puhdistamolle myös lähiympäristön kunnista. Paremman puhdistustehon myötä mm. jätevesien aiheuttama ravinnekuormitus vesistöissä vähenee. Puhdistamon aiheuttama liikenne on käytön aikana melko vähäistä. Kehä III:n leventämisellä on tien luonteen vuoksi seudullisesti merkittävä vaikutus; liikenneturvallisuus ja välityskyky paranevat. Lisäksi Blominmäen asukkaiden sekä jalankulku- ja pyörätieverkoston turvallisuus sekä katuverkkoon liittyminen paranevat uusien liittymien ja reittien myötä. Kalliopuhdistamon työnaikaisia vaikutuksia on käsitelty YVA:ssa ja niitä täydennetään tarvittaessa suunnittelun edetessä.

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 54 / 110 Asemakaavalla turvataan pohjois-eteläsuuntaisen ekologisen yhteyden toimivuus sekä alueen virkistyskäyttö. Yhtenäiset metsä- ja suoalueet kaventuvat kuitenkin Blominmäessä jonkin verran, vaikka puhdistamon maanpäälliset osat sijoittuvat pääosin puuttomalle täyttömäelle. Puhdistamoa huomattavasti suurempi merkitys ekologisen yhteyden toimivuuteen on Kehä III:n parantamisella, ratayhteyden ja rinnakkaiskatujen rakentamisella ellei yhteyden toimivuutta parantavia ratkaisuja toteuteta. Suomenojan puhdistamon siirtyminen mahdollistaa Finnoon alueen suunnittelun tehokkaaksi työpaikka- ja asuinalueeksi metrolinjan varrelle. Tällä oletetaan olevan kasvihuonepäästöjä vähentävä merkitys. Selvitykset ja viranomaisneuvottelut Kaava-alueella on tehty useita luontoselvityksiä osana Espoon jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointia (Espoon Vesi ja Sito Oy, ), Espoo-Salo-oikoradan ympäristövaikutusten arviointia (Liikennevirasto, 2010) ja Kehä III:lle välille Mankki-Muurala laadittua aluevaraussuunnitelmaa varten (ELY, Espoon kaupunki, Sito Oy, 1/2011). Espoo-Salo-radan eli Länsiradan varren maankäytön kehityskuvaselvitys on laadittu Espoon, Kirkkonummen, Lohjan ja Vihdin kanssa yhteistyössä ja Espoon kaupunginhallitus päätti , että se otetaan yhdeksi lähtökohdaksi yleiskaavasuunnitelmien ja muiden maankäytön suunnitelmien laadinnassa. Osayleiskaavan valmisteluvaiheessa on tutkittu useita vaihtoehtoja mm. puhdistamon sijoittumiselle suunnittelualueelle, liikenneväylien ja liittymien sijainnille, Kehä III:n poikki kulkevien sekä ekologisten että virkistysyhteyksien toteuttamiselle ja uusien asuinalueiden sijainnille. Samalla on teetetty selvityksiä, jotka täydentävät alueelle aiemmin laadittuja selvityksiä: Natura-arvioinnin jälkeiset suunnitelmamuutokset Blominmäen jätevedenpuhdistamon puhdistetun veden purkujärjestelyihin, (HSY ) Blominmäen jätevedenpuhdistamon mahdollisten hätäylivuotojen Naturaarviointi, (HSY/FCG, ) Arvio Blominmäen jätevedenpuhdistamon mahdollisten hätäylivuotojen vesistövaikutuksista (HSY/FCG, ) Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamon hajupäästöjen leviämismallilaskelmat (Ilmatieteen laitos - Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut ) Blominmäen selvitysalueen liito-oravaselvitys (Enviro, ) Ekologisten yhteyksien ja virkistyskäytön selvitys Blominmäen osayleiskaava-aluetta varten (A-Insinöörit Suunnittelu Oy & Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2011) Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) teetti Naturaarvioinnin Blominmäen hätäylivuotojen vaikutuksista Espoonlahden Natura alueeseen (FCG ). Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 55 / 110 ympäristökeskus on antanut Natura-arviosta lausunnon Lisäksi Natura-arvio on ollut asetettuna nähtäville väliseksi ajaksi, jolloin asiasta oli mahdollista antaa lausuntonsa luonnonsuojelulain 65.2 :n mukaisesti ne tahot, joiden hallinnassa luonnonsuojelualueet ovat. Tämän jälkeen HSY on esittänyt uusia vaihtoehtoisia ratkaisuja Blominmäen jätevedenpuhdistamon viemäritunneli- ja purkujärjestelyiksi. HSY on tehnyt ns. tarkennetun purkujärjestelysuunnitelman pohjalta lisäselvitykset ja toimittanut Espoolle ja Uudenmaan ELY-keskukselle raportin: Naturaarvioinnin jälkeiset suunnitelmamuutokset Blominmäen jätevedenpuhdistamon puhdistetun veden purkujärjestelyihin. Näiden lisäksi kaava-alueella ja sen lähiympäristöstä on aiemmin selvitetty eri yhteyksissä kasvillisuutta, luontotyyppejä, liito-oravia, lepakoita, pesimälinnustoa sekä uhanalaisia ja muuta huomionarvoista lajistoa. Lisäksi aluetta koskevat useat laajemman tasoiset selvitykset muun muassa geologisista arvoista. Blominmäen jätevedenpuhdistamo - puhdistamon ja kalliotunnelien yleissuunnitelma valmistui lokakuussa Kunnallistekniikan yleissuunnittelu on käynnistetty vuoden 2013 alussa. Osayleiskaavasta on käyty viranomaisneuvottelu Osayleiskaavan tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus ja osayleiskaavaluonnoksesta Asemakaavasta ei ole pidetty erillistä viranomaisneuvottelua, koska ELY on katsonut, että osayleiskaavasta käydyssä neuvottelussa on tullut esiin tärkeimmät kannanotot. Lisäksi ELY on antanut lausuntonsa jo asemakaavan valmisteluaineistosta. Sopimusneuvottelut Maankäyttösopimuksien laadintaan ei ole tarvetta, koska kaavaan osoitettu rakentaminen sijoittuu kaupungin omistamalle maalle. Muut mahdollisesti laadittavat sopimukset liittyvät mm. kaavan toteuttamiseen ja alueiden vuokraukseen. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Kokouksessa nähtävillä oleva aineisto - Espoon jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostus ( , SITO) - Kehä III (kt 50) välillä Mankki - Muurala, aluevaraussuunnitelma (2011, Uudenmaan ELY-keskus) - Blominmäen selvitysalueen liito-oravaselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro, )

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 56 / Ekologisten yhteyksien ja virkistyskäytön selvitys Blominmäen osayleiskaavaa varten (A- - insinöörit Suunnittelu Oy & Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2011) - Blominmäen jätevedenpuhdistamo, Puhdistamon ja kalliotunnelien yleissuunnitelma - (HSY, FCG, Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd ) - Arvio Blominmäen jätevedenpuhdistamon mahdollisten hätäylivuotojen vesistövaikutuksista (HSY/FCG, ) - Blominmäen jätevedenpuhdistamon mahdollisten hätäylivuotojen Natura-arviointi (HSY/FCG ) sekä Uudenmaan ELY:n lausunto asiasta (luonnonsuojelulaki 65.2 ) - Natura-arvioinnin jälkeiset suunnitelmamuutokset Blominmäen jätevedenpuhdistamon - puhdistetun veden purkujärjestelyihin (HSY, ) - kopiot alkuperäisistä lausunnoista, kannanotoista sekä mielipiteistä Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Blominmäki, alue , asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Alueelle kaavoitetaan tilat jäteveden kalliopuhdistamolle siihen liittyvine toimintoineen. 1.2 Turvataan alueen luonto- ja virkistysarvot sekä toimiva ekologinen yhteys välillä Nuuksio - Espoon keskuspuisto kaavassa suojelualueina, -merkinnöillä ja -määräyksillä. 1.3 Osoitetaan tilavaraus Länsiradalle/Espoo-Salo -oikoradalle sekä Kehä III:n leventämiselle katuverkko- ja liittymäjärjestelyineen. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikön poissa ollessa asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Asia käsiteltiin asian 7 (127 ) jälkeen.

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 57 / 110 Keskustelun kuluessa jäsen Seppä ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Lahtinen. Jäsen Lahtinen valittiin yksimielisesti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Blominmäki, alue , asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Alueelle kaavoitetaan tilat jäteveden kalliopuhdistamolle siihen liittyvine toimintoineen. 1.2 Turvataan alueen luonto- ja virkistysarvot sekä toimiva ekologinen yhteys välillä Nuuksio - Espoon keskuspuisto kaavassa suojelualueina, - merkinnöillä ja -määräyksillä. 1.3 Osoitetaan tilavaraus Länsiradalle/Espoo-Salo -oikoradalle sekä Kehä III:n leventämiselle katuverkko- ja liittymäjärjestelyineen. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Teemu Lahtisen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä:, HSY/ Jukka Yli-Kuivila - Lausuntopyynnöt:, Uudenmaan ELY -keskus, Liikennevirasto, Uudenmaan liitto, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Kauniaisten kaupunki Kirkkonummen kunta - Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), Fingrid Oy - Toimialojen kannanotot:länsi-uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos, Espoon kaupunginmuseo - Sivistystoimi, Ympäristökeskus, Tekninen ja ympäristötoimi/tonttiyksikkö - Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut - Toimenpiteitä varten,kuulutus ja kuulutuskirjeet - vastineet mielipiteiden jättäneille

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 58 / / / Muurala, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Mikkelä IIB Mikkelänkallio, alue ,pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Valkealaakso Heidi, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Mikkelä IIB Mikkelänkallio valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Mikkelä IIB Mikkelänkallio Mickels IIB Mickelsberget, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6649, joka käsittää korttelin sekä virkistysalueet 47. kaupunginosassa (Muurala), alue Käsittely Päätös 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää pöydälle, ja kun sitä ei vastustettu, totesi puheenjohtaja pöydällepanon tulleen hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Liite Oheismateriaali 11 lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 12 mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - tapahtumaluettelo - kaavamääräykset - kaavakartta - ajantasa-asemakaava

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 59 / 110 Selostus Tavoitteena mahdollistaa HSY Veden varikon laajennustarve sekä Blominmäen jätevedenpuhdistamon louhintatunnelin rakentamisen tontin kautta edelleen Kehä III:n ali Blominmäkeen. Samalla korttelin sisäisiä rakennusalarajauksia tarkistetaan. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Mikkelä IIB Mikkelänkallio Mickels Mickelsbacken, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6649, käsittää korttelin sekä virkistysalueet 47. kaupunginosassa (Muurala), alue Asemakaavan muutoksella muodostuu osa korttelia Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille HSY Veden saapuneesta kaavoitushakemuksesta. Vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa Tavoitteena on mahdollistaa HSY Veden varikon laajennustarve sekä Blominmäen jätevedenkalliopuhdistamon louhintatunnelin rakentaminen tontin kautta edelleen Kehä III:n ali Blominmäkeen. Samalla korttelin sisäisiä rakennusalarajauksia tarkistetaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2.

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 60 / 110 Alueen kuvaus Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Kehä III:n tiealuetta reunustavaan puistokaistaan ja idässä Mikkelänkallio katualueeseen. Alueen koillispuolella on toteutunut asemakaavan mukaisesti pienteollisuutta. Itäja eteläpuolelle on toteutunut asumista kaavan mukaisesti. Lähivirkistysalue on luonnontilainen. Ympäröivä maasto on kallioista havupuuvaltaista metsäistä aluetta. Voimassa oleva maakunta-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alue kuuluu Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavaan, jonka Ympäristöministeriö vahvisti Alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, joka käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja viheralueeksi. Alue kuuluu myös Blominmäen osayleiskaava-alueeseen, jonka kaavaehdotus oli nähtävillä Tässä kaavassa alue on osoitettu teollisuus- ja asuinalueeksi. Lisäksi osayleiskaavassa on osoitettu Kehä III:n ja suunnittelualueen välinen rinnakkaiskatuyhteys. Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama Mikkelä IIB Mikkelänkallio asemakaava. Asemakaavassa kortteli on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (t/y), jolle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa melua, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä ympäristölle. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 25 % käyttää toimisto-, näyttely- tai myyntitiloiksi. Rakennustehokkuus on e=0.40 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi (II). Korttelialueelle saa sijoittaa enintään 2 asuntoa kiinteistön kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asuntokohtaiset piha-alueet on erotettava tarkoituksenmukaisesti muusta tonttialueesta. Ulkovarastointialueet on aidattava. Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 4 metrin etäisyydelle naapurin rajasta ellei naapuri anna erillistä suostumusta. Maanpäällistä kellaria ei saa rakentaa. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 2ap/asunto sekä toimistoille 1ap/65 k-m², teollisuusrakennuksille 1ap/100 k-m² ja varastorakennuksille 1ap/150 k-m². Mikkelänkallio katualuetta vasten on osoitettu istutettava puurivi ja länsirajalle puilla ja pensailla istutettava alueen osa.

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 61 / 110 Suurin osa suunnittelualueesta on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Valmisteluaineistosta jätettiin kaksi kannanottoa sekä kaksi mielipidettä. Mielipiteissä osalliset olivat huolissaan alueella lisääntyvästä raskaasta liikenteestä ja liikenneturvallisuudesta. Kannanottojen sekä mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet ovat asian liitteenä. Asemakaavan muutosehdotuksen kaavamerkintöjä ja määräyksiä on tarkennettu valmisteluaineistovaiheesta, ja kaavaselostusta on täydennetty. Asemakaavan muutos Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TY) laajennetaan lähivirkistysalueelle siten, että korttelialue kasvaa n m². Samalla käyttötarkoitus päivitetään nykymääräysten mukaiseksi (T/y =>TY). Rakennustehokkuus (e=0.40) säilyy ennallaan. Kerroksisuus (II) muutetaan määräykseksi, jolla määritetään rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema (+59.0). Lainvoimaisen asemakaavan määräyksistä poistetaan käyttötarkoitukseen liittyvät lisämääreet. Korttelialuetta ei saa käyttää aitaamatta ulkovarastointiin. Korttelialueen käyttöön liittyvä asuminen säilyy kaavassa. Muodostuvan korttelialueen kaakkoiskulmaan varataan kulku maanalaiseen ajotunneliin (ma-ajo-1 /p) ja se osoitetaan alueen osaksi, johon saa sijoittaa louhinta-, työ- ja huoltotunnelin suojavyöhykkeineen. Rakennustyöhön saa käyttää aluetta myös 5 metriä rakennusalan ulkopuolella. Rakentamisen jälkeen rakennusalan ulkopuolinen alue voidaan ottaa muuhun käyttöön ajotunnelin rakenteet huomioon ottaen. Rakennusalan ulkopuolinen alue tulee rakentamisen jälkeen kunnostaa ja maisemoida ympäristöön sopeutuvaksi. Lähivirkistysalueelle osoitetaan sijainniltaan ohjeellinen maanalainen ajoyhteys (mat-1) ja se osoitetaan alueen osaksi, johon saa sijoittaa maanalaisiin tiloihin johtavan ajotunnelin. Louhittavan tunnelin ajoväylän ulkopuoliselle alueelle voidaan sijoittaa pelastusviranomaisen salliessa varastotilaa. Ajotunneli johtaa Kehä III:n pohjoispuolelle louhittavaan jäteveden kalliopuhdistamoon. Kaava-alueelle osoitetaan sijainniltaan ohjeellinen maanalainen siirtoviemärilinja (mat-2), joka kulkee kaavan luoteisreunalta kaakkoisreunalle. Korttelialueen luoteisreunassa oleva rakennusalarajauksen ulkopuolinen osa säilyy puilla ja pensailla istutettavana alueen osana. Puilla ja

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 62 / 110 pensailla istutettava alueen osa jatkuu korttelialueen lounaisreunassa olevan rakennusalarajauksen ulkopuolisella osalla. Korttelialueen itärajan laajennuksen rakennusalarajauksen ulkopuolinen osa osoitetaan alueen osaksi, jossa tulee säilyttää kallio ja luonnonkasvillisuus (s-1). Itärajalla oleva istutettava puurivi poistetaan uusien liittymäjärjestelyjen vuoksi. Korttelialueen koillisreunaan osoitetaan puilla ja pensailla istutettava alueen osa. Lisäksi alueelle osoitetaan ohjeellinen hulevesien viivytykseen varattu alueen osa, johon saa rakentaa viivytysaltaan tai kosteikon (hu). Autopaikkoja tulee osoittaa toimisto- ja liiketiloille 1 ap/50 k-m², teollisuus- 1 ap/50 k-m² ja varastotiloille 1 ap/100 k-m². Alueen julkisivut ja ympäristörakentaminen Kehä III:n ja Mikkelänkallio kadun suuntaan tulee olla viimeisteltyjä ja kaupunkikuvallisesti korkealaatuista. Hulevesiä tulee mahdollisuuksien mukaan viivyttää tontilla, jotta uudisrakentamisen aiheuttama tiiviin pinnan lisääntyminen ei kasvata valuntaa tontilta nykytilanteeseen verrattuna. Lisäksi kaavaan liittyy kalliorakentamisesta aiheutuvia pelastus- ja henkilöturvallisuus määrityksiä. Niiden lisäksi kaavassa mainitaan myös rakennus- ja louhintalupavaiheeseen sekä työnaikaisiin varotoimiin liittyviä määreitä. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta Tiedoksi - Hakija, ote ilman liitteitä - Toimialojen kannanotot: Tekninen keskus, Länsi-uudenmaan pelastuslaitos - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet, Vastineet mielipiteiden jättäneille, jotka ovat erikseen pyytäneet

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 63 / / / Espoon keskus, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Suvela II, muutos, alue Valmistelijat / lisätiedot: Mettälä Jenni, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1. yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Suvela II, muutoksen valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Suvela II, muutos - Södrik II, ändring, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6760, joka käsittää korttelin tontin kaupunginosassa (Espoon keskus), alue pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 13 lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 14 mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinpientalojen rakentaminen Hörsmärinmäen ja Niittytöyryn risteykseen. Kaavalla

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 64 / 110 muutetaan korttelialueen käyttötarkoitusta ja nostetaan rakennusoikeutta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Suvela II, muutos - Södrik II, ändring, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6760, joka käsittää korttelin tontin kaupunginosassa (Espoon keskus), alue Vireilletulo Asemakaavan muutosta on haettu saapuneella hakemuksella. Vireilletulosta on kuulutettu ilmoituksella Länsiväylässä, sekä Hufudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Kaavamuutosalue on tällä hetkellä rakentamatonta luonnontilaista aluetta, jolle saavutaan Hösmärinmäen kautta. Muutosalueen poikki kulkee kevyen liikenteen yhteys ja kaukolämpöjohto. Lähiympäristön rakennuskanta koostuu asuinrakennuksista. Viereisen Sunantien liikenne aiheuttaa jonkin verran liikennemelua ympäröiville asuinalueille.

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 65 / 110 Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Suvela II muutos - niminen asemakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Rakennusoikeutta tontille on osoitettu kahteen (II) kerrokseen yhteensä 500 k-m². Tontin eteläosasta ei saa järjestää ajoneuvoliittymiä Sunantielle. Autopaikkoja tulee rakentaa 2 autopaikkaa / asunto ja 1 autopaikka / 50 k-m² liike- tai toimisto-, palvelu- ja työtilaa kohti. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi mielipide ja yksi kannanotto. Mielipiteessä otettiin kantaa kevyen liikenteen yhteyden säilymiseen. Tonttiyksikkö lausui kannanotossaan, ettei sillä ole huomautettavaa. Lausunnot ja kannanotot sekä mielipide vastineineen ovat asian liitteinä. Valmisteluaineistoa on tarkistettu nähtävilläolon jälkeen seuraavasti: - rakennusoikeutta muutettu - kaavaselostusta täydennetty asukasmielipiteiden osalta. Asemakaavan muutos Suunnittelualueelle on valmisteltu asemakaavan muutos, jolla korttelin pitkään rakentamattomana ollut liikerakennusten tontti muutetaan asuinrakentamiseen. Tontti sijaitsee alueella, jossa on paljon asuinrakentamista ja valmis kunnallistekniikka. Paikalla ei ole tarvetta liikerakennusten tontille.

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 66 / 110 Tontin käyttötarkoitus muutetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta (K) erillispientalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AP). Suunnittelualueen rakennusoikeudeksi osoitetaan 700 k-m². Alueen suurin sallittu kerrosluku (II) säilyy ennallaan. Kaavamääräyksissä on kiinnitetty huomiota meluntorjuntaan, koska viereisen Sunantien liikenne aiheuttaa melua alueelle (päiväaikaan yli 55 db). Rakennukset tulee sijoittaa tontille siten, että tontille muodostuu liikennemelulta suojattuja leikki- ja ulko-oleskelualueita. Sunantien puolelle asunnon ulko-oleskelutilaksi tarkoitettu parveke tai terassi tulee suojata meluntorjunnan kannalta tarkoituksenmukaisin lasiseinin. Korttelin puistoalueeseen rajautuvat sivut tulee aidata pensasistutuksilla. Korttelin piha- ja pysäköintialueilla tulee suosia kuivatusvesien hyötykäyttö- ja haihdutusratkaisuja, jotka poistavat vettä pintakuivatusjärjestelmästä. Alueen läpi kulkevalle kaukolämpöjohdolle on osoitettu maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Havainnekuvassa esitetty paikoitusalue on Fortumin edustajan mukaan mahdollista toteuttaa kaukolämpöjohdon päälle. Fortumin edustaja arveli hinnaksi 350 / metri, mikäli kaukolämpöputkea siirrettäisiin. Sunantieltä ei saa järjestää ajoneuvoliittymää alueelle. Autopaikkoja on rakennettava 1 autopaikka / 80 k-m², kuitenkin vähintään 1,5 autopaikkaa / asunto. Edellä lueteltujen paikkojen lisäksi toteutettava vieraspaikkoja 10 % asukaspysäköintipaikkojen määrästä. Alueella nykyisin kulkeva kevyen liikenteen yhteys voidaan toteuttaa viereiselle puistoalueelle. Reitin toteuttaminen ei edellytä alueelle kaavamuutosta. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Tiedoksi - -Ote ilman liitteitä: hakija - -Tekninen keskus, kannanottopyyntö - -TYT / tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - -Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - -HSY Vesi, lausuntopyyntö

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 67 / Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet

68 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 68 / / / Bodom, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Koskelo I, alue Valmistelijat / lisätiedot: Aalto Tiina, puh. (09) etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Koskelo I Skrakaby I, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6748, joka käsittää osan korttelia kaupunginosassa (Bodom), alue pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on rakennusoikeuden maltillinen korottaminen k-m2:iin sekä uusien autopaikkojen sijoittaminen kaavassa olevalle suojaviheralueeksi istutettavalle alueen osalle osoitteessa Koskelontie 13. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

69 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 69 / 110 Koskelo I Skrakaby I, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6748, käsittää osan korttelia kaupunginosassa (Bodom), alue Vireilletulo Muutoksen hakijana on tontin 83002/1 omistaja, Kiinteistö Oy Koskelo I. Kaavamuutoshakemus on saapunut Vireilletulosta on tiedotettu Länsiväylässä ja Huvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Koskelossa Kehä III:n ja Koskelontien välissä osoitteessa Koskelontie 13. Muutosalueen omistaa Kiinteistö Oy Koskelo I. Muutoksen kohteena oleva tontti sijoittuu kaavoitetun teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen lounaispäähän. Koillisessa tontti rajautuu korttelin teollisuus- ja varastokäytössä oleviin tontteihin. Lounaassa ja luoteessa alue rajautuu asemakaavoittamattomaan alueeseen. Näillä alueilla kasvaa metsää lukuun ottamatta Koskelontietä. Suunnittelualue on rakentunut kaavan mukaisesti teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Alueella sijaitsee teollisuusrakennus sekä muuntamo. Kaavan mukainen rakennusoikeus 9376 k-m2 on ylitetty 98 k-m2:lla. Kaavasta poiketen tontin autopaikat on osittain rakennettu suojavihervyöhykkeeksi istutettavalle alueen osalle, jolla kulkee 400 kv:n voimajohto. Voimajohdon pylväitä ei sijaitse tällä alueella.

70 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 70 / 110 Voimassa oleva asemakaavatilanne Suunnittelualueella on voimassa Koskelo I -niminen asemakaava. Kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja vahvistettu sisäasiainministeriössä Alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.50 mukaan kerrosluvun ollessa II (kaksi). Tontin rakennetusta kerrosalasta saadaan enintään 25 % käyttää tontilla sijaitsevan laitoksen toimistotiloja varten. Tontille saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asunnoille on rakennettava huoneistokohtainen, muusta tonttialueen käytöstä riittävästi erotettu ulkooleskelutila. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 2 kutakin asuntoa kohti, 1 kutakin liike- ja toimistokerrosalan 50 m2 kohti, 1 kutakin teollisuuskerrosalan 100 m2 kohti, 1 kutakin varastokerrosalan 150 m2 kohti. Rakennuslupaviranomainen voi myöntää lykkäystä 20 %:lle autopaikkojen rakennusvelvollisuudesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Lykkäyksen kohteena oleville autopaikoille tulee rakennuslupahakemuksen yhteydessä osoittaa oma alueensa, autopaikkojen tuleva toteutustapa ja liikennejärjestelyt. Tonttien välisille rajoille on rajan molemmille puolille istutettava puita ja pensaita vähintään 3 m levyiselle alueelle. Ulkovarastointiin käytettävät alueet on aidattava. Kaavassa on merkitty istutettavan alueen osa sekä rakennusalan rajat. Kaakkoisreuna on merkitty suojavihervyöhykkeeksi istutettavaksi alueen osaksi. Kaavassa on merkintä vaara-alueen rajasta. Vaara-alueen puoleisen rakennusten julkisivun enimmäiskorkeus saa olla 8 m. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana ei jätetty yhtään mielipidettä. Kannanotto saatiin tonttiyksiköltä. Heillä ei ole huomautettavaa kaavamuutoksen sisältöön, mutta kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta. Asemakaavan muutos

71 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 71 / 110 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen toiminnan säilyminen alueella rakennusoikeutta nostamalla ja pysäköintijärjestelyjä muuttamalla. Suunnittelualue säilyy teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena (T). Korttelialuetta ei saa aitaamatta käyttää avoimena varastoalueena. Tontin rakennetusta kerrosalasta saadaan enintään 25 % käyttää tontilla sijaitsevan laitoksen toimistotiloja varten. Suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kaksi. Rakennusoikeus osoitetaan kerrosalaneliömetreinä ja on k-m2. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi tontille voidaan rakentaa muuntamo. Muuntamon saa sijoittaa istutettavan alueen osalle. Tontille saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asunnoille on rakennettava huoneistokohtainen, muusta tonttialueen käytöstä riittävästi erotettu ulkooleskelutila. Asuinrakennuksen ulkokuoren ääneneristävyyden lentomelua vastaa tulee olla vähintään 30 dba ja liikennemelua vastaan riittävä siten, että asuinhuoneiden sisämelutasojen ohjearvoja ei ylitetä. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 2 kutakin asuntoa kohti, 1 kutakin liike- ja toimistokerrosalan 50 m2 kohti, 1 kutakin teollisuuskerrosalan 100 m2 kohti, 1 kutakin varastokerrosalan 150 m2 kohti. Kaavaan on merkitty pysäköimispaikka. Pysäköimispaikan ja Kehä III:n väliin on istutettava pensailla tiheä reunavyöhyke. Autopaikat on ympäröitävä ja jäsenneltävä puu- ja pensasistutuksin. Merkinnät vaara-alueesta sekä rakennusten julkisivun enimmäiskorkeudesta (8 m) jäävät ennalleen. Korttelin luoteisosa säilyy istutettavana alueen osana. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutoksesta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut sekä tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijoilta tullaan perimään puolet maksuluokan II ja kuulutusluokan I mukaisista maksuista. Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen

72 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 72 / 110 Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Uudenmaan ELY, lausuntopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Fingrid Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Elisa Oyj / Verkot / Alueelliset palvelut, lausuntopyyntö - Liikennevirasto / kirjaamo, lausuntopyyntö

73 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 73 / / / Matinkylä, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Nuottaniemi II ja Nuottaniemi II, muutos, alue Valmistelijat / lisätiedot: Aalto Tiina, puh. (09) etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Nuottaniemi II ja Nuottaniemi II, muutoksen valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Nuottaniemi II - Notudd II, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6614, joka käsittää osan korttelia 23253, 23. kaupunginosassa (Matinkylä) ja siihen liittyvän Nuottaniemi II, muutos Notudd II, ändring, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katuaukion 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 15 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva - Viistokuvasovite

74 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 74 / 110 Selostus Tavoitteena on muuttaa rakentumaton liike- ja toimistorakennusten korttelialue sekä katuaukio asuinpientalojen korttelialueeksi tehokkuudella e = Rakennusten korkeudeksi esitetään kahta kerrosta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Nuottaniemi II - Notudd II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6614, käsittää osan korttelia 23253, 23. kaupunginosassa (Matinkylä) ja siihen liittyvä Nuottaniemi II, muutos - Notudd II, ändring, asemakaavan muutosehdotus, käsittää katuaukion 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille yksityisen maanomistajan hakemuksesta Asemakaavan muutos on kuulutettu vireille Yksityinen maanomistaja on yrittänyt saada tontille käyttäjää siinä onnistumatta. Maanomistajan tavoitteena on muuttaa tontti asuinpientalojen korttelialueeksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus

75 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 75 / 110 Suunnittelualue on nykyisessä asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K) sekä torialuetta (23G6). Alue on rakentamaton ja metsäinen. Metsä on harventamaton ja siellä on kaatuneita puita. Asemakaavan muutoksen myötä yhdyskuntarakenne tiivistyy ja hoitamaton tontti siistiytyy. Asuinrakentamiselle on kysyntää alueella, joten tontti rakentuu todennäköisesti nopeasti. Alueella on valmis kunnallistekniikka. Aluetta rajaavat Itäinen rantatie, Nuottaniementie sekä Nokkalanpuisto - niminen katu. Alueen pohjoispuolella on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Kaakkoispuolella sijaitsee yleinen pysäköintialue sekä päiväkoti. Muutoin alue sijaitsee asuinkortteleiden ympäröimänä. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Alue on yleiskaavassa osoitettu asuntoalueeksi (A). Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Pääosin suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama Nuottaniemi II asemakaava. Alue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Torialueella (23G6) on voimassa Nuottaniemi II -niminen asemakaavan muutos, joka on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa Voimassa olevassa asemakaavassa muutosalue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K), sekä torialueeksi. Tehokkuusluku on e = 0.4 ja kerrosluku kaksi (II). Kerrosalasta 25 % on käytettävä myymälätiloja varten. Tontille saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon kutakin alkavaa tontin pinta-alan 600 m 2 kohti. Pääasiallisesti maanpäällistä kellarikerrosta ei saa rakentaa kaksikerroksisiin rakennuksiin. Autopaikkoja liike- ja toimistorakennusten korttelialueella on rakennettava 1 autopaikka kerrosalan 65 neliömetriä kohti. Autopaikat on erotettava muusta korttelialueesta suojaistutuksilla. Asemakaavassa on osoitettu ohjeelliset pysäköimispaikat. Tontit on aidattava katu- ja muita yleisiä alueita vastaan pensasaidalla tai muulla kaupunkikuvaan soveltuvalla aidalla ottaen kuitenkin huomioon, ettei liikenneturvallisuutta heikennetä. Puistoon tai viheralueisiin rajoittuvia tontin sivuja ei saa varustaa muilla kuin pensasaidoilla. Avokallioiden kohdilla aitaus harkitaan rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Ajoneuvoliittymää ei saa järjestää tontin länsireunalta.

76 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 76 / 110 MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi mielipide, joka on vastineineen asian liitteenä. Tonttiyksikkö ja kaupunkimittausyksikkö antoivat kannanoton. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta. Kaavan sisällöstä ei ollut huomautettavaa. Asemakaavamerkintöihin sekä -määräyksiin tehtiin seuraavat tarkistukset: - lisättiin määräys Nuottaniementien suuntaisesta yhtenäisestä rakennusmassasta, joka saa olla korkeintaan 35 m pitkä. Rakennusten väliin tulee jättää pihakäytävä tontilta Nuottaniementielle - muutettiin istutettavan alueen osa puilla ja pensailla tiiviisti istutettavaksi alueen osaksi ja poistettiin merkintä istutettavasta puu-/pensasrivistä - tarkistettiin rakennusalan rajoja sekä puilla ja pensailla tiiviisti istutettavan alueen osan rajoja - lisättiin merkintä maanpinnan likimääräisestä korkeusasemasta (+ 6.0) - lisättiin määräys, jolla istutettavan alueen osalla olevat isoimmat puut tulee pyrkiä säilyttämään - poistettiin määräys autopaikkojen mitoitukseen liittyvästä 250 mm ylittävästä seinärakenteesta - tarkistettiin määräystä asuintilojen lattiatason sijainnista. Rakennusten asuintilojen lattiatasoon on oltava 50 cm Nuottaniementien tasausviivan yläpuolella - poistettiin määräys, jolla kiellettiin tontin läpiajoyhteyden järjestäminen Nok-kalanpuistosta Itäiselle rantatielle - lisättiin melumääräys - lisättiin määräys, jolla Nuottaniementien puolelle sijoitettavat parvekkeet tulee lasittaa. Asemakaavan muutos Asemakaavayksikössä on valmisteltu asemakaavan muutosehdotus, jolla osa korttelista (K) ja torialue (23G6) muutetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-1). Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 3955 m 2. Tehokkuudeksi esitetään e = 0.35, jolloin rakennusoikeudeksi tulee 1384 k-m 2. Rakennusoikeudesta enintään 15 % saa käyttää liike-, toimisto- tai työtiloihin. Suurin sallittu kerrosluku on II. Väestönsuoja-, kiinteistö-, tekniset-, jätehuolto- ja kierrätystä tms. palvelevat tilat sekä kaavassa mainitut kaksipaikkaiset autotallit saadaan rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Rakennukset on sijoitettava Nuottaniementien suuntaisesti alueen länsireunalle siten, että yhtenäinen rakennusmassa saa olla korkeintaan 35 metriä pitkä. Rakennusten väliin tulee jättää pihakäytävä tontilta Nuottaniementielle. Rakennusten asuintilojen lattiatason on oltava 50 cm Nuottaniementien tasausviivan yläpuolella. Kaavassa on merkintä likimääräisestä maanpinnan korkeusasemasta.

77 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 77 / 110 Kaavaan on merkitty puilla ja pensailla tiiviisti istutettavat alueen osat. Istutettavan alueen osalla sijaitsevat isoimmat ja hyväkuntoisimmat puut tulee pyrkiä säilyttämään. Leikki- ja oleskelutilat on ympäröitävä suojaistutuksilla. Autopaikkoja on rakennettava yksi autopaikka / 70 k-m 2 tai kuitenkin vähintään 1,5 autopaikkaa / asunto. Autopaikat on rakennettava niille osoitetulle pysäköimispaikalle. Kaksipaikkaisen autotallin saa rakentaa Nuottaniementien suuntaisen rakennusmassan pohjoisimman ja eteläisimmän asunnon jatkeeksi. Vähintään 80 %:lle autopaikoista on rakennettava autokatos tai talli. Autopaikkojen mitoitukseen ei lasketa kaavassa mainittua lisärakennusoikeutta. Autojen pysäköintiin tarkoitetulle rakennusalalle saa sijoittaa jätehuoltoa ja säilytystä palvelevia rakennelmia. Nuottaniementieltä ei saa järjestää ajoneuvoliittymää tontille. Nuottaniementien puoleisten asuinrakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 dba. Nuottaniementien puolelle sijoitettavat parvekkeet tulee lasittaa. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutoksen toteuttaminen edellyttää maankäyttösopimusta, joka tullaan allekirjoittamaan ennen kuin asemakaavan muutos viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Sopimusneuvotteluista vastaa tonttiyksikkö. Perittävät maksut Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan III ja kuulutusluokkaan I. Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. NÄHTÄVÄNÄ KOKOUKSESSA Asemakaavan muutosehdotuksen kartta Asemakaavan muutosehdotuksen selostus liitteineen Kopiot alkuperäisistä mielipiteistä ja kannanotoista Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos, kannanottopyyntö

78 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 78 / Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö

79 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 79 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Haukilahti, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen Toppelund II, alue Valmistelijat / lisätiedot: Rouhiainen Liisa, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen 1 hyväksyy päivätyn ja muutetun Toppelund II- Toppelund II asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6683, joka käsittää korttelin tontin 5. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. 2 ilmoittaa kaavamuutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppusumman, 800 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 466,66 euroa asemakaavan hyväksymisen jälkeen sekä tonttijaon muutoksen kustannukset 800 euroa eli yhteensä 2066,66 euroa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Näkymäkuvat alueesta Oheismateriaali Selostus - ajantasa-asemakaava - kaavamuutos - kaavamääräykset - tapahtumaluettelo - näkymäkuvat Tavoitteena on mahdollistaa korttelin tontin 5 jakaminen kahdeksi tontiksi, samalla nostetaan alueen rakennusoikeutta 200 k-m 2.

80 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 80 / 110 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Toppelund II, asemakaavan muutos Toppelund II detaljplaneändring, piirustus nro 6683, käsittää korttelin tontin 5, 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. Vireilletulo Asemakaavan muutos vireilletulosta on ilmoitettu valmisteluaineiston tiedottamisen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty asemakaavaselostuksessa. Alueen kuvaus Muutoksen alue on rakentamaton tontti Hietaniemenkujan ja Hietaniementien risteyksessä. Lähialue on tiivistä ja vehreää pientaloaluetta. Osa merenrannasta on puistona. Muutoksen alue rajoittuu pohjoisesta Toppelundinpuistoon, jossa on I-maailmansodan linnoituslaitteita. Voimassa oleva maakunta-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Kaava sai lainvoiman Alueella on Espoon eteläosien yleiskaavassa merkitty asuinalueeksi.

81 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 81 / 110 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Toppelund II asemakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Voimassa olevan asemakaavan mukaan muutoksen alue on erillispientalojen korttelialuetta (AO-2), alueelle saa rakentaa kaksi asuntoa tontille, rakennusoikeus on 300 k-m 2. Rakennuksen kerrosluku on (½I½). Hietaniemenkujaan ja Hietaniemenkatuun rajautuville tontin reunoille on osoitettu istutettava alueenosa. Autopaikkoja alueelle on rakennettava 2/asunto, pääasiallisesti maanpäällistä kellaria ei saa rakentaa kaksi tai useampi kerroksisiin rakennusiin. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Muutosehdotus oli nähtävillä Nähtävilläolon aikana muutoksesta ei jätetty muistutuksia. Muutoksesta ei saatu lausuntoja. Tonttiyksikkö toteaa kannanotossaan, että kaava ei edellytä maankäyttösopimusta. Kaavamuutoksen asiakirjoihin ei ole tehty tarkistuksia. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan korttelin tontin nro 5 jakaminen kahdeksi tontiksi ja nostetaan alueen rakennusoikeutta 200 k-m 2. Osa alueesta on merenrannan tulvariskialuetta. Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen (27 ) mukaan rakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 3,0 metriä keskivedenpintaa korkeammalla, kun rakennetaan meren rannalle. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n m 2. Sitovan tonttiajon mukaan alueelle muodostuu tontit 10 (n.1150 m 2 ) ja 11 (n.1115 m 2 ). Muutosalueen kokonaiskerrosala on 500 k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0,22. Asemakaavan muutoksen johdosta alueen kokonaisrakennesokeus kasvaa 200 k-m 2. Alueen asuntojen lukumäärä ei nouse muutoksen johdosta. Korttelialue Erillispientalojen korttelialue (AO-1), jossa kullekin tontille saa rakentaa yhden asunnon. Rakentamisen suurin sallittu kerrosluku on 2.

82 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 82 / 110 Kaavamuutoksessa on sitova tonttijako. Alueesta muodostuu kaksi tonttia joiden molempien rakennusoikeus on 250 k-m 2, kummallekin muodostuvalle tontille saa rakentaa yhden asunnon. Autopaikkamääräys: 2 autopaikkaa / asunto. Alue sijaitsee merenrannan tulvariskialueella. Maanalaisiin tiloihin johtavien ajoluiskien alkujen reunoineen on lähdettävä vähintään tasolta +3.0 tasolta. Rakentamisessa on varauduttava tulvavaaraan asianmukaisin toimenpitein. Sopimusneuvottelut Muutoksella ei muodostu tarvetta maankäyttösopimukselle. Perittävät maksut Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan II ja kuulutusluokkaan I. Tonttijaon muutoksen laatimiskulu 800 euroa. Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Asemakaavan hyväksymisen jälkeen peritään asemakaan muutoksen laatimiskulujen sekä kuulutuskustannusten loppuosa ja tonttijaon muutoksen laatimiskulut. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Toppelund II asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Toppelund II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6683, joka käsittää korttelia tontin 4, 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. 3

83 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 83 / 110 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Toppelund II asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Toppelund II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6683, joka käsittää korttelia tontin 4, 14 kaupunginosassa (Haukilahti), alue Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: HakijaOte ilman liitteitä: Hakija - Ote liitteineen: uudenmaan ELY - Toimenpiteitä varten: Laskutus Tekninen ja ympäristötoimi talousyksikkö - Kuulutus hyväksymisestä sekä lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen. - Ote liitteineen: Uudenmaanliitto, voimaantulon jälkeen.

84 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 84 / / / Espoon keskus ja Muurala, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ) Pappilanmäki, alue Valmistelijat / lisätiedot: Antti Uusitupa, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Pappilanmäen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue hyväksyy päivätyn ja muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Pappilanmäki-Prästbacka, piirustusnumero 6680, joka käsittää korttelin sekä erityis-, virkistys- ja katualueet 47. kaupunginosassa sekä virkistys- ja katualueet 40. kaupunginosassa, alue ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 880 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 500 euroa, eli yhteensä 1380 euroa, asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Liitteet Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti i 16 lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Oheismateriaali Tapahtumaluettelo Kaavamääräykset Kaava Ajantasa Havainnekuva

85 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 85 / 110 Kaavamuutoksella mahdollistetaan Espoon siunauskappelin laajennuksen rakentaminen, lisätään rakennusoikeutta yleisten rakennusten korttelialueella, ja alueen rakennushistorialliset, maiseman ja luonnonarvot säilytetään. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Pappilanmäki-Prästbacka, asemakaavan muutosehdotus, käsittää korttelin 47186, sekä erityis- (hautausmaa), katu- ja puistoaluetta 47. kaupunginosassa (Muurala) sekä katu- ja puistoaluetta 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus