PT-TALON JA YMPÄRISTÖN Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS PT-TALON JA YMPÄRISTÖN Asemakaavan muutos KAAVASELOSTUS Ilmakuva kaavamuutosalueesta ( BLOM 2014). KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima

2 1 PT-TALON JA YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee II kaupunginosan korttelien 19 ja 27 osia sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu II kaupunginosan korttelien 19 ja 27 osia sekä katualueita. Kaavoitusohjelman työ nro 1706 Kaava-alueen likimääräinen sijainti Joensuu Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

3 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT ALUEVARAUKSET Korttelialueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan sekä kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Yritysvaikutusten arviointi Muut vaikutukset TOTEUTUS SUUNNITTELUVAIHEET TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LIITTEET 1. Asemakaavaehdotus 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä niihin annetut vastineet 4. PT-talon kohdekortti Joensuun keskustan osayleiskaavan kulttuuri- ja rakennushistoriallisesta selvityksestä 5. Kirkkokadun miljöökohdekortti Joensuun keskustan osayleiskaavan kulttuuri- ja rakennushistoriallisesta selvityksestä 6. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä niihin annetut vastineet 7. Havainnekuvia kaavaratkaisusta

4 3 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli, Joensuun Pysäköinti Oy ja YIT Oyj ovat hakeneet yhteistä asemakaavan muutosta. Hakijoiden tavoitteena on Niskakadun molemmin puolin sijaitsevien kiinteistöjen merkittävä täydennys- ja uudisrakentaminen. As Oy Kirkkokatu 31 on liittynyt asemakaavan muutokseen mukaan vireilletulovaiheen jälkeen. Pienteollisuustalona tunnettu liikerakennus on tarkoitus purkaa. Rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt luvan rakennuksen purkamiseen. Lupa on lainvoimainen. PT-talon ja Niskaparkin kiinteistöille on tarkoitus rakentaa yleinen pysäköintilaitos ja uusia asuinkerrostaloja. Osa asumisesta on opiskelijoita varten. Uusi pysäköintilaitos palvelee sekä yleistä pysäköintiä että suunnittelualueen uudisrakentamista. Niskaparkin ja PT-talon kiinteistöjen välinen tonttijako muuttuu. Ylioppilastalon tontille on tavoitteena rakentaa kuusikerroksinen asuinkerrostalo opiskelijoita varten. As Oy Kirkkokatu 31 tavoitteena on tontin täydennysrakentaminen kuusikerroksisella kerrostalolla. Kaavahanke liittyy opiskelija-asumisen osalta Itä-Suomen yliopiston opiskelijamäärän kasvuun, kun opettajankoulutus keskittyy Joensuuhun. Asemakaavan muutosta ohjaa keskustan osayleiskaava (2012). Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta on julkaistu kunnallisissa ilmoituslehdissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa Yleisötilaisuudessa oli paikalla 20 henkeä. Kaavamuutoksen luonnos oli nähtävänä ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Asemakaavaluonnos esiteltiin yleisötilaisuudessa Tilaisuudessa oli paikalla 25 henkeä. Vireilletulo- ja luonnosvaiheessa jätetyt mielipiteet ja lausunnot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Toteuttaminen Rakennushankkeiden toteuttaminen on mahdollista heti, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman ja rakennushankkeelle on myönnetty rakennuslupa. Liite 1. Asemakaavaehdotus.

5 kt kt sp sp sp sp kt kt tuuletusritilat 3 kpl III III IV IV IV IV II III IV III I IV II I IV III I IV IV IV V III III IV IV III IV KOULUKATU NISKAKATU KIRKKOKATU VI IV I VI le VI III p-4 le 4700 VI 35 dba p-4 35 dba 8500 ik le py ik-1 al ik-1 VI VI II LPA-5 AL AL AL LIITE 1 Sivu 1 / 6

6 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LIITE 1 Sivu 2 / 6 AL LPA Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Autopaikkojen korttelialue, jolle saa rakentaa pysäköintilaitoksen m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja. 12 II 19 KIRKKOKATU 8500 VI Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Rakennusala. py-5 al Merkintä osoittaa rakennusalan, jolle saadaan rakentaa pysäköintitasoja luvun osoittama määrä Rakennusala, jolle saa rakentaa asuin-liike- ja toimistotiloja Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. ik Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleiseen rakennuksen seinään ei saa sijoittaa ikkunoita.

7 ik-1 35 dba le LIITE 1 Sivu 3 / Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleiseen rakennuksen seinään ei saa sijoittaa pääikkunoita Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 00 dba Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Istutettava alueen osa Katu. p Pysäköimispaikka. Autopaikkoja ei saa kattaa Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET: 1. Rakennusten pääasiallisina julkisivumateriaaleina on käytettävä kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia julkisivumateriaaleja. Mahdolliset elementtisaumat tulee häivyttää sauman sijoituksen tai julkisivun pintarakenteen avulla. 2. Rakennusten tulee olla massoittelultaan ja julkisivujen sommittelultaan sellaisia, että ne muodostavat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen ympäristöön sopivan kokonaisuuden. 3. Rakennusten katutasolla sijaitseviin kerroksiin ei saa sijoittaa asuntoja katualueen puolelle. Ensimmäisen kerroksen kadunpuoleisiin tiloihin saa sijoittaa toimisto- ja liiketiloja tai muita julkisivuiltaan laajasti aukotettuja tiloja. 4. Rakennuksiin saa toteuttaa aurinkopaneeleita ja viherkattoja. Pysäköintilaitoksen katolle on toteutettava kiinteistön tarvittavat leikki- ja oleskelualueet. 5. Koulukadulle avautuvat parvekkeet tulee varustaa liikennemelun vuoksi parvekelasein. 6. Leikki- ja oleskelualueille sekä muille istutettaville alueen osille on istutettava viihtyisyyttä lisääviä pieneen tilaan mahtuvia puita, kuten omenapuuta, pylväspihlajaa tai mustakuusta. Istutettavien puiden on oltava suurikokoisia taimia. 7. Kussakin kerroksessa lasketaan porrashuone- ja sisäaulatiloja kuuluvan rakennusoikeuteen 20 kerrosneliömetrin verran. 20 kerrosneliömetrin ylittävät porrashuone- ja sisäaulatilojen osat saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi, jos ne lisäävät porrasaulan viihtyisyyttä. Näille tiloille ei tarvitse varata auto- tai polkupyöräpaikkoja. Tämä määräys ei kuitenkaan koske käytävämäisiä tiloja, jotka siis lasketaan koko laajuudeltaan sisältyviksi rakennusoikeuteen.

8 LIITE 1 Sivu 4 / 6 8. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa toteuttaa: - Talotekniset tilat rakennuksen varsinaisiin kerroksiin - Asumista palvelevia yhteistiloja enintään 50 kerrosneliömetriä - rakennusoikeuden lisäksi sallituille tiloille ei tarvitse varata auto- tai polkupyöräpaikkoja 9. Talotekniset tilat saa tehdä myös varsinaisen kerroksen yläpuolelle, jos ne sijoitetaan viiden metrin päähän rakennusalan katualueen puoleisesta sivusta. Tällöin teknisten tilojen julkisivupinnan korkeus saa olla enintään kolme metriä rakennuksen julkisivun räystäslinjaa ylempänä. 10. Tonttien välisiin rajaseiniin saa tehdä ikkunoita ja aukkoja, jos sitä ei ole määräyksellä erikseen kielletty. Alueet on suunniteltava ja toteutettava siten, että rajaseiniä vastaava paloturvallisuustaso on saavutettavissa vaihtoehtoisin keinoin. Tonttirajalle sijoittuvan rakentamisen vuoksi tarpeelliset rasitteet tulee perustaa ennen rakennusluvan myöntämistä. KORTTELIA 19 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Pysäköimispaikkojen ja rakennusalan väliselle istutettavalle alueen osalle on istutettava maantasokerroksen asuntoja suojaavaa kasvillisuutta. KORTTELIA 27 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Kirkkokadun varressa rakennusten kuudes kerros on tehtävä sisäänvedettynä. Sisäänvedon on oltava syvyydeltään vähintään kaksi metriä. Sisäänvedettyä osaa saa käyttää terassi- ja parveketiloina. 2. Leikki- ja oleskelualueelle saa sijoittaa polkupyöräpysäköintiä ja enintään kuusi autopaikkaa ja niitä varten tarvittavan ajoyhteyden. Lisäksi autopaikkoja saa sijoittaa rakennuksen maantasokerrokseen pihan puolella. 3. Huoneen pääikkunoita saa ik-1 merkinnästä huolimatta sijoittaa 5. ja 6. kerrokseen. Huoneiden pääikkunoita saa sijoittaa alempiinkin kerroksiin, jos niiden etäisyys naapuritontin rakennusalalle toteutettavaan kuusikerroksiseen rakennukseen on sellainen, että Suomen rakentamismääräyskokoelman osan G1 kohdan mukainen 45 asteen valokulma toteutuu. 4. Tontilla 11 sijaitseva muuntamo on sijoitettava asuin-, liike- ja toimistotilojen rakennusalalle maantasokerrokseen. 5. Pysäköintilaitos tulee toteuttaa niin, ettei ajoneuvojen valosta ja melusta aiheudu merkittävää haittaa asunnoille samalla tai naapuritontilla. 6. AL-korttelialueen yhteiset pihajärjestelyt on tehtävä siten, ettei aluetta aidata muualta kuin ulkorajoiltaan. HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1 m3 tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 100 m2 kohti. Viherkaton osalta viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on 2/3 edelle kirjoitetusta. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään 12 tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto.

9 LIITE 1 Sivu 5 / 6 AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Autopaikkoja on tonttia varten varattava käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: - 1 autopaikka kutakin asumisen kerrosalan 100 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin opiskelija-asumisen kerrosalan 160 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin palveluasumisen (tuettu asuminen) kerrosalan 190 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin liiketilojen kerrosalan 50 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin toimisto-, ravintola- ja kokoontumistilojen kerrosalan 70 neliömetriä kohti. Jos autopaikka sijoitetaan pysäköintilaitoksiin on osoittava: - 1 autopaikka kutakin asumisen kerrosalan 110 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin opiskelija-asumisen kerrosalan 180 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin liiketilojen kerrosalan 65 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin toimisto-, ravintola- ja kokoustilojen kerrosalan 85 neliömetriä kohti. 2. Autopaikkoja voidaan sijoittaa keskustan kehän (Suvantokatu - Koulukatu - Yläsatamakatu - Rantakatu) varressa tai sisäpuolella sijaitseviin pysäköintilaitoksiin. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Polkupyöräpaikkoja on tonttia varten varattava sisätiloihin tai katoksiin seuraavasti: - 1 polkupyöräpaikka kutakin asumisen kerrosalan 40 neliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 1 polkupyöräpaikka asuntoa kohti. - 1 polkupyöräpaikka kutakin palveluasumisen kerrosalan 80 neliömetriä kohti. - 1 polkupyöräpaikka kutakin yksityisten ja julkisten lähipalveluiden, työ- ja kokoontumistilojen, toimistotilojen ja liiketilojen kerrosalan 50 neliömetriä kohden 2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. 3. Polkupyöräpaikoilta on oltava sujuva yhteys liikenneväylille. 4. Polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen huoltotila polkupyörille, kun kyseessä on asuntojen rakentaminen.

10 LIITE 1 Sivu 6 / 6 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N2000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen Kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen Kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU II kaupunginosan korttelin 19 ja 27 osien asemakaavan muutos PT-TALO JA YMPÄRISTÖ KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Antti Rissanen II/1706 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Liisa Lampilahti

11 4 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Joensuun ruutukaavalla Kirkkokadun ja Koulukadun välisissä kortteleissa 19 ja 27. Korttelit sijaitsevat Niskakadun molemmin puolin. Ruutukaavakeskusta käsittää kaupunginosat I-IV. Vuonna 2008 koko ruutukaavan alueella oli asukasta. Vuonna 2015 väkimäärä oli , joten keskustan väkiluku on selvässä kasvussa Luonnonympäristö Alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä. Pysäköintialueella ja tonttien rajoilla kasvaa joitakin yksittäisiä puita. Kirkkokadun nelirivinen koivubulevardi rajaa suunnittelualuetta idässä. Alue on maastonmuodoltaan tasainen. Tonttien korkeusasema on metriä merenpinnan yläpuolella. Suunnittelualue ei kuulu vedenhankinnan kannalta tärkeään pohjavesialueeseen. Keskustassa pohjavesi on noin 2-3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Lähin luonnonvesi on Vuoksen vesistöön kuuluva Pielisjoki noin metrin päässä suunnittelualueesta. Kaava-alue sijaitsee savi- ja silttipitoisella maaperä-alueella (Havetec 1984). Kerrostalojen rakentaminen edellyttää useimmiten tukipaaluperustuksia. Suunnittelualueelle soveltuva perustamistapa tulee kuitenkin selvittää tarkemmin rakennushankkeen yhteydessä Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakennettua ympäristöä. Koulukadun ja Niskakadun kulmassa sijaitsee asfaltoitu pysäköintikenttä. istutetut lehtipuut ja pensaat sekä metallirakenteinen aita rajaavat ja jakavat pysäköintikenttää pienempiin osiin. Viereisellä kiinteistöllä Kirkkokadun ja Niskakadun kulmassa sijaitsee PT-talona tunnettu kaksikerroksinen liikerakennus. PT-talo on 1957 valmistunut arkkitehti Kaj Michaelin suunnittelema kauppiastavaratalo. Rakennus on lajityypissään Suomen ensimmäisiä rakennuksia. Kaupunki laaditutti Joensuun keskustan osayleiskaavan (2o12) laatimisen yhteydessä laajan rakennus- ja kulttuurihistoriallisen selvityksen keskusta-alueesta. Selvityksessä todettiin, että PT-talolla on rakennusja kulttuurihistoriallisia arvoja.

12 Osayleiskaavassa ratkaistiin koko ruutukaavakeskustan rakennussuojelukohteet lukuun ottamatta Vanhan Jokelan kiinteistöä. PT-taloa ei suojeltu osayleiskaavassa. Ratkaisuun olla suojelematta rakennusta vaikutti moni seikka. Taustalla oli muun muassa keskustan rakennussuojelukohteiden muodostama kokonaisuus, rakennuksen omistajaan näkemys asiasta, rakennuksen kunto ja muut ominaisuudet, kiinteistön täydennysrakentamismahdollisuudet ja kaupungin oma harkinta mahdolliseen suojeluun liittyvistä taloudellisista vastuista. Keskustan osayleiskaavapäätökseen sisältyvä suojeluratkaisu on kokonaisuus. Yksittäisten kohteiden irrottaminen kokonaisuudesta ja ratkaiseminen toisin asettaisi kaikki osayleiskaavan suojelukohteet kyseenalaisiksi ja väistämättä uudelleenarvioinnin kohteeksi. Kaupunki on nimenomaisesti halunnut ratkaista suojelun kokonaisuutena, että voitaisiin toimia johdonmukaisesti, ennakoitavasti ja luotettavasti. Tämä on erittäin tärkeää kiinteistönomistajien ja muiden oikeudenomistajien kannalta. Niskakadun pohjoispuolella sijaitsee Ylioppilastalon tontti. Kiinteistöllä on nelikerroksisia asuin- ja liikerakennuksia. Maantasokerroksessa on liiketiloja lähinnä Niskakadun puoleisissa tiloissa. Kerrostalot on rakennettu ja 80-luvuilla. Kirkkokadun varressa sijaitsee As Oy Kirkkokatu 31. Kiinteistöllä sijaitsee 60-luvun alussa rakennettu vaalea kolmikerroksinen asuinrakennus. Rakennus rajaa Kirkkokadun nelirivistä koivubulevardia Maanomistus Niskaparkin kiinteistön omistaa Joensuun kaupunki. Kiinteistö on vuokrattu Joensuun Pysäköinti Oy:lle. Muuten kaavamuutosalueen tontit ovat yksityisomistuksessa. Katualueet omistaa kaupunki. 1.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava. Kaava on laadittu useassa eri vaiheessa, joista viimeisin, neljäs vaihe, on vahvistettu Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Kaava-alue sivuaa valtakunnallisesti arvokasta Kirkkokadun kulttuuriympäristöä.

13 6 Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheesta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti valkoisella ympyrällä. Keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaava (2012) on saanut lainvoiman Kaava ohjaa asemakaavojen laatimista alueellaan. Suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C) ja pysäköintilaitosten alueeksi (LPA). Korttelitehokkuusluku on 2,0 3,5 ja kerrosluku 6. Eteläisempää korttelia voi merkittävästi täydentää ja tiivistää (ke-täyd). Suunnittelualueella ei ole rakennussuojelukohteita. Keskustan osayleiskaava, kaavamuutos rajattu valkoisella Asemakaava Alueen voimassa oleva asemakaava on peräisin 1980-luvun alkupuolelta. Niskaparkin tontti on pysäköintilaitosten aluetta (LPA). Kerrosluku on IV. PT-talon kiinteistö on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Kerrosluku on III ja tehokkuusluku 1,0. Ylioppilastalon tontti on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL-6). Kerrosluku on III-IV ja tonttitehokkuus 1,12. As Oy Kirkkokatu 31 tontti on myös asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Tontin kerrosluku on III ja tonttitehokkuus 0,75.

14 7 Asemakaavaote. Kaavamuutosalueen rajaus mustalla. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakennepalveluiden laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Rakennuskiellot Suunnittelualueen kiinteistöt eivät ole rakennuskiellossa. Joensuun kaupungin strategia Rajaton tulevaisuus Joensuun kaupungin strategia Rajaton tulevaisuus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Strategia on tarkistettu toukokuussa Joensuun keskustan osayleiskaava, kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys (Pekka Piiparinen 2011) Selvitys on laadittu Joensuun keskustan osayleiskaavan taustaaineistoksi. Selvityksessä Pienteollisuustalo on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. PT-taloa ei merkitty suojelukohteeksi osayleiskaavassa. Kirkkokatu on mainittu selvityksessä arvokkaana miljöökohteena. Molempien kohteiden kohdekortit ovat selostuksen liitteinä 4 ja 5. Joensuun keskustan osayleiskaava, kaupunkikuvaselvitys (Ramboll Oy 2012) Kaupunkikuvaselvitys on laadittu keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä. Selvityksessä on analysoitu kaupunkikuvan kannalta merkittävät aluejulkisivut, reunavyöhykkeet, näkymät, maamerkit sekä maisemarakenteen ominaispiirteet. Suunnittelualue rajautuu Kirkkokatuun, joka on merkitty ensimmäiseen luokkaan puistokatujen arvoluokituksessa. Pitkä kirkolta toiselle avautuva näkymä on Joensuun ruutukaavakeskustassa merkittävä.

15 8 Ote kaupunkikuvaselvityksestä. Suunnittelualue on rajattu mustalla. Joensuun keskustan liikennesuunnitelma (Jarmo Tihmala 2012) Ruutukaavakeskustaa käsittelevä liikennesuunnitelma on laadittu keskustan osayleiskaavan osaselvitystyönä. Suunnitelmassa on kartoitettu keskustan liikennejärjestelmän kehittämismalleja. Mallien pohjalta on muodostettu periaatteet ja toimenpiteet, joilla keskustan liikenteellisiä olosuhteita voidaan parantaa. Koulukatu on luokiteltu suunnitelmassa pääkaduksi. Koulukadun ja Niskakadun liittymässä tullee muutoksia, jotka edistävät Koulukadun pääkatumaista luonnetta. Joensuun keskustan meluselvitys (Ramboll Oy 2012) Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu pääkatuverkoston meluselvitys. Meluselvityksessä on tarkasteltu keskustan pääkadut, kuten Koulukatu. Koulukadun vaikutus on huomioitava asemakaavassa. Melutilanne v Suunnittelualue mustalla rajauksella. Yläosassa Koulukatu.

16 9 Joensuun keskusta osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus (Helena Haakana 2012) Lepakkokartoitus on tehty Joensuun keskustan osayleiskaavaa varten. Suunnittelualueelta ei tehty havaintoja. Lähimmät lepakkohavainnot olivat Pielisjoen rantapuistovyöhykkeeltä. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähiympäristössä on voimassa asemakaavoja eri ajoilta. Keskustan liikennesuunnitelmaa on tarkennettu II kaupunginosan katujen ja liikenteen yleissuunnitelmalla. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Joensuun Kauppatorin ja sitä ympäröivien katujen yleissuunnitelman Muitakin keskusta-alueen katuja koskevia suunnitelmia ollaan laatimassa tai tarkistamassa mm. Niskakadun ja Koulukadun liittymän muutostarpeita. PT-talon purkamislupa Rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt luvan rakennuksen purkamiseen ( 96). Lupapäätös on lainvoimainen 2 TAVOITTEET 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutos on käynnistynyt Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin, Joensuun Pysäköinti Oy:n ja YIT Oyj:n yhteisestä hakemuksesta kesällä As Oy Kirkkokatu 31 on liittynyt asemakaavan muutokseen mukaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon jälkeen syksyllä Kaikkien hakijoiden yhteisenä tavoitteena on suunnittelualueen merkittävä täydennys- ja uudisrakentaminen. Pienteollisuustalona tunnettu liikerakennus on tarkoitus purkaa. PT-talon ja Niskaparkin kiinteistöille on tarkoitus rakentaa yleinen pysäköintilaitos ja uusia kuusikerroksisia asuinkerrostaloja. Osa asumisesta on opiskelijoita varten. Uusi pysäköintilaitos palvelee sekä yleistä pysäköintiä että suunnittelualueen uudisrakentamista. Niskakadun toisella puolella sijaitsee Ylioppilastalon kiinteistö. Joensuun Elli tavoittelee tontille uuden kuusikerroksisen asuinkerrostalon rakentamista opiskelijoita varten. Tontin nykyinen rakennuskanta säilyy. Uudisrakennus sijoittuu tontin takaosaan, nykyisten rakennusten taakse. Ylioppilastalon kiinteistön rajanaapurina on As Oy Kirkkokatu 31. Myös As Oy Kirkkokatu 31:n tavoitteena on mahdollistaa uusi kuusikerroksinen asuinkerrostalo tontin takaosaan. Tontin nykyinen Kirkkokadun varressa sijaitseva kolmikerroksinen asuinrakennus säilyy.

17 Kaavahanke liittyy opiskelija-asumisen osalta Itä-Suomen yliopiston opiskelijamäärän kasvuun opettajankoulutuksen keskittyessä Joensuuhun ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia Joensuun kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian ( 104). Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta. Strategiaan sisältyy 16 päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty 1) yritysystävällisyys, 2) vetovoima, 3) hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja 4) toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen.

18 11 Strategian toteuttamisohjelmat Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-20). Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, jotka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt , sekä valtuuston hyväksymä Joensuun ilmasto-ohjelma. Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-20 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen. Kaupunkirakennelautakunnan keskeiset tavoitteet vuosille : Laaditaan toimenpideohjelma Symmetrisen kaupungin kehitysvision toteuttamiseksi Kaupunkikeskuksen ympäristöä parannetaan Kaupunkikeskuksen liikenneolosuhteita parannetaan ja vahvistetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia Kehitetään elinvoimaisia taajamia ja kyliä Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä sekä selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti Maankäytön toteutusohjelmasta muodostuu vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen Yliopistohaaste Joensuun kaupunki on sitoutunut lisäämään opiskelija-asumista yli 700 asunnolla vuoteen 2018 mennessä (KV ). Opiskelijamäärä Joensuun kampuksella kasvaa, kun Savonlinnan opettajakoulutus siirtyy Joensuuhun. Kaavamuutoksen yhtenä tavoitteena on lisätä merkittävästi opiskelija-asumista Joensuun keskustassa.

19 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Joensuun ydinkeskustan kattavaan keskustatoimintojen alue-merkintään (C). Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnittää huomiota keskusta-alueiden erityispiirteisiin ja edistää arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymistä. Suunnittelualue rajautuu valtakunnallisesti merkittävään Kirkkokadun kokonaisuuteen. Keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaavan (2012) tavoitteena on tiivistää ja täydentää Joensuun ruutukaavakeskustaa. Kerrosluku nousee yksittäisten kaavamuutosten myötä neljän kerroksen pääsäännöstä kuuteen kerrokseen. Rakennussuojeluratkaisu Keskustan osayleiskaavassa ratkaistiin uudisrakentamisen pelisääntöjen lisäksi kattavasti ruutukaavakeskustan rakennussuojelu, lukuun ottamatta Jokelan kiinteistöä. Myös PT-talon kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot selvitettiin osayleiskaavatyön yhteydessä. Kaupunki teetti osayleiskaavaa varten laajan kulttuuri- ja rakennushistoriallisen selvityksen. Selvityksessä todettiin, että PT-talolla on rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja. PT-taloa ei suojeltu osayleiskaavassa. Ratkaisuun olla suojelematta rakennusta vaikutti moni seikka, mm. keskustan rakennussuojelukohteiden muodostama kokonaisuus, rakennuksen omistajan näkemys asiasta, rakennuksen kunto ja muut ominaisuudet, kiinteistön täydennysrakentamismahdollisuudet ja kaupungin oma harkinta mahdolliseen suojeluun liittyvistä taloudellisista vastuista. 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 3.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Kaavaratkaisu sallii kiinteistöjen merkittävän täydennys- ja uudisrakentamisen. Toteutus edellyttää, että PT-talo puretaan pois uudisrakentamisen tieltä. Valtaosa uudisrakentamisen pysäköinnistä on tehtävä alueelle valmistuvaan uuteen pysäköintilaitokseen tai muihin keskustan pysäköintilaitoksiin. PT-talon ja Niskaparkin välinen tonttijako muuttuu. Kaavaratkaisu on keskustan osayleiskaavan mukainen.

20 13 Tontti 19-5 (As Oy Kirkkokatu 31) Voimassa oleva asemakaava Asemakaavan muutos Tonttien pinta-ala 1597 m m 2 Tonttitehokkuus e = 0,75 e = 1,50 Rakennusoikeus 1198 k-m k-m 2 Kerrosluku III III + VI Tontti (Ylioppilastalo) Voimassa oleva asemakaava Asemakaavan muutos Tonttien pinta-ala 3129 m m 2 Tonttitehokkuus e = 1,12 e = 1,88 Rakennusoikeus 3504 k-m k-m 2 Kerrosluku IV IV + VI Tontti (ent. 27-3) (PT-talo) Voimassa oleva asemakaava Asemakaavan muutos Tonttien pinta-ala 3174 m m 2 Tonttitehokkuus e = 1,0 e = 2,74 Rakennusoikeus 3174 k-m k-m 2 Kerrosluku III VI Tontti (ent. 27-8) (Niskaparkki) Voimassa oleva asemakaava Asemakaavan muutos Tonttien pinta-ala 3124 m m 2 Tonttitehokkuus - e = 1,47 Rakennusoikeus k-m 2 Kerrosluku IV VI

21 14 Havainnekuva suunnittelukohteesta koillisesta. Uudet rakennusmassat esitetty keltaisella. Niskaparkin pysäköintilaitos vaaleanpunaisella. Ajoyhteys laitokseen on Niskakadulta. 3.2 ALUEVARAUKSET Korttelialueet LPA-5 Niskaparkin tontti on autopaikkojen korttelialuetta, jolle saa rakentaa viisitasoisen pysäköintilaitoksen (LPA-5). Tontin Koulu- ja Niskakadun puoleisilla sivuilla on rakennusala, jolle saa sijoittaa kuusikerroksisia asuin-, liike- ja toimistorakennuksia 4700 kerrosneliömetriä. Rakennusalan eteläpäätyyn ei saa sijoittaa ikkunoita, jolloin eteläiselle naapuritontille jää mahdollisuus tontin myöhempään täydennys- tai uudisrakentamiseen. Ratkaisu mahdollistaa rakentamisen tontin rajaan asti kiinni. Rakennuksen maantasokerrokseen on sijoitettava nykyinen tontilla sijaitseva puistomuuntamo. Tontin takaosaan saa sijoittaa viisitasoisen pysäköintilaitoksen. Ajoyhteys laitokseen on Niskakadun kautta. Kiinteistön oleskelu- ja leikkialueet on tehtävä pysäköintilaitoksen katolle. AL Suunnittelualueen muut korttelialueet ovat asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL).

22 Kortteli 19 Kaavaratkaisu mahdollistaa molemmilla korttelin 19 tonteilla uuden kuusikerroksisen kerrostalon rakentamisen tontin takaosaan. Uudisrakennukset sijoittuvat selät vastakkain toisiinsa kiinni, jolloin molempien rakennusten asunnot aukeavat pääasiassa omalle tontille päin. Olemassa olevat rakennukset säilyvät. Pihajärjestelyihin tulee muutoksia, kun tonttien vapaa pinta-ala vähenee. Pysäköinnistä merkittävä osa on toteutettava pysäköintilaitoksiin. Kortteli Havainnekuva korttelista 27. Kaavamuutos koskee korttelin pohjoisosaa (kuvassa yläosa). PT-talo Kirkkokadun varresta on purettu. Tilalla ovat kuusikerroksiset uudisrakennusmassat. Väritys on viitteellinen. Niskaparkin tontilla on viisitasoinen pysäköintilaitos ja kadunvarressa kuusikerroksinen rakennus. Kaavaratkaisu jättää mahdollisuuden korttelin eteläosan myöhempään kehittämiseen. Esimerkki eteläosan uudistamisesta on esitetty keltaisella massoittelulla. Eteläosan muutos edellyttää omaa asemakaavamuutostaan. Korttelissa 27 AL-korttelialueen kolmelle erilliselle rakennusalalle saa tehdä kuusikerroksisia asuin-, liike- ja toimistorakennuksia. Rakennusalojen väliin jää piha, joka on oleskelua ja leikkiä varten. Pysäköinti sijoittuu pääosin pysäköintilaitoksiin. Murto-osa pysäköinnistä on mahdollista tehdä tontin puolelle rakennusten maantaso-kerrokseen sekä piha-alueelle. Myös polkupyöräpysäköintiä saa tehdä piha-alueelle. AL-alueen sisäisiä pihajärjestelyjä ei saa aidata, vaan korttelialue on aidattavissa vain ulkorajoiltaan. Ratkaisu mahdollistaa AL-alueen mahdollisen myöhemmän tonttijaon, mutta samalla se takaa alueen tärkeät yhteisjärjestelyt. Kirkkokadun varren eteläiseen päätyyn saa tehdä asuinhuoneen pääikkunoita, jos Suomen rakennusmääräyskokoelman 45 asteen valoisuussääntö täyttyy. Rakmk:n osan G1 kohdan mukaan asuinhuoneen pääikkunan edessä on oltava etäisyyttä vastapäiseen rakennukseen saman verran kuin vastapäisen rakennuksen korkeuskin asuinhuoneen lattiatasolta mitattuna on.

23 Käytännössä asuinhuoneiden pääikkunoita voi tehdä vain kahteen ylimpään kerrokseen, jos rakennus sijoitetaan Kirkkokadun varressa aivan rakennusalan eteläiseen rajaan kiinni. Mitä enemmän rakennusta vetää sisemmäksi tontin suunnassa, sitä alemmista kerroksista pääikkunoita voi eteläiseen päätyyn tehdä. Ratkaisussa on varauduttu siihen, että myös eteläiselle naapurille, kiinteistölle , jätetään mahdollisuus keskustan oyk:n mukaiseen täydennys- tai uudisrakentamiseen. Kaavaratkaisun lähtökohtana on pidetty, että nykyistä rakennusalaa voidaan korottaa 6. kerroksen pääsäännön mukaan. 16 Korttelin 27 AL-alueen eteläpäädyn havainnekuva. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon keskustan osayleiskaavan täydennys- ja uudisrakentamistavoitteet myös eteläisen naapurin kiinteistöllä.

24 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan sekä kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin Kaavaratkaisu muuttaa merkittävästi Niskakadun eteläpuolista maisemaa Kirkkokadun ja Koulukadun välillä. Kaupunkikuva muuttuu nykyistä keskustamaisemmaksi, kun nykyinen Niskaparkin pysäköintialue ja PT-talon tontti rakennetaan kuuden kerroksen korkuiseksi kaupunkiympäristöksi. Ruutukaavakeskustan katujulkisivu täydentyy osayleiskaavan mukaisesti. Kirkkokadun varsi kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Joensuun luterilaisen ja ortodoksisen kirkon kulttuuriympäristöön (RKY 2009). Olennaista Kirkkokadun kulttuuriympäristössä on pitkä katunäkymä koivubulevardia pitkin kirkolta kirkolle. Kirkot ovat rakennuksina merkittävimmässä roolissa, koska ne sijoittuvat Kirkkokadun molempiin päihin kadunpäätteiksi. Koivut niiden välillä muodostavat oman kokonaisuuden. Taustan koivuille ja seinämän katutilalle tekevät erikorkuiset rakennukset. Nykyisin PT-talon kiinteistön kohdalla katutilan seinämä on kahden kerroksen korkuinen. Kaavaratkaisu mahdollistaa seinämän korottamisen kuuteen kerrokseen. Katutilasta tulee intiimimpi ja huonemaisempi. Niskakadun pohjoispuolisilla rakennushankkeilla on kaupunkikuvaan vähemmän vaikutuksia. Kuusikerroksiset rakennushankkeet jäävät tonttien takaosaan keskelle korttelia, jolloin katujulkisivu säilyy ennallaan. Tonttien nykyiset kolme- ja neljäkerroksiset rakennusmassat säilyvät kadunsuuntaisissa pitkissä näkymissä ennallaan. Kaavahankkeella on vaikutuksia kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin. Ratkaisun toteutus edellyttää, että PT-talo puretaan pois uudisrakentamisen tieltä. Kirkkokadun katunäkymästä poistuu tuttu rakennus ja osa Joensuun rakennettua historiaa katoaa kaupunkikuvasta. Kaavaratkaisu koskee korttelista 27 vain korttelin pohjoisosaa. Korttelin eteläosaa voi keskustan osayleiskaavan puitteissa edelleen merkittävästi täydentää. Kaavaratkaisu säilyttää mahdollisuuden myös korttelin eteläosan myöhemmin toteutettavalle kehittämiselle Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan muutos ei käsitä varsinaista luonnonympäristöä, joten vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat vähäiset. Kaavamuutoksella ei ole nähtävissä vaikutuksia myöskään lepakoiden elinolosuhteisiin. Pysäköintikentällä sijaitseva puusto on poistettava.

25 Katuvihreä Koulu- ja Niskakadun kulmassa vähenee. Lähellä oleva Kirkkokadun nelirivinen koivubulevardi säilyy. Jos Kirkkokadun koivuja joudutaan poistamaan rakennusvaiheessa, on tilalle istutettava riittävän suuritaimisia (5-6 metrisiä) koivuja Yritysvaikutusten arviointi Rakennusaikana rakennustyöt työllistävät rakennusalan yrityksiä. Liiketilojen määrä suunnittelualueella vähenee, kun PT-talo puretaan. Uudisrakennuksiin saa kaavan mukaan sijoittaa asumisen lisäksi myös liike- ja toimistotiloja. Katutasoon katualueita vasten on sijoitettava muita kuin asuintiloja. Sijainniltaan tilat ovat luontevia pienliiketiloja tai toimistotiloja. Tilojen sijainti on keskeinen. Asukkaiden määrä lisääntyy alueella noin 350:llä ja tällä on merkittävä myönteinen vaikutus keskustan liikkeiden ja palveluiden käyttöön ja kannattavuuteen Muut vaikutukset Vaikutukset liikenteeseen Kaavaratkaisu täydentää ja tiivistää Joensuun kaupunkikeskustaa. Liikenneverkkona toimii olemassa oleva verkosto. Uusia katuja ei tarvitse rakentaa. Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikenne liikkumismuotoina vahvistuvat ja yksityisautoilu ei merkittävästi lisäänny. Pysäköinti keskitetään pääosin yhteiseen pysäköintilaitokseen, jolloin tonttien pintaalasta osa vapautuu leikkiin ja oleskeluun. Pysäköintitalon tontin autopaikkamäärän nelinkertaistuminen ja tonttiliittymän sijainti Niskakadulla vaikuttaa Niskakadun liikenteen sujuvuuteen paikallisesti. Kaupunki suunnittelee merkittäviä muutoksia Niskakatu-Koulukatu -liittymään, joilla on tarkoitus parantaa lähialueen liikenteellistä toimivuutta. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Kaavahanke on luonteeltaan täydennysrakennuskohde, joka ei lisää yhdyskuntataloudellisia kustannuksia. Kaava tukee olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, joten vaikutukset ovat positiiviset. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Kaavahanke lisää keskustan alueen väestön määrää ja tukee keskustan olemassa olevaa palvelurakennetta. Uusista asunnoista merkittävä osa varataan opiskelijoille. Tämä vahvistaa keskustan luonnetta opiskelijoiden asuinalueena. Vaikutuksen teknisenhuollon verkkoihin Tekniset verkostot ovat valmiiksi olemassa. Tonttikohtaisten verkostojen riittävyyttä ja sijaintia saatetaan joutua tarkistamaan lisärakentamisen vuoksi. Niskaparkin tontilla on nykyisin muuntamo sekä katu- ja liikennevalokeskukset. Muuntamo on sijoitettava rakennuksen maantasokerrokseen. Valokeskukset on tontin uudisrakentamisen yhteydessä sijoitettava uuteen sijaintiin.

26 Vaikutukset kaupungin strategioihin Kaavahanke on kaupungin strategioiden mukainen. Hanke tukee kaupungin keskustan elinvoimaisuutta, kun uusia asukkaita muuttaa keskustaan. Rakennettavilla opiskelija-asunnoilla vastataan yliopiston kasvamisen tuomaan haasteeseen. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutos täydentää yhdyskuntarakennetta keskustan osayleiskaavan mukaisesti TOTEUTUS Rakennushankkeille voi hakea rakennuslupaa, kun kaava on saanut lainvoiman. Kiinteistönomistaja päättää rakentamisen ajankohdasta. 5 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Kaavamuutokseen on ryhdytty Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin, Joensuun Pysäköinti Oy:n ja YIT Oyj:n yhteisestä hakemuksesta, johon As Oy Kirkkokatu 31 on myöhemmin liittynyt. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä kolme viikkoa kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksessa ja kaupungintalolla ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutosta esittelevä yleisötilaisuus pidettiin torstaina klo Ravintola Kiesan auditoriossa, osoitteessa Niskakatu 17. Tilaisuudessa oli 20 henkilöä. Kaavamuutoksesta jätettiin 8 lausuntoa sekä 6 mielipidettä. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä ja kaavoituksen vastineet niihin ovat liitteenä 3. Kaavaluonnos Kaavamuutosalue laajeni vireilletulovaiheen jälkeen. As Oy Kirkkokatu 31 päätti lokakuussa 2016 liittyä mukaan asemakaavan muutokseen. Kaavan nimi muutettiin muotoon PT-talon ja ympäristön asemakaavan muutos.

27 Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksessa ja kaupungintalolla ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavaluonnoksen yleisötilaisuus pidettiin Tilaisuudessa oli paikalla 25 henkilöä. Kaavaluonnoksesta jätettiin 8 lausuntoa ja 5 mielipidettä. Yhteenveto palautteesta vastineineen on liitteenä 6. Kaavaehdotus Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen asettamisesta virallisesti nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee keväällä Kaava-asiakirjojen laatiminen Kaavan laatija: Antti Rissanen Kartat: Liisa Lampilahti 20

28 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 167 Joensuu Täyttämispvm Kaavan nimi PT-talo ja ympäristö Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,1705 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,1705 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,83 0, A yhteensä 0, , ,14 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä -0, T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, , ,21 0, E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

29 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,83 0, A yhteensä 0, , ,14 0, AL 0, , ,14 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä -0, K -0, T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, , ,21 0, Kadut 0, ,5 LPA-5 0, , ,47 0, E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

30 HANKEKORTTI Sivu 1 / 2 PT-TALO JA YMPÄRISTÖ 1706 K A U P U N K I R A K E N N E P A L V E L U T Kohteen sijainti kartalla Hankkeen tarkoitus Tavoitteena on kiinteistöjen merkittävä uudis- ja täydennysrakentaminen. PT-talo on purettava, jotta uudisrakentaminen on mahdollista. Hankkeen lähtökohdat Hanketta ohjaa keskustan osayleiskaava (2012). Kaavan tavoitteena on keskustan täydentäminen ja tiivistäminen. Kaavassa korttelitehokkuusluku on 2,0 3,5 ja suositeltava kerrosluku 6. Suunnittelualueella ei ole rakennussuojelukohteita. Väylät Kohde sijaitsee rakennetun kunnallistekniikan keskellä. Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia katuverkkoon tai jalankulun ja pyöräilyn reitteihin. Pysäköintitalon liittymä on Niskakadulta. Virkistysalueet ja muut yleiset alueet Kaavamuutos ei koske virkistysalueita. Vesihuolto Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen tontilta Iiitospisteeseen kuuluu kiinteistölle. Jos kiinteistöihin rakennetaan automaattinen sammutusjärjestelmä, on sammutusvesi tarvittaessa järjestettävä kiinteistökohtaisella sammutusvesisäiliöllä. Hulevedet on huomioitava. Muut tekniset verkot Alueella on kaukolämpöverkosto, jolla ei ole korjaus- tai uusimistarvetta. Sähkötehon tarve kasvanee, joten nykyistä sähköverkkoa joudutaan todennäköisesti vahvistamaan, kun rakentaminen alkaa.

31 2 Maanomistus ja kiinteistönmuodostus Kaavamuutosalue on yksityisessä omistuksessa. Niskaparkin alueen omistaa kaupunki. Korttelin 27 tonttijako muuttuu kaavamuutoksen myötä. Erityistä huomioitavaa Niskaparkin alueella sijaitseva muuntamo on sijoitettava tontille sijoittuvan rakennuksen maantasokerrokseen. Aikataulu Tontit on rakennettavissa heti kun asemakaavamuutos on saanut lainvoiman ja rakennuslupa on hyväksytty. Opiskelija-asuntojen on oltava valmiina syksyllä Kustannukset Mahdolliset kustannukset johtojen siirroista, sekä muista muutoksista kuuluvat toteuttajalle. Vaikutukset Keskustan kaupunkirakenne tiivistyy ja täydentyy. Hanke tukee olemassa olevaa palvelurakennetta. Teknisen huollon verkostot ovat jo olemassa. Tonttikohtaisten verkostojen riittävyyttä saatetaan joutua tarkistamaan, kun tonttitehokkuus kasvaa. Ote asemakaavaluonnoksesta Laatija: Antti Rissanen

32 LIITE 2 Sivu 1 / 4 Työ nro , täydennetty KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS PT- T A L O N J A Y M P Ä R I S T Ö N A S E M A K A A V A N M U U T O S Kaavan nimi muutettu O S A L L I S T U M I S - JA A R V I O I N T I S U U N N I T E L MA Asemakaavan muutos koskee II kaupunginosan korttelien 19 ja 27 osia sekä katualuetta. Viistoilmakuva idästä Blom Likimääräinen suunnittelualue valkoisella rajauksella. Suunnittelutehtävä Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli, Joensuun Pysäköinti Oy ja YIT Oyj ovat hakeneet yhteistä asemakaavan muutosta. Hakijoiden tavoitteena on Niskakadun molemmin puolin sijaitsevien kiinteistöjen merkittävä täydennys- ja uudisrakentaminen. As Oy Kirkkokatu 31 on liittynyt asemakaavan muutokseen mukaan vireilletulovaiheen jälkeen. Yhtiön tavoitteena on tontin täydennysrakentaminen kuusikerroksisella kerrostalolla. Pienteollisuustalona tunnettu liikerakennus on tarkoitus purkaa. PT-talon ja Niskaparkin kiinteistöille on tarkoitus rakentaa yleinen pysäköintilaitos ja uusia asuinkerrostaloja. Osa asumisesta on opiskelijoita varten. Uusi pysäköintilaitos palvelee sekä yleistä pysäköintiä että suunnittelualueen uudisrakentamista. Lisäksi viereisen korttelin Ylioppilastalon tontille on tavoitteena rakentaa asuinkerrostalo opiskelijoita varten. Kaavahanke liittyy opiskelija-asumisen osalta Itä-Suomen yliopiston opiskelijamäärän kasvuun opettajankoulutuksen keskittyessä Joensuuhun.

33 LIITE 2 Sivu 2 / 4 Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Kolme ensimnmäistä vaihetta on vahvistettu ja neljäs vaihe on ministeriön vahvistuskäsittelyssä. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Alueella on voimassa Joensuun keskustan osayleiskaava (2012). Osayleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C) ja pysäköintilaitosten aluetta (LPA). Uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä tavoiteltava korttelitehokkuus on 2,0 3,5 ja suositeltava rakennusten kerrosluku 6. Eteläisempi kortteli kuuluu lisäksi merkittävästi täydennettävään ja tiivistettävään korttelialueeseen. Suunnittelualueella on voimassa asemakaava. Kaavat ovat peräisin 1980-luvun alkupuolelta. Ylioppilastalon tontti on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL-6). Tonttitehokkuus on 1,12 ja kerrosluku IV. Pienteollisuustalon tontti on asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Tonttitehokkuus on 1,0 ja kerrosluku on III. Viereinen pysäköintialue on autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Tontin kerrosluku on IV. Koska kaavamuutos lisää tonttien rakennusoikeutta, laatii kaupunki maanomistajien kanssa maankäyttösopimuksen. Maanomistajilta peritään maankäyttökorvaus kaupunginhallituksen hyväksymien ( ) laskentaperusteiden mukaisesti. Alustava luonnos suunnittelukohteesta, kuva idästä, etualalla Kirkkokatu. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus mustalla viivalla, uudisrakennukset punaisella värillä. Kuva: Arcadia Arkkitehtitoimisto Oy (2016). Rajaukset ja punaiset väritykset: Joensuun kaupunki. Kuvaan on lisätty As Oy Kirkkokatu 31 uudisrakennushanke. Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, liikenteeseen ja pysäköintiin sekä kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa.

34 LIITE 2 Sivu 3 / 4 Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt teknisten verkkojen haltijat Itä-Suomen poliisilaitos Museovirasto Joensuun kaupunkikeskustayhdistys Joensuun Polkijat ry Joensuun seudun luonnonystävät ry Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä Lisäksi järjestetään yleisötilaisuus Ravintola Kiesan auditoriossa (Niskakatu 17) torstaina klo Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti loppuvuonna Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (30 vrk). Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee vuoden 2017 kevättalvella. Nähtävilläoloajoista ja muista kuulemisista ilmoitetaan joka vaiheessaan Karjalaisessa ja Viikko- Pohjois-Karjalassa sekä internetissä kaupungin sivuilla. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@joensuu.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen antti.rissanen@joensuu.fi, puh Suunnitteluavustaja Liisa Lampilahti liisa.lampilahti@joensuu.fi, puh Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta:

35 Asemakaavaprosessi LIITE 2 Sivu 4 / 4

36 LIITE 3 Sivu 1 / KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS PT- t a l o n j a y m p ä r i s t ö n a s e m a k a a v a n m u u t o s L I I T E 3 : V i r e i l l e t u l o v a i h e e n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t j a m i e l i p i t e e t vas t i n e i n e e n

37 LIITE 3 Sivu 12 / 7 VIRANOMAISLAUSUNNOT A01 ELTEL NETWORKS OY Ei huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vastine: Ei tarvetta vastineelle. A02 FORTUM POWER AND HEAT OY Alueella on kaukolämpöverkostoa, jolla ei ole tiedossa olevaa korjaus- tai uusimistarvetta. Johdot tulee huomioida muutoksien toteutuksessa. Mahdolliset kustannukset johtojen siirroista, sekä muista muutoksista kuuluvat toteuttajalle. Tulemme tarjoamaan kaukolämpöä alueelle rakennettaville kiinteistöille. Vastine: Hankkeisiin ryhtyvä vastaa mahdollisista muutoksista. Ei aiheuta toimenpiteitä asemakaavaan. A03 CARUNA ESPOO OY Kaavamuutosalueella sijaitsee nykyistä maakaapeloitua sähköverkkoa. Mahdolliset tarvittavat johtosiirrot tehdään Carunan toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Toivomme mahdollisuutta antaa lausunnot vielä luonnos- ja ehdotusvaiheessa, kun asemakaavan tarkempi käyttötarkoitus tarkentuu. Vastine: Hankkeisiin ryhtyvä vastaa mahdollisista johtosiirroista. Nykyisen pysäköintikentän eteläreunalla sijaitseva muuntamo on käytännössä rakennettava uudestaan ja toteutettava uudisrakennuksen yhteyteen sitä varten varattavaan tilaan. Uudisrakennushankkeen toteuttajan edellytetään ottavan muuntamo tiloihinsa. Caruna Espoo Oy:ltä pyydetään lausunnot myös kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa. A04 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Ei huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vastine: Ei tarvetta vastineelle. A05 LUPA- JA VIRANOMAISPALVELUT / YMPÄRISTÖNSUOJELU Tonttien rajoilla on joitakin yksittäisiä puita ja Kirkkokadun puurivi, joiden säilyttäminen tulisi tutkia kaavatyön yhteydessä. Muuten alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja. Alueen liikennemelu tulee huomioida asemakaavamääräyksissä. Alueen liikennemelu tulee huomioida asemakaavamääräyksissä. Kaavatyön yhteydessä tulisi huomioida mahdollisuus rakentaa taloihin viherkatot ja mahdollisesti aurinkosähköpaneelit. Vastine: Tonttien rajoilla olevia puita ei ole uudisrakentamisen yhteydessä mahdollista säilyttää. Kirkkokadun puurivi on osa Joensuun luterilaisen ja ortodoksisen kirkon valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Katualue ei kuulu kaavamuutosalueeseen, mutta jos puita joudutaan rakennustöiden yhteydessä poistamaan, on tilalle istutettava riittävän suurikokoisia taimia tilalle. Lisäksi tonteille

38 LIITE 3 Sivu 23 / 7 varataan istutettavaa alueen osaa. Leikki- ja oleskelualueille on istutettava suojaavaa ja viihtyisyyttä lisäävää puustoa. Asemakaavamääräyksissä on huomioitu liikennemelu. Katualueita vasten olevat parvekkeet on lasitettava. Rakennusten kadunpuoleisten ulkoseinärakenteiden ääneneristävyyden on oltava vähintään 35 dba. Asemakaavamääräyksissä on huomioitu mahdollisuus tehdä rakennuksiin viherkatot ja aurinkosähköpaneelit. A06 JOENSUUN VESI Hakijan tulee ottaa suunnittelussa huomioon lisärakennusten automaattisten sammutuslaitteiden vaatima sammutusveden tarpeen lisäys. Tarvittaessa sammutuslaitteiden tarvitsema vesimäärä on järjestettävä kiinteistökohtaisella sammutusvesisäiliöllä. Vastine: Ei aiheuta toimenpiteitä asemakaavaan. A07 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastustieohjeen mukaan yli kolmekerroksisissa rakennuksissa on oltava merkitty pelastustie, joka johtaa kaikkien varateiden läheisyyteen ja mahdollistaa ihmisten pelastamisen ikkunasta tai parvekkeelta nostolava-autolla. Erityisesti Ylioppilastalon tontti on ahdas ja pelastustien vaatiman tilan järjestäminen voi olla vaikeaa. Ihmisten pelastaminen / pelastautumisen järjestäminen kannattaa selvittää heti suunnittelun alkuvaiheessa: - Tontin pintarakenteiden ja istutusten vaikutus pelastustiehen ja ulottuvuuteen - mahdollinen kulkurasite naapuritontin puolelta - parvekkeiden / avattavien ikkunoiden sijoitukset - omatoimisen pelastautumisen mahdollisuus (parvekkeen pelastautumisluukut) Vastine: Uudisrakentaminen Ylioppilastalon ja Kirkkokatu 31 tonteilla sijoitettu kaavaluonnoksessa seläkkäin, jolloin pihatilaa jää mahdollisimman paljon. Pelastusteiden toimivuus tarkistetaan pelastuslaitoksen kanssa ennen kaavaehdotuksen laatimista. A08 MUSEOVIRASTO Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että kaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan mm. kaupunkikuvaan ja rakennus- ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Koska suunnittelualue rajautuu Kirkkokadun muodostamaan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY), tulee kaavan vaikutuksia arvioida erityisen tarkasti Kirkkokadun katukuvaan ja katutilaan. Osayleiskaavaa (2012) käsiteltäessä Museovirasto toi niin lausunnoissaan kuin viranomaisneuvotteluissa toistuvasti esiin tarpeen osoittaa PT-talo suojelumerkinnällä. Suojelumerkintä oli myös samaan aikaan valmisteilla olevan maakuntakaavan luonnosvaiheessa mukana eli asiantuntijat olivat arvioineet 1957 valmistuneen PTtalon maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Osayleiskaavassa PT-taloa ei kuitenkaan osoitettu suojelumerkinnällä, ja koska maakuntakaavan ja osayleiskaavan

39 LIITE 3 Sivu 34 / 7 haluttiin olevan sopusoinnussa, suojelumerkintä poistettiin myös maakuntakaavan ehdotusvaiheessa. PT-talo on kuopiolaisen arkkitehdin Kaj Michaelin suunnittelema ja harvinaisen hyvin alkuperäisessä asussaan säilynyt. Se on yksi Suomen vanhimmista kauppiastavarataloista, ellei vanhin, ja sellaisena sillä on huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä. Omistaja on vastustanut rakennuksen suojelua vedoten sen teknisten järjestelmien vaatimiin korjauksiin. Rakennus on nykyisin vilkkaasti käytetty, ilmeisesti kaikissa liiketiloissa on vuokralainen. PT-talo on osa elävää ja urbaania Joensuuta sekä kaupungin historiallista kerroksisuutta. Kaavatyön yhtenä vaihtoehtona on tutkittava PT-talon säilyttämistä sekä täydentävän rakentamista sijoittamista tontin muihin osiin. PT-talosta on myös syytä laatia rakennushistoriallinen selvitys. Vastine: Kaavoitushankkeen vaikutuksia arvioidaan myös Kirkkokadun muodostamaan valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Kaupunki laaditutti Joensuun keskustan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä laajan rakennus- ja kulttuurihistoriallisen selvityksen keskusta-alueesta. Museovirasto oli kiinteästi mukana selvityksen laatimisessa. Selvityksessä todettiin, että PT-talolla on rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Keskustan osayleiskaavassa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi ( 175) on ratkaistu lainvoimaisesti keskusta-alueen rakennussuojelukohteet lukuun ottamatta ns. Vanhan Jokelan kiinteistöä , jonka kohdalla keskustan osayleiskaava ei ole voimassa. PT-taloa ei suojeltu osayleiskaavassa. Museovirasto tai kukaan muukaan ei valittanut tästä kaupungin päätöksestä. Ratkaisuun olla suojelematta rakennusta vaikutti moni seikka, mm. keskustan rakennussuojelukohteiden muodostama kokonaisuus, rakennuksen omistajan näkemys asiasta, rakennuksen kunto ja muut ominaisuudet, kiinteistön täydennysrakentamismahdollisuudet ja kaupungin oma harkinta mahdolliseen suojeluun liittyvistä taloudellisista vastuista. Lainvoimainen osayleiskaava ohjaa asemakaavoitusta oikeudellisesti. Tämä tarkoittaa PT-talon kiinteistön osalta sitä, että asemakaavan lähtökohtana on, että rakennus puretaan, kiinteistö voidaan asemakaavoittaa niin, että korttelitehokkuudeksi muodostuu ek=2,0-3,5, suositeltu kerrosluku on kuusi ja käyttötarkoitus on keskustatoimintojen alue C. Kiinteistö ei ole myöskään rakennuskiellossa, kuten ne keskustaalueen kiinteistöt, joilla sijaitsee osayleiskaavan mukainen rakennussuojelukohde ja jossa asemakaava ei tältä osin vastaa osayleiskaavaa. Kiinteistönomistajalla on täysi syy luottaa siihen, että asemakaava laaditaan tuoreen ja lainvoimaisen osayleiskaavan mukaan. Suomalainen kaavajärjestelmä perustuu siihen, että yleispiirteinen kaava ohjaa yksityiskohtaisen kaavan laadintaa. Asioita, jotka on ratkaistu yleiskaavassa sitovasti, oikeusvaikutteisesti ja laajaan selvittämiseen perustuen, ei ole syytä avata uudelleen päätettäväksi asemakaavavaiheessa, ellei osayleiskaava ole selvästi vanhentunut tai kaavoituksen lähtökohdissa tapahtunut jokin muu merkittävä muutos. Mitään tällaista ei ole tapahtunut PT-talon osalta.

40 LIITE 3 Sivu 45 / 7 MIELIPITEET B01 VESA PYYKKÖ En pääse tämän päivän tilaisuuteen Kiesaan vaikka päivän tilaisuuteen Kiesaan vaikka päivän varasin kalenteriin. Haluaisin kuitenkin välittää Niskakatu 20:ssä kaksikymmentä vuotta asuneena viestin, että teidän suunnittelijoiden kannattaisi tehdä ainakin jonkinlainen hahmo koko Niskakadun liikenteestä ja eritoten kevyestä liikenteestä ja suunnitella nyt tapahtuva korttelin järjestely niin, ettei pihoista tulot ainakaan Niskakadulle pahentaisi ongelmia, vaan ohjaisi koko kadun käytön suunnittelua paremmaksi. Kadusta on tullut koulujen, yliopiston, oppilasasuntojen ja vammaisasuntojen sekä runsaan senioriväestön myötä osin jopa vaarallinen jalanliikkujalle. Kadusta on tullut vilkas läpiliikennekatu. Hulluinta on, että pyöräliikenne on merkein ohjattu kapeammalle puolen katua jalkakäytävälle (jota he eivät kuitenkaan käytä). Eli jonkinlainen järjestys koko Niskakadun osalta, johon sitten uudet jutut sopisivat. Vastine: Joensuun kaupunki on valmistelemassa Joensuun pyöräilyn ja kävelyn kehittämissuunnitelmaa Työn tavoitteena on edistää pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita. Kehittämissuunnitelmassa määritellään muun muassa pyöräilyn pää- ja aluereitit eli pyöräilyn tavoiteverkko. Tavoiteverkossa itä-länsi-suuntainen pääreitti on esitetty Siltakadulle. Myös Niskakadulle suunnitellaan parantamistoimia jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin. Niskakatu- Koulukatu -liittymän liikennetekninen suunnittelu on myös käynnissä. Ongelmat on tiedostettu ja niihin etsitään ratkaisua. B02 ANNA VARIS Ylioppilastalon tontti ei sovi suunnitellulle uudelle kerrostalolle. Ylioppilastalon tontti on liian pieni suunnitellulle uudelle asuinkerrostalolle. Asukkaiden käytössä on jo nyt liian vähän autopaikkoja, häviäisikö osa autopaikoista uuden rakennuksen myötä? Lisäksi kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyn alustavan luonnoskuvan mukaan pihalle ei jäisi lainkaan viheraluetta, ja uusi, kaksi kerrosta muita korkeampi rakennus tulisi todella lähelle nykyistä kerrostaloa (Koulukatu 30b). Uusi rakennus heikentäisi merkittävästi nykyisten asukkaiden viihtyvyyttä ja tekisi tontin liian ahtaaksi. Vastine: Kaavamuutosta ohjaa keskustan osayleiskaava. Osayleiskaavassa Ylioppilastalon kortteli on keskustatoimintojen aluetta (C). Uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä tavoiteltava korttelitehokkuus on 2,0-3,5 ja suositeltava rakennusten kerrosluku 6. Uudisrakentaminen johtaa väistämättä nykyisten pihajärjestelyjen muuttumiseen. Pysäköinti-, leikki- ja oleskelualueet tontilla muuttuvat. Uudisrakentamisen myötä myös uusien autopaikkojen tarve kasvaa. Uudisrakentaminen on kaavaratkaisussa sijoitettu tontin itäreunaan, jolloin rakennusten välinen etäisyys kasvaa ja tonttia voi käyttää tehokkaammin. Tontille on voitu osoittaa leikki- ja oleskelualueet sekä pysäköintialueet. Osa autopaikoista voidaan osoittaa tontille ja loput yleiseen pysäköintilaitokseen Niskakadun toiselle puolen.

41 B03 VILHO PASANEN LIITE 3 Sivu 56 / 7 PT-talon tekninen kunto on erittäin huono ja käytännössä korjauskelvoton. Remontti tulee maksamaan niin paljon, ettei omistajilla ole varoja korjata sitä nykyvaatimusten mukaiselle tasolle. Lisäksi se on erittäin ruma rakennus. Vaihtoehtona on, että kaupunki lunastaa tontin ja rakennuksen YIT:n kanssa sovittuun hintaan. Vastine: Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on keskustan osayleiskaava (2012). Osayleiskaavassa kaupunki ratkaisi ruutukaavakeskustan rakentamisen periaatteet ja rakennussuojelukohteet. PT-talon suojelu selvitettiin osayleiskaavatyön yhteydessä, mutta rakennus jätettiin suojelun ulkopuolelle. Osayleiskaavassa PT-talon kortteli on merkittävästi täydennettävää keskustatoimintojen aluetta (C). Uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä tavoiteltava korttelitehokkuus on 2,0-3,5 ja suositeltava rakennusten kerrosluku 6. Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on PT-talon purkaminen ja tontin merkittävä uudisrakentaminen. Ratkaisumalli on keskustan osayleiskaavan mukainen. B04 MIIKKA VÄÄNÄNEN Joutaa se PT-talo purkaa ja parempi tilalle rakentaa. Turha sitä rotiskoa suojella, ei siellä pahemmin ketään taida käydä, itse en ainakaan. Vastine: Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on keskustan osayleiskaava (2012). Osayleiskaavassa kaupunki ratkaisi ruutukaavakeskustan rakentamisen periaatteet ja rakennussuojelukohteet. PT-talon suojelu selvitettiin osayleiskaavatyön yhteydessä, mutta rakennus jätettiin suojelun ulkopuolelle. Osayleiskaavassa PT-talon kortteli on merkittävästi täydennettävää keskustatoimintojen aluetta (C). Uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä tavoiteltava korttelitehokkuus on 2,0-3,5 ja suositeltava rakennusten kerrosluku 6. Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on PT-talon purkaminen ja tontin merkittävä uudisrakentaminen. Ratkaisumalli on keskustan osayleiskaavan mukainen. B05 SIRPA KUKKONEN PT-talon kaavamuutos on tällä hetkellä vireillä. Mielestäni kaavamuutos pitää saattaa voimaan ja antaa purkulupa PT-talon rakennukselle. Rakennus on tällä hetkellä niin huonossa kunnossa, että korjauskustannukset nousisivat liian kohtuuttomiksi. Ja vieläpä jos vaikka rakennus saneerattaisiin niin rakennuksesta ei saada ollenkaan toimivaa kokonaisuutta. Jos Museovirasto peräänkuuluttaa PT-talon suojelua, niin hei eivät ajattele ollenkaan osakkeenomistajia, että minkälaisen rahallisen lisätaakan he aiheuttavat heille. Mielestäni pelkät Museoviraston ihastelemat ovenkahvat eivät ole riittävä perustelu kaavamuutoksen hylkäämiselle. Vastine: Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on keskustan osayleiskaava (2012). Osayleiskaavassa kaupunki ratkaisi ruutukaavakeskustan rakentamisen periaatteet ja rakennussuojelukohteet.

42 LIITE 3 Sivu 67 / 7 PT-talon suojelu selvitettiin osayleiskaavatyön yhteydessä, mutta rakennus jätettiin suojelun ulkopuolelle. Osayleiskaavassa PT-talon kortteli on merkittävästi täydennettävää keskustatoimintojen aluetta (C). Uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä tavoiteltava korttelitehokkuus on 2,0-3,5 ja suositeltava rakennusten kerrosluku 6. Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on PT-talon purkaminen ja tontin merkittävä uudisrakentaminen. Ratkaisumalli on keskustan osayleiskaavan mukainen. B06 HANNA-MARI MÖTTÖNEN Olen Joensuuhun muuttanut kolmannen vuoden yliopisto-opiskelija. Olen asunut samassa osoitteessa koko opiskeluaikani ajan ja olen nyt hämmentynyt. Pääsin kotiin kesälomilta, sillä olen työskennellyt aikaisemmalla kotipaikkakunnallani. Minä tai kukaan muukaan samassa soluasunnossa asuvista kämppiksistäni emme ole päässeet käymään asunnollamme samoista syistä. Kun tulin kotiin huomasin ilmaisjakelulehtien seassa kaupungin tiedotteen tämän kuun alusta minulle ei ole muunlaista ilmoitusta annettu, enkä ole kuullut asiasta Joensuun Elliltä, joka omistaa kiinteistön. Minulla ei ole mitään kaavan uudistamista vastaan sinällään, en oikeastaan tiedä siitä tiedotettanne enempää, en pääse käsiksi varsinaisiin suunnitelmiin, en ole käynyt yleisötilaisuudessa (sillä sain tiedon vasta tänään, 26.8.) en saa yhteyttä kaavoitusarkkitehti Antti Rissaseen mutta olen huolissani. Omasta ja muiden opiskelijoiden asumisesta. Joensuun asuntotilanne on äärettömän huono. Mikäli meidät, talossa vuokralla asuvat opiskelijat, niin sanotusta heitetään pellolle remontin anteeksi purkamisen ja uuden talon rakentamisen ajaksi Missä meidän olisi tarkoitus asua? Mitä meidän vuokrasopimuksillemme tapahtuu? Pääsemmekö asumaan samaan osoitteeseen Yliopistotalon paikalle rakennettavaan taloon, joka todennäköisesti tulee olemaan vuokraltaan huomattavasti kalliimpi? Rehellisesti sanottuna tämä oli viimeinen asia, mitä tälle syksylle tarvitsin on hankalaa kirjoittaa kandidaatintutkielmaa pohtiessaan samalla, onko minulla enää huomenna asuntoa. Lisäksi tiedotteen antaminen elokuun aikana (kun kyseiset opiskelija-asunnot ovat tyhjillään opiskelijoiden tehdessä töitä muilla paikkakunnilla) oli melkoisen alhainen temppu. Hankala valittaa, jos et ole saanut mistään tiedotetta kaavamuutoksista. Vastine: Kaavamuutoksesta on tiedotettu normaalisti lehtikuulutuksella (Karjalainen & Viikko Pohjois-Karjala) sekä kaavamuutosalueelle ja lähinaapureille jaettavalla lennäkillä Karjalan Heilin välissä. Tiedottamisen ajankohta on sattumalta osunut yksiin opiskelijoiden kesälomakauden kanssa (elokuu 2016). Joensuun Elli on jälkikäteen tiedottanut talossa asuvia opiskelijoitaan kaavamuutoksesta erikseen. Kaavamuutoksen tavoitteena on täydentää Ylioppilastalon tonttia. Eli nykyinen Ylioppilastalo säilyy, rakennusta ei pureta. Kuusikerroksinen uudisrakennus on tarkoitus sijoittaa tontin itälaitaan. Uudisrakentamisella on vaikutuksia tontin pihajärjestelyihin. Pysäköinti-, leikki- ja oleskelualueet muuttuvat ja osa autopaikoista sijoitetaan uuteen pysäköintilaitokseen Niskakadun toiselle puolelle.

43 LIITE 4 Sivu 1 / 3 JOENSUUN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS VALTAKUNNALLISESTI JA MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET Pienteollisuustalo

44 LIITE 4 Sivu 2 / 3 JOENSUUN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS VALTAKUNNALLISESTI JA MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET Pienteollisuustalo

45 LIITE 4 Sivu 3 / 3 JO OENSUUN KESKUS STAN OSAYLEISKA AAVA RAKENNU V VALTAKUNNAL LLISESTI JA MA AAKUNNALLISE US- JA KULTTUURI ESTI ARVOKKA IHISTORIALLINEN AAT KOHTEET Pient teollisuustalo SELVITYS

46 LIITE 5 Sivu 1 / 4

47 LIITE 5 Sivu 2 / 4

48 LIITE 5 Sivu 3 / 4

49 LIITE 5 Sivu 4 / 4

50 LIITE 6 Sivu 1 / KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS PT- t a l o n j a y m p ä r i s t ö n a s e m a k a a v a n m u u t o s L I I T E 6 : L u o n n o s v a i h e e n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t j a m i e l i p i t e e t vas t i n e i n e e n

51 LIITE 6 Sivu 12 / 8 VIRANOMAISLAUSUNNOT A01 MAAOMAISUUS Asemakaavan sisällöstä ei ole huomauttamista. Asemakaavaehdotuksen kanssa samanaikaisesti on laadittava maankäyttösopimus. Vastine: Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä asemakaavaan. Kaupunki laatii maankäyttösopimukset yhtä aikaa kaavaehdotuksen kanssa. A02 FORTUM POWER AND HEAT OY Alueella on kaukolämpöverkostoa, jolla ei ole tiedossa olevaa korjaus-, tai uusimistarvetta. Johdot tulee huomioida muutoksien toteutuksessa. Mahdolliset kustannukset johtojen siirroista, sekä muista muutoksista kuuluvat toteuttajalle. Tulemme tarjoamaan kaukolämpöä alueelle rakennettaville kiinteistöille. Vastine: Hankkeisiin ryhtyvä vastaa mahdollisista muutoksista. Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä asemakaavaan. A03 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Kaavaluonnos noudattaa keskustan osayleiskaavaa eikä ELY-keskuksella ole siihen huomautettavaa. Vastine: Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä asemakaavaan. A04 JOENSUUN POLKIJAT RY. Ehdotamme, että kortteliin 27 kaavoitettuun pysäköintilaitokseen asuinrakennuksen puoleiselle sivulle varattaisiin myös polkupyörien säilytys- ja huoltotilaa. Asuinrakennuksesta voisi myös toteuttaa sisäkautta kulkuyhteyden pysäköintilaitokseen. Huomautamme myös, että opiskelija-asumisen vuoksi korttelissa 19 on todennäköisesti tavanomaista suurempi tarve polkupyöräpysäköinnille. Korttelissa tulisi soveltaa Joensuun pysäköintisuunnitelman ( Pysäköinti Joensuun keskusta-alueella ) mukaisesti kaksinkertaista polkupyöräpysäköintinormia (1 paikka / 20 m2). Vastine: Pysäköintilaitoksen tontille saa tehdä asuin-, liike- ja toimistotilaa Koulu- ja Niskakadun varteen. Kaavamääräyksissä on vaatimus polkupyöräpysäköinnin minimitasosta. Lisäksi määräyksissä edellytetään, että sisätiloihin on toteutettava lämmin huoltotila polkupyöriä varten. Asumisen pysäköintinormi on 1 polkupyörien pysäköintipaikka 40 kerrosneliömetriä kohti. Kuitenkin jokaista asuntoa varten on tehtävä vähintään 1 pysäköintipaikka. Nykyinen vaatimus on uusi, joten toistaiseksi sitä ei ole tarvetta lähteä kiristämään. Yleisen pysäköintilaitoksen puolelle ei ole tarvetta osoittaa polkupyöräpysäköintiä tai huoltotilaa tässä sijainnissa. A05 JOENSUUN VESI Muutosalueen korttelin 19 suunnittelussa on otettava huomioon että hulevesiviemärilinja kulkee Niskakadulla, myös korttelin 27 Niskaparkin kiinteistön hulevedet johdetaan Niskakadulle. Muutoin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankkeen luonnosvaiheeseen.

52 LIITE 6 Sivu 23 / 8 Vastine: Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä asemakaavaan. Hulevesien johtaminen on otettava tarkemmassa suunnittelussa huomioon. AO6 CARUNA ESPOO OY Kaavan myötä sähkön käyttö alueella kasvaa. Tämän johdosta tarvitaan mahdollisesti uusia pienjännitekaapelointeja. Pyydämme, että varaatte kaavaan merkinnän olemassa olevalle puistomuuntamolle [joka sijaitsee Niskaparkin lounaiskulmassa]. Mahdolliset tarvittavat johtosiirrot tehdään Carunan toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Meillä ei ole muuta huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Toivomme mahdollisuutta antaa lausunto vielä ehdotusvaiheessa, kun asemakaavan tarkempi käyttötarkoitus tarkentuu. Vastine: Niskaparkin etelälaidassa sijaitseva nykyinen puistomuuntamo on tarkoitus tehdä tulevan rakennuksen yhteyteen. Kaavamääräyksissä on maininta, että muuntamo on sijoitettava asuin-, liike- ja toimistotilojen rakennusalalle maantasokerrokseen. Lähtökohtana on, että nykyinen muuntamo voi säilyä osana uutta rakennuskokonaisuutta. AO7 PUHAS OY Puhas Oy pyytää huomioimaan jätehuollon vaatimat tilavaraukset etenkin korttelin 27 osalta. Vastine: Jätehuollon vaatimat tilavaraukset on otettava huomioon tarkemmassa suunnittelussa, mutta kaavamääräyksissä asiasta ei ole tarvetta määrätä. Jätehuollon määräyksiä yhtenäistetään ja otetaan ne sen vuoksi pois myös korttelin 19 puolelta. Jätehuoltotilojen toteuttaminen vaaditaan rakennuslupavaiheessa riippumatta siitä, onko kaavassa asiaa koskevaa merkintää tai määräystä. AO8 MUSEOVIRASTO Kaavaluonnoksessa kulttuurihistoriallisesti merkittävä PT-talo esitetään purettavaksi. PTtalo (1957) on kuopiolaisen arkkitehdin Kaj Michaelin suunnittelema ja harvinaisen hyvin alkuperäisessä asussaan säilynyt. Se on yksi Suomen vanhimmista kauppiastavarataloista, ellei vanhin, ja sellaisena sillä on huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä. Kohteen arvo on tunnistettu niin maakuntakaavan kuin keskustan osayleiskaavan inventoinnissa ja arvotuksessa. Suojelematta jättämistä perustellaan kaavaselostuksessa keskustan rakennussuojelukohteiden kokonaisuudella, rakennuksen omistajan näkemyksellä, rakennuksen kunnolla ja muilla ominaisuuksilla, kiinteistön täydennysrakentamismahdollisuuksilla ja kaupungin omalla harkinnalla mahdolliseen suojeluun liittyvistä taloudellisista vastuista. Museoviraston käsityksen mukaan PT-talo asettuisi luontevasti ruutukaava-alueen rakennussuojelukohteiden kokonaisuuteen. Rakennus on käytössä ja kunnostettavissa, lisäksi täydentävää rakentamista voi sijoittaa tontin muihin osiin. Kaavaselostusluonnoksen vaikutusten arvioinnissa todetaan: Kirkkokadun katunäkymästä poistuu tuttu rakennus ja osa Joensuun rakennettua historiaa katoaa kaupunkikuvasta. Kirkkokatu muodostaa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, päätteinään luterilainen ja ortodoksinen kirkko. Kaavaluonnoksen mukaan PT-talon tilalle kaavoitetaan kuusikerroksisia rakennusmassoja, mikä muuttaa voimakkaasti katutilaa.

53 LIITE 6 Sivu 34 / 8 Museovirasto esittää tutkittavaksi vaihtoehtoa, jossa PT-talo säilyy. Rakennuksen suojelu vahvistaa kaupungin historiallista kerroksisuutta ja jättää tiivistyvään kaupunkiin pienimittakaavaista, viihtyisää ja elävää ympäristöä. Vastine: Joensuun keskustan osayleiskaava (2012) ohjaa asemakaavan muutoksia kaupungin ruutukaava-alueella. Osayleiskaavassa on ratkaistu uudis- ja täydennysrakentamisen, rakennussuojelun ja liikenteen periaatteet, joiden mukaan ruutukaavakeskustaa kehitetään. Tavoitteena on, että Joensuun keskusta säilyy elinvoimaisena. Keskustan ydinkorttelit, joihin myös suunnittelualueen molemmat korttelit kuuluvat, ovat tehokkaimman uudis- ja täydennysrakentamisen alueita. Suositeltava kerrosluku rakennuksilla on 6 ja korttelitehokkuus 2,0 3,5. Suunnittelualueella ei ole rakennussuojelukohdemerkintöjä. PT-talon kortteli on osayleiskaavassa lisäksi merkitty merkittävästi täydennettäväksi kortteliksi (ke-täyd). PT-talon suojelumahdollisuudet selvitettiin osayleiskaavatyön yhteydessä, mutta rakennus jätettiin suojelun ulkopuolelle. Suojelupäätöstä tehdessä kaupungilla oli tiedossa PT-talon rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot. Ratkaisuun olla suojelematta rakennusta vaikutti moni seikka, muun muassa keskustan rakennussuojelukohteiden muodostama kokonaisuus, rakennuksen omistajan näkemys asiasta, rakennuksen kunto ja muut ominaisuudet, kiinteistön täydennysrakentamismahdollisuudet ja kaupungin oma harkinta mahdolliseen suojeluun liittyvistä taloudellisista vastuista. Keskustan osayleiskaavapäätökseen sisältyvä suojeluratkaisu on kokonaisuus. Yksittäisten kohteiden irrottaminen kokonaisuudesta ja ratkaiseminen toisin asettaisi kaikki osayleiskaavan suojelukohteet kyseenalaisiksi ja väistämättä uudelleenarvioinnin kohteeksi. Kaupunki on nimenomaisesti halunnut ratkaista suojelun kokonaisuutena, että voitaisiin toimia johdonmukaisesti, ennakoitavasti ja luotettavasti. Tämä on erittäin tärkeää kiinteistönomistajien ja muiden oikeudenomistajien kannalta. PT-talon säilyttäminen muuttaisi merkittävästi osayleiskaavan tavoitteita. Korttelin täydentäminen ja uudistaminen muuttuisi käytännössä mahdottomaksi tai edellyttäisi kerrosluvun voimakasta kasvattamista. Osayleiskaavassa kerrosluku on rajoitettu kuuteen kerrokseen. Kaavamuutoksen ohjenuorana keskustassa on osayleiskaava. Kaupunki on käynnistänyt asemakaavan muutoksen, koska hakijat ovat esittäneet osayleiskaavan mukaisen ratkaisumallin. MIELIPITEET B01 JUHANI BERGHEM Kaavoituksen tulee lähteä siitä, että PT-talo säilytetään jälkipolville harvinaisena kauppiastavaratalona viisikymmentä-luvulta. Näitä ei juurikaan muualla maassa ole, eli tappio Joensuulle ja koko maallemme olisi suuri ja teko peruuttamaton. Kaavoitus onnistuu kyllä ilman purkamista. Nyt asialla ovat ns. rahamiehet, jotka ovat tuhonneet lähes kaiken säilyttämisen arvoisen rakennuskannan kaupungissamme. Kannatan Museoviraston ponnistuksia suunnittelun kaavoituksen muuttamiseksi PT-talon osalta.

54 LIITE 6 Sivu 45 / 8 Vastine: Joensuun keskustan osayleiskaava (2012) ohjaa asemakaavan muutoksia kaupungin ruutukaava-alueella. Osayleiskaavassa on ratkaistu uudis- ja täydennysrakentamisen, rakennussuojelun ja liikenteen periaatteet, joiden mukaan ruutukaavakeskustaa kehitetään. Tavoitteena on, että Joensuun keskusta säilyy elinvoimaisena. Keskustan ydinkorttelit, joihin myös suunnittelualueen molemmat korttelit kuuluvat, ovat tehokkaimman uudis- ja täydennysrakentamisen alueita. Suositeltava kerrosluku rakennuksilla on 6 ja korttelitehokkuus 2,0 3,5. Suunnittelualueella ei ole rakennussuojelukohdemerkintöjä. PT-talon kortteli on osayleiskaavassa lisäksi merkitty merkittävästi täydennettäväksi kortteliksi (ke-täyd). PT-talon suojelumahdollisuudet selvitettiin osayleiskaavatyön yhteydessä, mutta rakennus jätettiin suojelun ulkopuolelle. Suojelupäätöstä tehdessä kaupungilla oli tiedossa PT-talon rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot. Ratkaisuun olla suojelematta rakennusta vaikutti moni seikka, muun muassa keskustan rakennussuojelukohteiden muodostama kokonaisuus, rakennuksen omistajan näkemys asiasta, rakennuksen kunto ja muut ominaisuudet, kiinteistön täydennysrakentamismahdollisuudet ja kaupungin oma harkinta mahdolliseen suojeluun liittyvistä taloudellisista vastuista. Keskustan osayleiskaavapäätökseen sisältyvä suojeluratkaisu on kokonaisuus. Yksittäisten kohteiden irrottaminen kokonaisuudesta ja ratkaiseminen toisin asettaisi kaikki osayleiskaavan suojelukohteet kyseenalaisiksi ja väistämättä uudelleenarvioinnin kohteeksi. Kaupunki on nimenomaisesti halunnut ratkaista suojelun kokonaisuutena, että voitaisiin toimia johdonmukaisesti, ennakoitavasti ja luotettavasti. Tämä on erittäin tärkeää kiinteistönomistajien ja muiden oikeudenomistajien kannalta. PT-talon säilyttäminen muuttaisi merkittävästi osayleiskaavan tavoitteita. Korttelin täydentäminen ja uudistaminen muuttuisi käytännössä mahdottomaksi tai edellyttäisi kerrosluvun voimakasta kasvattamista. Osayleiskaavassa kerrosluku on rajoitettu kuuteen kerrokseen. Kaavamuutoksen ohjenuorana keskustassa on osayleiskaava. Kaupunki on käynnistänyt asemakaavan muutoksen, koska hakijat ovat esittäneet osayleiskaavan mukaisen ratkaisumallin. B02 PENTTI MALINEN Miten PT-talon ympäristön kaavoitus vaikuttaa Kirkkokatu 31 asukkaisiin ja asumiseen? Täytyykö alkaa etsiä toista vuokra-asuntoa? Vastine: Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden kuusikerroksisen rakennuksen rakentamisen tontin takaosaan. Lisäksi kaavassa on huomioitu nykyinen kolmikerroksinen rakennus tontin itälaidassa Kirkkokadun varressa. Kun kaava on saanut lainvoiman, on hankkeille mahdollista hakea rakennuslupaa. Rakennushankkeiden toteutuksesta ja niiden rakennusaikaisista vaikutuksista vastaa rakennushankkeisiin ryhtyvä. Rakennushankkeella ei ole suoraa ja välitöntä vaikutusta Kirkkokatu 31:n vuokrasuhteisiin. B03 ASUNTO OY JOENSUUN HASSISEN KULMA Asunto Oy Joensuun Hassisen Kulma esittää seuraavat muutosesitykset II kaupunginosan korttelin 19 ja 27 osien asemakaavaluonnokseen:

55 LIITE 6 Sivu 56 / 8 - Niskakadun Iaitaan, Kirkkokatu 29 vastapäätä rakennettava kerrostalo tulisi olla enintään viisikerroksinen, ettei Kirkkokatu 29 tontilla oleva asuinkerrostalo jäisi pimentoon. - Uudet talot tulisi rakentaa Niskakadulle niin, että niiden väliin jää tyhjää tilaa, josta aurinko pääsee paistamaan Kirkkokatu 29 kiinteistölle. - Uudisrakennuksen ylin sisäänvedetty kerros, joka on suunniteltu Kirkkokadulle päin, voisi olla Niskakadulle päin. - Jos liikenne rakennettavaan pysäköintitaloon tulee Niskakadulta, niin muu liikenne pitäisi pyrkiä ohjaamaan toisaalle. Vastine: Asemakaavan muutosta ohjaa keskustan osayleiskaava (2012). Kaavassa suunnittelualueen suositeltava kerrosluku on 6 ja ylin kerros on suositeltavaa tehdä sisäänvedettynä. Käytännössä sisäänveto on osoittautunut toteutettujen rakennushankkeiden myötä teknisesti vaikeaksi toteuttaa. Sisäänvetoa onkin kaavakohtaisesti sovellettu eri tavoin. PT-talon kaavaratkaisussa ajatus on, että opiskelija-asumiselle sallitaan tehdä kuusi täyttä kerrosta pysäköintitalon yhteyteen. Rakennus siis hahmottuu kuusikerroksisena sekä Koulu- että Niskakadun suunnasta. Kuuden kerroksen linjaa on kaavaratkaisussa jatkettu korttelin Niskakadun puoleisella sivulla. Julkisivulinjasta muodostuu yhtenäinen. Kirkkokadulla on kaavamääräyksissä vaatimus sisäänvedosta. Kaavamääräykset eivät estä kattamasta ylintä sisäänvedettyä osaan, jolloin rakennus todennäköisesti joka tapauksessa hahmottuu kuusikerroksisena. Suurta eroa sisäänvedetyn ja täysimittaisen kuudennen kerroksen välillä ei siinä mielessä juuri ole. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan G1 kohdassa on määrätty rakennuksen suhteesta ympäröiviin rakennuksiin ja ympäristöön. Asuinhuoneen pääikkunan edessä on oltava etäisyyttä vastapäiseen rakennukseen saman verran kuin vastapäisen rakennuksen korkeus on. Etäisyydet mitataan asuinhuoneen lattiatasolta. Auringon valokulma on siis 45 astetta. Asemakaavalla voidaan etäisyys määrätä pienemmäksikin. Vähimmäisetäisyys pääikkunan edessä on kuitenkin oltava vähintään 8 metriä. As Oy Hassisenkulmassa asunnot alkavat Niskakadun puolella toisesta kerroksesta, jolloin sääntöä sovelletaan toisen kerroksen lattiatason korkeudesta (ohessa kuva). Vaakatasossa

56 LIITE 6 Sivu 67 / 8 etäisyys rakennusten välillä on noin 16,7 metriä, jolloin vastapäisen rakennuksen korkeus saisi toisen kerroksen lattiatasolta mitattuna olla noin 16,7 metriä. Poikkileikkauskuva näyttää, että rakmk:n edellytys täyttyy. Kuusikerroksinen rakennus on siten rakmk:n pääikkunasäännön mukainen. Kaavaratkaisuun tarkennetaan rakennusaloja. Luonnoksessa ollutta U-kirjaimen muotoista rakennusalaa pilkotaan kolmeen osaan, jolloin lopullinen toteutus on jo kaavastakin nähtävissä tarkemmin. Rakennusten väleihin merkitään istutettava alueen osa. Kaavamääräyksiin lisätään maininta, että istutettaville alueen osille on istutettava kapeakasvuisia puita, jotka lisäävät katutilan ja tonttien viihtyisyyttä. Pysäköintilaitokseen on käynti vain Niskakadulta, joka lisännee Niskakadun liikennettä jonkin verran. Toisaalta Niskakadun läpiajo vähentynee, kun Koulukadun liittymä muuttuu T- haaraiseksi liittymäksi. Tulliportinkadun suunta on tarkoitus katkaista, jolloin liikenne Koulukadulla sujuvoituu ja Niskakadulla rauhoittuu. Liittymän muutos tehdään todennäköisesti 2020-luvun puolella, kun Koulukatua parannetaan. BO4 AS OY NISKAKATU 18 PT-talon ja ympäristön asemakaavaluonnos esittää tiivistä ja korkeaa uudisrakentamista kiinteistömme välittömään läheisyyteen, mikä merkitsee mittavaa perustusten tukemista paaluttamalla ja katualueiden tukemista ponttiseinillä Joensuun kaupungin maaperän ominaisuuksien vuoksi. As Oy Niskakatu 18 vaurioitui pahasti n. 20 vuotta sitten vastaavan mutta pienimuotoisemman paalutuksen yhteydessä jolloin aiheutui suuret taloudelliset vahingot kiinteistöllemme rakennuksen korjausten vuoksi. As Oy Niskakatu 18 kuuluu Joensuun kaupungin suojelukohteiden I luokkaan (Kulttuuri- ja rakennushistorialliset kohteet 1995) ja on myös sen vuoksi suojeltava vieressä tapahtuvan rakennustyön mahdollisesti aiheuttamilta vaurioilta. Esitys: As Oy Niskakatu 18 esittää, että käsiteltävänä olevan asemakaavamuutoksen asemakaavamääräyksiin otetaan selkeä määräys rakennushankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta siten, että maanvaraisesti perustettu kiinteistömme ei vaurioidu tulevan rakennusvaiheen aikana. Tämä sama määräys suojelisi myös Koulukadun varrella sijaitsevan PKKY:n omistamaa vanhaa Talouskoulun rakennusta, joka on myös vastaava suojelukohde. Vastine: Rakennushankkeiden toteutuksesta vastaa niihin ryhtyvä. Vastuu koskee yksiselitteisesti myös rakennushankkeesta mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja ja vaurioita. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 83 mukaan työmaasta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille. Asiasta on keskusteltu myös rakennusvalvonnan kanssa. Asiasta ei ole tarvetta määrätä erikseen asemakaavassa, koska asia tulee ilmi jo lain puolelta. BO5 ANNA VARIS Ylioppilastalon tontti on liian pieni suunnitellulle uudelle asuinkerrostalolle. Kaavaluonnoksen mukaan ainakin osa nykyisistä autopaikoista häviäisi ja kulku pihalle olisi järjestetty vain Niskakadun puolelta. Asukkaiden käytössä on jo nyt liian vähän autopaikkoja ja pihalla on jatkuvasti väärin pysäköityjä ja kulkuväylän tukkivia autoja. Vielä vähemmillä autopaikoilla tilanne olisi entistä huonompi, ja kaavaluonnoksen mukainen yhden kulkureitin järjestely tekisi siitä kestämättömän. Uudesta pysäköintitalosta olisi ilmeisesti mahdollisuus saada autopaikka, mutta matka sinne on aivan liian pitkä sujuvaa arkielämää ja esim. ostosten ja harrastusvälineiden kuljetusta ajatellen. Oletettavasti myös autopaikkamaksu pompsahtaisi aivan uusille kymmenluvuille.

57 LIITE 6 Sivu 78 / 8 Autopaikkaongelman lisäksi uusi, kaksi kerrosta muita korkeampi rakennus tulisi hyvin lähelle nykyistä kerrostaloa (Koulukatu 30b). Uusi rakennus heikentäisi merkittävästi nykyisten asukkaiden viihtyvyyttä ja tekisi tontin liian ahtaaksi. Vastine: Asemakaavan muutosta ohjaa keskustan osayleiskaava (2012). Muutosalue sijoittuu aivan ydinkeskustaan ja molemmat kohdekorttelit ovat tehokkaimman rakentamisen aluetta. Osayleiskaavassa tavoitteellinen kerrosluku on 6 ja korttelitehokkuus 2,0 3,5. Korttelitehokkuus on kerrosalan ja korttelin pinta-alan välinen suhdeluku. Kaavaratkaisussa tonttitehokkuus Ylioppilastalon tontilla on 1,88, eli korttelitehokkuuslukuun nähden varsin maltillinen. Osayleiskaavan mukainen lisärakentamisoikeus on sijoitettu mahdollisimman kauas olemassa olevasta rakentamisesta: Uusi rakennusala on kiinni tontin itärajassa. Etäisyyttä tontin rakennusten välillä on mahdollisimman suuri, noin metriä, joka on etäisyydeltään lähellä esimerkiksi kävelykatuna toimivan Kauppakadun leveyttä. Kaavan autopaikkamääräyksissä edellytetään autopaikkojen vähimmäismäärää. Määrä perustuu tontilla käytettyyn kerrosalaan sekä tontin käyttötarkoitukseen. Opiskelijaasumisessa keskustassa normi on 1 autopaikka 160 kerrosneliömetriä kohti. Autopaikat on varattava tontille ja tarvittaessa paikat on osoitettavissa myös pysäköintilaitoksiin. Autopaikkoja voidaan sijoittaa keskustan kehän (Suvantokatu Koulukatu Yläsatamakatu Rantakatu) varressa tai sisäpuolella sijaitseviin pysäköintilaitoksiin. Autopaikkamaksuihin ei kaavassa voida ottaa kantaa, vaan asia on pysäköintilaitoksen toteuttajan ja sieltä rasitepaikkoja tarvitsevan kiinteistön välisiä sovittavia asioita. Kaikki kiinteistön tarvitsemat autopaikat eivät mahdu tontille, vaan osa on sijoitettava pysäköintilaitokseen. Ratkaisu mahdollistaa tontin hyödyntämisen muuhunkin kuin pysäköintiin. Tontin pohjoisosassa on alue leikkiä ja oleskelua varten. Kaavamääräyksissä on lisäksi maininta, että istutettavalle alueen osalle on istutettava viihtyisyyttä lisääviä puita, kuten omenapuuta, pylväspihlajaa tai mustakuusta. Tonttiliittymä on kaavaratkaisussa otettu pelkästään Niskakadun puolelta. On tavanomaista, että tonteilla on vain yksi liittymä. Ratkaisu rauhoittaa samalla tontin käyttöä ja mahdollista läpiajoa. Toisaalta myös Koulukadun liikenne helpottuu, kun tonttiliittymä sieltä poistuu.

58 LIITE 7 Sivu 1/6 LIITE 7 Sivu 1 / HAVAINNEKUVIA KAAVARATKAISUSTA Koko kaavamuutosalue katsottuna koillisesta Joensuun kaupunki Ilmakuva alueesta idästä katsottuna Elokuu 2014 Blom Kartta Oy Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut / Yhdyskuntasuunnittelu Muuntamontie 5, Joensuu

59 LIITE 7 Sivu 2/6 LIITE 7 Sivu 2 / HAVAINNEKUVIA KAAVARATKAISUSTA PT-talon tontille (Kirkkokatu 27) suunnitellut uudisrakennukset katsottuina koillisesta Luonnos uudisrakennusten sijoittelusta PT-talon tontille (Kirkkokatu 27) Tämän sivun kuvat Arkkitehtipalvelu Oy Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut / Yhdyskuntasuunnittelu Muuntamontie 5, Joensuu

60 LIITE 7 Sivu 3/6 LIITE 7 Sivu 3 / HAVAINNEKUVIA KAAVARATKAISUSTA asunnot ajo pysäköintitaloon Niskaparkin tontille (Koulukatu 26) suunnitellut uudisrakennukset katsottuina luoteesta asunnot pysäköintitalo Luonnos uudisrakennusten sijoittelusta Niskaparkin tontille (Koulukatu 26) Tämän sivun kuvat Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut / Yhdyskuntasuunnittelu Muuntamontie 5, Joensuu

61 LIITE 7 Sivu 4/6 LIITE 7 Sivu 4 / HAVAINNEKUVIA KAAVARATKAISUSTA Ylioppilastalon tontille (Niskakatu 16) suunniteltu uudisrakennus katsottuna etelästä Luonnos uudisrakennuksen sijoittelusta Ylioppilastalon tontille (Niskakatu 16) Tämän sivun kuvat Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut / Yhdyskuntasuunnittelu Muuntamontie 5, Joensuu

62 LIITE 7 Sivu 5/6 LIITE 7 Sivu 5 / HAVAINNEKUVIA KAAVARATKAISUSTA As Oy Kirkkokatu 31 tontille suunniteltu uudisrakennus katsottuna koillisesta Luonnos uudisrakennuksen sijoittelusta Kirkkokatu 31 tontille Tämän sivun kuvat Joensuun kaupunki ja Vaakaline Oy Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut / Yhdyskuntasuunnittelu Muuntamontie 5, Joensuu

63 LIITE 7 Sivu 6/6 LIITE 7 Sivu 6 / HAVAINNEKUVIA KAAVARATKAISUSTA Kuvassa oikealla on esitetty PT-talon tontin ja Niskaparkin tontin havainnekuva kaavaehdotuksen mukaisella ratkaisulla. Kuvassa vasemmalla on esitetty keltaisella värillä esimerkkiratkaisu siitä, miten saman korttelin eteläosan rakennuksia voitaisiin myöhemmin korottaa ja laajentaa, jos tällekin alueelle laadittaisiin Joensuun keskustan osayleiskaavan (2012) periaatteiden mukainen asemakaavamuutos. Kaavamuutosalue katsottuna kaakosta Joensuun kaupunki Ilmakuva alueesta etelästä katsottuna Elokuu 2014 Blom Kartta Oy Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut / Yhdyskuntasuunnittelu Muuntamontie 5, Joensuu