Pienisoluiset imusolmukeperäiset B solulymfoomat K. Franssila / T. Lehtinen
|
|
- Seppo Hänninen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pienisoluiset imusolmukeperäiset B solulymfoomat K. Franssila / T. Lehtinen Ryhmänä tavallisin NHL, noin 40 % kaikista Usein, mutta ei aina, diagnoosi helppo ilman IH:aa IH tehtävä kuitenkin aina, koska dg:n oltava varma Hoitojen vuoksi Lääketieteen kehityksen ja tutkimuksen vuoksi
2 Perustuuko lymfoomadiagnoosi morfologiaan vai IH:aan? Vaikka IH tärkeä on morfologia kaiken perusta Morfologisesti päästävä todennäköiseen dg:iin ja yhteen tai kahteen vaihtoehtoon Immunofenotyyppi vaihtelee, on tyypillinen ehkä 90%:ssa Epätavallinen immunofenotyyppi voi johtaa pahasti harhaan ellei morfologiaa ole huomioitu IH:ssa voi olla myös tekninen virhe
3 Tehdäänkö IH:ssa liikaa värjäyksiä? Lymfoomaepäilyssä aina perusvärjäykset CD20 ja CD3 Muut värjäykset työdg:n ja diff. dg:n mukaan Ellei kiire, turha tehdä kaikkia mahdollisia lymfaattisten solujen värjäyksiä Voivat johtaa harhaan ja maksavat Myöhemmin voi tehdä lisää, jos työdg väärä Tulevaisuudessa yhä enemmän prognoosia ja tarkempaa alatyyppiä selvittäviä värjäyksiä
4 Esitettävät lymfoomatyypit Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Lymfoplasmasyyttinen lymfooma Manttelisolulymfooma Follikulaarinen lymfooma
5 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Toiseksi yleisin pienisoluinen B solulymfooma Morfologisesti melko homogeeninen, mutta voidaan molekyyligeneettisesti jakaa 2 ryhmään Jos leukeeminen verenkuva, KLL Ellei leukeemista verenkuvaa, lymfosyyttinen lymfooma Molemmissa imusolmukkeet morfologisesti samanlaisia, morfol. dg: lymfos. lymfooma / KLL
6 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Morfologia Solmukkeet yleensä melko pieniä, normaali imusolmukkeen muoto voi olla säilynyt Sinukset voivat olla avoimet Solukko kasvaa harvoin solmukkeen kapselin läpi Joskus harvoin säilyneitä itukeskuksia Pieniä, pyöreätumaisia lymfosyyttejä, usein lievästi prominoiva nukleoli Proliferaatiokeskukset tyypillinen ja tärkeä diagnostinen piirre
7
8 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Proliferaatiokeskukset Ei tekemistä itukeskusten kanssa Epätarkkarajaisia, pienellä suurennuksella vaaleita alueita Koostuvat suuremmista ja runsasplasmaisemmista soluista Yleensä eniten keskikokoisia prolymfosyyttejä, niukasti isoja paraimmunoblasteja (basofiilinen sytoplasma, muistuttaa cbl)
9
10
11
12
13 Richterin syndrooma Lymfos. lymfooman / KLL:n transformaatio suurisoluiseksi B solulymfoomaksi (DLBCL) Morfologisesti kuten mikä tahansa DLBCL, mutta mukana voi olla ei transformoitunutta solukkoa Ei pidä sotkea KLL:ään, jossa isot proliferaatiokeskukset Prolif. keskusrakenne säännönmukainen
14
15
16
17 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Luuydinmuutokset Pesäkkeinä tai diffuusisti Infiltraatit eivät paratrabekulaarisia Solukko koostuu pienistä lymfosyyteistä Yleensä ei proliferaatiokeskuksia Pienten solujen joukossa usein yksittäisiä suuria runsasplasmaisia neopl. soluja (miltei diagnostinen löydös)
18
19
20 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Perna ja maksamuutokset Pernassa infiltraatit lymfaattisissa follikkeleissa, mutta voi affisioida diffuusisti myös punaista pulpaa Maksassa portaalialueilla Muissa elimissä infiltraatteja harvoin
21
22
23 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Immunohistokemia CD20+ (joskus heikko), CD79a+ CD5+ (joskus ), joskus vaikea osoittaa luuytimessä CD23+ (joskus heikko tai ) cyclin D1 CD10 sig+, cig joskus + (prolif. keskuksissa) Ki 67 matala, prolif. keskuksissa voi olla kohtalainen
24 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL CD20 CD3 CD5 CD23
25 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL CD20 CD3 CD5 CD23
26 CD5 Lymfoosyyttinen lymfooma / KLL
27 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL kappa (jl) lambda (jl)
28 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Genetiikka Ig:n kevyt ja raskasketjugeenien klonaalinen uudelleenjärjestymä Tavallisin karyotyyppimuutos trisomia 12 (20 %) 13q14 deleetiota (50%)
29 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Kaksi geneettistä tyyppiä Ig:n VH geeneissä ei somaattista mutaatiota, 50% vastaa naiivia B solua huonompi ennuste ZAP 70 yleensä + Osassa 12 trisomia IG:n VH geeneissä somaattisia mutaatioita, 50 % vastaa itukeskuksen jälkeistä B solua parempi ennuste ZAP 70 yleensä Usein 13q14 deleetioita
30 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Differentiaalidiagnoosi 1 Reaktiivinen hyperplasia Ei proliferaatiokeskuksia B solut CD5 Manttelisolulymfooma Ei proliferaatiokeskuksia Tumat epäsäännöllisempia Solukko voi liittyä lymfaattisen follikkelin manttelivyöhykkeeseen Yksittäisiä ei fagosytoivia histiosyyttejä Cyclin D1+, CD23 (voi olla heikosti +)
31 Lymfosyyttinen lymfooma / KLL Differentiaalidiagnoosi 2 Lymfoplasmasyyttinen lymfooma Ei proliferaatiokeskuksia Plasmasoluja, usein syöttösoluja Lymfosyytit CD5, plasmasolut monoklonaalisia Marginaalivyöhykkeen lymfoomat CD5, CD23 Diffuusi suurten B solujen lymfooma Ei proliferaatiokeskusrakennetta, joka voi olla vaikea nähdä lymfos. ly /KLL:ssä, jos isot prolif. keskukset CD5+ 10 %:ssa, ei merkitse, että on Richterin syndr.
32 Lymfoplasmasyyttinen lymfooma LyPlLy Harvinainen, 1,5% nodaalisista lymfoomista Potilaalla usein Waldenströmin makroglobulinemia (WM) Kohonnut seerumin IgM paraproteiini, Hyperviskositeetti syndrooma, cryoglobulinemiaa, autoimmuuni ilmiöitä LyPlLy ja WM eivät synonyymejä IgM paraproteiineja voi olla myös muissa lymfoomissa LyPlLy:ssa Ig:n raskasketju voi olla myös G tai A
33 Lymfoplasmasyyttinen lymfooma Morfologia Imusolmukkeen muoto voi olla säilynyt Pieniä pyöreätumaisia lymfosyyttejä, plasmasoluja, plasmasytoideja lymfosyyttejä, usein syöttösoluja (Giemsa), joskus yksittäisiä transformoituneita soluja, epiteloidisoluryhmiä Plasmasoluissa PAS+ intranukleaarisia hyaliinisia kappaleita (Dutcher bodies) Voi olla PAS+ Ig:n täyttämiä lammikoita Usein verisuoniproliferaatiota
34
35
36
37
38
39 Lymfoplasmasyyttinen lymfooma Aika tavallisia Luuydinmuutokset Lymfosyyttejä, plasmasoluja, syöttösoluja (näkyvät Leder värjäyksessä) Infiltraatit yleensä ei paratrabekulaarisia, mutta voivat olla myös paratrabekulaarisia Harvoin leukeeminen verenkuva, leukeemisten solujen määrä matala
40
41
42
43 Lymfoplasmasyyttinen lymfooma Immunohistokemia Pienet lymfosyytit CD20+, CD5, CD23, CD10 monoklonalinen pinta Ig Plasmasolut CD138+, CD20 /+, CD43+/ monoklonalinen sytoplasminen Ig raskasketju yleensä M, voi olla A ta G
44 Lymfoplasmasyyttinen lymfooma kappa lambda
45 Lymfoplasmasyyttinen lymfooma Genetiikka Ig geenien klonaalinen uudelleenjärjestyminen IG:n VH geenien variable alueella somaattisia mutaatioita, vastaa itukeskuksen jälkeistä B solua WHO:n mukaan t(9;14) ja PAX 5 geenin uudelleenjärjestymä tavallisia, Swerdlowin (2004) mukaan harvinainen ainakin imusolmukkeen LyPlLy:ssa
46 Lymfoplasmasyyttinen lymfooma Differentiaalidiagnoosi 1 Reaktiivinen hyperplasia Plasmasoluissa ei yleensä Dutcher kappaleita Plasmasolut polyklonaalisia Lymfosyyttinen lymfooma Proliferaatiokeskuksia Ei plasmasoluja tai niukasti Mahdolliset plasmasolut polyklonaalisia Lymfosyytit CD5+, CD23+
47 Lymfoplasmasyyttinen lymfooma Differentiaalidiagnoosi 2 Marginaalivyöhykkeen lymfoomat (MZL) Pienen suurennuksen morfologia imusolm.:ssa erilainen MZL:ssa yleensä sentrosytoideja soluja, joissa usein runsas vaalea sytoplasma Jos selvä plasmasoludifferentaatio, voi diffi olla vaikea Immunohistokemia samanlainen Primaarisesti ekstranodaalisia lymfosyytti plasmasolu kasvaimia pidetään MZL:na eikä LyPlLy:na Plasmasytooma Vain plasmasoluja
48
49 Manttelisolulymfooma Noin 10 % NHL:stä Näennäisesti yleistynyt (opittu tunnistamaan) Affisioi imusolmukkeita, luuydintä, maksaa, pernaa, Waldeyerin rengasta, ruuansulatuskanavaa (diffuusi lymfomatoottinen polypoosi)
50 Manttelisolulymfooma Morfologia 1 Yleisrakenne diffuusi, nodulaarinen tai manttelivyöhykkeeseen liittyvä Solukko rajoittuu mahd. itukeskuksiin ilman väliin jäävää normaalia manttelivyöhykettä Solukko melko monotoonista; transformoituneet solut puuttuvat Tumat muistuttavat follikulaarisen lymfooman tumia, mutta uurteisuus vähäisempää Kromatiini tummempi kuin FL:ssä mutta vähemmän karkea kuin lymfos.ly / KLL:ssä
51 Manttelisolulymfooma Morfologia 2 Mitoosifrekvenssi vaihtelee matalasta kohtalaiseen Sytoplasma niukka, ei basofiilinen Solukon joukossa usein yksittäisiä runsasja vaaleaplasmaisia makrofaageja Niissä ei yleensä fagosytoosia, paitsi jos korkea mitoosifrekvenssi MCL:n tärkeä morfologinen kriteeri
52
53
54
55
56
57
58
59 Manttelisolulymfooma Blastoidi variantti Selvästi huonompi ennuste Dg vaiheessa n. 20% blastoideja Tavallinen variantti progredioi blastoidiksi n. kolmasosassa tapauksia Aina ei helppo sanoa onko blastoidi Korkea mitoosifrekvenssi korreloi huonoon ennusteeseen vaikka ei blastoidi Tärkein prognostinen kriteeri MCL:ssa
60
61
62
63
64
65
66
67
68 Manttelisolulymfooma Infiltraatit muissa elimissä Luuydin Infiltraatteja paratrabekulaarisesti ja muualla Waldeyerin rengas Kuten imusolmuke Perna ja maksa Infiltraatit valkoisessa pulpassa ja portaalisesti Gastrointestinaalikanava Infiltraatit tarkkarajaisia ja usein pyöreitä, mukosassa ja / tai submukoosassa, joskus itukeskus keskellä
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79 Manttelisolulymfooma Immunohistokemia CD20+, CD5+, cyclin D1+, CD23, CD10, Bcl6, monokl. pinta Ig+ (M ja D) CD5: posit kontrollina MCL tai lymfos.ly/kll cyclin D1: usein heikko, monokl. kani v a parempi kuin hiiri v a, esikäsittely tärkeä Ki 67 tehtävä aina koska tärkeä progn. tekijä Ki 67 >26%, med surv 13kk, <26%, 45kk (Riikka Räty)
80 CD5 cycl D1
81 cycl D1
82 gc Ki 67 Ki 67
83 Manttelisolulymfooma Genetiikka Ig geenien klonaalinen uudelleenjärjestymä Translokaatio 11;14 cyclin D1 ja Ig:n raskasketjugeenien välillä Southern blotting: 70%:ssa FISH: melkein aina Karyotyyppianalyysi: usein vaikea osoittaa
84 Manttelisolulymfooma Differentiaalidiagnoosi 1 Lymfosyyttien lymfooma / KLL proliferaatiokeskukset mitooseja vain proliferaatiokeskuksissa CD23+, cycl D1 Follikulaarinen lymfooma nodukset yleensä tarkkarajaisia sentrosyyttien lisäksi sentroblasteja mitooseja yleensä vain sentroblasteissa CD5, cycl D1, CD10 yleensä+, Bcl6+
85 Manttelisolulymfooma Differentiaalidiagnoosi 2 MALT lymfooma (G I kanavassa) infiltraatit epätarkkajajaisia reuna alueilla usein lymfaattista hyperplasiaa CD5, cycl D1 Diffuusi suurisoluinen B solulymfooma prominoivat nukleolit basofiilinen sytoplasma CD5 yleensä (ei aina), cycl D1
86 Differential diagnosis of MCL Mantle cell ly Small intestine MALT ly Stomach
87 Follikulaarinen lymfooma Yleisin pienisoluinen B solulymfooma, noin 35 % kaikesta NHL:stä USA:ssa Itukeskussoluista muodostunut ainakin osittain follikkeleja muodostava lymfooma Samoista soluista muodostunut harvinainen diffuusi lymfooma = diff. itukeskussolu ly
88 Follikulaarinen lymfooma Morfologia 1 Itukeskusta muistuttavia säännöllisiä, pyöreita melko tasakokoisia noduksia koko solmukkeen alueella Noduksia usein myös kapselin ulkopuolella Manttelisoluvyöhyke usein puuttuu, mutta ei aina Itukeskusten normaali polaritetti puuttuu Joskus skleroosia
89
90
91
92
93
94 Follikulaarinen lymfooma Morfologia 2 Solukko koostuu aina sentroblasteista (cbl) ja sentrosyyteistä (cc) Sentrosyytit ovat yleensä enemmistönä Mitooseja yleensä niukasti, korreloi cbl määrään Cbl joskus pleomorfisia, muistuttaen R S soluja Fagosytoivat makrofaagit yleensä puuttuvat Joitakin follikulaarisia dendriittisiä soluja (FDC) esiintyy
95
96
97
98 Follikulaarinen lymfooma Gradeeraus WHO:n mukaan gradeeraus 3 asteeseen Cbl lasketaan 10 hpf:stä, 10 follikkelista Gradus 1 = 0 5 cbl/hpf Gradus 2 = 6 15 cbl/hpf Gradus 3 = > 15 cbl/hpf Gr 3 a = cbl + cc, Gr 3b = vain cbl Cbl:na ei pidä laskea FDC:tä
99 FL gr1
100 FL gr2
101 FL gr3a
102 FL gr3b
103 Follikulaarinen lymfooma Luuytimessä, maksassa, pernassa Luuydintä affisioi usein tyypillisesti paratrabekulaarisia infiltraatteja etup. luupalkkien koveralla puolella luuytimessä ei follikkelimuodostusta Pernassa affisioi valkoista pulpaa, maksassa portaalialueita Ekstranodaalinen affisio harvinaista, mesenteriumissa kuitenkin melko tavallista
104
105
106 Follikulaarinen lymfooma Immunohistokemia CD20+, CD10+ (ei aina), Bcl 6+, CD5, cycld1 Bcl 2+ n. 80 %:ssa Gr. 1:ssä melkein aina +, Gr 3:ssa n. 75%:ssa + Diffaa FL:n usein follic hyperplasiasta Ei diffaa FL:aa muista lymfoomista Ki 67 riippuu cbl määrästä
107 Bcl 2
108 Follikulaarinen lymfooma Genetiikka Ig ketjujen klonaalinen uudelleenjärjestymä Translokaatio 14;18 Bcl 2 geenin uudelleenjärjestymä 75 90%:ssa tapauksia
109 Follikulaarinen lymfooma Differentiaalidiagnoosi 1 Follikulaarinen hyperplasia (FH) vaihtelevan kokoisia ja muotoisia noduksia etup korteksin alueella harvoin noduksia kapselin ulkopuolella ituskukset kirjavia, cbl vallitsee usein polariteetti säilynyt yleensä fagosytoivia makrofaageja yleensä runsaasti mitooseja Ki 67 yleensä korkea Bcl 2 negatiivinen
110 Follikulaarinen lymfooma Differentiaalidiagnoosi 2 Manttelisolulymfooma follikkelit epätarkkarajaisia, epämääräisiä ei transformoituneita soluja yksittäisiä histiosyyttejä sentrosyyttityyppisissä soluissa mitooseja CD5+, cycl D1+, CD10, Bcl6 Hodgkin Nodular sclerosis FL:ssä voi olla skleroosia ja R S soluja muistuttavia atyyppisiä sentroblasteja
111 Follikulaarinen lymfooma Differentiaalidiagnoosi 3 MALT lymfooma reuna alueilla usein follik. hyperplasiaa muistuttaen FL, ja niissä voi olla lymfoomasolujen kolonilisaatiota soluissa usein runsas vaalea sytoplasma usein cbl tyyppisiä soluja kuten FL:ssä CD10, Bcl6
NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström
NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT Tampere 4. 5. 2006 Karl Ove SöderstrS derström B solujen erilaistuminen Nopeakasvuiset B solub lymfoomat Diffuusi suurisoluinen B solub lymfooma Manttelisolu
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotKATSAUS. REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila
KATSAUS REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila Uusi kansainvälinen REAL-luokitus (Revised European-American Classification of Lymphoid Neoplasms) on nopeasti saavuttanut laajan
LisätiedotEkstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala
Ekstranodaaliset lymfoomat Jan Böhm,, LT, erikoislää ääkäri Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat yleensä: Suomessa vuosittain hieman yli 300 tapausta/v.
LisätiedotLuuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila
Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta Kaarle Franssila Kristabiopsia, biopsiatyypit Core-biopsia Kirurginen biopsia Aspiraatiobiopsia - Aspiraatti suoraan fiksatiiviin - Aspiraatti fiksoidaan koagulaation
LisätiedotPlasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri
Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotMeeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.
Meeri Apaja-Sarkkinen Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. HODGKININ LYMFOOMA IAP Tampere 4.-5.5.2006 Dosentti Meeri Apaja-Sarkkinen OYS/Patologian osasto Hodgkinin lymfooma/alatyypit
LisätiedotBENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA
BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA MARTINE VORNANEN LABORATORIOKESKUS PSHP 04.05.2006 IMUSOLMUKKEEN ANATOMIA perinteisesti imusolmuke jaetaan 3 alueeseen korteksi; joka
LisätiedotKohdunkaulan PAPA:n look alikes. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku
Kohdunkaulan PAPA:n look alikes Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku 8.4.2016 1 LSIL Perinukleaarinen halo (tarkkarajainen) Tumakoon suureneminen Tumamembraani poimuttuu Binuklaatio 2 LSIL Solu
LisätiedotIHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT
IHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT MARTINE VORNANEN LABORATORIOKESKUS PSHP 05.05.2006 IHOLYMFOOMAT heterogeeninen tautiryhmä toiseksi suurin ekstranodaalinen lymfoomaryhmä ei systeemitautia seuranta aikana
LisätiedotVirtaussytometrian perusteet
Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys
LisätiedotTapaus 3. Sjögrenin syndroomaa sairastavalta poistettu vasemman parotiksen pintalohko. Palpoiden 1,5 2 cm kokoinen pehmeä tuumori.
Tapaus 3. Sjögrenin syndroomaa sairastavalta poistettu vasemman parotiksen pintalohko. Palpoiden 1,5 2 cm kokoinen pehmeä tuumori. H&E CD20 CD3 LOSYT Kappa PAD: Sylkirauhasen MALT lymfooma TAPAUS 4 V.27
LisätiedotSuuontelon lymfoomat. Outi Käppi, HLK Hammaslääketieteen laitos
Suuontelon lymfoomat Outi Käppi, HLK Hammaslääketieteen laitos Helsinki 25.06.2013 Tutkielma Ohjaajat: Jaana Hagström Panu Kovanen HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta outi.kappi@helsinki.fi
LisätiedotLuutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY
Luutuumorit IAP Turku 7.5.2010 Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumori tiimi älä tee diagnoosia yksin Ortopedi Radiologi Onkologi Geneetikko ja Patologi -kliiniset tiedot/löydökset -natiivi-rtg,
Lisätiedotetiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja
Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)
LisätiedotKohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB
Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB Lääketieteellinen tiedekunta / Tom Böhling 20.9.2013 1 Sileälihaskasvaimet Leiomyooma
LisätiedotLOBULAARISET NEOPLASIAT
LOBULAARISET NEOPLASIAT IAP 2. 4.4.2009 Ruka, Kuusamo Meeri Apaja Sarkkinen OYS Patologian osasto LOBULAARISET NEOPLASIAT/YLEISTÄ lobulaariset ja duktaaliset neoplasiat saavat alkunsa terminaalisesta duktolobulaarisesta
LisätiedotDiagnostiikka. Non-Hodgkin-lymfoomat. Hoito. Follikulaarinen lymfooma. Kasvainkuorman ja levinneisyyden selvittely
Lymfoomat Non-Hodgkin-lymfoomat n. 1000/v Hodgkin-lymfooma n. 120/v Noin 5 % kaikista syövistä Lymfoomien etiologia Tuntematon Immuunipuutos synnynnäiset immuunipuutostaudit elimensiirrot HIV EB-virus
LisätiedotLymfoomien diagnostiikka kliinikon tarpeet ja toiveet. Sirkku Jyrkkiö Hoyl, syöpäklinikka, Tyks 10.10.2014
Lymfoomien diagnostiikka kliinikon tarpeet ja toiveet Sirkku Jyrkkiö Hoyl, syöpäklinikka, Tyks 10.10.2014 Lymfoomat n 1500 uu.a/v Hodgkinin lymfooma Lymphocy
LisätiedotPlasmasolutaudit. Myelooma ja muut plasmasolutaudit. Plasmasolut - immunoglobuliinit. Seerumin proteiinien elektroforeesi
Myelooma ja muut plasmasolutaudit Plasmasolutaudit Monoklonaalinen gammapatia (MGUS) monoclonal gammopathy of undetermined significance Multippeli myelooma 4/100 000/vuosi Plasmasytooma (luussa, pehmytkudoksessa)
LisätiedotB-solulymfoomien geenivirheiden kliininen merkitys
Annika Pasanen, Leo Meriranta ja Sirpa Leppä B-solulymfoomien geenivirheiden kliininen merkitys Lymfoomat eli imukudossyövät ovat monimuotoinen sairausryhmä. Niiden jakautuminen lukuisiin alaryhmiin on
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
LisätiedotVeren sivelyvalmisteen morfologisen
KATSAUS Veren sivelyvalmiste Tarja-Terttu Pelliniemi Veren sivelyvalmisteen morfologinen tutkiminen ja siitä annettu lausunto ovat säilyttäneet keskeisen asemansa veritautien diagnostiikassa, vaikka nykyisin
LisätiedotLeukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa
Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2007-2013 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 2 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain
LisätiedotLeukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa
Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2008-2014 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 3 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain
LisätiedotTavallisimmat lymfaattiset sairaudet
Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista
LisätiedotUroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008
Uroteelineoplasiat Paula Kujala 13.11.2008 UROTEELI Virtsarakon kasvaimista suurin osa on lähtöisin virtsateitä verhoavasta spesialisoituneesta epiteelistä, uroteelista. Uroteeli peittää virtsateitä munuaisaltaasta
LisätiedotLIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ
Leena Krogerus, patologian dosentti Helsingin Yliopistossa Apulaisylilääkäri Jorvin sairaalan patologian osastolla Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistyksen puheenjohtaja..ei muita sidonnaisuuksia LIERIÖSOLUATYPIAT
LisätiedotKLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen
KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet
LisätiedotCOPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN
LisätiedotImmunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto
Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Gynekopatologian tavallisia ongelmia HPV-muutosten vaikeusasteen
LisätiedotTapaus vuotias mies, jolla nenän iholla laaja alainen tuumori
Tapaus 1 52 vuotias mies, jolla nenän iholla laaja alainen tuumori Tapaus 1 PAD: Acral myxoinflammatory fibroblastic sarcoma Hitaasti kasvava kivuton leesio raajojen distaaliosassa v sormet ja kämmenalue
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotANEMIA (=Veren puute)
Leif C. Andersson 1 ANEMIA (=Veren puute) 1) VERENVUOTO - akuutti verenvuoto (vuotoshokki) - krooninen vuoto (raudanpuute-anemia) 2) HEMOLYYSI A) Punasolun sisäiset syyt 1) SYNNYNNÄISET (Mutaatiot) - virhe
LisätiedotLisäkilpirauhasen patologiaa. Juha Näpänkangas OYS
Lisäkilpirauhasen patologiaa Juha Näpänkangas OYS IV IV < 9 mm < 40 mg 0-4-12 kpl III III Onkosytääriset/ oksyfiiliset solut Pääsolut Normaali histologia Runsas verisuonitus Ohut fibroottinen kapseli Pieniä
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotIAP syyskokous 2008 Lasiseminaari
IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä
LisätiedotSylkirauhaskasvaimet. Pleomorfinen adenooma. Mikroskopia: Ennuste:
Pleomorfinen adenooma Sylkirauhaskasvaimet Tavallisin sylkirauhaskasvain, joka edustaa 40 % intraoraalisista sylkirauhaskasvaimista. Tyyppipaikat ovat suulaki, huuli ja posket. Jarkko Hietanen professori,
LisätiedotFocus Oncologiae. Syöpäsäätiön julkaisusarja No 13, 2012. Lymfoomat
Focus Oncologiae Syöpäsäätiön julkaisusarja No 13, 2012 Lymfoomat Syöpäsäätiön XXXIX Symposiumi 9. 10.2.2012 Focus Oncologiae -sarjan julkaisut: Lymfoomat 2012 Aivokasvaimet 2011 Eturauhasen syöpä 2010
LisätiedotIAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB
IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,
LisätiedotNoin kolmasosa non-hodgkin-lymfoomista
Katsaus MARTINE VORNANEN, MARKKU HEIKKINEN JA ESA JANTUNEN Maha-suolikanava on ekstranodaalisten lymfoomien tavallisin ilmenemispaikka. Valtaosa näistä kasvaimista sijaitsee mahalaukussa. Histologisesti
LisätiedotGlioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto
Glioomien molekyylidiagnostiikkaa 30.8.2013 Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto Glioomien WHO-luokitus on morfologinen Gradusten I-IV ryhmittelyn perustana on toiminut ennusteen huononeminen
LisätiedotKivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB
Kivestuumorit Anna Sankila HUSLAB Kivessyöpä Harvinainen, vain 1 % kaikista miesten syövistä Insidenssi korkeimmillaan 25 35 vuotiailla miehillä, joilla yleisin pahanlaatuinen kasvain Insidenssi nousee
LisätiedotKeuhkon ONB- ja EBUSnäytteet. Helsinki Mikko Rönty, Fimlab/Tampere
Keuhkon ONB- ja EBUSnäytteet Helsinki 6.10.2017 Mikko Rönty, Fimlab/Tampere Keuhkomuutosten näytteenottotavat TT/UÄ ohjattu biopsia ONB/PNB Bronkoskopia ONB/biopsia VATS=video assisted thoracoscopic surgery
LisätiedotLUOKITUSPERUSTEITA INTERNATIONAL ACADEMY OF PATHOLOGY SUOMEN OSASTO LAADUNVARMISTUSTYÖRYHMÄ
LUOKITUSPERUSTEITA INTERNATIONAL ACADEMY OF PATHOLOGY SUOMEN OSASTO LAADUNVARMISTUSTYÖRYHMÄ Vastuuhenkilö: Heikki Aho Julkaisupäivämäärä: 26.2.2013 Version numero: 2.5 Luokitusperusteita Sivu 2 SISÄLLYS
LisätiedotLieriöatypiat papanäytteissä Bethesda 2014-mukaan. Laboratoriolääketiedepäivät Leena Krogerus HUSLAB, patologia, Jorvin sairaala
Lieriöatypiat papanäytteissä Bethesda 2014-mukaan Laboratoriolääketiedepäivät 6.10.2016 Leena Krogerus HUSLAB, patologia, Jorvin sairaala Rauhasepiteeli: Normaali Atyyppinen (1) endocerviksin soluja (NOS,
LisätiedotRadioimmunoterapia B-solulymfoomien hoidossa
Sirpa Leppä ja Tuula Lehtinen KATSAUS Radioimmunoterapia B-solulymfoomien hoidossa B-lymfosyytin CD20-pinta-antigeenin tunnistavat radioaktiiviset monoklonaaliset vasta-aineet ovat osoittautuneet tehokkaiksi
LisätiedotKATSAUS PERIFEERISIIN T-SOLULYMFOOMIIN
KATSAUS PERIFEERISIIN T-SOLULYMFOOMIIN Tuomas Paananen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Syöpätaudit Tammikuu 2011 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Syöpätaudit
LisätiedotTUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ
TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ Iina Puuppo Viktoria Pälvi Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikka 2 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 Novocastra TM Liquid Mouse Monoclonal Antibody CD10...
LisätiedotIAP, Majvik 17 18.04.2008 (ka)
Kliiniset esitiedot: 22v Elektiivinen sektio, sikiön raskausaikana todetun kookkaan päänvuoksi, ensimmäinen raskaus. Sattumalöydöksenä todetaan kohdun takana. 6 cm pehmeähkö tuumori, lähtee sigman mesosta.
LisätiedotKANTASOLUSIIRROLLA HOIDETTAVAN LYMFOOMA- POTILAAN LIIKUNTAOHJEISTUS. Opinnäytetyö. Mäntyniemi Suvi Tiainen Pauliina
KANTASOLUSIIRROLLA HOIDETTAVAN LYMFOOMA- POTILAAN LIIKUNTAOHJEISTUS Opinnäytetyö Mäntyniemi Suvi Tiainen Pauliina Opinnäytetyöraportti Elokuu 2009 Fysioterapian koulutusohjelma Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys
LisätiedotLasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto
Lasten luuydinpatologiaa Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Päivän prikalta 3 v 11 kk tyttö Ontuminen, jalkakipu Osteomyeliitti? Cristabiopsiat molemmin puolin Leder
LisätiedotTyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA
Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA Basalioomien yleisyydestä TYKS-SAPA:n patologialla tehty v. 2013 dgn Basal cell carcinoma 1046 kertaa, potilaita
LisätiedotSyöpä Esipuhe 2. 2 Syöpätilanne Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4. 4 Potilaiden elossaolo 13
26.11.2018 Sisältö 1 Esipuhe 2 2 Syöpätilanne 2016 3 3 Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4 4 Potilaiden elossaolo 13 5 Riski sairastua ja kuolla syöpään 16 6 Vallitsevuus 17 7 Taulukot 19 7.1 Ilmaantuvuus, kuolleisuus
LisätiedotSeminaari 1. Pahanlaatuisten hematologisten tautien diagnostiikka VERISAIRAUDET. Pahanlaatuiset verisairaudet. Akuutit leukemiat ALL, AML
Seminaari 1 Pahanlaatuisten hematologisten tautien diagnostiikka VERISAIRAUDET Hyvänlaatuiset verisairaudet Vitamiini/hivenainevajauksista syntyvät veren ongelmat Perinnölliset punasolupoikkeavuudet ja
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotKateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa
Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita
LisätiedotKateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa
Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita
LisätiedotMitä uutta lymfoomien hoitokäytännöissä? S. Jyrkkiö, TYKS Onkologiapäivät 30.8.13
Mitä uutta lymfoomien hoitokäytännöissä? S. Jyrkkiö, TYKS Onkologiapäivät 30.8.13 N=549 FU 45 kk PFS 69 vs 31 kk R-B R-CHOP Alopecia 0 % 100 % Hematol toksisuus 30 68 Infektiot 37 50 Neuropatia 7 29 Stomatiitti
LisätiedotJohtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa
Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa Ohutneulabiopsia on sopiva potilaille, joilla on verenohennuslääkitys leesio lähellä ihoa tai suuria suonia implantti
LisätiedotSarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.
Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.2016 Iina.Tuominen@tyks.fi Genetiikan tutkimukset sarkoomien diagnostiikassa
LisätiedotParaneeko lymfooma vasta-ainehoidolla?
Sirpa Leppä, Heidi Nyman ja Marja-Liisa Karjalainen-Lindsberg KATSAUS Non-Hodgkin-lymfoomien diagnostiikka on WHO:n luokituksen myötä monipuolistunut ja tarkentunut. Ennustetekijöitä on löytynyt, ja uusia
LisätiedotIAP:n tapausseminaari Helsinki 100920004. Miksi nikama romahtaa, miksi tulee parapareesi?
IAP:n tapausseminaari Helsinki 100920004 Miksi nikama romahtaa, miksi tulee parapareesi? Tapausseminaari välidiat: 2 Kilpisjärvi Saana 12 Tunturimittarin toukka (Epirrita autumnata) 43 Kiirunankello (campanula
LisätiedotSuutaudit 8 Tuumoreja ja tapauksia, syöpähoidot ja suu
Suutaudit 8 Tuumoreja ja tapauksia, syöpähoidot ja suu Jaana Hagström Dosentti, HLT, EHL Patologian laitos, Haartman instituutti ja HusLab, Helsingin Yliopisto ja Helsingin Yliopistollinen keskussairaala,
LisätiedotGenetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua
Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?
LisätiedotFOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITO JA SEN AIHEUTTAMAT SEKUN- DAARIMALIGNOOMAT
FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITO JA SEN AIHEUTTAMAT SEKUN- DAARIMALIGNOOMAT Salmi, Petteri Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen tutkinto-ohjelma Lääketieteellinen tiedekunta Oulun yliopisto Elokuu
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotMitä onkologi toivoo patologilta?
Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa
LisätiedotHEMOKROMATOOSI JA MUUT KERTYMÄSAIRAUDET
HEMOKROMATOOSI JA MUUT KERTYMÄSAIRAUDET Maksan ja sappiteiden patologia Murikka-opisto, 19-20.05.2011 Martine Vornanen PSHP Tamperen Yliopistollinen sairaala AINEENVAIHDUNTASAIRAUDET Valtaosa maksan periytyvistä
LisätiedotLymfoomien luokitus tarkentuu. Jyrkkiö, Sirkku.
https://helda.helsinki.fi Lymfoomien luokitus tarkentuu Jyrkkiö, Sirkku 2016 Jyrkkiö, S, Karjalainen-Lindsberg, M-L, Malila, N & Leppä, S 2016, ' Lymfoomien luokitus tarkentuu ' Suomen lääkärilehti, Vuosikerta.
LisätiedotFollikulaarisen lymfooman nykyhoito
Follikulaarisen lymfooman nykyhoito Follikulaariseen lymfoomaan sairastui Suomen syöpärekisterin tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2014 kaikkiaan 228 potilasta. 1 Tämä tarkoittaa noin viidesosaa kaikista
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotFOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO IV 2017
Suomen Lymfoomaryhmä versio I, 29.9.2006 Päivitys II 4.9.2010 /Ideariihen kokous, Varjola Päivitys III 14.9.2013/Ideariihen kokous, Långvik Päivitys IV 19.1.2018/Ideariihen kokous, Helsinki FOLLIKULAARISEN
LisätiedotSyöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto
Syöpägeenit prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto Mitä syöpä on? Ryhmä sairauksia, joille on ominaista: - solukasvun säätelyn häiriö - puutteet solujen erilaistumisessa
LisätiedotLasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004
Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotWALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ-ÖHJE
WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ-ÖHJE Laatinut: Suomen myeloomaryhmä (FMG) (hyväksytty 13.2.2019) Sisällysluettelo 1. Yleistä... 1 2. Diagnoosivaiheen tutkimukset, riskiluokitus ja hoitoindikaatiot...
LisätiedotLasten elinsiirrot. Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka
Lasten elinsiirrot Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka Munuaisensiirrot käynnistivät LKL:n siirtotoiminnan aloitettu potilaita siirtoja Munuainen 1986 241 267 Maksa 1987 108 126 Maksa- munuain. 1993 13 13
LisätiedotFOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO III 2014
Suomen Lymfoomaryhmä versio I, 29.9.2006 Päivitys II 4.9.2010 /Ideariihen kokous, Varjola Päivitys III 14.9.2013/Ideariihen kokous, Långvik FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO III 2014 Työryhmä:
LisätiedotKomplementtitutkimukset
Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotPerifeerisen sivelyvalmisteen valkosolulöydökset veritaudeissa
Julia Lokkila ja Kristiina Rikkinen Perifeerisen sivelyvalmisteen valkosolulöydökset veritaudeissa Kuvallinen hematologian opiskelu- ja opetusmateriaali Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK)
LisätiedotTIEDOTE HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 23.11.2006 PATOLOGIAN VASTUUALUE
TIEDOTE HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 23.11.2006 PATOLOGIAN VASTUUALUE Hyks Helsingin alueen patologian ja hematologian QPati vastausten tulostus Multilab/Weblab Clinical laboratoriojärjestelmien
LisätiedotHistopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue
Histopatologian värjäystekniikka: äjä tk kierrospalaute Pirkko Hirsimäki TYKS-SAPA SAPA liikelaitos l i patologian palvelualue 5.2.2010 2010 1 Ulkoinen laadunarviointikierros: Histopatologia 4/2008 Osallistujat
LisätiedotRustotuumorit. IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere
Rustotuumorit IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere Rustotuumorit yleistä Suurimpia primäärien luutuumoreiden ryhmiä Tyyppipiirre on kasvainsolujen tuottama kondroidi matriksi (soluväliaine)
Lisätiedot22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat
Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,
LisätiedotHPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku
HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan
LisätiedotLUOKITUSPERUSTEITA INTERNATIONAL ACADEMY OF PATHOLOGY SUOMEN OSASTO LAADUNVARMISTUSTYÖRYHMÄ
LUOKITUSPERUSTEITA INTERNATIONAL ACADEMY OF PATHOLOGY SUOMEN OSASTO LAADUNVARMISTUSTYÖRYHMÄ Vastuuhenkilö: Heikki Aho Julkaisupäivämäärä: 17.11.2014 Version numero: 2.6 Luokitusperusteita Sivu 2 SISÄLLYS
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotYLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA YLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA Kuvaopas bioanalyytikko-opiskelijoille
LisätiedotKilpirauhasen kasvaimet NYKYLUOKITUS 21.11.2012
Kilpirauhasen kasvaimet NYKYLUOKITUS 21.11.2012 Johanna Arola Aikakauskirja Duodecim Patologian osasto Haartman-instituutti ja HUSLAB Sidonnaisuudet Kirjoituspalkkiot Kustannus OY Duodecim Aikakauskirja
LisätiedotDrosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1
Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1 replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotKeuhkosyövän diagnostiikka
Keuhkosyövän diagnostiikka Histopatologinen tutkimus Patologian erikoislääkäri, LL (väit.) Johanna Mäkinen Oulun yliopisto ja OYS Keuhkosyöpäkoulutus keuhkosairauksiin erikoistuville, Oulu 12.10.2017 Keuhkosyöpädiagnostiikka
LisätiedotMiten on mahdollista, että meillä on vasta-aineet (antibodit) aivan kaikkea mahdollista sisääntunkeutuvaa vierasmateriaalia vastaan?
Miten on mahdollista, että meillä on vasta-aineet (antibodit) aivan kaikkea mahdollista sisääntunkeutuvaa vierasmateriaalia vastaan? Antipodidiversiteetin generointi Robert Koch (TB) 1905 Niels K. Jerne
LisätiedotLYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET
Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET Lymfaattista kudosta pernassa. Ross ja Pawlina: Histology. LWW HEIKKI HERVONEN Luku 1 LYMFAATTISET SOLUT
LisätiedotUusi IAC rintanäytteiden ONB-luokitus Pia Boström LT, patologian erikoislääkäri Tyks-Sapa
Uusi IAC rintanäytteiden ONB-luokitus 9.10.2017 Pia Boström LT, patologian erikoislääkäri Tyks-Sapa Paksuneulanäytteet (PNB) ovat pitkälti korvanneet ohutneulanäytteet, koska seulonnassa otetaan useasti
Lisätiedot