Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / / Laajalahti, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Ruukinranta-Tarvaspää, alue , pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Anttila Jukka, puh. (09) Pennanen Tarja, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 päättää keskustelun ja esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta tavoitteet Ruukinranta-Tarvaspää asemakaavalle: 1.1 Alueelle osoitetaan korkeintaan kaksikerroksista tiivistä ja matalaa lisä- ja täydennysrakentamista 1.2 Alueen liikenneratkaisuissa huomioidaan ja sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden edut ja tarpeet, että myös lähiympäristön seudulliset tavoitteet. Alueen kokoojakatu suunnitellaan niin, että se ei houkuttele läpiajoon eikä korkeisiin nopeuksiin. 1.3 Alueen merkittävät historialliset arvot ja luonnonarvot pyritään säilyttämään ja suojelemaan tarvittavissa määrin. 1.4 Rantaraitti linjataan maisemaan sovitettuna merenrannan ja asutuksen väliselle alueelle. 1.5 Luonnosvaiheessa esitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja mm. rakentamistehokkuuden, katulinjausten ja suojelumääräysten suhteen. Kaavaehdotus laaditaan vaihtoehdoista saadun palautteen ja tarkempien selvitysten perusteella. 2 järjestää asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista asukastilaisuuden nähtävillä olon aikana ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Harriet Klarin ja jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. - havainnekuva 1 - havainnekuva 2 Ruukinranta-Tarvaspään asemakaavan tavoitteena on alueen historialliset, rakennustaiteelliset ja luontoarvot huomioonottava hallittu täydentäminen pientalorakentamisella. Uutta rakennusoikeutta osoitetaan n k-m2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Asemakaava on tullut vireille kaavoituskatsauksessa vuonna Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty Kaavatilanne Alue on asemakaavoittamaton. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Alueen kuvaus

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 Suunnittelualue sijaitsee Laajalahden, Turunväylän ja Kehä I:n välissä. Alueella on 69 asuntoa, 217 asukasta ja sen pinta-ala on noin 3 km2. Rakennettu kerrosala on noin m2. Alue on rakentunut sadan vuoden aikana vehreäksi omakotialueeksi. Pääpaino rakentamisessa on ollut 1900-luvun alkuvuosikymmeninä ja vuoden 1990 jälkeen. Alue on Espoon oloissa harvinaisuus: juuri missään muualla ei ole yhdellä alueella näin paljon muinaismuistoja, historiallisia rakennuksia ja luontokohteita kuin Ruukinranta-Tarvaspäässä. Täydennysrakentamisen määrää rajoittaa runsaiden suojelukohteiden tai - alueiden määrän ohella suojavyöhykkeiden suhteellinen laajuus, joita tarvitaan Turunväylän ja Kehä I:n varsille. Tulvakorkeuden alapuolelle jäävät, rakennettaviksi osoitetut alueet tulee korottaa vähintään tasoon +2.6 mpy. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Asemakaava-alueelle on esitetty kaksi päävaihtoehtoa, ve1 ja ve2. Vaihtoehdossa ve1 rakentamattomille suurille tonteille (pääosin Helsingin kaupungin maille) on esitetty rivitalorakentamista tehokkuudella 0,3 ja kaikkialle muualle pientalorakentamista tehokkuudella 0,25. Vaihtoehdossa ve2 on esitetty koko alueelle pientalorakentamista tehokkuudella 0,25. Helsingin kaupungin maille on esitetty pientaloja pihapiirejä muodostaviin kortteleihin, jotka voidaan toteuttaa yhtiömuotoisina. Rivitaloja ei sallita. Tavoitteena on yhdistää vaihtoehtojen ve1 ja ve2 katulinjauksista, korttelitehokkuuksista, rakennustyypeistä ja rakennusten suojelutavasta vaihtoehtojen parhaat ominaisuudet. Rakennussuojelu Molemmissa vaihtoehdoissa on suojeltu arvokkaimmat kohteet, Villa Elfvikin ja Gallen-Kallelan museon rakennukset. Vaihtoehdossa ve1 on suojeltaviksi merkitty kaikki ne rakennukset, jotka tehdyissä selvityksissä on esitetty suojeltaviksi (26 kpl). Vaihtoehdossa ve2 suojeltavaksi esitetyistä rakennuksista on merkitty suojeltaviksi vain arvokkaimmat ja suhteellisen hyväkuntoiset. Lopuille suojeltaviksi esitetyille rakennuksille on merkitty suojelusuositus niin, että jos rakennus puretaan, sen rakennusoikeus voidaan käyttää vain rakentamalla tilalle vastaavan kokoinen ja muotoinen rakennus. Luonnonsuojelu

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 Laajalahden Natura-luonnonsuojelualue sijoittuu kaava-alueen eteläosan vesialueelle ja virkistysalueelle. Kaava-alueelle tehdään Natura-arviointi. Villa Elfvikin lähistön metsät kuuluvat Ympäristöministeriön vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Tällä alueella on myös vaarantuneeksi luokitellun keltamataran kasvupaikka ja kalliomännikkö, joka on metsälain mukainen tärkeä elinympäristö. Villa Elfvikin eteläpuolella olevilla kahdella kalliolammikolla on havaittu erityissuojeltua Eteläntytönkorentoa, jonka elinpaikat tulee säilyttää sellaisinaan. Alueella on kaksi asuinrakennusta, jotka ovat lepakoiden lepopaikkoja ja lain mukaan suojeltavia kohteita. Samoja rakennuksia esitetään suojeltaviksi myös rakennushistoriallisista syistä. Tehdyssä luontoselvityksessä on suositeltu myös lepakoiden kulkureittien ja saalistusalueiden säilyttämistä. Olemassa olevan pientalorakenteen keskellä oleva rakentamaton lehtoalue on selvityksessä suositeltu säilytettäväksi mahdollisuuksien mukaan. Kaavaluonnoksessa alue on merkitty pientaloalueeksi. Muinaismuistot Muinaismuistolailla suojellut maa- ja merilinnoitukseen kuuluvat linnoituslaitteet sijaitsevat Turunväylän suojaviheralueella ja Villa Elfvikin ympäristön lähivirkistysalueella, jonne sijoittuu myös muinaismuistolailla suojeltu Bredvikin keskiaikaisen kylän tontti. Rantaraitti Rantaraitti on osoitettu kulkemaan mahdollisimman rannassa Helsingin rajalle asti. Asemakaavaa varten on tutkittu useita vaihtoehtoisia linjauksia, joista asemakaavaan esitetään suurelta osin luonnonpolkutyyppistä vaihtoehtoa (pitkospuut, laiturit ja sillat). Pyörärantaraitti on suunniteltu kulkevan kauempana merestä ja osittain myös katuverkon ajoradalla. Gallen-Kallelan museoalueen osalle rantaraitti on jo suunniteltu Teknisessä keskuksessa. Liikenne Alueen pääliikenneverkko muodostuu Kehä I:stä ja Turunväylästä. Kaavaalueelle on suunniteltu kolme eritasoliittymää. Leppäsolmu ja Vermonsolmu on jo toteutettu. Laajalahdensolmu, joka sijaitsee Kehä I:llä Turvesuontien liittymän kohdalla, on vasta suunnitteluvaiheessa. Lisäksi Kehä I:n yli on suunniteltu Kurkijoentien risteyssilta, joka yhdistää Laajalahden (Kurkijoentien) ja Ruukinrannan (Laatokantien) toisiinsa. Kehä I on kaava-alueen kohdalla erikoiskuljetusten reitti. Kehä I:n ja Turunväylän ratkaisut perustuvat tehtyihin tiesuunnitelmiin. Lisäksi alueelle on suunniteltu kokoojakatuyhteys Kurkijoentien risteyssillalta Vermonsolmuun. Vuoden 2030 liikenne-ennusteen mukaan Turunväylän liikennemäärä on noin ajon/vrk, Kehä I:n noin ajon/vrk, kokoojakatuyhteyden noin ajon/vrk.

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 Vaihtoehdossa ve1 katuverkko on muodostettu nykytilanteesta välttämättömiltä osin kehitettynä, ja se perustuu rivitalorakentamiseen keskeisellä alueella. Kokoojakatuyhteys kulkee nykytilannetta mukaillen Laatokantien, Ruukirannantien ja Joel Rundtin tien kautta. Lisäksi vaihtoehdossa esitetään rakennettavaksi kahta uutta tonttikatua (Ruukinrannankuja ja Iisakinkuja). Vaihtoehdossa ve2 Laatokantien kokoojakatu johdetaan keskeisesti alueen läpi. Tässä vaihtoehdossa on esitetty uusien rakennettavien tonttikatujen Ruukinrannankujan ja Iisakinkujan lisäksi myös uutta katua Ruukinrannantien ja Joel Rundtintien yhteyteen, kadulla on mahdollistettu neljän uuden tontin muodostaminen. Lisäksi Ruukinrannantie ja Joel Rundtin tie toimivat kokonaan tonttikatuina. Kehä I:n ja Turunväylän lisäksi joukkoliikenteen liikennöinti on mahdollistettu kokoojakadulla. Kokoojakadun bussipysäkit on suunniteltu ajoradalla oleviksi hidastepysäkeiksi. Alue on hyvin saavutettavissa pyörällä. Pyöräilyn laatukäytävät on suunniteltu sekä Kehä I:n viereen että alueen läpi kulkevana itälänsisuuntaisena yhteytenä, joka yhdistää mm. Helsingistä suunnitellun laatureitin Leppävaaraan ja Kehä I:n laatureittiin. Alueen läpi on suunniteltu pyöräilyn rantaraittiyhteyttä, joka kulkisi paikoin ajoradalla, kuten Ville Vallgrenin tiellä. Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueelle on tehty alustava meluselvitys (Sito, ). Selvityksen mukaan ennustetilanteessa vuonna 2030 lähellä Turunväylää ja Kehä I:stä melutasot nousevat niin korkeiksi, että teiden läheisyyteen ei suositella asuinrakentamista. Asuinalueiden suojaamiseksi melulta tarvitaan lisää meluesteitä, kuten meluaitoja. Kaavan ehdotusvaiheessa tutkitaan tarkemmin melusuojaus. Kehä I ja Turunväylä vaikuttaa erityisesti kyseisten teiden reuna-alueiden ilmanlaatuun. Reuna-alueilla asuntojen oleskelualueet tulee sijoittaa mahdollisimman kauas vilkkaasti liikennöidystä teistä. Myös uudisrakennusten ilmanoton sijoituksella pystytään vaikuttamaan rakennusten sisäilman laatuun. Liikenteen aiheuttamien päästöjen vaikutus täytyy erityisesti huomioida Gallen-Kallelan tien itäisessä asuinkorttelissa, joka on lähimpänä Turunväylää. Liikenteen vaikutukset ilmanlaatuun selvitetään tarkemmin ehdotusvaiheessa. Venesatama Venesatama esitetään säilytettäväksi nykyisessä laajuudessaan. Sen laajentaminen toisi alueelle runsaasti ulkopuolista liikennettä ja vaatisi paljon tilaa mm. autopaikkoja ja veneiden talvisäilytystä varten. Esitetyt mielipiteet

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 Tiedoksi Asemakaavahanke on herättänyt alueella suurta mielenkiintoa jo pian sen vireilletulon jälkeen ja siihen liittyen on esitetty useita mielipiteitä, kannanottoja ja adresseja ennen kaavan nähtävilläoloa. Osassa kannanottoja viitataan edellisen valmistelijan tekemään, keskeneräiseen kaavaluonnokseen, jota on sittemmin jo muutettu. Mielipiteissä ja adresseissa otetaan kantaa mm. rantaraittiin, rakentamistehokkuuksiin, rakennussuojeluun, katujen linjauksiin ja nimiin. Nähtävänä kokouksessa: - Rantaraittiselvitys - Vanhojen huviloiden arvotusselvitys - Luontoselvitys

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7