TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 1 TILINPÄÄTÖS 2016 Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto

2 2 Sisällysluettelo YLEISPERUSTELUT KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS MAALISKUUSSA KAUPUNGIN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET LOIMAAN LINJA PALVELUJEN JA TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ YMPÄRISTÖTEKIJÄT SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISMENOT JA TULOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTOPALVELUKESKUS KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA VALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO SOSIAALITYÖ TERVEYS- JA HOIVAPALVELUT TYÖKYMPPI SIVISTYSPALVELUKESKUS KOULUTUSLAUTAKUNTA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS TEKNINEN LAUTAKUNTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA LOIMAAN KAUPUNGIN KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ LIIKELAITOS LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSA INVESTOINNIT MAA- JA VESIALUEET TALONRAKENNUS JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS KULJETUSVÄLINEET IRTAIN OMAISUUS KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNITILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖSLASKELMAT YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN RIITTÄVYYDESTÄ LOIMAAN KAUPUNGIN TULOSLASKELMA (KAUPUNKI+VESI) LOIMAAN KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA (KAUPUNKI + VESI) LOIMAAN KAUPUNGIN TASE (KAUPUNKI + VESI) KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNIRAHOITUSLASKELMA KONSERNITASE

3 3 12 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LIITETIETOJA KOSKEVA SÄÄNNÖKSET JA OHJEET TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT ERIYTETTY TILINPÄÄTÖS LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS OLENNAISTA TOIMINNASSA JA TALOUDESSA TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS TASETARKASTELU KOKONAISTULOT JA MENOT JOHTOKUNNAN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA KIRJAUSMENETELMÄ KAUPUNGINHALLITUKSEN JA KAUPUNGINJOHTAJAN ALLEKIRJOITUKSET

4 4 YLEISPERUSTELUT 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus maaliskuussa 2017 Elinkeinot ja yritykset Vuoden 2016 aikana kansatalous kääntyi noin 1,5 %:n kasvuun. Pitkään jatkunut taantuma on kuitenkin syventänyt julkisen talouden kestävyysvajetta ja paineet kuntatalouden sopeuttamiseen ovat edelleen vahvat. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu eteni vuoden 2016 aikana. Uudistusta koskevat lait ovat lausunnoilla ja eduskunnan käsiteltävänä kevään 2017 aikana. Uudistukset vaikuttavat merkittävästi kuntien toimintaan vuoden 2019 alusta lukien. Vuoden 2016 työttömyysaste oli Loimaalla 10,6 %. Työllistämistoimista huolimatta työmarkkinatuen kuntaosuuksia maksettiin Kelalle melkein 1,0 milj. euroa. Toimeentulotuen ja -tarpeen määrä sen sijaan väheni vuosien tapaan myös viime vuonna. Väestön ikääntymisen, alhaisen syntyvyyden sekä muuttoliikkeen vuoksi asukasmäärä väheni vuoden 2016 aikana peräti 195 asukkaalla. Asukkaita oli vuoden 2016 päättyessä Elinkeinoelämän tilanne on Loimaalla talous- ja suhdannetilanteesta huolimatta ollut pääosin myönteinen. Positiiviset telakka- ja autotuotannon uutiset ovat osalta vahvistaneet tilannetta Varsinais-Suomen maakunnassa. Yritysilmapiiri on Loimaalla myönteinen ja yritysten määrä on viime vuosien aikana tasaisesti kasvanut. Elinkeinoyksikön vahvistamisen myötä myös yritysneuvonnan määrää on lisätty. Vuonna 2015 yrityksiä oli yhteensä ja vuonna 2016 yhteensä Pemamek Oy:n teollisuustilojen laajennus oli merkittävin yksittäinen elinkeinoelämän investointi viime vuonna. Vähittäiskaupan painopiste on siirtynyt keskusta-alueen tuntumaan 9-tien varteen. Se on vahvistanut Loimaan asemaa kauppa- ja asiointikeskuksena. Samalla kaupanalan muutokset ovat heijastuneet torin varren liiketilojen kysynnän hiipumiseen. Torin ympäristön kaavamuutoksen sekä keskusta- ja torialueen kunnostamistoimenpiteiden tarkoituksena on parantaa myös keskusta-alueen vetovoimaa. Kaavoitus, asuminen ja liikenne Vuonna 2015 voimaan tulleen Loimaan keskeisten alueiden yleiskaavan tavoitteena on vastata elinkeinojen kehittämistarpeisiin, asumisväljyyden kasvuun, seutuliikenteen lisääntymiseen sekä väestökasvuun taajama-alueilla. Kaavassa on esitetty uusia ja laajennettuja asuin- ja työpaikka-alueita. Vuoden 2016 lopulla nähtävillä olleen toriympäristön asemakaavamuutoksen ohella hyväksyttiin Nahinlahden sekä Virttaan asemakaavat. Valtatie 9 sekä Turku-Loimaa-Toijala ratayhteys sisältyvät maakunnalliseen liikennestrategiaan. Niihin liittyviä toimenpiteitä on valmistelussa ja mm. 9-tien liittymä ja- siltahankkeita ollaan toteuttamassa vuosina

5 5 Talous ja toiminta Strategiasta johdetut tavoitteet on asetettu vuosittain talousarviossa. Talouden sopeuttamista on jatkettu myös päättymässä olevalla valtuustokaudella. Vuosien talouden ylijäämä oli vuoden 2012 huonosta tuloksesta huolimatta 1,2 milj. euroa. Vuoden 2012 noin 4,4 milj. euron alijäämästä johtuen talouden sopeuttamistoimet käynnistettiin uudelleen valtuustokauden alussa ja valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2013 vuosien linjaukset. Kuluja karsimalla sekä mm. henkilöstön lomautusten ja vähennysten myötä vuosien 2013 ja 2014 tulokset saatiin ylijäämäisiksi ja myös vuoden 2015 tulos oli selvästi budjetoitua parempi. Vuoden 2016 tulos sen sijaan oli alkujaan 0,5 milj. euroa ylijäämäiseksi budjetoidusta poiketen vajaat 1,5 milj. euroa alijäämäinen. Vuoden vaihteessa toteutetussa vuodeosastouudistuksessa kaksi TYKS-Loimaan sairaalan vuodeosastoa siirtyi kaupungin toiminnaksi. Uudistuksen myötä pystyttiin vähentämään erikoissairaanhoidon sairaansijojen käyttöä, mutta erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset ylittivät kuitenkin huomattavasti budjetoidun tason. Kaupungin oma tulos oli 1,9 milj. euroa alkuperäistä ja 0,8 milj. euroa muutettua talousarviota heikompi ja myös Loimaan Veden 0,2 milj. euron tulos oli 0,1 milj. euroa budjetoitua heikompi. Tämän mukaan vuoden 2016 alijäämäksi muodostui vajaa 1,5 milj. euroa. Kokonaisuudessa valtuustokauden ylijäämä oli kuitenkin 2,4 milj. euroa. Verotuloja kertyi 0,3 milj. euroa alkujaan budjetoitua enemmän. Henkilöstökulut olivat 0,9 milj. euroa arvioitua pienemmät. Palvelujen ostot ylittyivät pääosin erikoissairaanhoidon budjetoitua suuremmista kuluista johtuen 1,3 milj. eurolla. Vesiliikelaitoksen liikevaihto oli budjetoidun 2,9 milj. euron sijaan 2,8 milj. euroa. Kaupungin tase ilman vesiliikelaitosta on 6,6 milj. euroa alijäämäinen. Loimaan veden 8,0 milj. euron ylijäämän myötä kokonaistaseen ylijäämä oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 1,4 milj. euroa. Investoinnit ja lainakanta Vuoden 2016 ulkoiset investoinnit olivat budjetoidun 4,5 milj. euron sijaan 3,1 milj. euroa. merkittävimpiä investointeja olivat mm. Vesihovin korjaus (0,6 milj. euroa), Nahinlahden asuinalueen kunnallistekniikka sekä puistoalueet, kadut ja sadevesiviemäröinnit (1,1 milj. euroa). Valtuustokauden investoinnit olivat yhteensä 15,3 milj. euroa. Lisäksi vuosina toteutettiin mittava jätevedenpuhdistamo. Poistot olivat vuonna 2016 budjetoidusta 3,7 milj. eurosta poiketen 4,0 milj. euroa. Valtuustokauden poistot olivat yhteensä 15,2 milj. euroa. Lainakanta väheni vuonna 2016 edellisvuoden 35,6 milj. eurosta 1,9 milj. eurolla 33,7 milj. euroon. Jätevedenpuhdistamon rahoitusvastuut olivat vuoden 2016 päättyessä 11,3 milj. euroa. Asukaskohtainen lainakanta oli euroa. Se on noin 850 euroa ennakkotietojen mukaista koko maan keskimääräistä lainakantaa pienempi. Korkokulut olivat 0,3 milj. euroa.

6 6 Henkilöstö Valtuustokaudella jatkettiin henkilöstömäärän sopeuttamista. Täyttölupamenettelyllä, eläkkeelle siirtymiset hyödyntämällä sekä muilla henkilöstövähennyksillä on sopeutettu ja kohdennettu henkilöstöä palvelurakenteiden muutosta vastaavaksi. Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä väheni vuosien aikana 120 henkilöllä. Vuoden 2015 lopulla henkilöstömäärä kasvoi vuodeosastouudistuksen myötä noin 60 henkilöllä. Vuoden 2015 lopulla palvelusuhteessa oli henkilöä ja vuoden 2016 lopulla henkilöä. Henkilöstökulut vähenivät vuosina yhteensä 5,4 milj. euroa (10,4 %) vuoden 2012 tasosta 51,8 milj. eurosta. Vuonna 2016 kulut kasvoivat vuodeosastouudistuksesta johtuen 2,6 milj. euroa (5,5 %). Toteutuneet vuoden 2016 henkilöstökulut (49,0 milj. euroa) jäivät kuitenkin 0,9 milj. euroa budjetoitua pienemmiksi. Esimiestyö, sairauspoissaolojen vähentämistoimet, osaamiskartoitukset, ajantasainen seuranta- ja arviointijärjestelmä sekä myös kannustava palkkausjärjestelmä ovat tärkeitä välineitä sopeuttamisen rinnalla tavoiteltaessa samalla henkilöstön työhyvinvointia ja työssäjaksamista sekä palvelujen laadun ja työn tuottavuuden parantamista. Konserni Kaupunginhallitus on vuosittain ohjeistanut konserniyhtiöitä ja omistusohjauksen toimivuutta arvioidaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Riskienhallinnan arviointi on ulotettu myös konserniyhteisöihin. Kaupunginhallitus hyväksyin vuokra-asuntoselvityksen päivityksen helmikuussa Vuonna 2015 päätettiin Koy Martinhakan osakkeiden sekä As. Oy Kuukanpuiston (Vatrola) huoneistojen myynnistä. Kuukanpuiston osakekaupat toteutuivat alkuvuoden 2016 aikana ja niistä kertyi 0,5 milj. euron myyntivoitto. Martinhakan myynti on valituksesta johtuen maaliskuussa 2017 vielä Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Vuonna 2016 tehdyn teollisuustilojen myyntitappion vuoksi Koy Kurittulan tilikauden tappioksi muodostui 0,2 milj. euroa. Yhtiökokous päätti maaliskuussa 2017 Kurittulan yhtiöjärjestyksen muutoksesta. Valtuustokausi vaihtuu kesäkuussa 2017 Valtuustokausi alkoi vuonna 2013 vaikeassa tilanteessa. Kansainvälisen epävakauden, Eurooppaa heiluttavan rahoitus- ja velkakriisin sekä julkisen talouden kestävyysvajeen ja heikon talouskasvun ohella väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen ovat luoneet epävarmuutta. Hienoisesta talouden elpymisestä ja työllisyystilanteen kohentumisesta huolimatta kuntakentän tilanne ja näkymät ovat keväällä 2017 edelleen epävakaat. Kuntatalouteen kohdentuu yli miljardin euron sopeutustarve. Maakuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja rahoituksen ratkaisut ovat etenemässä eduskunnassa kevään 2017 aikana. Vuoden 2016 selvästi arvioitua heikommasta tuloksesta huolimatta taloutta saatiin päättymässä olevalla valtuustokaudella tasapainotettua yhteensä 2,4 milj. eurolla. Tulovero-% on vuodesta 2010 ollut 20,50 %. Loimaan veden 8,0 milj. eron ylijäämän myötä kokonaistase on 1,4 milj. euroa ylijäämäinen.

7 Vuoden 2017 talousarvio on budjetoitu niukasti ylijäämäiseksi. Mm. erikoissairaanhoidon tarpeet ja maksuosuudet luovat epävarmuutta myös vuoden 2017 toteutumaan. Talousarviossa pysyminen edellyttää, että vuodeosastouudistuksella ja muilla sote-toimenpiteillä saadaan mm. erikoissairaanhoidon kokonaiskuluja merkittävästi vähennettyä. Palveluja ja toimintaa uudistamalla voidaan hillitä kustannuspaineita ja sopeuttaa taloutta. Henkilöstömäärää sopeutetaan palvelurakenteen mukaiseksi ja investointitarpeet on syytä harkita tarkasti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on muuttamassa merkittävästi palvelu-, henkilöstö- sekä kulu- ja tulorakennetta vuodesta 2019 alkaen. Kiitokset yhteistyöstä. Uusi valtuustokausi alkaa poikkeuksellisesti kesäkuussa Samalla kun valmistaudumme maakunta- ja sote-uudistukseen, jatkamme elinvoiman vahvistamista, palvelujen uudistamista sekä taloutemme vakauttamista. 7 Loimaalla Jari Rantala, kaupunginjohtaja

8 8 1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Hallintosääntömuutoksin kaupunginvaltuusto päätti elinkeinotoimen, kaavoituksen, kaupunkikehityksen ja kaupunkimarkkinoinnin vahvistamisesta ja keskittämisestä omaksi vastuualueekseen kaupunginhallituksen alaisuuteen. Samassa yhteydessä päätettiin siirtää Loimaan Vesiliikelaitoksen johtokunta kaupunginhallituksen alaisuuteen. Muutos astui voimaan Organisaatio ja tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat Loimaan kaupunginhallitus on vahvistanut tilivelvolliset viranhaltijan päävastuualueille ja vastuualueille talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden vahvistamisen yhteydessä. Päävastuualueiden tilivelvolliset viran- ja toimen haltijat: Päävastuualue Seliteosa Virkanimike Nimi LOIMAAN KAUPUNKI Loimaan kaupunki kaupunginjohtaja Jari Rantala HALLINTOPALVELUT Hallintopalvelukeskus kehittämisjohtaja Matti Tunkkari asti kaupunginjohtaja Jari Rantala alkaen Kaupunginhallitus kehittämisjohtaja Matti Tunkkari asti kaupunginjohtaja Jari Rantala alkaen Konsernijohto ( ) kaupunginjohtaja Jari Rantala alkaen Elinkeino- ja kaupunkikehitys ( ) kehittämisjohtaja Matti Tunkkari alkaen SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sote-palvelukeskus Sosiaali- ja terveysjohtaja Jaakko Kaunisto Sosiaali- ja terv.toimen hallinto Sosiaali- ja terveysjohtaja Jaakko Kaunisto Sosiaalityö Sosiaalityönjohtaja Kati Rekola asti Jaakko Kaunisto Aila Kurtti alkaen Terveys- ja hoivapalvelut joht. ylilääkäri Sari Koistinen SIVISTYS- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Sivistyspalvelukeskus sivistysjohtaja Manne Pärkö Koulutuslautakunta sivistysjohtaja Manne Pärkö Vapaa-aikalautakunta sivistysjohtaja Manne Pärkö TEKNISET- JA YMPÄRISTÖPAVELUT Tekninen lautakunta tekninen johtaja Jaana Koota Ympäristölautakunta joht. rakennustarkastaja Harri Salminen LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS Loimaan Vesi liikelaitoksen johtokunta johtaja Ari Kaunisto alkaen Jouko Grön asti

9 Toimielimet KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuuston voimasuhteet Keskusta 16 Kokoomus 11 Vasemmistoliitto 7 Perussuomalaiset 5 SDP 3 Vihreä Liitto 1 Yhteensä 43 Kaupunginvaltuustoon toimintavuoden aikana kuuluneet henkilöt Mäki-Punto-Ristanen Tarja, puheenjohtaja Ek-Marjamäki Teija, 1. varapuheenjohtaja Rasi Jarmo, 2. varapuheenjohtaja Hirvelä Antti, 3. varapuheenjohtaja asti Tuija Ketonen, 3. varapuheenjohtaja alkaen Jäsenet: Ahokas Pekka Ala-Nissilä Olavi Gustafsson Hannu Heikkilä Arvo asti Heikkilä Joni Heilala Tuomas Helin Mika Hiukkanen Vesa-Pekka Huhtala Raimo Häyhä Tytti Kaasalainen Pekka Kallio Erkki Laaksonen Jukka Lahtinen Timo Laitila Marja-Liisa Lepola Markku Levo Taisto Levonen Tiia Lundgren Esko Metsänperä Jarmo alkaen Mutala Mika Niittynen Janne Perho Tiina Pietilä Sirpa Raitala Juha Rajamäki Simo alkaen Rautavuori Paavo Reunanen Veli Rämö Markku Suominen Aino Suominen Olavi Suominen Teuvo Tamminen Timo KOK KESK VAS PS KESK KESK VAS PS KOK KOK VAS PS KESK VIHR KOK KOK KESK PS KOK SDP VAS KESK VAS PS KOK KESK KOK KOK KESK PS KESK KOK KESK SDP KOK KESK SDP

10 10 Tepponen Pekka Tiainen Lauri Tyyskänen Eveliina Vainio Heikki Vanha-Perttula Päivi Virtanen Leena Vuolle Sanna KESK VAS VAS KESK KESK KESK KESK Valtuuston vaalilautakunta Varsinainen jäsen Leena Virtanen, puheenjohtaja Olavi Suominen, varapuheenjohtaja Taisto Levo Timo Lahtinen Aino Suominen Henkilökohtainen varajäsen Sanna Vuolle Erkki Kallio Hannu Gustafsson Tuija Ketonen Markku Lepola KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitukseen toimintavuoden aikana kuuluneet henkilöt Jäsenet Henkilökoht. varajäsenet Puolue Teuvo Suominen, puheenjohtaja Paavo Rautavuori KESK Tiina Perho, I vpj. Sirpa Pietilä KOK Esko Lundgren, II vpj. Mika Helin VAS Arvo Heikkilä asti Vesa-Pekka Hiukkanen PS Jarmo Metsänperä alkaen Helena Kalsi Leena Virtanen KESK Jorma Laaksonen Pekka Tepponen KESK Marja-Liisa Laitila Iina Saarikallio KOK Juha Raitala Pekka Ahokas KESK Olavi Suominen Erkki Kallio KOK Eveliina Tyyskänen Pirkko Jalasjoki VAS Sanna Vuolle KESK Aino Suominen SDP Taloustyöryhmä Teuvo Suominen puheenjohtaja Mika Mutala varapuheenjohtaja Teija Ek-Marjamäki Arvo Heikkilä asti Jarmo Metsänperä alkaen Tarja Mäki-Punto-Ristanen Jarmo Rasi Aino Suominen Kaavatoimikunta Jäsen Henk.kohtainen varajäsen Juha Raitala, puheenjohtaja Pekka Tepponen Pekka Kaasalainen, varapuh.johtaja Sirpa Pietilä Vesa-Pekka Hiukkanen Arvo Heikkilä asti Simo Rajamäki alkaen Helena Kalsi Sanna Vuolle Eveliina Tyyskänen Esko Lundgren

11 11 KAUPUNGIN LAUTA JA JOHTOKUNNAT Tarkastuslautakunta Jäsen Päivi Vanha-Perttula, puh.johtaja Antti Hirvelä, vpj asti Simo Rajamäki, vpj alkaen Anu Aalto Laura Kilpiö Raimo Kuusisto Jouni Ojala Henk.kohtainen varajäsen Sari Keskitalo Jarmo Metsänperä Leena Välikangas Jaana Hongisto Kari Lehtola Markku Lepola Keskusvaalilautakunta Jäsenet Hannu Kauti, puheenjohtaja Leena Virtanen, vpj. Anja Heikkilä Pirkko Hämäläinen Jouni Ojala LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta Mauri Poso Mika Helin Hanna Kyläkoski Tuomas Heilala Pirkko Hämäläinen Raili Koponen Veikko Jalo puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS Perusturvalautakunta Joni Heikkilä Tiia Levonen Hannu Gustafsson Taina Haavisto Raimo Huhtala Tuija Ketonen Ari Laaksonen Riitta Soro Tiia Tiainen puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Vammaisneuvosto Oili Saarikko Marja-Liisa Järvinen Ilkka Lempinen Sirkka Lindell Eila Nummila puheenjohtaja varapuheenjohtaja

12 12 Vanhusneuvosto Elli Kuusisto puheenjohtaja Olavi Haapala varapuheenjohtaja Reino Kaunisto Reino Tanhuanpää asti Leila Suomi alkaen Osmo Nyfors Marjatta Aronoja asti Tarja Hurme alkaen Elisa Lätti Terttu Sillanpää Eila Rantala Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta Väinö Koskinen Kaino Hurri Kauko Aaltonen Veikko Heikkilä Raimo Kuusisto Toivo Puputti puheenjohtaja varapuheenjohtaja SIVISTYSPALVELUKESKUS Koulutuslautakunta Jukka Laaksonen Petri Aaltonen Elisa Rantala Janne Niittynen Tiina Korte-Mattila Petja Eklund Riina Heinonen Satu Pitkänen asti Johanna Pinta alkaen Timo Tamminen puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Vapaa-aikalautakunta Heikki Vainio Toni Rantala Margit Vehviläinen Jani Hägg Simo Rajamäki Anna-Kaisa Heikkilä Paavo Rautavuori Aino Suominen Susanna Huolman puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen

13 13 Nuorisovaltuusto Aleksi Viljanen Eemeli Markkula Elsa Helin Fanni Miinalainen Jenny Laiho Jere Suominen Jonna Jalonen Joonas Suominen Maria Mahlamäki Nino Ärling Oskari Vainio Salla Haavisto TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS Tekninen lautakunta Pekka Ahokas Veli Reunanen Satu Rämö Heini Koivistoinen Sirpa Pietilä Iina Saarikallio Sakari Aho Timo Lahtinen Markku Lepola puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Ympäristölautakunta Toivo Lehtinen Sampsa Heinonen Tiina Nikander Julia Lehtinen Pekka Tepponen Erja Honkanen-Tuominen Erkki Kallio Markku Värjönen Katalin Petroczky puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen

14 Loimaan Linja Kaupunginvaltuusto hyväksyi Loimaan linja strategian kaupungin ohjausvälineeksi päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmässä. Strategiassa on määritelty toiminta-ajatus, visio sekä asetettu keskeiset strategiset tavoitteet. Strategialla ohjataan muita toiminta- ja palvelustrategioita, suunnittelua ja päätöksentekoa. Sitä toteutetaan osana vuosittaista talous- ja toimintasuunnitelmaa. Valtuusto asettaa strategisista linjauksista, painopisteistä ja tavoitteista johdetut toiminnalliset tavoitteet vuosittain talousarviossa. Loimaan kaupungin toiminta-ajatus kertoo Loimaan kaupungin olemassa olon tarkoituksen. Järjestämällä yhteisöllisyyttä ja omatoimisuutta tukevia palveluja luomme perustan asukkaittemme sujuvalle elämälle ja yritysten kestävälle kasvulle Loimaan kaupungin visio määrittelee halutun kehityssuunnan pitkällä tähtäimellä Loimaa on sujuvan elämän kotikaupunki ja yrityksille kasvun paikan tarjoava asiointi- ja palvelukeskus keskellä Lounais-Suomea. Loimaa on jyvällä tulevaisuudesta. Toimiva päätöksenteko ja osaava henkilöstö ovat perustana palvelumme uudistamiselle ja vakaalle taloudelle. Luonto ja ympäristö ovat kestävän kasvumme perustana. Strategiassa on määritelty viisi toiminta-ajatukseen ja visioon pohjautuvaa strategialinjausta: 1. Sujuvan elämän kotikaupunki asukkaat ja asiakkaat 2. Kasvun paikka yrityksille elinkeinot ja yritykset 3. Keskellä kasvavaa Lounais-Suomea liikenne sekä alue- ja yhdyskuntarakenne 4. Ympäristö kestävän kasvun pohjana ympäristö- ja energia 5. Jyvällä tulevaisuudesta talous, organisaatio ja henkilöstö Valtuusto seuraa ja arvioi strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista vuosittain tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä. Valtuustokautta koskeva kokonaisarvioinnin toteuttaa FCG ja raportti on valmis huhtikuussa Strategian uudistustyö seuraavalle valtuustokaudelle on aloitettu.

15 Palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelma Kaupunginvaltuusto hyväksyi palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelman linjaukset jatkovalmistelun pohjaksi. Sopeuttamistoimenpiteet on otettu huomioon vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelussa. Terveys- ja hoivapalveluissa on toteutettu Kuntamaiseman suosittamat, vuodeosastohoitoon kohdistuvat toimenopiteet. Vuodepaikkojen määrä on saatu korjatuksi konsultin suosittamalle tasolle ja painopiste korjattua erikoissairaanhoidosta perustasolle. Vuodeosastoratkaisu Tyks-Loimaan sairaalassa toteutettiin alkaen ja Alastaron 20-paikkainen hoito-osasto muutettiin syyskuussa 2016 tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Sairaanhoitopiiriltä ostettavien palvelujen kustannukset ovat alentuneet vuodesta 2014 vuoteen 2016 yhteensä 2,6 milj.euroa. Muutos on huomattava, mutta ei vielä riittävä huomioiden Loimaan panostukset akuutteihin kuntoutusosastoihin ja omaan toimintaan. Tyks-Loimaan sairaalan polikliinisiä muutoksia valmistellaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Vuodelle 2017 on suunniteltu kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteiset diabetesosaamiskeskus ja äitiys-, lasten, ja lisääntymisterveyskeskus Tyks Loimaan sairaalan tiloihin. Kaupungin työllistämispalveluja vahvistettiin kolmella määräaikaisella työtoiminnan ohjaajalla ja kaupungin työllistämistoimenpiteiden piirissä olevien työttömien määrää onnistuttiin kasvattamaan merkittävästi ensimmäisen vuosineljänneksen 124 työttömästä viimeisen neljänneksen 167 työttömään. Valtuuston hyväksymän varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnitelman mukaisesti keskustan alueelle rakennetaan uusi 5-ryhmäinen päiväkoti leasing-ratkaisuna. Puistokadun päiväkoti aloittaa toimintansa ja siihen keskitetään Hulmin, Nurmen ja Lastentalon päivähoito ja varahoito. Loimaan lukion toiminta siirtyi Novidaan. Siirrosta on tehty kaupungin ja kuntayhtymän kesken sopimus. Lukio toimii edelleen vuokralla yhteiskoulun tiloissa. Novidan palvelukseen siirtyi 19 henkilöä alkaen. Taloustilannetta ja talouden sopeuttamistarvetta seurataan reaaliajassa ja tarvittavat talouden sopeuttamistoimenpiteet käsitellään talousarviossa, taloussuunnitelmassa tai talousarviomuutoksina.

16 Kaupungin henkilöstö Loimaan kaupungin kokonaishenkilöstömäärä palvelukeskuksittain on seuraava: V v v v.2012 v.2013 v v.2015 v.2016 Hallintopalvelukeskus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Sivistyspalvelukeskus Ympäristöpalvelukeskus Vesi-Liikelaitos Yhteensä V v v v.2012 v.2013 v v.2015 v.2016 Hallintopalvelukeskus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Sivistyspalvelukeskus Ympäristöpalvelukeskus Vesi-Liikelaitos Yhteensä Palveluksessa vuoden vaihteessa oli 1116 henkilöä, joista 900 oli vakinaisia ja 216 määräaikaisia. Hallintopalvelukeskuksen organisaatiota täydennettiin yritysneuvojan ja markkinointisihteerin toimilla, yritysneuvoja aloitti joulukuussa 2016 ja markkinointisihteeri Kaava-arkkitehti siirrettiin teknisen lautakunnan alaisuudesta uuteen elinkeino- ja kehittämispalvelut yksikköön alkaen. Kaupungin työllistämispalveluihin palkattiin erillisillä päätöksillä kolme määräkaista työtoiminnanohjaajaa, joiden toimet vakinaistettiin vuoden 2017 alusta. Edellä perustelluin syin henkilöstön määrä oli henkilötyövuosissa mitattuna 2, 65 htv suurempi kuin talousarviossa 2016 oli päätetty. Vakanssimäärä on kuitenkin laskenut 14,13 htv vuoden 2015 lopusta.

17 17 Henkilöstön vakanssimäärän seuranta (Lähde:toimintakertomukset) LOIMAAN KAUPUNGIN JA LOIMAAN VEDEN HENKILÖSTÖ Talousarvion mukaan TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2016 Muutos 15/16 Muutos % KOKONAISMÄÄRÄ 1056, ,59 994, ,12 983,34 985,99-14,13-1,41 Hallintopalvelukeskus 31,50 32,50 33,35 29,50 29,36 31,50 2,00 6,78 Sosiaalipalvelukeskus 465,25 459,50 433,25 444,25 439,75 441,25-3,00-0,68 Soten hallinto 12,00 12,00 11,00 9,00 9,00 9,00 0,00 0,00 Sosiaalityö 16,00 16,00 24,00 24,00 27,00 3,00 12,50 Vammaispalvelut 42,00 39,50 38,50 36,50 36,50 36,50 0,00 0,00 Perhepalvelut* Sos.työ 9,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Perhetukikeskus 8,00 8,00 7,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Aikuissos.työ sos.työ 7,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Terveys- ja hoivaphallinto 4,00 4,00 4,00 2,50 2,50 2,50 0,00 0,00 Avoterveydenhuolto 47,00 47,00 49,00 48,00 47,00 47,00-1,00-2,08 Terapiapalvelut 8,75 8,25 8,25 7,25 7,25 7,25 0,00 0,00 Suun terveydenhuolto 26,00 26,00 26,00 26,00 26,00 26,00 0,00 0,00 Erityispalveluyksikkö 13,00 12,00 12,00 14,00 14,00 15,00 1,00 7,14 Hoito-osastot / alk akuutti vuodeosastohoito ja kotisairaala 55 57,5 56,5 115,5 112,00 96,00-19,50-16,88 Kotihoito 86,50 85,00 86,00 80,00 80,00 80,00 0,00 0,00 Omaishoito Tammikoti (Pikkukartano) 18,50 15,50 14,50 14,50 14,50 0,00 0,00 Palveluasuminen 65,50 48,50 37,50 49,50 49,50 63,00 13,50 27,27 Vanhainkodit / laitokset 52,50 51,50 38,50 17,50 17,50 17,50 0,00 0,00 Työkymppi 29,00 25,75 27,50 0,00 0,00 0,00 0,00 Sivistyspalvelukeskus 404,45 392,50 401,00 397,00 385,50 388,00-9,00-2,27 Varhaiskasvatus 145,00 134,00 138,00 136,00 127,50 123,00-13,00-9,56 Perusopetus ja lukiokoulutus 202,40 201,60 196,50 195,10 192,50 198,50 3,40 1,74 Vapaa-aikalautakunta 57,05 56,90 66,50 65,90 65,50 66,50 0,60 0,91 Tekninen ja ympäristöpk 141,72 131,59 114,59 116,37 115,73 112,24-4,13-3,55 Tekninen lautakunta 134,72 124,59 108,59 110,37 109,73 106,24-4,13-3,74 Ympäristölautakunta 7,00 7,00 6,00 6,00 6,00 6,00 0,00 0,00 Loimaan Vesi-liikelaitos 13,50 12,50 12,50 13,00 13,00 13,00 0,00 0,00 Henkilömäärä on henkilötyövuosina. Henkilötyövuosi lasketaan siten, että henkilön työaika muutetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työpanokseksi.

18 18 Henkilötyövuodet 2016 palvelukeskuksittain: Määrä % Hallintopalvelukeskus 31,50 3,19 Sosiaalipavelukeskus 441,25 44,75 Sivistyspalvelukeskus 388,00 39,35 Tekninen- ja ympäristöpalvelukeskus 112,24 11,38 Loimaan Vesi-liikelaitos 13,00 1,32 Yhteensä 985,99 100,00 Vuosien palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelman yhtenä merkittävänä osana on ollut henkilöstökulujen vähentäminen. Vuoden 2013 henkilöstökulut olivat 2,5 milj. euroa vuoden 2012 kuluja pienemmät. Vuonna 2014 päästiin 0,9 milj. euron henkilöstökulujen laskuun. Vuoden 2015 henkilöstökulut olivat 2,0 milj. euroa vuoden 2014 henkilöstökuluja pienemmät. Yhteensä henkilöstökustannukset ovat alentuneet 5,4 milj. euroa vuodesta 2012 lähtien, vuoden 2015 loppuun. Vuoden 2016 henkilöstökustannukset kasvoivat 2,7 milj. euroa vuodesta Suurin kasvu 13,3 % eli 2,8 milj. euroa kohdentui aloitettuun vuodeosastouudistukseen. Hallintopalvelukeskuksen henkilöstökulujen kasvu, johtuu toteutetusta organisaatiomuutoksesta, jossa vahvistettiin elinkeinopalveluja kahdella uudella toimella ja samasa yhteydessa kaavoitus siirrettiin tekniseltä lautakunnalta elinvoimayksikköön 1.7. alkaen. Loimaan Veden henkilöstökustannusten kasvu johtuu henkilöstöjärjestelyistä johtavien viranhaltijoiden eläköityessä. Sivistyspalvelukeskuksen ja tekninen- ja ympäristöpalvelukeskuksen henkilöstökustannusten kehityssuunta oli 2016 edelleen aleneva.

19 19 Henkilöstökulut palvelukeskuksittain vuosina ovat seuraavat: Henkilöstömenot palvelukeskuksittain TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Hallintopalvelukeskus Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulu Henkilöstökulut yhteensä Muutos % 3,8 3,4-11,3 1,0 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulu Henkilöstökulut yhteensä Muutos % -3,5-3,7-6,1 13,3 Sivistyspalvelukeskus Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulu Henkilöstökulut yhteensä Muutos % -4,9 1,5-1,6-2,2 Tekninen ja ympäristöpalvelukeskus Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulu Henkilöstökulut yhteensä Muutos % -13,2-7,1-0,5-0,8 Loimaan vesi-liikelaitos Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulu Henkilöstökulut yhteensä Muutos % 2,3 1,9-10,6 24,3 Loimaan kaupunki + Loimaan vesi-liikelaitos yhteensä Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulu Henkilöstökulut yhteensä Muutos % -4,8-1,8-4,1 5,5

20 Ympäristötekijät Loimaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä vastaa ympäristölautakunta. Jätehuollosta vastaa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, jossa kaupunki on osakkaana. Jätehuoltoviranomaisena toimii Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen yhteinen jätelautakunta, jonka isäntäkuntana toimii Forssan kaupunki. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Loimaan kaupungin ilmasto- ja energiaohjelman. Ohjelman näkökulma keskittyi Loimaan kaupunkikonsernin suorassa vaikutusvallassa oleviin toimenpiteisiin. Loimaan kaupungin liityttyä HINKU-kuntiin (Kv ), ei erillistä ilmasto- ja energiaohjelmaa enää päivitetä, vaan Loimaan päästöseuranta tapahtuu Hinku-kuntien yhteisten periaatteiden mukaan. Loimaa on liittynyt myös CO2-raportointiin, jonka avulla seurataan mm. Loimaan kokonaispäästöjen kehitystä. Myös biokaasun tuottamisen edellytyksiä koskeva selvitys päätettiin teettää. Sallila Energia Oy:n aurinkopaneelipuiston toteuttamiseen myötävaikutti kaupungin päätös vuokrata 800 paneelia Sallila Energialta ja konserniyhtiö Loimaan Kaukolämpö Oy:n samaa määrää koskenut vuokrauspäätös. Loimaan Vesi on laatinut toiminnastaan ympäristötilinpäätöksen Loimaan Veden merkittävin investointikohde oli Ypäjä-Loimaa siirtoviemärin valmistuminen. Siirtoviemärin kautta tullaan johtamaan Ypäjän kunnan jätevedet Loimaan keskuspuhdistamolle puhdistettavaksi. Siirtoviemärin varrelta liittyi mukaan myös Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän Hämeentien yksikkö. Siirtoviemärin valmistuttua voidaan kaksi vanhaa jätevedenpuhdistamoa poistaa käytöstä kokonaan. 1.7 Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Riskien hallinta ja sisäinen valvonta on osa kaupungin johtamisjärjestelmää, jolla varmistetaan että johtaminen, suunnittelu ja päätöksenteko perustuvat oikeaan ja riittävään tietoon. Sisäisellä valvonnalla varmistetaan se, että toiminta jatkuu keskeytyksittä ja häiriöttä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti koko kaupunkikonsernin alueella. Valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja edellyttää, että kuntakonsernin kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Kaupunginhallituksella on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Kaupunginhallituksen alaiset toimielimet vastaavat omien vastuualueidensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta, tuloksellisuudesta sekä raportoinnista hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti. Johtavat viranhaltijat ja tilivelvolliset toimeenpanevat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuualueellaan ja raportoivat annettujen ohjeiden mukaisesti. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan johtoryhmänä toimii kaupungin johtoryhmä.

21 Konserniyhteisöjen hallitukset ja toimitusjohtajat vastaavat niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta. Konserniyhteisöt raportoivat konsernijohdolle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta sekä merkittävien riskien hallinnasta. Kaupungin riskienhallintapolitiikka on vahvistettu valtuustossa Kaupunginvaltuusto on vahvistanut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet osaksi hallintosääntöä. Säännölliseen kuukausiraportointiin sisältyy ns. omavalvontajärjestelmä, joka on edesauttanut varhaista puuttumista esille tuleviin ongelmiin ja toiminnallisiin riskeihin. Talousarvion käyttösuunnitelmia laadittaessa, kehityskeskusteluissa ja palvelukeskusten suunnittelupalavereissa on painotettu riskien hallintaa. Tarkennettujen tavoitteiden asettamisessa on kiinnitetty huomiota vaikeasti hallittavien riskien tunnistamiseen ja hallintaan. Näitä vaikeasti hallittavia riskejä ovat mm. syrjäytyminen, työttömyys, alueen elinvoiman hiipuminen, maahanmuuttajien tilanne. Näiden vaikeiden asioiden tunnistaminen on yhteinen haaste kaikille palvelukeskuksille, vaikka ei nimenomaisesti juuri ko. palvelukeskuksen omaan toimialaan kuuluisikaan. Kaupungin johtoryhmä valikoi riskienhallinnan painopistealueiksi henkilöstöön liittyvät riskit, tietojärjestelmäriskit, talousriskit ja sopimusten ja projektien hallintaan liittyvät riskit. Loimaan kaupungin tulos budjetoitiin 0,6 milj. euroa alijäämäiseksi ja lopullinen tulos muodostui 1,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Alijäämä kasvoi -0,9 milj. euroa budjetoidusta. Toimintamenot ylittyivät vähäisesti 0,12 prosenttia ( euroa), mutta toimintatuotot sen sijaan alittuivat 3,76 % ( euroa). Palvelukeskuksittain hallintopalvelukeskus pysyi budjetoidussa. Tekninen- ja ympäristöpalvelukeskuksen toimintakate muodostui euroa budjetoitua heikommaksi ja suurimpana selittäjänä sisäisten vuokrien alittuminen, joka taas puolestaan kääntyy kaupungin sisäilmaongelmien piikkiin. Sivistyspalvelukeskuksen tiukka määräraha-arvio oli tiedossa, mutta hankintakielloin ja muin toimenpitein talousarvion puitteissa yritettiin pysyä. Toimintakate toteutui lopulta euroa ennakoitua heikompana. Ongelmana sivistyspalvelukeskuksessakin oli heikko tulonmuodostus, johon vaikutti mm. se, että päivähoitomaksujen suunniteltuja korotuksia ei voitukaan maksuperustemuutoksen vuoksi toteuttaa ja uimahallin remontti, jonka vuoksi myyntituottoja ei toteutunut budjetoidusti. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen toimintakate puolestaan jäi euroa budjetoitua heikommaksi. Tulonmuodostuksessa onnistuttiin lähes budjetoidusti, mutta lastensuojelussa, työmarkkinatuen kuntaosuuksissa ja erikoissairaanhoidon ostoissa talousarvio ylitettiin. Erikoissairaanhoidon kustannuskehitys on ollut Loimaan kustannusten hallinnan osalta jo vuosia merkittävässä asemassa mm. vuonna 2014 kustannusten kasvu edellisestä vuodesta oli 13 % eli 2,6 milj. euroa. Kustannuskehityksen hallitsemiseksi aloitettiin neuvottelut Loimaan Aluesairaalan muutoksista, joiden ensimmäinen vaihe oli kahden vuodeosaston siirtäminen Loimaan kaupungin hallintaan alkaen. Alkuperäisessä talousarviossa ennakoitiin tämän muutoksen parantavan kaupungin toimintakatetta noin miljoonalla eurolla, mutta vaikutus olikin noin 1,3 milj. euroa toimintakatetta heikentävä. Ratkaisun ennakoitiin mm- vähentävän erikoissairaanhoidon ostopalvelutarvetta 3, 7 21

22 milj. eurolla, mutta todellisuudessa vaikutus ostopalvelukustannusten vähenemiseen jäi 0,9 milj. euroon. Kustannusrakenteen muutos on kuitenkin ollut oikean suuntainen ja vuoden 2017 alkuvuoden seurantatietojen perusteella kehitys on vuoden 2017 budjetin mukaista. Toisen vaiheen eli diabetesosaamiskeskuksen ja lisääntymisterveys-äitiys-lasten terveys osaamiskeskuksen sijoittaminen Loimaan sairaalassa vapaina oleviin tiloihin. Tilojen saneeraus on kirjattu sairaanhoitopiirin budjettiin Perusturvalautakunnan toimintakertomuksessa todetaan, että Loimaalla on aluesairaalapaikkakuntana liian suurta erikoissairaanhoidon polikliinistä käyttöä, jota perustason vastaanottopalveluiden puutteellisuus ei selitä. Toiminnallinen ja taloudellinen riski on huomattava, ellei palvelurakennetta suunnitella tarpeiden mukaiseksi ja liikaresursointia erikoissairaanhoidon palveluista pureta. Työmarkkinatuen kuntaosuuksia maksettiin Kelalle lähes miljoona ja työllistämistoimenpiteistä huolimatta pitkäaikaistyöttömien kokonaismäärä pysyttelee korkealla tasolla. Loimaan työllistämispalveluja hoidetaan monituottajamallilla. Vuoden 2017 alussa on tehty selvitys työllistämispalveluista ja palvelujen uudelleen organisoinnista on valmisteltavana yksityiskohtainen suunnitelma osana vuoden 2017 keväällä päätettävää hallintouudistusta. Merkittävä toiminnallinen ja taloudellinen riski on kaupungin kiinteistöissä ilmenneet sisäilmaongelmat. Vuoden 2016 aikana hyvitettiin Varsinais-Suomen Erityishuoltopiirille Hanhenpuiston väistötilana toimineen Kuuselan kosteusvaurion aiheuttamia lisäkustannuksia. Sisäilmaongelmat aiheuttavat myös piileviä kustannuksia mm. henkilöstön sairauspoissaolojen kautta. Ongelmia on ilmennyt yhteensä neljässätoista kiinteistössä, joista neljä on luokiteltu toimenpiteiden suhteen kiireellisiksi. Teknisen lautakunnan toimenpidelistalla olevien kiinteistöjen yhteenlaskettu tasearvo on noin 6 milj. euroa. Kaupungin sisäilmatyöryhmä ratkoo ongelmia kuukausittain ja kaupunginhallitus seuraa ja valvoo tilannetta säännöllisesti. Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan kaupungin sisäisen valvonnan järjestelmä tuottaa kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamiseen tarvittavan luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Loimaan kaupungin virallinen tuloslaskelma on Loimaan kaupungin ja Loimaan Vesi-liikelaitoksen tulosten yhdistelmä Tuloslaskelma kertoo tilikauden tulojen riittävyyden tilikauden käyttömenoihin. Toimintakate ilmoittaa kuinka paljon toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää taseen omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen saattaa olennaisesti

23 vaikuttaa satunnaiset tuotot ja kulut. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksen käsittelyeriä LOIMAAN KAUPUNKI JA LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS TP 2016 TP 2015 Muutos Muutos Tuloslaskelma (ulkoiset) (1000 ) (1000 ) 15/16 % Toimintatulot ,3 Myyntitulot ,5 Maksutulot ,4 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatulot ,4 Valmistus omaan käyttöön ,0 Toimintamenot ,7 Henkilöstömenot ,5 Palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 Avustukset ,8 Muut toimintamenot ,7 Toimintakate ,0 Verotulot ,5 Valtionosuudet ,0 Rahoitustulot ja - menot ,0 Korkotulot ,0 Muut rahoitustulot ,5 Korkomenot ,0 Muut rahoitusmenot ,4 Vuosikate ,2 Suunnitelman muk. poistot ,5 Kertaluonteiset poistot ,0 Tilikauden tulos ,3 Poistoeron lis. -/vähennys ,6 Varausten lis. -/vähennys ,0 TILIK.YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,2 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: TP 2016 (1000 ) TP 2015 (1000 ) Muutos 15/16 Muutos % Asukasmäärä ,2 Vuosikate /poistot % 61,3 125, ,2 Vuosikate,euroa/as 149,2 308, ,6 Toimintatuotot/toimintakulut% 16,9 15,5 1 9,0 23 Tunnuslukujen vertailutiedot Koko maa Varsinais-Suomi Loimaa vertailuvuosi 2015 Vuosikate /poistot % Vuosikate,euroa/as Toimintatuotot/toimintakulut% Vuosikate on selkeä vuodesta toiseen vertailukelpoinen tunnusluku, joka vuoden 2016 osalta muodostui positiiviseksi, mutta lähes puolet vuoden 2015 tasosta heikentyneeksi. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on poistojen suuruinen tulorahoitus on riittävä. Loimaalla vuonna 2016 vuosikate kattaa vain 61 prosenttia poistoista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla toimintatuotot/toimintakulut % = 100*toimintatuotot/ (toimintakulut-valmistus omaan käyttöön). Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja.

24 24 Tunnusluku vuosikate/poistot % kertoo tulorahoituksen riittävyyden käyttöomaisuuden kulumista vastaavien investointien rahoittamiseen. Perusolettama on, että kun vuosikate on vähintään poistojen suuruinen kunnan tulorahoitus on riittävä. Tunnusluvun vuosikate /asukas avulla arvioidaan tulorahoituksen riittävyyttä. Keskimääräistä kuntia koskevaa tavoitearvoa ei ole, koska kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja palvelujen järjestämistavat vaikuttavat vuosikatetavoitteen asettamiseen kunnassa. Seuraavassa laskelmassa on tilinpäätösten mukaiset tulokset vuodesta 2008 alkaen, taulukon lopussa on listaus tulokseen vaikuttavista poikkeuksellisista eristä. LOIMAAN KAUPUNKI JA LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS Tuloslaskelma (ulkoiset 1000 ) TP 2008 YHD TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 Muutos % (1000 ) (1000 ) (1000 ) (1000 ) (1000 ) (1000 ) (1000 ) (1000 ) (1000 ) (1000 ) (17/16) Toimintatulot ,2 Myyntituotot ,3 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,4 (sis. Yhdistymistukea) Muut toimintatuotot ,3 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot ,0 Henkilöstökulut ,0 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tav ,5 Avustukset ,8 Muut toimintakulut ,8 Toimintakate ,4 Verotulot ,0 Valtionosuudet ,2 Rahoitustulot ja -menot ,5 Vuosikate ,0 Poistot ja arvonalentumise ,6 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos ,4 Poistoeron lis. -/vähennys ,2 Vapaaeht.var lis,- /väh, TILIK.YLIJÄÄMÄ/ALIJÄ ,9 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Asukasmäärä Vuosikate /poistot % Vuosikate,euroa/as Toimintatulot/toimintame not% TULOKSEEN VAIKUTTAVAT POIKKEUKSELLISET ERÄT (1000 ) Lastensuojelukiista Maksut kelalle pitkäaikaistyöt Yhdistymisavustus (1000 e) Vesi liikelaitoksen tulos (1000 ) Verotillitysmuutos (palautusten aikaistus Kiinteistöveron vaikutus Talkoovapaat Lomautus Erilliskorvausten jaksotusmuutos -204 Lomapalkkavarauksen muutos Pysyvien vastaavien myyntivoitot (1000 ) Pysyvien vastaavien myyntitappiot (1000 ) Pakollinen varaus muod/purku (Kemppilä) Kemppilän puhdistustyön vaikutus tulokseen Satunnaiset tuotot/huvilatie 208 Poistosuunnitelman muutos, poistoaikojen lyhentäminen -111 Työkympin toiminnan nettotulokset 213 Kertaluonteiset poistot Matala korkotaso (1000 )

25 Rahoitusasema ja sen muutokset Rahoituslaskelma Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman kautta. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen toiminnan ja investointien rahavirta ja rahoituksen eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutoksen rahavirta. Näiden kahden nettomäärän erotus on sama kuin kaupungin kassavarojen muutos tilikaudella. LOIMAAN KAUPUNKI JA LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS RAHOITUSLASKELMA (ulkoiset) TP 2016 TP 2015 Muutos 15/16 Muutos % Toiminnan ja investointien kassavirta Toiminnan rahavirta ,4 Vuosikate ,2 Tulorahoituksen korjauserät ,2 0 Investointien rahavirta ,5 Investointimenot ,4 Rahoitusosuudet investointim ,7 Pysyvien vast.hyöd.luovutust ,4 Toiminnan ja investointien rahavirta ,7 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset ,0 Antolainasaamisten lisäykset ,0 Antolainasaamisten vähennyk ,0 Lainakannan muutokset ,7 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähen ,8 Lyhytaikaisten lainojen muuto ,2 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muut ,1 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset ,9 Vaihto-omaisuuden muutos ,0 Saamisten muutos ,8 Korottomien velkojen muutos ,8 Rahoituksen rahavirta ,6 Rahavarojen muutos ,7 Rahavarojen muutos: Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: TP 2016 TP 2015 Muutos 15/16 Muutos % Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä (1000 ) ,8 Investointien tulorahoitus, % ,6 Lainanhoitokate 0,53 0, ,8 Kassan riittävyys, pv ,7 Asukasmäärä ,2

26 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä (1000 ). Toiminnan ja investointien rahavirta-välituloksen ja neljän edellisen vuoden kertymä osoittaa investointien omarahoituksen pidemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä on positiivinen. Negatiivinen määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai lainaa ottamalla. Investointien tulorahoitus, %-tunnusluku (100*vuosikate/ inv.omahankintameno) kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella eli ns. käyttötalouden ylijäämällä, tunnusluvussa eivät ole mukana käyttöomaisuuden myynnistä kertyneet myyntivoitot, joiden kokonaismäärä saattaa vuosittain huomattavastikin vaihdella. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos lainanhoitokatteen arvo (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) on yksi tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle yksi joudutaan vieraan pääoman hoitamiseen ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Lainanhoitokate on hyvä kun arvo on 2 tai suurempi ja tyydyttävä kun tunnusluvun arvo on 1-2. ja heikko, kun tunnusluvun arvo on alle yksi. Kassanriittävyys (pv) tunnusluku (365 pv * rahavarat / kassastamaksut tilikaudella) ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kunnan rahavaroilla maksaa. LOIMAAN KAUPUNKI JA LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS RAHOITUSLASKELMA (ulkoiset) TOT 2008 Yhd TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP Tominnat ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vast.hyöd.luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos: Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä (1000 ), uusi tunnusluku Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate 0 0,85 0,98 0,55-0,12 1,14 0,68 0,88 0,53 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

27 Tase Tase kuvaa kaupungin taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta. Rahoituksen rakenteella tarkoitetaan rahan lähteiden jakaantumista omaan ja vieraaseen pääomaan. TASE Loimaa ja Loimaan Vesi-liikelaitos VASTAAVAA ( 1000 ) VASTATTAVAA (1000 ) A.PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma II Aineelliset hyödykkeet IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet V Tilikauden yli-/alijäämä Rakennukset B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARA Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet C PAKOLLISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskeneräiset Muut Pakolliset varaukset 0 0 III Sijoitukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkeet ja osuudet Valtion toimeksiannot Muut lainasaamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut saamiset Muut toimeksiantojen pääomat 2 1 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT E VIERAS PÄÄOMA Valtion toimeksiannot 0 0 I Pitkäaikainen vieras pääoma Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoks C VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä I Vaihto-omaisuus Muut velat /liittymismaksut II Saamiset II Lyhytaikainen vieras pääoma Pitkäaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoks Myyntisaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Saadut ennakot Myyntisaamiset Ostovelat Lainasaamiset Korottomat velat liikelaitokselta Muut saamiset Muut lyhytaikaiset velat Siirtosaamiset Siirtovelat IV Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA Rahat ja pankkisaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA Omavaraisuusaste % 48,5 49,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 39,5 40,8 Kertynyt ali-/ ylijäämä (1000 ) Kertynyt ali-/ ylijäämä, /as Lainakanta (1000 ) Lainakanta /asukas Lainasaamiset (1000 ) Asukasmäärä Tunnuslukujen vertailutiedot vertailuvuosi 2015 Koko maa Varsinais-SuomLoimaa Omavaraisuusaste % 60,2 53,4 49,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 54,8 52,2 41,1 Kertynyt ali-/ ylijäämä, /as Lainakanta /asukas

28 Tunnusluvuista keskeisin omavaraisuusaste % (100*(oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma saadut ennakot)) mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta, 50 % tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % (100*(vieras pääoma saadut ennakot) /Käyttötulot) kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lainakannalla =v ieras pääoma (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat+muut velat) tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa Kokonaismenot ja tulot Kokonaismenojen ja tulojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset erät. KOKONAISMENOT JA TULOT 2016 (kaupunki + vesi) TULOT euroa % MENOT euroa % Varsinainen toiminta ,2 Varsinainen toiminta ,0 Toimintatuotot ,9 Toimintakulut ,2 Verotulot ,2 - valmistus omaan käyttöön 0 0,0 Valtionosuudet ,0 Korkokulut ,2 Korkotuotot ,0 Muut rahoituskulut ,0 Muut rahoitustuotot ,2 Satunnainen tuotto 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät ,6 Investoinnit ,7 Investoinnit ,5 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,0 Investointimenot ,5 Pys,vast.hyöd luovutustulot ,7 0,0 Rahoitustoiminta ,0 Rahoitustoiminta ,5 Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,9 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,0 Lyhytaikaisten lainojen väh ,6 Oman pääoman lisäykset 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 KOKONAISTULOT ,0 KOKONAISMENOT ,0 Täsmäytys: Kokonaismenot-kokonaistulot Muut maksuvalmiuden muutoksetrahavarojen muutos Vuoden 2016 tuloeristä merkittävimmät ovat verotulot 44,2 %, valtionosuudet 36 % ja käyttötalouden toimintatuotot 15,9%. Lainanoton osuus oli 3 % kokonaistuloista. Kokonaismenojen merkittävimmät erät ovat käyttökulut 92,2 %, investoinnit 2,5 % ja lainojen lyhennykset 4,5 %. Korkokulujen osuus kokonaiskustannuksista on 0,2 %.

29 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Asiaa koskeva sääntely Kaupunginhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi Talouden tasapainottamistoimenpiteet Taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Alijäämien kattamisvelvoite syntyy, kun kaupungin kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvat alijäämäiseksi. Yhteenlaskettavia eriä on kolme; edellisten tilikausien yli-/alijäämät, päättyneen tilikauden yli-/alijäämät ja kuluvan talousarviovuoden yli- ja alijäämät. Kirjanpidollisesti eriytettyjen liikelaitosten yli-/alijäämät huomioidaan virallisessa yli-/ alijäämäarviossa. Alijääminen kattamisvelvoite Vuosi Kaupunki Vesi Yhteensä TA-vuosi , , ,61 TP2014/ ylijäämä , , ,04 Tp 2015/ ylijäämä , , ,49 Ta 2016/ alijäämä , , ,00 Ts 2017/ tulos , , ,00 Ts 2018/ tulos , , ,00 Ts 2019/ tulos , , ,16 (vesiliikelaitoksen tulosta on oikaistu liittymämaksuin v. 2014/-16002,90 ja v. 2015/ 10280,25) Loimaa ja Loimaan Vesi-liikelaitos Ylijäämät TP ,61 Ylijäämät TP ,04 Alijäämät TP ,49 TS ,00 TS ,00 TS ,00 Ylijäämä ,16 Virallinen tilanne koko vahvistetulta suunnitelmakaudelta on ylijäämäinen. Tasapainon ylläpitäminen vaatii edelleen rakenteellisia uudistuksia ja tiukkaa talouskuria.

30 Kaupungin heikentyneen taseen ylijäämän vuoksi kaupunginhallitus on käsitellyt taloustilannetta kokouksissaan ja Talouden sopeuttamistoimenpiteiden valmistelua ja täytäntöönpanoa on tehostettu. Tilinpäätöksen ja taloussuunnitelmakauden puitteissa Loimaan kaupungilla ei ole välitöntä tarvetta kuntalain 110 :ssä tarkoitetun toimenpideohjelman laatimiseen Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varaus- ja rahoitussiirtoja. Kirjaimellisesti tuloksen käsittely on ylijäämäisen tuloksen siirtämistä taseen vapaaehtoiseen varaukseen, rahastoon tai tilikauden ylijäämä-tilille. Kaupunginhallitus esittää, että poistoerokirjauksella ,38 oikaistu tilikauden alijäämä ,49 euroa siirretään taseeseen oman pääoman ryhmään tilikauden yli-/alijäämä tilille. Siirtoja vapaaehtoiseen varaukseen tai rahastoon ei tehdä, koska kaupungin oma tase on ,13 euroa alijäämäinen. Tilinpäätössiirron jälkeen Loimaan kaupungin (kaupunki + vesi) taseen ylijäämä on ,16 euroa.

31 31 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarviorakenne on laadittu siten, että organisaatiorakenne ja osasto- ja kustannuspaikkakartta vastaavat toisiaan. Valtuuston nähden sitovia ovat seuraavat tasot: Hallintopalvelukeskus: - Keskusvaalilautakunta - Tarkastuslautakunta - Valtuusto - Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus: Perusturvalautakunta: - Sosiaali- ja terveystoimen hallinto - Sosiaalityö - Terveys- ja hoivapalvelut Sivistyspalvelukeskus: - Koulutuslautakunta - Vapaa-aikalautakunta Tekninen- ja ympäristöpalvelukeskus - Tekninen lautakunta - Ympäristölautakunta Sekä seuraavat pääluokat: - Loimaan Vesi-liikelaitos Valtuusto asettaa liikelaitokselle tulostavoitteen, sekä pääoman tuottotavoitteen, joka sisältyy kaupungin tuloslaskelmaan. Lisäksi liikelaitosta sitoo investointien kokonaismäärä sekä rahoituslaskelman muut erät paitsi liikevaihto. Valtuusto voi asettaa liikelaitokselle sitovia tavoitteita.

32 32 2. HALLINTOPALVELUKESKUS Hallintopalvelukeskuksen tilinpäätös yhteensä: HALLINTOPALVELUKESKUS TP 2015 TA 2016 Muutos TA 2016 (ta+m) TP 2016 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,40 93,9 Sisäiset tuotot , ,07 100,5 Tuotot yhteensä , ,33 98,6 Toimintakulut , ,08 97,6 Sisäiset kulut , ,83 116,0 Kulut yhteensä , ,25 98,0 TOIMINTAKATE , ,92 97,1 Rahoitustuotot ja kulut ,32 20,32-100,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,29 195,6 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,31 99, KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimielin: Keskusvaalilautakunta Tehtävä: Keskusvaalilautakunta huolehtii kunnallisten ja valtiollisten vaalien järjestämisestä kaupungin alueella. Vuonna 2016 ei järjestetty vaaleja. KESKUSVAALILAUTAKUNTA TP 2015 TA 2016 Muutos TA 2016 (ta+m) TP 2016 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot ,00-94,00 #JAKO/0! Sisäiset tuotot 0 0,00 0,00 0,0 Tuotot yhteensä ,00-94,00 #JAKO/0! Toimintakulut ,00 126,00 #JAKO/0! Sisäiset kulut ,00 0,00-100,0 Kulut yhteensä ,00 126,00 #JAKO/0! TOIMINTAKATE ,00 32,00 Poistot ja arvonalentumiset 0 0,00 0,00 0,0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ ,00 32,00

33 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimielin: Tarkastuslautakunta Toiminnan kuvaus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, arvioi kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi kaupungin hallinnon ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta Kaupunkitason tuloskorttiin perustuvat kehittämistavoitteet ja arviointikohteet Omaehtoinen sisäinen valvonta ja ulkoinen valvonta: Tavoitteena on selvittää, suoritetaanko organisaation kaikilla tasoilla omaehtoista arviointia, joka tiivistetään talousarvion pohjalta tehtyyn toimintakertomukseen. Tavoitteena on selvittää, onko kaupunkia johdettu valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti ja tuleeko kaupungin tilintarkastus asianmukaisesti hoidetuksi. Tavoitteiden toteutumisen tarkastuslautakunta arvioi arviointikertomuksessaan Tarkastuslautakunnan tilinpäätös yhteensä: TARKASTUSLAUTAKUNTA TP 2015 TA 2016 Muutos TA 2016 (ta+m) TP 2016 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot ,00 0,00 0,0 Sisäiset tuotot , ,54 0,0 Tuotot yhteensä , ,54 0,0 Toimintakulut , ,22 71,4 Sisäiset kulut ,00 0,00 Kulut yhteensä , ,22 71,4 TOIMINTAKATE ,32 0,32 #JAKO/0! Poistot ja arvonalentumiset 0,00 0,0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ ,32 0,32 #JAKO/0!

34 VALTUUSTO Toimielin: Kaupunginvaltuusto Toiminnan kuvaus Valtuusto vastaa kaupungin strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä Toimielimen perustiedot: Kunnallisvaalit toimitettiin ja uusi valtuustokausi alkoi Valtuusto kokoontui vuoden 2016 aikana kahdeksan kertaa Valtuuston tilinpäätös yhteensä KAUPUNGINVALTUUSTO TP 2015 TA 2016 Muutos TA 2016 (ta+m) TP 2016 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot ,00 0,00 0,0 Sisäiset tuotot 0,00 0,0 Tuotot yhteensä ,00 0,00 0,0 Toimintakulut , ,11 97,2 Sisäiset kulut ,77 63,77 100,3 Kulut yhteensä , ,34 98,3 TOIMINTAKATE , ,34 98,3 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,34 98,3

35 KAUPUNGINHALLITUS Toimielin: Tehtävä: Kaupunginhallitus Konsernijohto ja elinkeino- ja kaupunkikehityspalvelut Vastuuhenkilö: Kaupunginjohtaja Toiminnan kuvaus ja perustiedot Tehtäväalue sisältää konsernijohdon tehtäväalueen sekä elinkeino- ja kaupunkikehityksen tehtäväalueen. Konserni johto vastaa toimisto-, henkilöstö-, talous- ja it-palveluiden keskitetyistä tehtävistä, maaseutupalveluista sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta ostettavista palveluista. Kaavoituksen, elinkeinotoimen ja markkinoinnin tehtävistä vastaava Elinkeinoja kaupunkikehityspalvelut yksikkö aloitti toimintansa PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2015 TA 2016 TP 2016 Konsernijohto Kaupunginjohtaja Hallintosihteeri Henkilöstöjohtaja 0,5 0,5 0,5 Henkilöstösihteeri Talousjohtaja Taloussihteeri Johtava maaseutuasiamies Maaseutuasiamies Arkistosihteeri Laskentasihteeri Palkkasihteerit Palvelusihteerit It-päällikkö It-asiantuntija Atk-harjoittelija 1 Elinkeino- ja kaupunkikehitys Kehittämisjohtaja Kaava-arkkitehti 1 Yritysneuvoja Markkinointisihteeri Projektityöntekijä 1 Yhteensä 29,5 29,5 31,5 Toimitilat Kaupungintalon neuvontapiste, 1-3. kerrokset, Hirvikosken kunnantalon alakerta työhuonetta

36 Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Sujuvan elämän kotikaupunki / asukkaat ja asiakkaat Kohdennettu asuinpaikkamarkkinointi Nahinlahden alue Loimaan työssäkäyntialue Asuinpaikkamarkkinointi on toteutettu markkinointityöryhmän toimintasuunnitelman mukaisesti. Kasvun paikka yrityksille / elinkeinot ja yritykset Toimenpiteet Loimaa potentiaalisena yritystoiminnan paikkana - selvityksen pohjalta Ystävyyskuntatoiminnassa painotetaan Loimaan aktivoitumista. Järjestetään Uddevallaan kaupungin ja elinkeinoelämän edustajien matka. Ystävyyskuntamatka Uddevallaan järjestettiin huhtikuussa ja ystävyyskuntamatka Thistediin elokuussa Jöhvin edustajat vierailivat Loimaalla kesäkuussa. Keskellä kasvavaa Lounais-Suomea / liikenne, alue- ja yhdyskuntarakenne Kaavoitusohjelman mukaisten toimenpiteiden valmistelu ja toteutus. Nahinlahden ja Kartanonmäen alueen kaavat Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Nahinlahden asemakaavan Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Virttaan kylän asemakaavan Investointiosa sisältää sekä keskusta- että torialueen kunnostamistoimenpiteitä Torin ympäristön asemakaavamuutos oli luonnoksena nähtävinä Kaupunginhallitus vaiheisti torin ympäristön kehittämissuunnitelman Keskuspuistoa koskevan osa I työt aloitettiin syksyllä. Varsinaisen torin II vaiheen tarkempi suunnittelu yleissuunnitelman pohjalta aloitettiin. Ympäristö kestävän kasvun pohjana / ympäristö ja energia Aurinkovoimapilotin toteutumisen edistäminen Sallila Energia rakensi Aurinkopuiston Loimaalle. Tuotanto käynnistyi elokuussa Biotaloushankkeen innovaatiotalli käynnistäminen - uudet ja alkavat yritykset Biotaloushanke keskeytettiin Leader-hankkeena. Biokaasuselvitys tilattiin Riihimäki yhtiöt Oy:ltä ja siitä vastaa Markku Riihimäki.

37 37 Jyvällä tulevaisuudesta / talous, organisaatio ja henkilöstö Kaupunkistrategian päivittäminen Kaupunginhallitus päätti , että Loimaan linja strategian päivitystä ei käynnistetä vuonna Valmistelu käynnistetään kevään 2017 aikana. Julkisten palveluiden muutosprosessin valmistelu ja täytäntöönpano Kuntalakimuutosten huomioiminen (hallintosääntö) kaupunkiorganisaation muutosvalmistelu Kaupunginvaltuusto päätti valtuutettujen lukumääräksi 43 seuraavan alkavan valtuustokauden alusta. Hallintosäännön uudistaminen aloitettiin syksyllä Toimielimistä päätetään maaliskuussa 2017 ja hallintosäännöstä huhtikuussa Yritysneuvojan aloitti työn joulukuussa ja markkinointisihteeri vuoden 2017 alussa. talous- ja toimintaraportoinnin uudistaminen Raportti uudistettiin vuoden 2016 aikana. Valtakunnallisen sote-uudistuksen täytäntöönpanoon liittyvät toimenpiteet Maakunnallinen valmistelu käynnistyi kevään 2016 aikana. Projektisuunnitelma hyväksyttiin kuntakokouksessa ja erikseen kunnissa kesän 2016 aikana. Työryhmätyöskentely käynnistyi vuoden vaihteessa Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistoimenpiteiden edistäminen (KV ja KV ) Vuodeosastouudistus täytäntöön pantiin alkaen. Loimaan kaupunginhallitus on antanut kehittämisehdotuksensa sairaanhoitopiirille strategiavalmistelun yhteydessä. Valmistelussa on ollut mm. diabetes-osaamiskeskus. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointiohjelman uudistaminen, aikataulutuksen työstäminen ja täytäntöönpano huomioitava myös palvelujen jatkuvuuden hallintaan ja varautumiseen liittyvät asiat Arviointiohjelma uudistettiin syksyllä 2015 ja sen mukaisia toimenpiteitä toteutettu vuoden 2016 aikana. Johtamis- ja esimiestyön käytäntöjen uudistaminen Ohjeistusten uudistaminen Työnvaativuuden arviointi Toimenkuvien päivittäminen Ohjeistusta on uudistettu ja selkeytetty. Toimenkuvien ja työn vaativuuden arviointia on päivitetty.

38 38 Työhyvinvoinnin edistäminen ja sairauspoissaolojen hallinta Sairauspoissaolojen seurantaa on kehitetty ja sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt. Käytettävissä on diagnoosikohtaista vertailutietoa kvartaaleittain palvelukeskuksittain vuosilta Työkykyisyyden tukemisen (mm. tehtäväsiirrot, osa-aikatyö) ja ergonomiakoulutuksen vaikuttavuuden mittaus- ja arviointimenetelmien kehittämistä on jatkettu. Tapaturmatilaston mittareina on otettu käyttöön yksikkökohtaiset työtapaturma- ja vapaa-ajantapaturmatiedot. Näin saadaan kokonaisvaltaista tietoa tapaturma-alttiista ammattiryhmistä. Oma ilmoitusten määrä on lisääntynyt. Poissaolosyiden rajaus on osoittautunut toimivaksi. Digitalisaation edistäminen kaupunginpalveluissa Kansalaisten asiointi- ja palvelukanavien kehittäminen Loimaa on mukana Kansallisessa palveluarkkitehtuuriohjelmassa kartuttamassa Suomi.fi palvelutietovarantoa Koulupuolen uusien opetussuunnitelmien edellyttämien teknisten työympäristöjen kehittäminen Tekniset laitteet on pääosin hankittu vuoden 2016 aikana. Kouluissa on yksi päätelaite noin kolmea oppilasta kohden. Päätelaitteita ovat tablettitietokoneet, Chromebookit ja Windows-kannettavat. Langattomat verkkoyhteydet on toteutettu kaikissa kouluissa. Vuoden 2017 aikana päivitetään tietoliikenneyhteyksiä, korjaillaan ja parannetaan langattomia verkkoja ja tehdään pienimuotoisia laitelisäyksiä kouluille. Oppimisympäristöjä parannetaan kokonaisuudessaan. Soten kanta-arkiston 2. vaiheen tuotantoon otto vuosien aikana. (Kh ). Kolmas ja viimeinen vaihe on budjetoitu vuodelle Kanta.fi on tuotannossa sekä sähköisen reseptin, että potilastietojen arkiston osalta. Kaikki lääkemääräykset tulee laatia sähköisinä alkaen, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Jatkossa arkistoidaan vaiheittain mm. todistuksia ja lausuntoja, lähetteet ja hoitopalautteet sekä otetaan käyttöön ylläpidettävä terveys- ja hoitosuunnitelma ja koosteet keskeisistä rakenteisista terveystiedoista. Toiminnassa on myös lääketietokanta. Kansa.fi (kansallinen sosiaaliarkisto) valmistelu jatkuu.

39 39 ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 2015 TA 2016 TP 2016 Elinkeinotoimi Yritysten lukumäärä kasvu edelliseen vuoteen 1,5 2,7 Yritysneuvonta ja lausunnot yht yritysneuvonta Startti-lausunnot 9 18 ely-keskus, rahoitus yrityskäynnit Kontaktit / yritys määrä % 23,9% 60 % 60 % Neuvonnallisiin ryhmätilaisuuksiin on osallistunut 143 henkilöä (Yrittäjyyden päivä 7.9, Arfmann ja Novida ) Kaupunginhallituksen tilinpäätös yhteensä KAUPUNGINHALLITUS TP 2015 TA 2016 Muutos TA 2016 (ta+m) TP 2016 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,40 93,9 Sisäiset tuotot , ,61 100,9 Tuotot yhteensä , ,79 98,8 Toimintakulut , ,75 97,7 Sisäiset kulut , ,06 119,5 Kulut yhteensä , ,69 98,1 TOIMINTAKATE , ,90 97,0 Rahoitustuotot ja kulut ,32 20,32-100,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,29 195,6 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,29 99,3 Kaupunginhallitus (ulk+ sis) Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Konsernijohto Hallinto josta: Kuukanpuiston myyntivoitto Alueellinen palo- ja pelastustoimi Maaseutupalvelut Talous- ja it-palvelut josta: Verotus Keskitetty IT Henkilöstöpalvelut josta: Yhteistyötoiminta Työterveys Elinkeino- ja kaupunkikehitys Elinkeinotoimi Kaavoitus Kaupunkikehitys ja kaupunkimarkkinointi YHTEENSÄ

40 40 3. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen tilinpäätös yhteensä: SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS TP 2015 TA 2016 Muutos TA 2016 (ta+m) TP 2016 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,59 99,7 Sisäiset tuotot , ,99 #JAKO/0! Tuotot yhteensä , ,60 99,7 Toimintakulut , ,08 100,6 Sisäiset kulut , ,42 100,7 Kulut yhteensä , ,50 100,6 TOIMINTAKATE , ,10 100,8 Rahoitustuotot ja -kulut , ,25-100,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,82 102,6 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,17 100, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO Toimielin: Perusturvalautakunta Tehtävä: Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää sosiaali- ja terveystoimen hallinnon. Toimintaa johtaa 9- jäseninen (+ Oripään edustaja) perusturvalautakunta. Lisäksi toimii 5-jäseninen yksilöjaosto Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2015 TA2016 TP 2016 HENKILÖSTÖ Henkilöstö nimikkeittäin Sosiaali- ja terveysjohtaja Laskentasihteeri Palvelusihteeri YHTEENSÄ Strategialinjauksiin perustuvien tavoitteiden toteutuminen Sujuvan elämän kotikaupunki Palvelujen järjestämisen määräaikoja seurataan palvelukeskuksen kuukausiraporteissa. Lisäksi THL suorittaa vuosittain seurantaa kuntien palvelujen määräaikojen toteutumisesta. Vuosittain laadittavalla hyvinvointikertomuksella seurataan kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden kehittymistä ja palvelujärjestelmän toimivuutta. Jyvällä tulevaisuudesta Talouden tasapainottamiseen tähtääviä toiminnallisia muutoksia on toimeenpantu (KV ja KV ). Vuodeosastomuutos TYKS-Loimaan sairaalassa on toteutettu samoin Alastaron hoito-osastoa koskeva muutos. Tyks-Loimaan sairaalan polikliinisiä muutoksia valmistellaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa.

41 41 On osallistuttu sote-uudistuksen maakunnalliseen valmisteluun Toiminnalliset ja taloudelliset poikkeamat Tehtäväalueen oikaistun talousarvion toimintakulut ylittyivät 5726,88 euroa. Ylitys johtuu henkilöstösivukulujen eläkemeno ja varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta. Toiminnalliset riskit Vajaukset tehtäväalueen avainhenkilöstössä Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon tilinpäätös yhteensä SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMENHALLINTO TP 2015 TA 2016 Muutos TA 2016 (ta+m) TP 2016 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot ,25 310,75 74,1 Sisäiset tuotot , ,99-100,0 Tuotot yhteensä , ,24 526,6 Toimintakulut , ,88 101,1 Sisäiset kulut , ,91 104,8 Kulut yhteensä , ,79 101,4 TOIMINTAKATE , ,55 100,5 Rahoitustuotot ja kulut ,47 64,47-100,0 Poistot ja arvonalentumiset ,00 0,00-100,0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,02 100,5

42 SOSIAALITYÖ Toimielin: Perusturvalautakunta Tehtävä: Sosiaalityö Vastuuhenkilö: Sosiaalityön johtaja Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää aikuissosiaalityön, toimeentulotuen, työllistämisen, vammaispalvelulain mukaiset palvelut, kehitysvammapalvelut, lastensuojelun, perhetukikeskuksen, perhetyön sekä lastenvalvojan palvelut Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2015 TA 2016 TP 2016 HENKILÖSTÖ Henkilöstö nimikkeittäin Sosiaalityö Sosiaalityön johtaja Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Perhepalvelujen vastaava ohjaaja Perheohjaaja Perhetyöntekijä Työtoiminnan koordinaattori Työnsuunnittelija Työpaja-/työtoiminnanohjaajia 2 1-3* 3 6* Lapsiperheiden lähihoitajat YHTEENSÄ Vammaispalvelut Johtava ohjaaja Vastaava ohjaaja Ohjaaja Asumisen ohjaaja Sairaanhoitaja Hoitaja Hoitaja/varahenkilö YHTEENSÄ 24,5 2 36, ,5 2 36, ,5 2 36,5 * Sisältää kaksi ESRhankkeen työntekijää YHTEENSÄ 60,5 60,5 63,5

43 43 PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2015 TA 2016 TP 2016 Sosiaalityö Päihdehuolto, laitoskunt. asiakk Laitoskuntoutuspäivät Mielenterveyskuntoutuspalveluide n piirissä asiakkaita yht. joista - shl:n palveluasumisessa - tuetun asumisen piirissä Toimeentulotuen as. kotitalouksia Vammaispalvelut Vaikeavammaisten palveluasuminen, asiakkaita/vuosi Voimassa olevia kuljetuspalvelupäätöksiä Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelupäätökset Henkilökohtaisen avun saajat Asunnon muutostyö ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, asiakkaat/v Kehitysvammahuolto Asiakkaita työ- ja päivätoiminnassa Toimintapäivät yhteensä Asumispalveluissa asiakkaita - Telkänkoti - Ruusurinne - Kitkonpuisto - Tukiasuminen Asumispalveluissa asumispäiviä - Telkänkoti - Ruusurinne - Kitkonpuisto Ostopalvelut Peimarista - Laitoshoidossa asiakkaita - Hoitopäivät - Asumispalveluissa asiak. - Asumispäivät Palvelusäätiön ryhmälomituksen asiakkaat 3 4 4

44 44 PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2015 TA 2016 TP 2016 Perhepalvelut Lastensuojelun asiakkaana lapsia Kodin ulkopuolelle yksin sijoitettuja alle 18-v lapsia vuoden aikana Huostaanotettuja lapsia vuoden lopussa laitoshoidossa - perhehoidossa Laitoshoidon hoitopäivät - näistä oman laitoksen hoitopvät - muille myydyt Perhehoidon hoitopäivät Perhetyön asiakasperheitä Lastensuojeluilmoituksia Lapsiperheiden kotipalvelun piirissä kotitalouksia keskim/kk Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen (Loimaa/koko seutukunta) 155/ / /375 Lastenvalvojan palvelut Olosuhdeselvitykset oikeudelle Vahvistetut elatussopimukset Huolto- ja tapaamissopimukset Isyysselvitykset Strategialinjauksiin perustuvien tavoitteiden toteutuminen Kehitys toimeentulotuessa on edelleen ollut myönteinen. Vuodesta 2013 vuoteen 2014 menot laskivat 7,7%. Vuonna 2015 menot laskivat edelliseen vuoteen nähden 10 % ja vuonna 2016 edelleen 16,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Asiakaskotitalouksien määrän kehitys on niin ikään ollut myönteinen: Vuosi T-tuen asiakaskotital. yht Loimaan työttömyysaste on vuoden aikana vaihdellut 9-12,2 %n välillä. Pitkäaikaistyöttömiä ns. Kelan listalla oli vuoden lopussa 199, kun heitä vuoden 2015 lopulla oli 184.

45 45 Kaupungin työllistämispalveluihin saatiin erillisillä päätöksillä palkata kolme määräaikaista työtoiminnanohjaajaa lisää. Näistä viimeisin aloitti työskentelynsä elokuussa. Kaupungin työllistämistoimenpiteiden piirissä olevien työttömien määrää onnistuttiin vuoden aikana kasvattamaan merkittävästi. Joulukuu Maaliskuu Toukokuu Syyskuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Syyskuu Marraskuu Joulukuu Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä työllistämistoimenpiteiden piirissä oli keskimäärin 124 työtöntä, kun taas vuoden viimeisellä neljänneksellä heitä oli 167. Työmarkkinatuen kuntaosuuksia ( sakkomaksuja ) maksettiin Kelalle vuoden aikana yhteensä eli keskimäärin /kk. Viimeisellä vuosineljänneksellä keskimääräinen maksu oli /kk. Lastensuojelussa kodin ulkopuolelle sijoitettuja alle 18-vuotiaita oli vuoden aikana kaikkiaan 51, kun heitä edellisenä vuonna oli 48. Lastensuojelun ja perhepalvelujen nettomenot kasvoivat v edelliseen vuoteen verrattuna 12, 4 % ollen Huomioitavaa on kuitenkin, että luku sisältää Turun hallintooikeuden päätöksellä maksuun tulleen huostaanotetun nuoren takautuvat sijaishuollon kulut. Ilman tätä kasvu olisi jäänyt 4,4 %:iin. Laitoshoidon ja perhehoidon keskinäinen osuus oli sama kuin vuotta aiemmin. Vuoden lopussa huostassa olleista 50 % oli laitoksissa ja 50 % perhehoidossa. Kaupungin perhetukikeskuksen toiminta laitoksena lopetettiin marraskuussa 2015 alussa ja laitoksen 7 vakanssista viisi siirrettiin suoraan lastensuojelun avohuoltoon ja lapsiperheiden palveluihin. Perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun asiakasmääriä on kyetty lisäämään. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien menojen kasvuvauhti (6,8 %) on pienentynyt edellisestä vuodesta (11 %). Merkittävää laskua on tapahtunut kuljetuspalveluissa, mutta asumispalvelujen ja henkilökohtaisen avun menot ovat edelleen kasvussa. Vammaispalvelujen nettomenot olivat 2,8 milj. euroa. Kehitysvammahuollon nettomenot olivat 3,6 milj, jossa kasvua edellisestä vuodesta 2,7 %. Kitkonpuiston ryhmäkodissa luovuttiin kahden yöhoitajan järjestelmästä. Laitoshoidon osuus aleni merkittävästi. Toiminnalliset ja taloudelliset poikkeamat Sosiaalityön tehtäväalueen kokonaismenot ylittivät alun perin vuodelle 2016 vahvistetun talousarvion eurolla. Toisen osavuosikatsauksen yhteydessä ylitysoikeutta pyydettiin euroa ja sitä myönnettiin euroa. Muutetun talousarvion kokonaismenot ylittyivät euroa ja toimintakatteen ylitys oli euroa.

46 46 Menojen osalta ylitysten suurimmat yksittäiset tekijät olivat: Lastensuojelu ja perhepalvelut ylittivät nettomenoissaan alkuperäisen talousarvion n euroa. Tämä sisältää Turun hallinto-oikeuden päätöksellä maksuun määrätyn takautuvan erän ( euroa). Kodin ulkopuolisia sijoituksia oli enemmän kuin v ja mitä vuodelle 2016 arvioitiin. V toteutui yhteensä hoitopäivää ja vuonna 2016 yhteensä hoitopäivää. Työmarkkinatuen kuntaosuuksia maksettiin euroa budjetoitua enemmän Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen nettomenot olivat n euroa alkuperäistä budjettia suuremmat. Ylitykset tapahtuivat asumispalveluissa ja henkilökohtaisessa avussa. Tehtäväalueella tuloja kertyi euroa arvioitua enemmän. Tulokertymä oli yhteensä euroa ja toteutuma oli 107,8 prosenttia. Toiminnalliset riskit Lisätyistä työllistämistoimenpiteistä huolimatta pitkäaikaistyöttömien kokonaismäärä pysyttelee korkealla tasolla Lastensuojelussa kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat parin laskevan vuoden jälkeen lähteneet uudelleen nousuun Tehtäväalueen avainhenkilöstön puuttuminen, vaihtuvuus ja rekrytointiongelmat (sosiaalityön johtaja, vammaispalvelujen johtava ohjaaja) ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 2015 TA 2016 TP 2016 Työllisyyden hoito Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden sekä Kk- seuranta toteutunut aktivointitoimenpiteiden kehitystä seurataan kuukausittain Lapset, lapsiperheet, lastensuojelu lapsiperheiden kotipalvelua, perhetyötä ja lastensuojelun sosiaalityötä vahvistetaan Toteutunut. Vakanssisiirrot tehty Vammaispalvelut Selvitetään vammaispalvelujen kohdentuminen ja korkean kustannustason syyt Toteutunut. Käsitelty lautakunnassa joulukuussa 3.2.4Sosiaalityön tilinpäätös yhteensä SOSIAALITYÖ TP 2015 TA 2016 Muutos TA 2016 (ta+m) TP 2016 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,16 107,8 Sisäiset tuotot ,00 30,00 #JAKO/0! Tuotot yhteensä , ,16 107,8 Toimintakulut , ,34 101,9 Sisäiset kulut , ,06 98,1 Kulut yhteensä , ,28 101,7 TOIMINTAKATE , ,12 101,1 Rahoitustuotot ja kulut ,23 49,23-100,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,88 #JAKO/0! TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,23 101,2

47 TERVEYS- JA HOIVAPALVELUT Toimielin: Tehtävä: Vastuuhenkilö: Perusturvalautakunta Terveys- ja hoivapalvelut Johtava ylilääkäri Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää 1) avoterveydenhuollon palvelut, joihin sisältyvät avosairaanhoidon vastaanottopalvelut, terveyden edistämispalvelut ja terapiapalvelut, 2) suun terveydenhuollon palvelut, 3) mielenterveys- ja päihdepalvelut lukuun ottamatta päihdehuollon laitospalveluita, 4) ikäihmisten palvelut, joihin sisältyvät akuutti vuodeosastohoito, laitoshoito, asumispalvelut sekä kotiin annettavat ja kotona selviytymistä tukevat palvelut ja 5) rintamaveteraanien ja sotainvalidien palvelut. Tehtäväalueeseen sisältyvät lisäksi erikoissairaanhoito, terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2015 TA 2016 TP 2016 Koti- ja omaishoito Kotihoidon käyntimäärät (omat) Ikä- /muistineuvolakäynnit Omaishoidettavia Palvelusetelin saajia Päivätoiminnan käynnit Asumispalvelut Hoitopäiviä omissa yksiköissä , Hoitopäiviä ostopalveluna Laitoshoito Hoitopäiviä omissa vanhainkodeissa Vuodeosastojen hoitopäivät Hoitopäiviä pitkäaikaisvuodeos Akuutti vuodeosastohoito Perustason hoitopäivät ,5 Erikoissairaanhoidon hoitopäivät Kotisairaalan hoitopäivät Vastaanottopalvelut Avoterveydenhuollon käynnit Suun terveydenhuollon käynnit Erityispalveluyksikön käynnit Erikoissairaanhoito TYKS ja alueellinen Avohoitokäynnit erikoissairaanhoito Vuodeosastojen hoitojaksot Vuodeosaston hoitopäivät Turunmaan sairaala Avohoitokäynnit Vuodeosaston hoitojaksot Vuodeosaston hoitopäivät EPLL Avohoitokäynnit Psykiatrian tulosalue Avohoitokäynnit Vuodeosaston hoitojaksot Vuodeosaston hoitopäivät

48 48 PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2015 TA 2016 TP 2016 Terveys- ja hoivapalvelujen hallinto Johtava ylilääkäri Johtava hoitaja Vanhustyön ohjaaja It-asiantuntija 1 0, , ,5 1 - Avoterveydenhuolto Yhteensä Terveyskeskuslääkäri Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Terveyskeskusavustaja Tekstinkäsittelijä/konekirjoittaja Terveydenhoitaja 2, , , Terapiapalvelut Yhteensä Vastaava fysioterapeutti Fysioterapeutti Kuntohoitaja Puheterapeutti Jalkojenhoitaja , , ,25 Yhteensä 7,25 7,25 7,25 Erityispalveluyksikkö Psykologi Perheneuvoja Perhe- ja pariterapeutti Sairaanhoitaja (Sosionomi) Sairaanhoitaja Suun terveydenhuolto Yhteensä Erikoishammaslääkäri Terveyskeskushammaslääkäri Vastaava suuhygienisti Suuhygienisti Hammashoitaja Hammashoitaja, varahenkilö Välinehuoltaja Yhteensä

49 49 PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2015 TA 2016 TP 2016 Terveyskeskusosastot alkaen (Hoito-osasto) Akuutit osastot Vanhustenhuollon ylilääkäri Vuodeosastohoidon ylilääkäri Terveyskeskuslääkäri Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja, varahenkilö Lähihoitaja Lähihoitaja, varahenkilö Osastonsihteeri Fysioterapeutti Toimintaterapeutti Laitoshuoltaja Laitoshuoltaja, varahenkilö , Kotisairaala Sairaanhoitaja Yhteensä 115, Kotihoito Omaishoito, Tammikoti Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Lähihoitaja Lähihoitaja varahenkilö Fysioterapeutti Yhteensä Toiminnanohjaaja Ohjaaja Lähihoitaja Sairaanhoitaja Lähihoitaja 9,5 9,5 9,5 Hoitoapulainen Yhteensä 14,5 14,5 14,5 Palveluasuminen Osastonhoitaja 0,5 0,5 1,5 Vastaava sairaanhoitaja Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja vara 1 Lähihoitaja ,5 Lähihoitaja varahenkilö Yhteensä 49,5 49,5 63 Vanhainkodit / laitokset Osastonhoitaja 0,5 0,5 0,5 Sairaanhoitaja Lähihoitaja Lähihoitaja, varahenkilö Osastoapulainen Yhteensä 17,5 17,5 17,5 Yhteensä 374,75 370,25 368,75

50 Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 2015 TA 2016 TP 2016 Ikäihmisten palveluketjun toimivuus (yli 75-v Loimaalla hlöä, 13,3 % väestöstä) Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet asiakkaat (osuus vastaavan ikäisistä kuntalaisista) Kunnan kustantamaa tukipalvelua saaneet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat (osuus vastaavan ikäisistä kuntalaisista) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet (osuus vastaavan ikäisistä kuntalaisista) Omaishoidon tuen piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet (osuus vastaavan ikäisistä kuntalaisista) Vanhusten palveluasumisen yli 75-v pitkäaikaiset asukkaat 75 vuotta täyttäneistä Vanhainkotien yli 75-v pitkäaikaisasukkaat 75 vuotta täyttäneistä Hoito-osastojen yli 75-v pitkäaikaispotilaat 75 vuotta täyttäneistä Kotihoidon toimivuus Palvelun aloittaminen 3 vrk kuluessa tarpeesta (toteutumisprosentti) Perusterveydenhuolto Neuvola-asetuksen mukaiset laajat Palveluketjun toimivuus terveystarkastukset toteutuvat Hoitoon pääsy lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoille: seuranta ja kuntalaisten informointi kolme kertaa vuodessa Asiakastyytyväisyysmittaus: Terveysaseman hoidon laatu, toteutetaan 3 vuoden välein Hoitoon pääsy suun terveydenhuollossa: seuranta ja kuntalaisten informointi kolme kertaa vuodessa Asiakastyytyväisyysmittaus: Hammashuollon laatu, toteutetaan 3 vuoden välein Sairaanhoitopiirin korotetun hinnan siirtoviivehoitopäivien lukumäärä vuodessa 17,5 % 13 % 16,6 % 21,7 % 21 % 16,8 % 88 % 90 % 91 % 3,4 % 5 % 5,2 % 9,6 % 9 % 8 % 1 % alle 1 % 1 % 0,9 % 0 % 0 % 100 % 100 % 100 % kaikki 90 % kaikki kutsuttu kutsuttu - Toteutuu Toteutuu ei ole toteutettu ei ole toteutettu Toteutuu Toteutettu Toteutuu Toteutettu 60 Alle 70 0

51 Ikäihmisten palveluiden kehittämisessä noudatettiin vuonna 2012 hyväksyttyä Loimaan kaupungin ikäihmisten palveluiden strategiaa ja perusturvalautakunnan tämän strategian pohjalta vuonna 2013 hyväksymää ikäihmisten palveluiden palveluverkkoselvitystä: Laitoshoitopaikkoja vähennettiin edelleen vuonna 2016: Alastaron 20-paikkainen hoito-osasto muutettiin syyskuun alussa 16-paikkaiseksi tehostetun palveluasumisen toimintayksiköksi. Ilolakodit -yksikössä toimii tehostetun palveluasumisen yksikkö, jossa on 28 hoitopaikkaa, joista 1-2 intervallipaikkoja. Kartanonpuistossa on 51 tehostetun palveluasumisen paikkaa, joista 4 intervallipaikkoja. Tammikodissa on ollut käytettävissä 16 ikäihmisten tehostetun palveluasumisen paikkaa, joista 3-4 on ollut intervallikäytössä. Lisäksi kiinteistössä on hoidettu syksystä alkaen 4 kehitysvammapuolen asiakasta Kitkonpuiston tilaongelmien vuoksi. Mäntypuistossa on edelleen 22 vanhainkotipaikkaa. Pitkäaikaista laitoshoitoa ei syyskuun alusta 2016 alkaen anneta terveyskeskuksen vuodeosastoilla lainkaan. Vuodeosastot ovat kaikki akuutteja kuntoutusosastoja. Ostettuja palveluasumispaikkoja oli käytössä 104, joista 88 oli 75 vuotta täyttäneitä. Sairaanhoitopiirin alueen kuntien, terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin kanssa on edelleen työskennelty terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti kehittäen terveydenhuollon kokonaisuutta: Sairaanhoitopiirin vuodeosastotoiminta Loimaalla siirtyi kaupungin toiminnaksi Akuutilla kuntoutusosasto 1:llä on 10 erikoissairaanhoidon hoitopaikkaa konservatiivisten erikoisalojen tarpeisiin ja 12 perustason hoitopaikkaa. Akuutilla kuntoutusosasto 2:lla on 10 erikoissairaanhoidon hoitopaikkaa operatiivisten erikoisalojen tarpeisiin ja 12 perustason hoitopaikkaa. Akuutilla kuntoutusosasto 3:lla on 22 perustason hoitopaikkaa. Lisäksi osaston 3 yhteydessä on toiminut vuoden 2016 ajan 5-paikkainen kotisairaala. Akuuteilla kuntoutusosastoilla on vuonna 2016 toteutunut erikoissairaanhoidon hoitopäivää, joista 53 % loimaalaisille. Perustason hoitopäiviä akuuteilla kuntoutusosastoilla on toteutunut , joista 92 % loimaalaisille potilaille. Kotisairaalan hoitopäivää ovat kaikki toteutuneet loimaalaisille. Palvelujärjestelmässä on nyt toteutettu Kuntamaiseman suosittamat, vuodeosastohoitoon kohdistuvat toimenpiteet: 1) Pitkäaikainen laitoshoito terveyskeskusosastoilla on lopetettu. 2) Loimaan erikoissairaanhoidon sairaansijojen käyttö on alennettu konsultin suosittelemalle tasolle. Käytön tulisi olla 22,4-24,4 paikkaa. Vuonna 2016 Loimaa käytti keskimäärin 23,3 erikoissairaanhoidon vuodepaikkaa. 3) Loimaa käytti vuonna 2016 akuutteja perustason kuntoutuspaikkoja keskimäärin 39,4 paikan verran. Konsultti suositteli jopa paikkamäärää 48. Perustason paikkoja on nyt myyty muille kunnille keskimäärin 3,5 paikan verran. Jos kaikkia osastojen 1, 2 ja 3 perustason paikkoja pidettäisiin Loimaan käytössä ja kotisairaalan virtuaalisairaansijat lasketaan mukaan, olisi loimaalaisille tarjolla 48 perustason hoitopaikkaa, mikä on konsultin suosittelema määrä. Vuodepaikkojen määrä on nyt palveluketjussa korjattu konsultin suosittelemalle tasolle ja painopiste siirretty erikoissairaanhoidosta perustasolle. 51

52 Ikäihmisten palveluketjussa ollaan myös valtakunnallisten suositusten mukaisissa kattavuuksissa. Vuodeosastomuutoksen yhteydessä kotihoidon resurssia vähennettiin strategialinjausten vastaisesti. Kun kuntouttava osastotoiminta vakiintuu, on seuraavaksi rakennettava joustava kuntoutusjatkumo kotihoito-intensiivitiimi-kotisairaala-akuuttiosastot. Ikäihmisten palveluketjussa toteutettujen muutosten vaikutukset kustannuksiin: Kotihoito AHOS, AHOS-koti Akuuttiosasto Akuuttiosasto Akuuttiosasto 3, LHOS Kotisairaala Tyks vuodeosastohoito Yhteensä Maakunnallisessa psykiatrian ja mielenterveyspalveluiden kehittämisessä ei vuoden 2016 aikana päästy Turun ja sairaanhoitopiirin psykiatrioiden yhdistämisestä laajempaan kehittämiseen. Turun psykiatria fuusioituu sairaanhoitopiirin psykiatriaan , minkä jälkeen alkaa maakunnan muiden mielenterveyspalveluiden kehittäminen. Tyks Loimaan sairaalassa tarjottavien avopalveluiden yhteisessä kehittämisessä ei vuoden 2016 aikana päästy etenemään konkreettisesti. Vuodelle 2017 suunniteltiin kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteiset diabetesosaamiskeskus ja äitiys-, lasten, lisääntymisterveyskeskus Tyks Loimaan sairaalan tiloihin. Tilojen saneeraus kirjattiin sairaanhoitopiirin budjettiin vuodelle Sairaanhoitopiirin Loimaalle myymien suoritteiden kustannukset , Tyks yksi sairaala, Turunmaan liikelaitos ja psykiatrian tulosalue: Tyks: Poliklinikat Vuodeosastohoito Kallishoito (-) Yhteensä Turunmaa Psykiatria Poliklinikat Vuodeosastohoito Kallishoito (-) Yhteensä Epll Ensihoito Poliklinikkakäynnit Kallishoito (-) Yhteensä Epll:n toiminnasta ei saa kolmen vuoden seurantaa, sillä vuodelta 2014 puuttuu seurannasta ensihoito. 52

53 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kustannukset terveys- ja hoivapalveluiden talousarviossa : Kaikki kustannukset Keskimääräiset hoitopäivän hinnat 2016 (nettokustannus/suorite, keskimäärin vuositasolla): Oma toiminta, perustaso: Vanhainkodit 104,74 114,49 114,00 140,64 152,04 Tehostettu palveluasuminen 108,03 110,90 129,20 150,40 108,48 Akuuttiosasto 1, pth ,10 Akuuttiosasto 2, pth ,53 Akuuttiosasto 3, pth ,09 Kotisairaala ,91 Ostopalvelut: Tehostettu palveluasuminen 86,26 87,56 88,40 91,09 92,97 Erikoissairaanhoito: TYKS, yksi sairaala 2015 alk , , , ,57 LAS 462,36 556,32 510, Akuuttiosasto 1, esh ,55 Akuuttiosasto 2, esh ,96 Psykiatrian tulosalue 395,15 387,27 349, ,60 53 Tehostetun palveluasumisen oman tuotannon hinta on laskettu Kartanonpuiston ja Ilolakotien hinnoista, sillä Tammikoti ja AHOS-koti kokivat niin suuria muutoksia vuoden 2016 aikana, ettei luotettavaa hoitopäivähintaa saada laskettua. Erikoissairaanhoidon TYKS, yksi sairaalan hinnassa ovat mukana kaupungin sairaanhoitopiirille myymät erikoissairaanhoidon paikat. Toiminnalliset ja taloudelliset poikkeamat (ulkoiset): Terveys- ja hoivapalveluiden tilikauden alijäämä oli euroa korkeampi kuin muutettu talousarvio 2016 olisi edellyttänyt. Alkuperäiseen vuoden 2016 talousarvioon nähden alijäämä oli euroa korkeampi. Diagnostisiin palveluihin (laboratorio, röntgen, muu diagnostiikka) kului euroa arvioitua enemmän. Akuutin kuntoutusosasto 1:n alijäämä oli euroa matalampi kuin alkuperäinen talousarvio, mutta euroa korkeampi kuin muutettu talousarvio. Akuutin kuntoutusosasto 2:n alijäämä oli euroa matalampi kuin alkuperäinen talousarvio, mutta euroa korkeampi kuin muutettu talousarvio. Akuutin kuntoutusosasto 3:n alijäämä oli euroa talousarviota suurempi. Erikoissairaanhoidon alijäämä oli euroa korkeampi kuin alkuperäinen talousarvio ja euroa korkeampi kuin muutettu talousarvio. Tuloja kertyi terveys- ja hoivapalveluissa alkuperäiseen talousarvioon verrattuna euroa ja muutettuun talousarvioon verrattuna euroa enemmän kuin oli arvioitu. Henkilöstökulut alittuivat eurolla.

54 54 Asiakaspalveluiden ostot ylittyivät eurolla verrattuina alkuperäiseen talousarvioon ja eurolla verrattuina muutettuun talousarvioon. AHOS/AHOS-koti muutos kyettiin toteuttamaan vasta syyskuun alussa, sillä kesällä alettiin vähentää ikäihmisten palveluasumispaikkoja yksityisessä Martta-kodissa, kun paikkoja muutettiin toiseen tarkoitukseen käytettäviksi. Omaa puheterapeuttia ei saatu rekrytoitua vuoden 2016 aikana. Kaikki tarvittava puheterapia on jouduttu ostamaan yksityisiltä palveluiden tuottajilta. Vuodeosastouudistuksen vakiintuminen on vienyt aikaa. Kotisairaala hakee paikkaansa palveluketjussa. Kotihoidon resurssia vähennettiin kotisairaalan perustamisen yhteydessä, mikä on hankaloittanut kotihoidon kehittämistä. Kotihoidon riittävä resursointi ja tehokkaan kuntoutusketjun rakentaminen kotihoidon ja akuuttiosastojen välille ei ole onnistunut vuoden 2016 aikana. Toiminnalliset ja taloudelliset riskit: Sairaanhoitopiirin kustannukset alenivat vuosien 2014 ja 2015 välillä euroa ja vuosien 2015 ja 2016 välillä euroa, eli vuodesta 2014 vuoteen 2016 kustannukset alenivat eurolla. Muutokset ovat hitaita, sillä ne sisältävät sekä rakenteellisia että toiminnallisia komponentteja. Kautta palveluketjujen pyritään avohoitopainotteisuuteen: Erikoissairaanhoidossa vähennetään vuodepaikkoja ja siirretään painopistettä avopalveluihin. Perustasolla vähennetään laitoshoitoa ja tehostetaan avopalveluita. Ikäihmisten palveluissa kehitetään joustavat kuntoutuspalvelut akselille kotihoito-kotisairaala-intensiivitiimi-akuutit kuntoutusosastot. Kuntamaiseman konsultin toteamat avopalveluiden vääristymät Loimaalla pyritään korjaamaan: Loimaalla on aluesairaalapaikkakuntana liian suurta erikoissairaanhoidon polikliinistä käyttöä, jota perustason vastaanottopalveluiden puutteellisuus ei selitä. Sairaanhoitopiirin kanssa yhdessä määritellään taloudellisesti järkevä, tarpeisiin perustuva avopalveluiden tarjonta Loimaalla. Toiminnallinen ja erityisesti taloudellinen riski on huomattava, ellei palvelurakennetta suunnitella tarpeiden mukaiseksi ja kokonaistaloudellisesti järkeväksi ja ellei liikaresursointia erikoissairaanhoidon palveluista pureta Terveys- ja hoivapalvelujen tilinpäätös yhteensä TERVEYS- JA HOIVAPALVELUT TP 2015 TA 2016 Muutos TA 2016 (ta+m) TP 2016 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,79 98,6 Sisäiset tuotot ,00 0,00 #JAKO/0! Tuotot yhteensä , ,79 98,6 Toimintakulut , ,69 100,2 Sisäiset kulut , ,57 101,1 Kulut yhteensä , ,26 100,3 TOIMINTAKATE , ,05 100,6 Rahoitustuotot ja - kulut , ,55-100,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,06 96,1 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,54 100,6

55 55 Vuodeosastoratkaisun taloudellinen kokonaisvaikutus Vuoden 2016 alkuperäisessä talousarviossa: Taulukossa tulojen kasvu (+) ja menojen kasvu (-) milj.euroa Osaston nimi, kust.paikka kuntoutus osasto 1, 2206 kuntoutus osasto 2,2207 kuntoutus osasto 3,2242 Kotisairaa la,2208 Ahos,2247 Erikoissair aanhoito, 2350 Kaikki yhteensä Tuotot Myyntituotot 1 0,9 0,3 0-0,1 0 2,1 Maksutuotot 0,2 0, ,4 Muut tuotot Tuotot yhteensä 1,2 1,1 0,3 0-0,1 0 2,5 Kulut Henkilöstökulut -1,5-1,6-0,1-0,2 0,3 0-3,1 Palvelujen ostot -0,6-0,5-0,1 0 0,05 3,7 2,55 Aineet, tarvikkeet jne -0,2-0,1 0-0,1 0,05 0-0,35 Muut toimintakulut -0,3-0, ,6 Kulut yhteensä -2,6-2,5-0,2-0,3 0,4 3,7-1,5 Tomintakate -1,4-1,4 0,1-0,3 0,3 3,7 1 Vastaavasti menojen vähennys (+) ja tulojen vähennys (-) Vuodeosastoratkaisun budjetoitu säästö vuodelle 2016 oli miljoona euroa. Ratkaisun ennakoitiin lisäävän henkilöstökuluja 3,1 milj.euroa ja muita toimintakuluja mu kaan lukien uusien osastojen vuokrat 0,95 milj.euroa. Ratkaisun ennakoitiin lisäävän käyttötalouden tuottoja 2,5 milj.euroa. Ostopalvelujen tarvetta vuodeosastoratkaisun ennakoitiin vähentävän 2, 55 milj.euroa netto. Tilinpäätöksessä 2016: Osaston nimi, kust.paikka kuntoutus osasto 1, 2206 kuntoutus osasto 2,2207 kuntoutus osasto 3,2242 Kotisairaa la,2208 Ahos,2247 Erikoissair aanhoito, 2350 Kaikki yhteensä Tuotot Myyntituotot 1,5 1,3 0,2 0,0 0,0 0,0 2,9 Maksutuotot 0,3 0,3 0,0 0,0-0,1 0,0 0,4 Muut tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuotot yhteensä 1,7 1,5 0,2 0,0-0,1 0,0 3,3 Kulut Henkilöstökulut -1,6-1,6-0,1-0,2 0,1 0,0-3,3 Palvelujen ostot -0,7-0,6 0,0 0,0 0,1 0,9-0,3 Aineet, tarvikkeet jne -0,2-0,2 0,0 0,0 0,0 0,0-0,4 Muut toimintakulut -0,3-0,3 0,0 0,0 0,0 0,0-0,6 Kulut yhteensä -2,8-2,6-0,1-0,2 0,2 0,9-4,6 Toimintakate -1,0-1,1 0,1-0,2 0,1 0,9-1,3 Vastaavasti menojen vähennys (+) ja tulojen vähennys (-) Ratkaisu lisäsi henkilöstökuluja 3,3 milj.euroa ja muita toimintakuluja mukaan lukien uusien osastojen vuokrat 1 milj.euroa. Ratkaisun lisäsi käyttötalouden tuottoja 3,3 milj.euroa. Ostopalvelujen tarvetta vuodeosastoratkaisun ennakoitiin vähentävän 2, 55 milj.euroa netto, tilinpäätöksen mukaan ostopalvelujen tarve kasvoi 0,3 milj.euroa. Erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten vähenemiseksi ennakoitiin 3,7 milj.euroa ja todellinen vuosimuutos jäikin 0,9 milj.euron suuruiseksi. Vuodeosastoratkaisun odotettu positiivinen katevaikutus muuttui negatiiviseksi toimintakatevaikutukseksi.

56 TYÖKYMPPI Työterveyspalvelu Työkympin toiminta päättyi Jälkikirjauksessa on ollut mm. tulojäämiä. Työkympin tilinpäätös yhteensä TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖKYMPPI TP 2015 TA 2016 Muutos TA 2016 (ta+m) TP 2016 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,21 #JAKO/0! Sisäiset tuotot ,00 #JAKO/0! Tuotot yhteensä , ,21 #JAKO/0! Toimintakulut , ,17 #JAKO/0! Sisäiset kulut ,00 0,00 #JAKO/0! Kulut yhteensä , ,17 #JAKO/0! TOIMINTAKATE , ,38 #JAKO/0! Rahoitustuotot ja - kulut ,00 0,00-100,0 Poistot ja arvonalentumiset 0 0,00 0,0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,38 0,0 Työkymppi oli laskennallisesti eriytetty taseyksikkö, jonka toiminta siirtyi alkaen Attendolle. Omana toimintana järjestetyn työterveyshuollon henkilökunnasta aiheutuu vastaisuudessa kustannuksia eläkemenoperusteisina maksuina niiden työntekijöiden osalta, joille on kertynyt palvelusvuosia ennen vuotta 2005 Loimaan kaupungin palveluksessa.

57 57 4. SIVISTYSPALVELUKESKUS Sivistyspalvelukeskuksen tilinpäätös yhteensä: SIVISTYSPALVELUKESKUS TP 2015 TA 2016 Muutos TA 2016 (ta+m) TP 2016 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,74 95,5 Sisäiset tuotot , ,76 82,6 Tuotot yhteensä , ,50 93,5 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0,00 0,00-100,0 Toimintakulut , ,48 101,5 Sisäiset kulut , ,39 96,3 Kulut yhteensä , ,09 100,2 TOIMINTAKATE , ,59 101,1 Rahoitustuotot ja -kulut ,87 22,87-100,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,00 0,0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,46 101, KOULUTUSLAUTAKUNTA Toimielin: Koulutuslautakunta Tehtävä: Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää sivistyspalvelukeskuksen hallinnon, lasten päivähoidon, leikkitoiminnan, esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja niihin kuuluvat tukipalvelut. Tukipalveluihin kuuluvat oppilashuolto (psykologit ja kuraattori), sairaalakoulu- ja muut opetuksen ostopalvelut sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. Loimaan kaupungissa oli vuoden 2016 syksyllä 10 omaa päiväkotia ja kaksi ryhmäperhepäiväkotiyksikköä. Näiden lisäksi kaupungissa työskenteli 27 perhepäivähoitajaa. Kaupungissa toimi myös neljä yksityistä päiväkotia, Verkanappuloiden Nappulapellon ja Nappulakosken päiväkodit, Nappulan päiväkoti sekä Touhula Alastaron päiväkoti. Kaupunginvaltuusto hyväksyi varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen ja päätti, että keskusta-alueelle tulee uusi 5- ryhmäinen päiväkoti (leasing). Päiväkodin toiminnan on tarkoitus käynnistyä ja siihen keskitetään Hulmin ja Nurmen päiväkotien ja Lastentalon toiminta sekä varahoito. Esiopetusta järjestettiin päiväkotien sekä Kojonkulman koulun ja Kirkonkylän koulun (syksy 2016) yhteydessä. Hirvikosken yhtenäiskoulussa oli kehitysvammaisten esiopetusta. Perusopetukseen kuuluvat oppivelvollisuuskoulut, joissa annetaan opetusta vuosiluokille 1-9. Hirvikosken yhtenäiskoulussa on myös lisäopetusta (harjaantumisopetus). Loimaan kaupungin perusopetuksen kouluverkko käsittää yhteensä kahdeksan alaluokkien ja kaksi yläluokkien koulua sekä yhden yhtenäiskoulun. Perusopetusta järjestetään kouluilla seuraavasti: Asemanseudun koulu (1-6), Kauhanojan koulu (1-6), Keskuskoulu (1-6), Kirkonkylän koulu (0-6), Kojonkulman koulu (0-6), Metsämaan koulu (1-6), Niinijoen koulu (1-6), Virttaan koulu (1-3), Alastaron yläaste (7-9), Puistokadun koulu (7-9) ja Hirvikosken yhtenäiskoulu (0-10). Alastaron yläasteella järjestetään myös oripääläisten yläkoululaisten opetus. Osa Mellilän yläkoululaisista käy Kosken Seudun yläasteella kouluaan(kouluyhteistyösopimus).

58 Kouluilla oli erityisen tuen ryhmiä seuraavasti: Kauhanojan koululla (2), Keskuskoululla (3), Puistokadun koululla (2) ja Hirvikosken yhtenäiskoululla (8). Lukuvuonna erityisopetusta keskitettiin, jolloin pienryhmä Asemanseudun koululta siirtyi Keskuskoululle ja Kirkonkylän koululta Hirvikosken yhtenäiskouluun. Muilla kouluilla erityisen tuen palveluja järjestetään yleisopetuksen ryhmissä. Lisäksi perusopetuksessa on yhteensä seitsemän laaja-alaista erityisopettajaa. Loimaalla on erityisopetussopimuksia naapurikuntien kanssa. Yhteistyötä on tällä hetkellä mm. Kosken Tl kunnan, Oripään ja Pöytyän kuntien kanssa. Naapurikuntia, jotka lähettävät erityisoppilaitaan, laskutetaan vuosittain sopimuksen mukaisesti. Yhteistyö Kosken Tl kunnan ja Oripään kunnan kanssa yläkoululaisten opetuksen järjestämisessä jatkuu vuonna 2011 tehtyjen sopimusten pohjalta (Oripään sopimusta tarkistettiin vuonna 2013). Oripään kunta teki kesällä 2015 päätöksen aloittaa alkaen kouluyhteistyön Pöytyän kunnan kanssa. Tämän hetkisen tiedon mukaan oripääläiset jatkavat Alastaron yläasteella asti. Loimaan kaupunki on saanut vuosille valtionavustusta kerhotoiminnan kehittämiseen ( euroa edellisenä vuonna). Kehittämistoiminnan tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Kerhotoiminnan piiriin pyritään saamaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Määräraha mahdollistaa kerhon toteuttamisen lukuvuosittain. Koulujen omien kerhojen ohella on seurojen, yhdistysten ja huoltajien järjestämiä kerhoja. Liikunnallisten kerhojen lisäksi toteutetaan mm. erilaisia musiikki-, käsityö-, kuvataide- ja kotitalouskerhoja. Kerhot toimivat tällä hetkellä vakiintuneella pohjalla ja niissä on osallistujia vuosittain noin Loimaan kaupungille on myönnetty euroa valtion erityisavustusta esi- ja perusopetuksen sisällöllisten ja pedagogisten ratkaisujen kehittämiseen. Hanke on mahdollistanut Loimaan kaupungin esi- ja perusopetuksen tvt- strategian laatimisen sekä opettajien kouluttamisen ja perehdyttämisen tieto- ja viestintäteknologian pedagogisesti tarkoituksenmukaiseen käyttämiseen. Loimaan kaupungin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian tavoitteena on varmistaa oppilaille ja opetuspalvelujen henkilöstölle tasa-arvoiset mahdollisuudet oppia ja kehittää tieto- ja viestintätekniikan taitojaan nykypäivän ja tulevaisuuden haasteiden edellyttämälle tasolle. Strategiassa on määritelty oppilaiden tieto- ja viestintäteknologian oppimistavoitteet. Loimaan kaupungille on myönnetty euroa valtion erityisavustusta esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja ryhmäkokojen pienentämiseen vuosille Avustuksen käyttö kohdentuu vuodelle Puistokadun koulu on mukana Erasmus+ hankkeessa. Hanke on kaksivuotinen, kuvataidepainotteinen, monikulttuurinen yhteistyöhanke, jossa tavoitteena on animaation ja sarjakuvan keinoin antaa nuorille mahdollisuus perehtyä eurooppalaiseen kulttuuriin ja niissä ilmeneviin tarinoihin. Hankkeessa on mukana myös kouluja Ranskasta, Italiasta, Turkista ja Kreikasta. Hankkeelle on saatu rahoitusta euroa. Loimaan lukio toimii Yhteiskoulun kiinteistössä. Loimaalaisten lisäksi lukiokoulutusta tarjotaan myös ympäröivien kuntien oppilaille. Kurssitarjontaa täydentää 58

59 urheilulinja, missä tarjoamme lajissaan valmentautuville nuorille joustavan mahdollisuuden yhdistää urheilu lukio-opiskeluun. Lisäksi vuosittain muutamia Novidan opiskelijoita osallistuu ylioppilaskirjoituksiin Loimaan lukiossa. Loimaan lukiokoulutus siirtyy alkaen Novidaan (OKM/6-7/530/2016). Siirrosta on tehty Loimaan kaupungin ja kuntayhtymän kesken sopimus. Lisäksi henkilöstön asemasta ja palvelusuhdeturvasta on erillinen sopimus. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohjaa hyvälle kasvulle. Koulutoimen luokkalaisille järjestettävää aamu- ja iltapäivätoimintaa kutsutaan nimellä ILTTIS tai LOIKKIS. Toimintaa järjestetään joka päivä Asemanseudun koululla, Kauhanojan koululla, Keskuskoululla (Vapaudenkadulla), Kirkonkylän koululla, Kojonkulman koululla, Metsämaan koululla, Niinijoen koululla sekä Hirvikosken yhtenäiskoululla. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu- ja koordinointitehtävät on nimetty kahdelle aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajalle ja toimintaa ohjaamaan laaditaan lukuvuodeksi toimintasuunnitelma. Tukipalveluiden henkilöstön muodostavat esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen opiskelijoiden opiskeluhuoltohenkilöstö. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisestä alueellaan sijaitsevien ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille. KOULA hyväksyi sopimuksen kuraattoripalveluiden hankkimisesta kuntayhtymältä. Sopimus on voimassa asti. Koulutuslautakunta päätti (70 ), ettei ko. sopimusta jatketa. Talousarvion 2017 valmistelun yhteydessä lähdettiin siitä, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskeluhuoltohenkilöstö (kuraattori ja psykologi) olisi jatkossa Loimaan kaupungin opiskeluhuoltohenkilöstöä. Lisäksi esi- ja perusopetukseen esitettiin yhden kuraattorin lisäystä. Kyseiset toimet täytetään vuoden 2017 alussa, jolloin opiskeluhuoltohenkilöstö muodostuu kolmesta kuraattorista ja kolmesta psykologista. 59

60 Toiminnan perustiedot Varhaiskasvatus PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2015 TA 2016 TP 2016 HENKILÖSTÖ Varhaiskasvatusjohtaja Varhaiskasvatus- Päivähoidonohjaaja palveluiden hallinto Palvelusihteerit Perhepäivähoito Perhepäivähoitaja (ryhmis) Perhepäivähoitaja Erityispäivähoito Kiertävä elto Päiväkoti Päiväkodinjohtaja 9 8,5 9 Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja/ Päivähoitaja Päiväkotiapulainen Ryhmäavustaja/henk.koht.avust Päivähoito yhteensä ,5* 123 TOIMINNAN LAAJUUS Päivähoito Lapsia päivähoidossa -joista esiopetuksessa -joista päiväkotihoidossa -joista ryhmäperhepäiväkotihoidossa -joista perhepäivähoidossa Kunnallisen ja hankitun palvelun - 75/25 68/32 osuudet päivähoidossa (päiväkodit ja ryhmäperhepäiväkodit, %) Leikkitoiminta MLL, läsnäolopv Lasten lakisääteinen kotihoidontuki, kotitalouksia keskim. kk -lapsia tuen piirissä, keskim. kk Yksityisen hoidon kuntalisä -kotitalouksien lukumäärä -lapsia tuen piirissä * Henkilöstömuutokset liittyvät lähinnä päivähoidon rakenteellisiin muutoksiin (Alastaron ja kaupungin keskusta-alueen päiväkotiratkaisut). Päivähoidossa olevien lasten määrä vaihteli vuoden mittaan merkittävästi ( ). Lapsimäärän ja hoidon tarpeen muutokset tuovat oman haasteensa henkilöstömitoitukseen.

61 61 Perusopetus ja lukiokoulutus PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2015 TA 2016 TP 2016 Oppilaat kouluittain Asemanseudun koulu Kauhanojan koulu Keskuskoulu Kirkonkylän koulu Kojonkulman koulu (TA2016 keskiarvo syksy Metsämaan koulu ja arvio syksy Niinijoen koulu ) Virttaan koulu Alastaron yläaste Puistokadun koulu Hirvikosken yhtenäiskoulu Loimaan lukio Oppilaat Perusopetuksessa Henkilöstö Hallinto, esiopetus, perusopetus, lukio Oppilaat yht Yleisopetus Luokkamuotoinen erityisopetus Osa-aik. erit.op. osallistuneet Tehostetun tuen oppilaat Koko henkilöstö yhteensä 205,0 200,0 206,5 htv195,1 htv 192,5 htv 198,5 Opettajat, rehtorit 153, ,5 Rehtorit Luokanopettajat Lehtorit Vanhemmat lehtorit Esikoulun opettajat 2 1* 1,5 Päätoimiset tuntiopettajat Sivutoimiset tuntiopettajat 3,5 4 4 Erityisluokanopettajat Erityisopettajat Koulunkäyntiavustajat (lkm) 38, Kuraattori Psykologi Apip-ohjaaja Muu henkilökunta Opetustunnit / oppilas Yleisopetus 1,7 1,7 1,7 Luokkamuotoinen eritysopetus 3,9 3,7 4,7 Laaja-alainen erityisopetus 0,11 0,12 0,11 Erityistehtävät 0,06 0,07 0,07 Tukiopetus 0,03 0,03 0,02 Kerhot 0,02 0,02 0,02 Lukio-opetus (kurssit/opp) 1,2 1,1 1,2 Vieraskuntalaisia Perusopetus 5,7 % 5,0 % 5,8 % Erityisopetus 15,4 % 14,0 % 16,3 % Lukio 13,7 % 12,5 % 14,6 % *Alastarolla esiopetus siirtyy päivähoidon yhteyteen Syksyllä 2016 perustettiin ikäluokan suuren koon takia esiopetusryhmä Kirkonkylän koululle. Muu henkilökunta käsittää sivistysjohtajan sekä koulutoimiston ja koulujen palvelusihteerit. Opetustuntien kohdalla on noudatettu ja hyväksyttyjä tuntijakoja sekä ja hyväksyttyjä tuntikehyksiä.

62 Oppilasmäärä väheni perusopetuksessa edellisestä vuodesta 12 oppilaalla (0,8 %). Vuonna 2015 vähennys oli 15 oppilasta (0,9 %). Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä puolestaan väheni 4,0 %, kun edellisenä vuonna vähennys oli 7,1 %. Oppilasmäärien kehitys perusopetuksessa : Opp.määrä Oppilasmäärän väheneminen on viime vuosina ollut merkittävää. Vuodesta 2009 vuoteen 2016 vähennys perusopetuksessa on ollut noin 100 oppilasta (5,7 %). Oppilasmäärän väheneminen on hidastunut aikavälillä Loimaalaisten oppilaiden vähenemistä on kompensoinut Oripään yläkoululaisten määrän lisääntyminen Alastaron yläasteella. Sen sijaan vuodesta 2017 alkaen väheneminen näyttäisi nopeutuvan. Tämä selittyy loimaalaisten ikäryhmien pienenemisellä ja oripääläisten oppilaiden määrän vähenemisellä. Luvuissa ei ole mukana arviota muuttoliikkeen vaikutuksista. Oppilasmäärään vaikuttaa olennaisesti Oripään kunnan kouluratkaisu syksyllä Vuosina Loimaalla syntyneiden ikäluokat ovat selvästi pienemmät kuin edellisinä vuosina syntyneet. Oppilasmäärän kehitys luo tarvetta kouluverkon ja opetuspalvelujen tarkastamiselle. Oppilasmäärän vähenemiseen on vastattu kouluverkon rakenteellisilla muutoksilla, tuntikehyksen ja oppilasryhmien vähentämisellä. Perusopetuksen tuntikehyksen jakautuminen : yht. yleisop. erit.lk.op. osa-aik.eo muut Muut tunnit ovat erityistehtävätunteja, kerho- ja tukiopetustunteja.

63 Tuntikehys on viime vuosina vähentynyt erityisesti yleisopetuksessa. Tämä on lähinnä johtunut kouluverkon rakenteellisista muutoksista, oppilasmäärien ja ryhmäkokojen pienenemisestä (jakotuntien määrä). Erityisluokkaopetuksen väheneminen on korvautunut osittain osa-aikaisen erityisopetuksen tuntiresurssin kasvuna. Viimeisen kuuden vuoden aikana tuntikehystä on leikattu noin 400 tuntia (noin 11 %). 63 Oppilasmäärän väheneminen ja kouluverkon rakenteelliset muutokset näkyvät myös opetusryhmien määrässä: Lukuvuosi Yleisop. ryhmät Pienryhmät Yhteensä Loimaalla erityisen tuen oppilaita on noin 8,8 % oppilaista, kun valtakunnan tasolla osuus on noin 7,3 % (2015). Erityisen tuen oppilaiden määrä on kehittynyt seuraavasti: 137 (2011), 125 (2012), 129 (2013), 132 (2014), 147 (2015), 139 (2016). Erityisoppilaista 22 % on integroitu kokonaan yleisopetuksen ryhmiin, 54 % osin integroitu yleisopetuksen ryhmiin ja kokonaan erityisryhmissä opiskelee 24 % oppilasta. (Valtakunnallisesti vastaavat osuudet ovat 19 %, 40 %, 41 %). Erityisopetuksen järjestäminen kokonaan tai osittain muun opetuksen yhteydessä on yleistynyt. Osa-aikaista erityisopetusta on Loimaalla käyttänyt % oppilaista. Valtakunnan tasolla osa-aikaiseen erityisopetukseen on osallistunut noin 23 % oppilaista. Loimaalla tehostetun tuen oppilaiden osuus on noin 8,4 %, mikä on vastaava osuus kuin valtakunnan tasolla (2015). Tehostetun tuen oppilaiden määrä on kehittynyt seuraavasti: 82 (2011), 124 (2012), 133 (2013), 132 (2014), 132 (2015), 138 (2016). Oman leimansa kaupungin opetuspalveluille antaa myös koulukuljetusten suuri määrä. Kuljetusedun saavia oppilaita oli noin 550 (35,0 %, valtakunnallinen osuus noin 22 %). Lisäksi maksullisessa koulukuljetuksessa on vuosittain oppilasta. Esiopetuksen oppilaista vuosittain kuljetuksen piirissä on Koulukuljetukset on kilpailutettu lukuvuosille (+ optiovuosi). Oppilaiden lähikoulun määräytymistä ja koulukuljetusta koskevat ohjeet päivitettiin vuonna Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen päämääränä on järjestää erilaiset lapset / oppilaat huomioon ottavaa, laadukasta ja tehokasta kasvatusta ja opetusta turvallisessa ja monipuolisessa oppimisympäristössä. Päämäärän saavuttamisen kannalta keskeisiä kriittisiä menestystekijöitä ovat mm.: monipuolinen opetustarjonta sekä turvallinen ja ajanmukainen oppimisympäristö, kodin sekä päivähoidon ja koulun välinen yhteistyö, toimiva opiskeluhuolto ja yksilöllinen tuki lapselle/ oppilaalle, henkilöstön oikea mitoitus ja työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä palveluprosessien kehittäminen ja toiminnan priorisointi.

64 1) Sujuvan elämän kotikaupunki / Asukkaat ja asiakkaat a) Sujuvat ja vaikuttavat palvelut o opetussuunnitelmien laatiminen ja käyttöönottaminen (uudet opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön , esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus) Lukiokoulutuksen opetussuunnitelma hyväksyttiin lautakunnassa (20 ). Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmia täydentävä ohjaussuunnitelma hyväksyttiin (42 ). Perusopetuksen opetussuunnitelma hyväksyttiin lautakunnassa (52 ) ja esiopetuksen opetussuunnitelma (60 ). Opettajille järjestettiin uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoa tukevaa koulutusta. o suunnitelmallinen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön kehittäminen (sähköinen oppimisympäristö, koulutus) -> toimintaan haetaan mahdollisia valtionavustuksia Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia hyväksyttiin (41 ) ja strategia täydentää esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmia. Strategia sisältää mm. suunnitelman laitehankinnoista, käytettävästä sähköisestä materiaalista, oppilaiden osaamistavoitteita ja henkilöstön koulutustarvetta. IT palvelujen kanssa toteutettiin laitehankintoja, jolloin syksyllä 2016 voitiin kouluilla ottaa laajemmin sähköisiä oppimateriaaleja käyttöön. Opettajien perehdytystä on toteutettu vuonna 2016 käynnissä olleen tietoja viestintätekniikan kehittämishankkeen yhteydessä. Loimaan kaupungille myönnettiin valtionavustusta euroa ns. tutoropettajien koulutukseen ja toimintaan. Avustusta käytetään vuonna b) Lasten ja nuorten syrjäytymisen varhainen ja ennakoiva estäminen o kerhotoiminnan kehittäminen -> toimintaan haetaan valtionavustusta Valtionavustusta myönnettiin euroa. Kerhoja toteutuu 43 lukuvuonna Koulun omien kerhojen lisäksi on seurojen ja yhdistysten järjestämiä kerhoja. Aluehallintovirasto on myöntänyt euroa lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan (kesäkerhot) järjestämiseen. Kesäkerhot järjestettiin Keskuskoululla ja Hirvikosken yhtenäiskoululla Aluehallintovirastolta on haettu joulukuussa avustusta kesäkerhojen sekä syyslomakerhon järjestämiseen vuonna o opiskeluhuollon palvelujen tehostaminen Talousarvion 2017 valmistelun yhteydessä esi- ja perusopetuksen opiskeluhuoltoon esitettiin yhden kuraattorin lisäystä sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskeluhuoltohenkilöstön palkkaamista kaupungin työntekijöiksi (vuoden 2016 loppuun on voimassa ostopalvelusopimus kuraattoripalveluista). Toisen asteen koulutuksen kuraattori ja psykologi sekä perusopetuksen kuraattori valittiin joulukuussa Toimintamallien kehittäminen ajoittuu vuodelle

65 65 2) Jyvällä tulevaisuudesta / Talous, organisaatio ja henkilöstö -> palvelurakenteiden uudistaminen o o o o o o o Keskusta-alueen päivähoidon rakenteelliset muutokset (keskusta-alueelle kilpailutetun yksityisen päivähoidon palvelua laajennetaan yhdellä ryhmällä) Verkanappuloiden Nappulakosken päiväkoti (4 ryhmää) aloitti toimintansa päivähoidon palvelurakenteen selvitys ja päiväkotiverkon kehittäminen siten, että palvelut voidaan järjestää varhaiskasvatuslain muutosten kannalta tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti Varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys on hyväksytty lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa sekä kaupunginvaltuustossa Palveluverkkoselvityksen mukaisesti uusi päiväkoti on 5-ryhmäinen (leasing). Kaupunginhallitus päätti hankkia päiväkodin Teijo-Talot Oy:ltä. Alastaron alueen kouluverkon suunnittelu (Oripään koulusopimuksen päättyminen) Oripään jatkaessa yhteistyötä ainakin vuoden alkuperäistä suunnitelmaa pidemmälle, ei tässä vaiheessa ole välitöntä tarvetta Alastaron alueen kouluverkon suunnittelulle. Oppilasmäärän vähenemisen takia on perusteltua päivittää kouluverkkosuunnitelma laajemmin koko kaupungin osalta vuoden 2017 aikana. erityisopetuspalvelujen järjestäminen (mm. pienryhmien sijainti ja määrä, palvelujen tarjoaminen muille kunnille) Yhteistyö Kosken, Oripään ja Pöytyän kuntien kanssa jatkuu toistaiseksi entiseen tapaan erityisopetuspalvelujen järjestämisessä. perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetuksen laajuuden (tuntimäärän) sopeuttaminen oppilas- ja opiskelijamäärään sekä taloudellisiin resursseihin Lukuvuoden tuntikehys on edellisen lukuvuoden tasolla. Tuntikehystä ei ollut mahdollista vähentää niin paljon kuin henkilöstömenojen vähennys olisi edellyttänyt (opetusryhmien lisääntyminen kolmella). henkilöstöselvitys henkilöstöresurssi ja työtehtävien järjestelyt (sopeuttaminen uusien palvelurakenteiden ja palvelujen laajuuden mukaiseksi, muutokset päivähoito-oikeuteen ja henkilöstömitoitukseen) Varhaiskasvatuksen henkilöstömäärä on sopeutettu vastaamaan toteutuneita muutoksia (keskusta-alueen yksityisen päiväkodin toiminnan alkaminen, lautakunnan päätöksen mukaisesti ryhmäkokoja ei tässä vaiheessa kasvatettu). Perusopetuksen henkilöstömäärä on lukuvuoden tuntikehyksen edellyttämä. Oppilaiden tuen tarve edellytti ohjaajamäärän kasvattamista (kolme ohjaajaa) lukuvuonna edelliseen lukuvuoteen verrattuna. lukiokoulutuksen siirtäminen Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän yhteyteen vuoden 2017 alusta. Merkittävimpänä kysymyksenä on lukiokoulutuksen todellisten kustannusten ja valtionavustuksen, noin euron eron rahoittaminen Loimaan kaupungin lukiokoulutuksen siirtämiseksi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän ylläpidettäväksi valmisteltiin sopimus. Sopimus sisältää mm. kaupungin maksuosuuden määräytymisen. Loimaan kaupunki on sopimusneuvotteluissa edellyttänyt, että lukiokoulutuksen mahdollinen siirtäminen nykyisistä Loimaan kaupungin Puistokadun tiloista muihin tiloihin edellyttää Loimaan kaupungin suostumusta (KH ). Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus on hyväksynyt sopimuksen (9 ). Opetus- ja kulttuuriministeriö on peruuttanut Loimaan kaupungin lukiokoulutuksen järjestämisluvan (OKM/6/530/2016) ja myöntänyt järjestämisluvan Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymälle alkaen (OKM/7/530/2016).

66 66 ARVIOINT I-KOHDE Perusopetus Keskimääräinen ryhmäkoko Iltapäivätoiminta Lukiokoulutus MITTARI TP 2015 TA 2016 S TP 2016 Päivähoitotoiminnan laatu koetaan hyväksi palautearviointikyselyissä (% vastauksista) /vastausten keskiarvo Hoitopäivän hinta ( /päivä), omatoiminta - perhepäivähoito - ryhmäperhepäivähoito - päivähoito (päiväkodit) 3,58 3,5 4,0 3,52 74,75 69,66 63, ,0 71,0 62,0 Hoitopäivän hinta ( /päivä), hankittu palvelu - päivähoito (päiväkodit) ei arv. kohde ,0 Oppilaita/opettaja perusopetuksessa 11,8 12,0 11,7 Oppilaita/opettaja laaja-alainen erityisopetus jatkokoulutuksen ulkopuolelle jäävät/edellisenä keväänä 9.luokan päättötodistuksen saaneet Perusopetuksen käyttökustannukset (yleis- ja erityisopetus) Perusopetuksen laatu koetaan hyväksi palautearviointikyselyissä (vastausten keskiarvo) Oppilasmäärä/opetusryhmä Oppilaita iltapäivätoiminnan piirissä 1-2-luokat Oppilaita iltapäivätoiminnan piirissä 3-9-luokat % 0 % 0 % ei arv s kohde /opp /opp 3,26 3,5 4,0 3,26 1-2lk 18,2 3-6lk 18,6 7-9lk 17,1 * 1-2lk lk lk ,3 17,6 16, Ohjaustuntien määrä/vko Yo-tutkinnon 3 vuodessa suorittaneiden 92 % >90 % 93,5 % osuus Lukio-opetuksen käyttökustannukset s /opp /opp /opp Lukiokoulutuksen laatu koetaan 3,30 3,5 4,0 3,30 hyväksi palautearviointikyselyissä (vastausten keskiarvo)

67 * OPM:n selvityksen mukaan yleisin ryhmäkoko 1.-luokalla on oppilasta ja 2.-luokalla sekä luokilla ja luokilla oppilasta. Ryhmäkokojen keskiarvot olivat 1-2lk 18,8; 3-6lk 21,1; 7-9lk 17,1. Loimaalla tyypillistä on ryhmäkokojen suuri vaihtelu (ryhmäkoot välillä 9 26) kouluittain, mutta kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että ryhmäkoot ovat opetuksen järjestämisen kannalta hyvät. OKM:n tekemät toimenpiteet opetusryhmien pienentämiseksi ovat pienentäneet opetusryhmien keskimääräistä kokoa ja suurten ryhmien osuus on puolittunut vuodesta Keväällä 2013 opetusryhmät olivat vuosiluokilla keskimäärin 19,66 oppilaan kokoisia ja luokilla keskimääräinen ryhmäkoko oli 16,46. Loimaan kaupungissa voidaan todeta ryhmäkokojen olevan hyvällä tasolla valtakunnallisessa vertailussa. Luokan- ja aineenopettajista noin 95 %:lla on muodollinen kelpoisuus ja erityisopettajista 81 %:lla. Lukion opettajista kaikilla on muodollinen kelpoisuus. Koulunkäynninohjaajista noin 98 %:lla on muodollinen kelpoisuus tehtävään. Valtakunnallisesti opettajista muodollisesti kelpoisia on noin 89 %, erityisopettajista 76 % ja lukion opettajista 93 %. Loimaalla naisten osuus opettajista on noin 78 % (valtakunnallinen osuus noin 74 %). Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä muodollinen kelpoisuus on noin 100 %:lla henkilöstöstä. 67 Määrärahojen poikkeamat: Toimintakulut ylittyivät vuonna 2016 noin euroa. Henkilöstömenot ylittyivät noin euroa. Koulutuslautakunnalle budjetoidut henkilöstömenot olivat noin euroa pienemmät kuin vuonna 2015 toteutuneet henkilöstökulut. Toimintaa ei ollut mahdollista sopeuttaa määrärahoihin, sillä henkilöstökulut eivät olleet reaalistisella tasolla. Henkilöstömenoja vähensi edelliseen vuoteen verrattuna varhaiskasvatuksen yksityistäminen, jonka vaikutus oli noin euroa. Toisaalta opetuspuolella tuntikehystä ei ollut mahdollista vähentää, koulunkäynninohjaajien määrä lisääntyi syksyllä 2016 kolmella ja myös opetussuunnitelmatyö aiheutti vuoden aikana jonkin verran lisäyksiä henkilöstömenoihin. Sairauspoissaoloissa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna ja kasvatus- ja opetuspuolella poissaolot yleensä edellyttävät myös sijaisten palkkaamista. Vuoteen 2015 verrattuna henkilöstömenot vähenivät noin euroa. Muut kulut (vuokrat) olivat noin euroa arvioitua suuremmat. Vuokrakuluja lisäsivät osaltaan sisäilmaongelmista aiheutuneet tilajärjestelyt. Edellä mainittuja ylityksiä kompesoivat palvelujen ostojen (noin ) ja avustusten (noin , kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki) alittuminen. Merkittävimmin alittuivat mm. sisäiset toimisto- ja asiantuntijapalvelut, siivous- ja kuljetuspalvelut sekä kulukorvaukset ja koulutuspalvelut. Kokonaisuutena palvelujen ostoissa tapahtui merkittävää kasvua (noin ), mikä selittyy erityisesti varhaiskasvatuksen ostopalveluiden lisääntymisellä. Lisäksi kasvua oli mm. ateria- ja atk-palveluissa. Kotihoidon tuen piirissä oli vuonna 2016 edelliseen vuoteen verrattuna vähemmän lapsia ja kulut vähenivät noin euroa. Toimintatuotot alittuivat vuonna 2016 noin euroa. Kotikuntakorvaukset ja erilaiset hankeavustukset toteutuivat arvioitua suurempina, mutta erityisesti hoitopäivämaksut (suunnitellut maksujen korotukset eivät toteutuneet) ja opetuspalveluiden myynnistä saadut tulot olivat budjetoitua pienemmät. Kokonaisuutena tulot vähenivät jonkin verran vuoteen 2015 verrattuna.

68 68 Toimintatuottojen ja kulujen muutos (1 000 euroa): muutos- % 12/16 Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut kulut Toimintakulut yh teensä 067 Toimintakate Vertailutietoja: Vuodesta 2012 alkaen Loimaan kaupungissa on toteutettu koulu- ja päiväkotiverkon uudistamista, minkä vaikutukset näkyvät myös toimintakuluissa. Perusopetuksen tuntikehystä on vähennetty ko. ajanjaksona, kun oppilasmäärä on vähentynyt. Varhaiskasvatuksessa on toteutettu merkittävä ostopalvelujen laajentaminen. Nämä selittävät palvelujen ostojen kasvua ja henkilöstömenojen vähenemistä. Henkilöstömenojen osuus toimintakuluista on 58,8 %, palvelujen ostojen 27,2 %, muiden kulujen (vuokrat) 9,2 %, avustusten 2,8 % ja aine- ja tarvikemenojen 2,0 %. Tulot muodostuvat pääosin hoitopäivämaksuista, vieraskuntalaisten opetuksen järjestämisestä, apip-toiminnan maksuista ja erilaisiin hankkeisiin myönnetyistä valtionavustuksista. Vuositasolla nämä ovat 1,1-1,2 milj. euroa. Tuloissa ovat mukana myös kotikuntakorvaukset, jotka ovat viime vuosina olleet 0,9 1,0 milj. euroa. Lasten päivähoidon kustannuksia (nettokustannukset, /0-6v): Loimaa Varsinais-Suomi Manner-Suomi Hoitopäivän hinta vuonna 2016 kaupungin omissa yksiköissä vaihteli euron välillä. Yksityisissä päiväkodeissa hinnat vaihtelivat välillä euroa.

69 69 Perusopetuksen käyttökustannukset (OPH:n raportit, opetuksen järjestäjittäin) : Perusopetuksen käyttökustannusten kehitykseen vaikuttavat monet tekijät. Loimaalla haastetta tuovat mm. useat (pienehköt) yksiköt, laaja erityisopetus, laaja tuntikehys sekä kuljetusoppilaiden merkittävä osuus. Koulukohtaiset erot yleisopetuksen opetuskustannuksissa ovat Loimaalla huomattavat. Erot ovat monen tekijän summa, mutta ainakin oppilasmäärä sekä erityisesti kiinteistöhuolto- ja kuljetuskustannukset ovat tässä mielessä merkittäviä tekijöitä. (taulukon kustannukset sisältävät sairaala- ja vammaisopetuksen). OPH:n raportin mukaan vuonna 2015 oppilaskohtaiset kustannukset oppilaan kouluissa olivat noin euroa, oppilaan kouluissa noin ja yli 200 oppilaan kouluissa noin euroa. Vertailutietoja (v. 2015) muutamista (samankokoisista) kunnista (OPH:n raportit): Kunta Oppilaat Opetustunnit/opp Opetus /tunti Kuljetusoppilaat Kuljetus /opp Ruokailu /opp/pv Yhteensä /opp Forssa 1 487, , , Kauhajoki 1 335, , , Lieto 2 406, , , Loimaa 1 578, , , Naantali 1 977, , Uusikaupunki 1 347, , , Kunnat yhteensä , Edellä olevan taulukon perusteella erityisesti opetuksen määrä (tuntikehys) ja kuljetuskustannukset ovat merkittävimmät tekijät, jotka nostavat oppilaskohtaisia kustannuksia Loimaalla. Viime vuosina Loimaan ero keskimääräisiin oppilaskohtaisiin kustannuksiin on pienentynyt, mikä perustuu lähinnä tuntikehyksen vähentämiseen. Pinta-alalta laajassa kunnassa koulukuljetusten kustannukset ovat joka tapauksessa jatkossakin merkittävät. Tämän takia kustannuksissa on ongelmallista päästä valtakunnalliselle tasolle, mutta vuonna 2015 Loimaan kaupungissa oppilaskohtaiset kustannukset olivat alle valtakunnan keskiarvon. (edellä olevan taulukon luvut eivät sisällä sairaala- ja vammaisopetusta).

70 70 Lukiokoulutuksen käyttökustannukset (OPH:n raportit, opetuksen järjestäjittäin) : Loimaa Kunnat Kaikki Lukiokoulutuksen keskimääräiset kustannukset vuonna 2015 olivat /opiskelija ( opiskelijan lukio), kun ne Loimaalla olivat /opiskelija. Loimaalla opiskelijakohtaisten kustannusten kasvua selittää erityisesti lukion opiskelijamäärän väheneminen viime vuosina. Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet lapset, (%, 1-6-vuotiaista): Loimaa Koko maa Loimaalla päivähoidossa olevien osuus on koko maan tasoon verrattuna korkea. Osapäivähoidossa olevien lapsien osuudet ovat Loimaalla huomattavasti suuremmat kuin koko maassa: vuonna 2015 osapäivähoidossa oli 1-2- vuotiaista 17,8 % (koko maa 1,8 %) ja 3-5-vuotiaista 21,1 % (koko maa 3,3, %). Sen sijaan kokopäivähoidossa olevien osuus on toisin päin: 1-2-vuotiaista 27,5 % (koko maa 35,3 %) ja 3-5-vuotiaista 48,3 % (koko maa 63,8). Vuoden 2016 aikana kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrä vaihteli välillä (keskimäärin 240). Vuonna 2015 määrä vaihteli välillä (keskimäärin 274).

71 71 Toimintaan ja talouteen liittyvät olennaiset riskit: o o o o henkilöstömäärän mitoittaminen rakenteellisia muutoksia ja palvelujen uudistamista vastaaviksi (haastetta henkilöstösuunnitteluun ja toimitilakysymyksiin) Päätökset merkittävimmistä rakenteellisista muutoksista tulisi saada hyvissä ajoin, jotta niiden aiheuttamiin henkilöstömuutoksiin voidaan tehokkaasti varautua. Mm. Oripään kouluratkaisulla on vaikutusta opettajien virkoihin. päiväkoti- ja koulukiinteistöjen kunto (mm. sisäilmaongelmat) Sisäilmaongelmista aiheutuvat henkilöstön poissaolot vaikuttavat merkittävästi toimintaan ja aiheuttavat sijaisjärjestelyjä. Korvaavissa tiloissa ja poikkeusoloissa toimiminen vaikuttaa myös palvelujen järjestämiseen. Sisäilmaongelmien takia Pikkukartanon päiväkoti suljettiin helmikuussa 2016 ja Lastentalo lokakuussa Tuulensuun koulu otettiin päiväkotikäyttöön. Lisäksi Mahlapuiston ja Peltoisten päiväkodeissa sekä Hirvikosken yhtenäiskoulussa on vuoden aikana esiintynyt sisäilmaongelmia. palvelujen sopeuttaminen määrärahoihin (rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten toteuttaminen, suunnitelmallisuus, palvelujen tehokkuus ja laatu, palvelujen tasapuolisuus) Henkilöstömenot ovat tällä hetkellä epäreaalistisella tasolla nykyiseen palveluverkkoon ja palvelujen laajuuteen verrattuna. Henkilöstömenojen taso ei ole saavutettavissa palveluja leikkaamalla, vaan edellyttää myös rakenteellisia muutoksia. Palvelujen vähentäminen (esim. opetuksen) voidaan kohdentaa vain suurempiin yksiköihin. lainsäädännön muutosten vaikutukset palveluihin (esim. oppilas- ja opiskeluhuoltolaki, varhaiskasvatuslaki, opetussuunnitelmien uudistaminen) Koulutuslautakunta päätti kokouksessa, että ryhmäkokoja ei kasvateta uuden lain mukaisesti, vaan pitäydytään vanhoissa suhdeluvuissa (1:7, 1:4 ja 1:13). Samalla lautakunta päätti, että subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan alkaen lakimuutoksen mukaisesti 20 tuntiin viikossa. Uusien opetussuunnitelmien käyttöönottaminen alkaen edellyttää panostamista mm. henkilöstön koulutukseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käytön laajentamiseen (laitehankinnat) Koulutuslautakunnan tilinpäätös yhteensä KOULUTUSLAUTAKUNTA TP 2015 TA 2016 Muutos TA 2016 (ta+m) TP 2016 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,25 99,5 Sisäiset tuotot , ,80 72,4 Tuotot yhteensä , ,05 95,7 Toimintakulut , ,87 102,3 Sisäiset kulut , ,10 96,7 Kulut yhteensä , ,77 101,1 TOIMINTAKATE , ,82 101,7 Rahoitustuotot ja - kulut ,62 21,62-100,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,00 0,0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,44 101,6

72 VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Toimielin: Vapaa-aikalautakunta Tehtävä: Vapaa-aikapalvelut Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää vapaa-aikapalvelujen hallinnon, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden sekä Loimaan opiston (musiikkiopisto ja työväenopisto) toiminnan. Kirjastopalveluiden tehtävänä on tuottaa kuntalaisille ajantasaiset ja monipuoliset kirjasto- ja tietopalvelut. Kirjastolaitos koostuu pääkirjastosta sekä Alastaron, Hirvikosken ja Mellilän kirjastoista. Kaupunginkirjasto tekee yhteistyötä kirjastopalvelujen laadun varmistamiseksi muiden kirjastojen kanssa seutu-, maakunta- ja valtakunnallisella tasolla. Laina- ja kävijämäärät olivat edellisvuoden tasolla, mutta verkkokäyntien määrässä oli kasvua. Kokonaislainaus oli lainaa. Kirjastokäyntejä oli Kirjaston käyttö on muuttunut siten, että kirjaston merkitys kohtaamis- ja tapahtumapaikkana on kasvanut. Erityisen suosittuja olivat kirjallisuutta ja käsityötä yhdistäneet tapahtumat, kuten pääkirjastossa kokoontunut yhteistyössä Loimaan teatterin kanssa järjestetty Novellikoukku ja SPR:n piiri Alastaron kirjastossa. Kirjaston järjestämiin tapahtumiin osallistui henkilöä. Asiakkaiden opastaminen tiedonhallintataitoihin on yksi kirjaston ydintehtävistä. Opastusta järjestettiin sekä henkilökohtaisena opastuksena että ryhmille. Senior- Surf-tapahtumassa esiteltiin lukuesteisille tarkoitettua Celia-kirjastoa, jonka tehtäviä on siirtynyt yleisille kirjastoille. Lastenkirjastotyössä painopistealueena oli lukuharrastuksen tukeminen ja mediakasvatus. Loimaan kaupunginkirjasto oli mukana keväällä 2016 päättyneessä maakunnallisessa Varsinais-Suomen medialähetit hankkeessa, jossa syntyneitä käytäntöjä hyödynnettiin kouluyhteistyössä. Uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto ja kulttuurikasvatussuunnitelman valmistuminen lisäsivät koulun ja kirjaston yhteistyötä. Erilaisiin käyttäjäkoulutuksiin osallistui yhteensä henkilöä. Kulttuuripalveluiden tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä taiteen harjoittamiselle sekä kotiseututyön ja perinteen harrastamiselle. Kulttuuripalvelut tuottavat kulttuuri- ja perinnetoimintaan liittyviä palveluita sekä toteuttaa muita tehtäviä kuten järjestää julkisia tilaisuuksia, ylläpitää perinteen tallentamista ja vastaa osittain ystävyyskuntatoiminnasta ja matkailuun liittyvistä tehtävistä. Avustuskohteita ovat Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaan seudun teatteriyhdistys, kyläyhdistykset ja muut yhdistykset. Myös yksittäisten henkilöiden, kuten taiteilijoiden ja perinteentutkijoiden tai harrastajien toimintaa voidaan mahdollisuuksien mukaan tukea avustusmäärärahoista. Keskeistä on kuitenkin yhteisöjen avustaminen. Keskeisiä tehtäviä ovat musiikkitilaisuuksien ja muun esittävän taiteen tukeminen ja järjestäminen, teatteritoiminnan tukeminen, kotiseutuarkiston ylläpito, elokuvatoiminta, taidekokoelman ylläpitäminen ja kartuttaminen, erilaiset viestintäpalvelut, Vesikosken myllyn, Alpo Jaakolan Patsaspuiston ja kuivurigallerian näytte-

73 lytoiminnasta ja ylläpidosta vastaaminen sekä Heimolinnan toiminta. Lisäksi kulttuuripalvelujen vastuulla on toritoiminta. Valokuvanäyttelyille varattu Elias-Sali vanhalla Loimaan kunnantalolla on toistaiseksi pois käytöstä sisäilmaongelmista aiheutuvien tilajärjestelyjen takia. Taidekokoelmat (kaupungin kokoelma, Anttilan veistoskokoelma, Haapasten kokoelma ja talletukset) ovat osittain esillä Taidetalossa, Rantatie 2. Kiinteistöön on asennettu ilmastointi-, kosteudensäätö- ja lämmityslaitteet, jotka ovat käytössä kellarissa (varasto) ja toisessa kerroksessa (näyttely ja hallinto). Samoin turvallisuus on järjestetty museotasoiseksi. Näyttelytilojen koko on n. 250 m 2, varaston noin 200 m 2. Ullakkokerros on mahdollista ottaa tulevaisuudessa taidetoiminnan käyttöön. Taidetaloon on sijoitettu myös Suomen Taiteilijaseuran kokoelma (43 teosta) sekä Jaakko Tervasmäen valokuvakokoelma. Kaikkiaan Taidetalo hoitaa noin 700 taideteosta. Hankintoja tehtiin 2 kpl vuonna Patsaspuisto oli avoinna kesä-, heinä- ja elokuussa; kävijämäärä oli n Taidetalo oli avoinna tiistaisin ja torstaisin ympäri vuoden; kävijämäärä oli n Kävijämääriin lasketaan mukaan tapahtumat, kuten konsertit. Vuonna 2015 valmistui Alpo Jaakolan muistomerkkityöryhmän lausunto, jossa esitetään, että Loimijoen rantaan (Satakunnantie 17 kohdalle) sijoitettaisiin esiintymislava ja ranta-alue tehtäisiin puistoalueeksi (nimettäisiin Alpo Jaakolan mukaan). Hanke tulisi toteuttaa kokonaisuudessaan mennessä. Liikuntapalveluiden tehtävänä on turvata ja kehittää koko kunnan alueella eri hallintokuntien, liikuntajärjestöjen, yhteisöjen ja muiden liikuntapalveluja tuottavien tahojen yhteistyöllä liikuntaan ja terveisiin elämäntapoihin ohjaava palvelukokonaisuus. Kunnan tehtävänä liikuntalain mukaan on luoda edellytyksiä asukkaiden liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, tukemalla kansalais- ja seuratoimintaa, rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja, kehittämällä paikallista ja kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä. Yhtenä tavoitteena oli liikunnan palveluketjun edelleen kehittäminen ja loimaalaisen liikuntaneuvonnan mallin aikaansaaminen yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Erityisliikunta oli edelleen liikuntapalvelujen painopisteenä. Liikuntapalvelut järjesti 24 ohjattua erityisliikuntaryhmää (ikäihmisten hyvänolon liikunnat, kuntosali-, tuolijumppa ja tasapainoryhmät, pitkäaikaissairaiden, mielenterveyskuntoutujien, soveltavan liikunnan- ja kehitysvammaisten ryhmät). Ohjattuja terveysliikuntaryhmiä olivat miesten kuntoryhmät ja circuit. Ohjattuja lasten ryhmiä oli 7 (vauva- ja perheuinnit ja sählykerho). Vesihovissa oli viikoittain 4 avointa vesijumpparyhmää ja myös syvänveden jumppia järjestettiin. Liikunnanohjaajat vierailevat eläkeläis- ym. järjestöjen tilaisuuksissa antamassa liikuntaneuvontaa ja tietoja kaupungin palveluista ja harrastusmahdollisuuksista. Vuoden mittaan järjestettiin erilaisia tapahtumia kuten hiihtispäivä, ui kesäksi kuntoon kampanja, temppuradat, avoimet luisteluvuorot jäähallilla, liikuntaleiri Kalikassa, Kevan pyöräretki, unelmien liikuntapäivän tempaus ym. Kansalais- ja seuratoimintaa tuettiin kattavaan liikuntapaikkaverkostoon myönnetyillä käyttövuoroilla sekä järjestöavustuksilla ( euroa 24 liikuntajärjestölle). Urheilustipendejä myönnettiin 5 joukkueelle ja 10 yksilöurheilijalle yhteensä Liigajoukkueiden kanssa oli yhteistyösopimukset ( / joukkue) ja jäähalliyhtiön :n tukea vastaan kaupunki sai jääaikaa. 73

74 Uimahalli Vesihovi on palvellut nyt 15-vuotta vesiliikuntapalveluja tuottavana seutukunnallisena ohjatun liikunnan (vauva- ja perheuinnit, lasten ja aikuisten uimakoulut, kaikille avoimet ja järjestöjen ostamat vesijumpat, koululaisten uimaopetus) ja omaehtoisen virkistyksen keitaana. Vesihovissa tehtiin mittava laatoitusremontti. Allasosasto isoa allasta lukuun ottamatta ja pesuhuoneiden lattialaatoitus uusittiin ja pukuhuoneiden lattiamateriaali vaihdettiin mattokkeeksi. Erityisryhmien tarpeita parannettiin mm. lisäämällä kaiteita sauna-, pesu- ja allastiloihin. Myös pitkään poissa käytöstä ollut ulkoallas saatiin taas käyttöön. Remontista johtuen aukiolopäiviä kirjattiin vain 153 pv (2015, 266 pv) ja kävijämääräksi kirjattiin henkilöä ( henkilöä vuonna 2015). Marraskuussa juhlittiin Vesihovin 15-vuotista taivalta suuren suosion saaneella vesidiscolla ja iskelmäuinneilla. Saviseudun kuntien kesken järjestettiin hiihtoon, pyöräilyyn ja kävelyyn/juoksuun kohdistuneet Saviseutu liikkuu -kampanjat, joiden tavoitteena oli innostaa kuntalaisia omaehtoiseen ympärivuotiseen liikuntaa. Liikuntapalveluketjujen kehittäminen jatkui. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa yhdessä työstetty LiPaKe Loimaa Liikuntapalveluketju tyypin 2 diabeetikoille aloitti suunnitelmien valmistuttua liikuntaneuvonnan syksyllä. Kohderyhmä on vuotiaat tyypin 2 diabeetikot, joilla on korkea riski sairastua tai ovat lähiaikoina saaneet diagnoosin. Aluehallintovirasto myönsi hankkeelle liikunnallisen elämäntavan paikalliseen kehittämiseen avustuksen. Hanke sai reilusti julkisuutta Heimolinnassa joulukuussa järjestetyn Tommi Vasankarin yleisöluennon myötä, johon osallistui 228 kuulijaa. Hanke jatkuu edelleen kaupungin omana toimintana, mutta jatkorahoitusta hankkeelle ei haettu. Loimaan ja Huittisten kaupungit sekä Säkylän ja Oripään kunnat vastaavat vuonna toteutetusta Harjureitti nimellä kulkevasta ulkoilureitin kunnossapidosta. Helmikuussa Turun hallinto-oikeus vahvisti ulkoilulain mukaisen ulkoilureittisuunnitelman. Kunnat hakivat maanmittaustoimituksen V-S maanmittaustoimistolta ja Harjureitti merkittiin kiinteistörekisteriin ja se sai siten virallisen ulkoilureittistatuksen. Nuorisopalveluiden tehtävänä on luoda edellytyksiä nuorisotoiminnalle ja tarvittaessa järjestää itse toimintaa, tukea nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia tiiviissä yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen sekä yksityisten henkilöiden, erityisesti nuorten kanssa. Nuorisopalveluiden tehtävänä on huolehtia, että nuorilla on mahdollisuus käyttää heille suunnattuja palveluja ja että heillä on mahdollisuuksia ja valmiuksia vaikuttaa elinolosuhteisiinsa. Nuorisopalvelut on kehittänyt omaa toimintaansa ja vaikuttanut muihin toimijoihin, jotta nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut olisivat ajanmukaiset ja kullekin ikäkaudelle sopivat. Moniammatillisen lasten ja nuorten työryhmän ja Elämä pelissä -hankkeen kautta koordinoidaan peruskoulujen ennaltaehkäisevää toimintaa. Vuonna 2016 hyväksyttiin Loimaan kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelma, joka on peruskoulun ja palveluiden tuottajien suunnitelma koulun ja eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Vuonna 2016 järjestettiin yhteistyössä Loimaan seurakunnan kanssa Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu, popup-piste teemalla yhteishaku. Maakunnallinen nettipohjainen sovellus pointti.info lopetti toimintansa vuoden 2016 lopussa. Nuorisopalvelut järjestivät omana toimintana nuorisotiloilla sekä yläkoulu- että alakouluikäisille (4-6 lk) tarkoitettua avointa toimintaa. Hirvikoskella avoimen toiminnan illat lopetettiin syksyllä kävijöiden puutteen vuoksi. Avoimen toiminnan 74

75 lisäksi järjestettiin tapahtumia ja kerhotoimintaa, esim. 7-luokkalaisten ryhmäytys, 6-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen selviytymispelit, kv-klubi. Vuonna 2016 vietettiin Loimaan Nuorisotalon 40-vuotisjuhlia sekä avoimilla ovilla että konsertilla. Harrastustoimintamahdollisuuksista tiedottamiseen perustettiin NuoriLoimaa sivustolle listaus kerho- ja harrastustoiminnan esittelemiseksi Loimaalla. Toimijat lähettävät tiedot toiminnastaan ja sivua päivitetään tietojen pohjalta. Tämä sivusto on sekä käyttäjien, vanhempien että viranomaisten käytettävissä. Seutukunnallinen yhdistysrekisteri päivitettiin Loimaan kaupungin osalta. Alakouluikäisten kesäleirejä järjestettiin Kalikan virkistysalueella. Kalikan alue on ollut vuoroviikoin Pöytyän leirialueen kanssa kuntalaisten käytettävissä korvauksetta. Nuorten osallisuuden ja nuorten asioiden edistäjänä Loimaalla toimii nuorisovaltuusto. Nuorisovaltuuston sääntöjä muutettiin syksyllä 2016 siten, että nuorisovaltuuston vaalien ajankohta määräytyy kuntavaalien ajankohdan mukaisesti. Vuoden 2013 alusta astui voimaan nuorten yhteiskuntatakuu, joka edellyttää paikallisia toimia erityisesti nuorten koulutuksen ja työllistymisen osa-alueilla. Nuorisotakuun toteutuksen ja kehittämisen osalta nuorisotoimen vastuulla on etsivä työ. Etsivää työtä toteutetaan seutukunnallisena. Etsivän nuorisotyöntekijän toimi vakinaistettiin vuonna Loimaan kaupungissa toimii lasten ja nuorten monialainen työryhmä, joka toimii nuorisolain edellyttämänä nuorten ohjaus- ja palveluverkostona. Monialaisen työryhmän yhteyteen yhdistettiin Loimaan paikallinen LAPE-työryhmä. Yhdistetyn työryhmän kokoonpano uusittiin vastaamaan molempien työryhmien tarpeita. Monialainen työryhmä toteutti keväällä viranomaiskyselyn, jonka tavoitteena oli kirjata ja selvittää, millaisia esteitä ja puutteita viranomaisyhteistyössä on ja millaisia ratkaisumahdollisuuksia työntekijät esittävät monialaisen yhteistyön parantamiseksi lasten ja nuorten palveluissa. Kyselyssä haastateltiin noin 30 työntekijää. Haastattelujen pohjalta laadittiin suunnitelma, jolla eri kasvuvaiheessa olevien lasten ja nuorten tukeminen saataisiin toimivammaksi. Syksyllä toteutettiin viranomaistapaaminen teemalla: Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus - sateenkaarinuorten yhdenvertaisuus ja sensitiivinen kohtaaminen. Työryhmien tehtävänä on edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista, koota tietoa nuorten kasvu- ja elinoloista sekä nuorten palvelujen saavutettavuudesta ja riittävyydestä. Verkoston tehtävänä on tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä ja edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvien tietojen vaihdon sujuvuutta. Seutukunnallinen nuorisotoiminta (SENU) jatkaa toimintaansa neljän kunnan yhteistyönä tuottaen nuorisopalveluja sekä kehittäen nuorisotoimintaa seutukunnan alueella. Hankkeena oli etsivän nuorisotyön hanke. Aura ja Pöytyä irtisanoutuivat seutukunnallisesta nuorisotoimesta, mutta muiden kuntien osalta päätettiin jatkaa toimintaa sopimuksen mukaisena. Maakunnallisena hankkeena jatkoi Verkot-hanke. Verkot -hankkeen suurin tapahtuma oli Lounais-Suomen nuorisotyöpäivät. 75

76 Loimaan kaupunki on saanut oikeuden toteuttaa Erasmus+ -ohjelman kautta nuorisovaihtoa. Vuonna 2016 vastaanotettiin kaksi nuorta ja lähetettiin yksi nuori. Työväenopisto tuottaa loimaalaisille heidän tarpeistaan lähtevää opetusta ja oppimistavoitteista harrastustoimintaa, joka tukee kuntalaisten aktiivisuutta, kehittää osaamista ja sivistystä sekä edistää henkistä ja ruumiillista hyvinvointia. Paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä mahdollisimman laajan seutukunnallisen, alueellisen ja paikallisen kurssitarjonnan saavuttamiseksi. Työväenopiston toiminta käsittää varsinaisena toimintana perinteisen vapaan sivistystyön sekä lisäksi lapsille ja nuorille annettavaa taiteen perusopetusta kuvaja teatteritaiteessa. Opisto järjestää tarvittaessa niin ikään maksupalvelukoulutusta, kuten tietotekniikka-, ensiapu- ja itsepuolustuskursseja Loimaan kaupungin henkilöstölle ja muille tilaajatahoille. Syksyllä 2015 Loimaan työväenopistossa käynnistettiin aluehallintoviraston rahoittamana Onni Oppia -kehittämishanke, jossa kumppaneina on ollut kuusi varsinaissuomalaista kansalais- ja työväenopistoa. Loimaan kaupungin saama hankeavustus oli euroa ja se oli käytettävä vuoden 2016 loppuun mennessä. Loppusyksyllä 2016 työväenopisto haki ja sille myönnettiin em. hankkeeseen euron jatkorahoitus ajalle Vuonna 2016 työväenopisto sai myös euroa opintoseteliavustusta käytettäväksi aliedustettuihin kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden opintomaksujen alentamiseen. Edelleen työväenopisto oli kumppanina kahdessa Auranlaakson kansalaisopiston hankkeessa: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoituksella on koulutettu mainittujen opistojen palvelukseen kyläkunnissa asuvia liikunnankurssien vetäjiä. Opetushallitus rahoittaa projektia, jossa tuotetaan työväenopistolle ja kansalaisopistolle uusi ajanvaatima kurssi- ja asiakaspalautejärjestelmä. Tämä hanke toteutetaan ajalla Työväenopiston hallinto on hankittu alkaen Pöytyän kunnalta (Auranlaakson kansalaisopiston rehtori). Vuoden 2015 seutuopistoselvityksen lopputulemana oli, että Loimaan työväenopisto ja Auranlaakson kansalaisopisto toimivat jatkossakin itsenäisinä opistoina, mutta kuitenkin yhteistyötä tehden. Vuoden 2016 aikana niiden vuorovaikutus onkin ollut tiivistä. Opistoilla on mm. yhteiset www-kotisivut ja FB-sivut ja elokuussa 2016 ne tiedottivat alkavan lukuvuoden kurssitarjonnastaan yhteisellä kotitalouksiin jaetulla opinto-ohjelmapainatteella. Musiikkiopisto järjestää laadukasta musiikin ja tanssin opetusta sekä niihin liittyvää muuta toimintaa alueen asukkaille. Musiikillisten ja tanssiin liittyvien tietojen ja taitojen kartuttamisen lisäksi tavoitteena on tarjota asukkaille mielekästä toimintaa vapaa-ajaksi elämänlaatua parantamaan. Musiikkiopistossa opetetaan jousi-, puhallin- ja lyömäsoitinten, pianon sekä kitaran soittoa. Opetusta annetaan orkesterisoitossa, kamarimusiikissa, yksin- ja kuorolaulussa, pop- ja jazzmusiikissa. Oppilaille annetaan lisäksi opetusta teoriasäveltapailussa ja opintojen edistymisen mukaan musiikkitiedossa. Musiikkiopistossa toimii avoin linja, jossa kustannukset katetaan kokonaan oppilasmaksuilla. Avoimella linjalla voivat opiskella kaiken ikäiset oppilaat ilman velvollisuutta osallistua pääsykokeeseen. Vuonna 2016 musiikkiopisto esitteli erilaisia soittimia Loimaan kouluissa. Toiminnan painopistealueena oli musiikkiryhmien ja yhteissoiton kehittäminen. 76

77 77 Työväenopiston ja nuorisotoimen kesällä musiikkiopistolla järjestämä bändikurssi toi musiikkiopiston bändikerhoihin uusia opiskelijoita ja kerhojen opiskelijamäärä kasvoi myös loppusyksyllä. Viulunsoiton opiskelijat esiintyivät monissa eri tilaisuuksissa, muun muassa kouluilla ja vanhusten palvelutaloissa. Vuoden aikana perusasteen päättötodistuksen sai kaksi opiskelijaa ja musiikkiopistoasteen tutkintotodistuksen yksi opiskelija. Tanssin laajan oppimäärän perusopintojen todistuksen suoritti 13 opiskelijaa Toiminnan perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2015 TA2016 TP 2016 Henkilöstö Vapaa-aikajohtaja Kirjastotoimenjohtaja Kirjastonjohtajat Kirjastonhoitajat Kirjastovirkailijat Kulttuurisihteeri Musiikinohjaaja 0,4 0,4 0,4 Kulttuuriohjaaja Liikuntasihteeri Liikunnanohjaajat Kassa/kahviotyöntekijä Laitoshuoltaja Laitosmies Uimaopettaja/uinninvalvoja Tilapäistyöntekijät 0,5 0,5 0* Nuorisosihteeri 0,5 1 0,5 Nuoriso-ohjaaja 2,4 3 1,6 Seutu-/maakunnallinen 3,1 2 3,4 työntekijä, hanketyöntekijä Nuorisotalojen valvojat 0,1 0,2 0,3 Johtava rehtori Rehtori Opettaja /työväenopisto Sivut. tuntiopettajat/to Opettaja/musiikkiopisto 5,5 6 5 Sivut. tuntiopettajat/mo 15, Palvelusihteeri Yhteensä 133,0 htv 65,9 136,1 htv 65,5 138,2 htv 66,5 Tilat/toimipiste Kirjastot Kulttuuritilat Liikuntakeskukset Nuorisotilat Virkistysalueet Opistotalot *korvattu ostopalveluna oman henkilökunnan vähäisyyden vuoksi (uimahallin siivous) Kulttuuritilat: Heimolinna, Elias-sali, Vesikosken mylly, Alpo Jaakolan patsaspuisto, Kuivurigalleria, taidetalo Liikuntakeskukset: Alastaro, Hirvikoski, keskusta-alueen urheilukeskus, Mellilä Nuorisotilat: Citynuokkari, Alastaron, Hirvikosken ja Mellilän nuorisotilat Virkistysalueet: Kalikka ja Mellilänjärven rantasauna ja takkatupa. Opistotalot: Musiikkiopisto, Työväenopisto

78 Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on edistää ja ylläpitää asukkaiden hyvinvointia tuottamalla riittävät olosuhteet virkistys- ja harrastustoiminnalle sekä järjestämällä monipuolista ja virikkeellistä toimintaa eri-ikäisille kuntalaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Yhdistysten, järjestöjen ja seurojen toimintaa tuetaan avustuksin. Lähtökohtana vapaa-aikapalveluiden toiminnassa on lisätä sellaisia toimintatapoja ja palveluita, jotka edistävät kuntalaisten kuulumista yhteisöihin. Palveluilla on varmistettava mahdollisuudet osallistua aktiivisesti vapaa-ajalla myös niille kuntalaisille, jotka eivät ole kansalaisjärjestöjen toiminnan piirissä. Vapaa-aikapalvelut ovat osaltaan kehittämässä kaikkien kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöään koskeviin asioihin. Vapaa-aikapalvelut tuottavat ja edistävät palveluja, jotka ovat enimmäkseen ennaltaehkäiseviä. Ensisijaisesti ennaltaehkäiseviä vapaa-ajanpalveluita tuottavat kansalaisjärjestöt. Vapaa-aikapalvelut toimivat edistäjinä ja sellaisten palveluiden tuottajina, joita kansalaisjärjestöt eivät voi tuottaa. 1) Sujuvan elämän kotikaupunki/asukkaat ja asiakkaat a) Sujuvat ja vaikuttavat palvelut o Palvelujen kehittämiseen liittyvät hankkeet 1. Opetushallitus on myöntänyt Pöytyän kunnalle kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustusta euroa käytettäväksi tehokkaan, yhteneväisen kurssi- ja asiakaspalautejärjestelmän luomiseen Auranlaakson kansalaisopistolle ja Loimaan työväenopistolle. Hanketta on toteutettu elokuusta 2016 lähtien Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston yhteistyönä ja uusi palautteenkeruujärjestelmä on määrä testata ja vakiinnuttaa käyttöön vuoden 2017 aikana. 2. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Loimaan kaupungille euroa käytettäväksi Loimaan työväenopiston koordinoimaan Onni Oppia -hankkeeseen, jossa on mukana seitsemän Ilo Oppia! -opistorenkaan varsinaissuomalaista kansalais- ja työväenopistoa. Hanke on toteutettu vuosina ja Loimaan kaupunki on saanut siihen euroa jatkorahoitusta käytettäväksi kevään 2017 aikana. Ilo Oppia! -verkostolla on pitkä perinne ja vahva tahto lujittaa verkostoyhteistyötä entisestään. Se on maakuntansa suurin kansalaisopistoverkosto. Hankkeessa mukana olevien kansalais- ja työväenopistojen toiminta ulottuu Turun, Auran, Pöytyän, Marttilan, Oripään, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Paimion, Sauvon, Raision, Maskun, Ruskon, Mynämäen ja Nousiaisten kuntaalueille. Hankkeen avulla opistot vahvistavat rooliaan ja näkyvyyttään varsinaissuomalaisella koulutuskentällä. Hankkeessa on jalkautettu sivutoimisten opettajien aineryhmäkohtaiset ja asiakaspalveluhenkilöstön kehittämisfoorumit vuosittain toistuvaksi, systemaattiseksi toimintamalliksi, käynnistetty työnohjaustyyppiset aineryhmäkohtaiset kehittämistiimit sekä nivottu henkilöstön kehittämissuunnitelma osaksi Ilo Oppia! -verkostolle laadittavaa yhteistä kehittämisen vuosikelloa. Edellä mainituilla toimenpiteillä parannetaan opetuksen ja opistotyön laatua ja itsearviointia.

79 3. Lasten ja nuorten monialaisen työryhmän koordinoimana tehtiin haastatteluselvitys lasten ja nuorten palveluiden sujumisesta Loimaalla. Haastattelussa selvitettiin, miten yhteistyö sujuu, mitkä ovat yhteistyön esteitä ja mitä synergialla olisi saavutettavissa. Samalla haettiin uusia ratkaisumalleja ja palveluiden katvekohtia. Tulosten perusteella laadittiin suunnitelma, miten tuloksia voidaan hyödyntää palvelurakenteen eri vaiheissa ikäkausittain. 79 o o Nuorisotakuun paikallisen työryhmän raportin (2015) toimenpide-ehdotusten toteuttaminen (mm. nuorten työpajatoiminnan kokonaisvaltainen suunnittelu). Etsivän nuorisotyöntekijän toimen vakinaistaminen kesäkuussa Toisen asteen ammatillisen koulutuksen psykologipalvelujen järjestäminen. Liikunnan palveluketjun toimintamallia on suunniteltu osana liikuntaneuvontapalvelujen hanketta. Vapaa-aikapalveluiden strategiassa (2014) määriteltyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttaminen (mm. palvelujen laadun arviointimenetelmien kehittäminen). Mm. palvelujen kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin on haettu aktiivisesti avustuksia. Loimaan tapahtumakalenterin käyttöönottaminen (tiedottaminen). Palvelujen arviointijärjestelmän kehittämiseen liittyy mm. edellä mainittu työväenopiston hanke. o Liikuntapalvelusuunnitelmassa (2015) esittelyjen toimenpiteiden toteuttaminen. Vuosille suunnitellun Hirvikosken keskusurheilukentän perusparannuksen hankesuunnitelma valmistui ja liikuntapaikkojen perustamishankkeiden valtionavustusanomus jätettiin aluehallintovirastoon. Jalkapallon tekonurmikentän suunnittelu aloitettiin yhteishankkeena Loimaan Palloseuran kanssa. Hankkeelle tullaan hakemaan Leader-avustusta ja sille on myönnetty jo Loimaan Palloseuran hakemana HatTric-avustusta. Loimaan ja Huittisten kaupunkien sekä Oripään ja Säkylän kuntien ylläpitämä Harjureitti sai virallisen ulkoilureitin statuksen, kun se joulukuussa 2016 merkittiin kiinteistörekisteriin. Kehittämis- ja kunnossapitosuunnitelmien laatiminen aloitettiin välittömästi ja hankkeelle etsitään erilaisia rahoituskanavia esim. Leader-rahoitus.

80 80 b) Terveyden edistäminen ja kansansairauksien vähentäminen o Liikuntaneuvontapalvelujen kehittäminen (osana terveysneuvontaa, poikkihallinnollisena yhteistyönä) Neuroliikkuja paikallistasolla hanke päättyi. Hankkeessa luotiin Neuroliikkujan polku, aloitettiin ohjattu soveltavan liikunnan ryhmä ja järjestettiin vuosittain pysyväksi suunniteltu soveltavan liikunnan tapahtuma yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen sekä yhdistysten kanssa. Liikuntaneuvonta alkoi LiPaKe Loimaa Liikuntapalveluketju tyypin 2 diabeetikoille suunnatun hankkeen myötä syksyllä Hanke sai valtionavustusta vuoden 2016 toimintaan Loimaan työväenopisto järjesti vuonna 2016 liikunnan ja terveyden opetusta kaikkiaan tuntia (v. 2015: 975) jakautuen 82 kurssiin (v. 2015: 70). Kurssien yhteenlaskettu osallistujamäärä oli (v. 2015:1 375). c) Lasten ja nuorten syrjäytymisen varhainen ja ennakoiva estäminen o Seutukunnallisena toteutetaan etsivän nuorisotyön hanketta. Hankerahoitusta saatiin euroa vuonna 2016 ja hankkeelle haettiin myös jatkorahoitusta vuodelle o Maakunnallisesti toteutetaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman nuorisotyön osuuden juurruttamista. Hankerahoitusta myönnettiin euroa vuodelle o Nuorisopalvelut ovat yhdessä Loimaan Teatterin kanssa toteuttaneet kansainvälisen vapaaehtoistyön (EVS) hanketta. Hankkeelle on myönnetty jatkoa vuoteen Hankkeen rahoittaja on Youth in Action, Euroopan Unionin alaohjelma. Hankkeen uusi haku on helmikuussa o Nuorisopalvelut toteuttavat opetusministeriön erityisrahoituksella Elämä pelissä hanketta. Hankkeella on neljä prioriteettia; uusien toimintamallien kehittäminen ikäkausittain sektoreille, joissa on paikallisesti vajeita ja jotka ovat tärkeitä nuorten kasvun tukemisessa, tasapuolisten mahdollisuuksien turvaaminen tiedonsaantiin, vertaistiedotuksen kehittäminen sekä nuorisotiedotuksen ja ohjaus- ja neuvontapalveluiden merkityksen tiedostaminen viranomaisten ja toimijoiden arkityössä. Uutta rahoitusta haettiin euroa vuodelle ) Jyvällä tulevaisuudesta/talous, organisaatio ja henkilöstö -> palvelurakenteiden uudistaminen o Selvitys Loimaan työväenopiston ja Loimaan Seudun musiikkiopiston yhdistämisestä Työväenopiston ja musiikkiopiston yhdistäminen tarkoittaisi käytännössä opistojen hallinnollista yhdistämistä. Yhdistämisen jälkeen opistot olisivat edelleen erillisinä budjettiyksikköinä. Opistojen toimintojen järjestämiseen yhdistämisellä ei olisi merkittävää vaikutusta, eikä sillä olisi myöskään olennaista taloudellista vaikutusta. Selvitys on perusteltua toteuttaa siinä vaiheessa, jos hallinnollisissa järjestelyissä tapahtuu muutoksia tai valtiovallan taholta tulee esimerkiksi opistojen rahoitukseen tms. liittyviä olennaisia muutoksia, jotka voisivat puoltaa suuremman opiston muodostamista.

81 81 Arviointi / toiminta vaikuttavuus ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 2015 s TA2016 TP2016 Kirjastopalvelut lainat/asukas 16, ,7 käynnit Kulttuuripalvelut taidetalo/käyntikerrat Liikuntapalvelut uimahalli / käyntikerrat erityisliikunnan ryhmiä -osallistujat -käyntikerrat muiden liikuntaryhmien käyntikerrat Nuorisopalvelut avoin toiminta (talotoiminta, muu toiminta) osallistujat leiritoiminta, leiripäivät (sis ed.) seutukunnallinen toiminta, osallistujat etsivän nuorisotyön asiakkaat Loimaa (koko hanke) - 80 (140) 91 (116) Työväenopisto toteutuneiden opetustuntien määrä ( % suunnitelluista) ,8 % > 80 % ,7 % opiskelijoiden määrä (brutto-opisk.) opiskelijoiden määrä (netto-opisk.) alle 16 v. opiskelijat toimipisteitä toiminta-alueella Musiikkiopisto opiskelijoiden määrä opetustunteja/ viikko ka Kalenterivuonna 2016 työväenopisto järjesti opetusta kaikkiaan tuntia ja siihen osallistui kurssilaista (v. 2015: tuntia ja kurssilaista; v. 2014: ja 4 457). Vuonna 2016 opiston tarjoamaan opetukseen osallistui eri henkilöä (v. 2015: ja 2014: henkilöä). Arviointi / toiminta taloudellisuus ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 2015 s TA 2016 TP 2016 Kirjastopalvelut käyttökustannukset /asukas 50,56 51,06 50,26 käyttökustannukset/laina 3,04 2,84 3,01 Kulttuuripalvelut käyttökustannukset / asukas 31,08 29,00 31,63 Liikuntapalvelut käyttökustannukset/ asukas 93,15 97,11 95,68 Nuorisopalvelut käyttökustannukset/ asukas 17,83 21,44 18,61 Työväenopisto käyttökustannukset/asukas 31,39 27,42 26,25 nettomenot / opetustunti 69,31 61,15 58,24 Musiikkiopisto nettomenot /opiskelija Asukaslukuna on käytetty (TA), (TP) Kirjaston lainamäärä on vähentynyt viime vuosina ( > > > )

82 82 Toimintatuottojen ja kulujen muutos (1 000 ): muutos- % 12/16 Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut kulut Toimintakulut yh teensä 075 Toimintakate Vapaa-aikalautakunnan palvelut on viime vuosina järjestetty suunnitellun mukaisesti ja toiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tämä näkyy myös määrärahojen käytön vähäisinä muutoksina. Henkilöstökulujen muutokset perustuvat lähinnä joidenkin tehtävien tilapäisiin osa-aikaisuuksiin tai siihen, että jokin työsuhde on ollut tilapäisesti täyttämättä. Vuoden 2016 määrärahoissa näkyy uimahallin sulku remontin takia. Vuonna 2016 henkilöstömenojen osuus toimintakuluista oli noin 40,4 %, palvelujen ostojen 22,2 %, aine- ja tarvikemenojen 5,5 %, avustusten 8,1 % ja muiden toimintakulujen (vuokrat) 23,8 % Määrärahojen käyttö (talousarvio 2016, tilinpäätös 2016) vastuualueittain: Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Työväenopisto Musiikkiopisto TA16 TP16

83 83 Määrärahojen poikkeamat: Toimintakulut alittuivat vuonna 2016 noin euroa ja toimintatuotot noin euroa. Toimintakulut alittuivat sekä henkilöstömenoissa ( ) että palvelujen ostoissa ( ) ja aine-/tarvikemenoissa ( ). Toimintakuluissa ja tuotoissa näkyy olennaisesti uimahallin remontin vaikutus. Lisäksi kirjasto- ja nuorisopalveluissa toimintakulut (lähinnä palvelujen ostot) olivat arvioitua pienemmät. Työväenopistossa puolestaan toimintatuottoja (kurssimaksut, hankerahoitus) saatiin arvioitua enemmän. Vapaa-aikapalveluiden vertailutietoja : Vertailutieto/vuosi Loimaa Varsinais-Suomi Manner-Suomi Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Kirjaston nettokustannukset, /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as Lähde: Kuntien palvelutuotannon kustannuksia, tilastokeskus. Kulttuuritoimen nettokustannukset sisältävät tehtäväluokat: kirjastotoimi, museo- ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta, musiikkitoiminta sekä muu kulttuuritoiminta.

84 84 Vertailutieto/ vuosi / opetuksenjärjestäjä Loimaa Kunnat Kaikki Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti ,62 82,23 83,04 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti ,48 83,96 84,80 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti ,35 87,50 88,10 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti ,49 88,63 89,30 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti ,38 88,90 90,44 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti ,48 92,32 92,87 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti ,71 95,02 96,05 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti ,88 62,02 56,08 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti ,76 62,26 56,77 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti ,38 64,02 58,31 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti ,50 64,66 58,98 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti ,08 66,88 61,08 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti ,91 66,48 60,15 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti ,52 68,76 60,22 Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opisk Taiteen perusopetus /opetustunti ,15 68,87 70,85 Taiteen perusopetus /opetustunti ,74 70,82 73,03 Taiteen perusopetus /opetustunti ,12 73,20 75,27 Taiteen perusopetus /opetustunti ,96 75,55 77,62 Taiteen perusopetus /opetustunti ,21 76,55 78,95 Taiteen perusopetus /opetustunti ,34 78,67 80,91 Taiteen perusopetus /opetustunti ,45 80,34 81,85 Lähde: Opetushallituksen raportit. Toimintaan ja talouteen liittyvät olennaiset riskit: o hankerahoituksen jatko (mm. nuorisopalveluissa etsivä nuorisotyö ja alueellinen työ rahoitetaan hankkeilla ja niiden jatkaminen ilman hankerahoitusta on vaikeaa) Mm. nuorisopalveluissa merkittävä osa toiminnan järjestämisestä perustuu hankerahoitukseen. Jos hankerahoitus loppuu, tulisi palvelut järjestää omalla rahoituksella. Työväenopistossa hankerahoitus on viime vuosina mahdollistanut monipuolisen kehittämistoiminnan. o uimahallin tulevaisuus (korjaustarve, henkilöstön määrä) Uimahallia korjattiin vuonna Uimahallin henkilöstön vähäisyys on todellinen riski hallin häiriöttömälle ja turvalliselle käytölle. o leikki- ja liikuntapaikkojen kunto (resurssit ylläpitoon ja kehittämiseen) Leikki- ja liikuntapaikkojen hoitoon ja uudistamiseen tulisi olla selkeä suunnitelma ja riittävät resurssit, jotta paikat ja välineet olisivat käyttäjille turvalliset. o mahdollisten kuntakentän muutosten vaikutukset yhteistyösopimuksiin Muutoksilla on vaikutusta erityisesti seutukunnalliseen toimintaan ja hankeyhteistyöhön.

85 Vapaa-aikalautakunnan tilinpäätös yhteensä VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TP 2015 TA 2016 Muutos TA 2016 (ta+m) TP 2016 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,49 83,5 Sisäiset tuotot , ,04-100,0 Tuotot yhteensä , ,45 87,3 Toimintakulut , ,39 95,8 Sisäiset kulut , ,29 95,0 Kulut yhteensä , ,68 95,5 TOIMINTAKATE , ,23 97,3 Rahoitustuotot ja -kulut ,25 1,25-100,0 Poistot ja arvonalentumiset ,00 0,00 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,98 97,3

86 86 5. TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS Tekninen- ja ympäristöpalvelukeskus yhteensä: TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS TP 2015 TA 2016 Muutos TA 2016 (ta+m) TP 2016 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,82 98,3 Sisäiset tuotot , ,20 93,4 Tuotot yhteensä , ,02 94,1 Valmistus omaan käyttöön , ,00 0,0 Toimintakulut , ,40 99,6 Sisäiset kulut , ,76 73,3 Kulut yhteensä , ,16 95,3 TOIMINTAKATE , ,86 124,8 Rahoitustuotot ja -kulut ,08 Poistot ja arvonalentumiset , ,17 89,7 TILIKAUDEN TULOS , ,23 95,5 Poistoeron muutos ,82 566,18 98,5 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,05 95, TEKNINEN LAUTAKUNTA Toimielin: Tekninen lautakunta Tehtävä: Teknisen ja ympäristöpalvelupalvelukeskuksen palvelut Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää teknisen palvelukeskuksen hallinnon, rakennuttamispalvelut, tilapalvelut ja kunnallistekniikan sekä ruoka- ja siivouspalvelut. Teknisen ja ympäristöpalvelukeskuksen hallinto käsittää teknisen johtajan ja teknisen lautakunnan tehtävät. Lisäksi kaavoituspalvelut sisältyvät hallintoon. Rakennuttamispalvelut vastaa toimitilahankkeiden ja yhdyskunta- rakentamisen hankkeiden valmistelusta, rakennuttamisesta sekä valvonnasta. Tilapalvelut sisältää kiinteistöjen ylläpidon. Tarkoituksena on järjestää kaupungin toimielinten käyttöön tarkoituksenmukaiset ja laadukkaat toimitilat. Kunnallistekniikka sisältää katujen ja yleisten alueiden kunnossapidon sekä mittauspalvelut. Ruoka- ja siivouspalvelut tuottavat kaupungin omat siivous- ja ruokapalvelut hyvällä ammattitaidolla ja mahdollisimman taloudellisesti.

87 Toiminnan perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2015 TA 2016 TP 2016 Tekninen- ja ymp.pk hallinto Tekninen johtaja Palvelusihteeri Kaavoitus Kaava-arkkitehti Rakennuttamispalvelut Rakennuttamisinsinööri Suunnittelupäällikkö 0,5 0,5 - Katuinsinööri 1 Tilapalvelut Työpäällikkö 0,5 0,5 0,5 Kiinteistötyönjohtaja Laitosmies Vanhempi kirvesmies Vanhempi maalari Huoltomestari 0,5 0,5 - Sähkömestari Sähkö/automaatioasentaja/putkimies Kunnallistekniikka Työpäällikkö 0,5 0,5 0,5 Kartoittaja Kiinteistörekisterin hoitaja 1 1 0,6 Mittamies Mittausteknikko Puutarhuri Vanhempi ammattimies Huoltomekaanikko Varastonhoitaja Liikuntapaikan hoitaja Liikuntapaikkamestari Kausityöntekijä 3,5 6 6 Ruoka- ja siivouspalvelut Ruokapalvelupäällikkö Ruokapalveluesimies Kokki Vastaava ruokapalvelutyöntekijä 10,35 10,39 10,29 Ruokapalvelutyöntekijä Siivouspalvelupäällikkö 1 0,5 0,5 Siivoustyönohjaaja Siivouspalveluesimies 1 Laitoshuoltaja 32,52 27,84 26,85 YHTEENSÄ 110,37 109,73 106,24 Toiminnan laajuus tiedot Lämmitettävät kiinteistöt Kerrosala, m2 lämmin , Tilavuus, m3 lämmin Kaavateitä, km Avustettavia yksityisteitä, km Viheralueet, ha Leikkipaikat 25 * 27 * 27 *

88 88 Henkilöstöseuranta Henkilöstökehitys (vakanssit) kuukausittain (vrt. TP 2009) (ei sisällä kausityöntekijöitä) tammi-helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu/tp Henkilöstökehitys osa-alueittain 2016, ei sisällä kausityöntekijöitä (vrt. TOT 2015) joulu ,5 16,1 67,64 marras ,5 15,1 67,98 yhteensä 98,58 loka syys ,5 15,1 69,37 yhteensä 99,97 elo ,5 15,1 70,09 Hallinto heinä ,5 15,1 73,37 Kaavoitus Rakennuttamispalv. kesä Tilapalvelut Kunnallistekniikka touko huhti maalis ,5 11,5 1 1, ,1 17,1 17,1 73,37 71,37 73,87 yhteensä 105,97 yhteensä 108,47 Ruoka-ja siivouspalv. tammi-helmi 4 1 1, ,1 71,87 yhteensä 106,47 TOT , ,5 71,87 yhteensä 106,

89 89 Sijaisuudet, kausityöntekijät, työllistetyt ja koululaiset kuukausittain Työllistetyt Kausityöntekijät Koululaiset Sijaisuudet kuukauden aikana Vuosilomaseuranta Lomavuosi Lomapäivät Pidetyt lomat pv Pidetyt lomat % Säästövapaat pv Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Strategialinjaukset: 1) Sujuvan elämän kotikaupunki / Asukkaat ja asiakkaat 2) Kasvun paikka yrityksille / Elinkeinot ja yritykset 3) Keskellä kasvavaa Lounais-Suomea / Liikenne, alue- ja yhdyskuntarakenne 4) Ympäristö kestävän kasvun pohjana / Ympäristö ja energia 5) Jyvällä tulevaisuudesta / Talous, organisaatio ja henkilöstö Sujuvan elämän kotikaupunki Kehitetään kaavoitusprosessia yhteistyössä hallintopalvelukeskuksen kanssa. Saatetaan keskeneräiset kaavat valmiiksi. Tarjotaan monipuolisia asuntotontteja ja infrastruktuuria kaupungin eri alueilla Panostetaan kaupungin yleisilmeeseen, viihtyisyyteen ja turvallisuuteen yleisten alueiden ja katualueiden hoidolla käytössä olevien resurssien puitteissa. Edesautetaan toritoiminnan kehittymistä ja elävöitymistä yhteistyössä kulttuuritoimen kanssa Panostetaan ulkoliikuntapaikkojen ja leikkipaikkojen laadukkaaseen ja taloudelliseen kunnossapitoon yhteistyössä yhdistysten, järjestöjen ja alueiden asukkaiden kanssa Kohdennetaan yksityisteiden kunnossapito- ja peruskorjausavustukset liikkumisen tarpeet huomioiden Kasvun paikka yrityksille Ajantasainen ja nopea kaavoitus kaupungin ja elinkeinoelämän tarpeisiin Tarjotaan monipuolisia liiketontteja ja toimivaa infrastruktuuria kaupungin eri alueilla Kaupungin omistuksessa olevien toimitilojen sujuva markkinointi yhteistyössä elinkeinotoimen kanssa

90 90 Edesautetaan elinkeinotoiminnan säilyttämistä haja-asutusalueella kohdentamalla yksityisteiden kunnossapito- ja peruskorjausavustukset liikkumisen tarpeet huomioiden Keskellä kasvavaa Lounais-Suomea Panostetaan strategisesti merkittävien maa-alueiden hankintaan yhteisesti määritellyn maanhankintapolitiikan mukaisesti Asemakaavojen päivittäminen tarpeen mukaan Katujen kunnossapito hoitoluokituksen mukaisesti määrärahojen puitteissa Ympäristö kestävän kasvun pohjana Päivitetään kaupungin ilmasto- ja energiastrategia vuosittain yhteistyössä ympäristölautakunnan ja muiden palvelukeskusten kanssa Tehostetaan edelleen toimitilojen ja kiinteistöjen hallintaa, käytettävyyttä, käyttöastetta ja energiatehokkuutta Tehostetaan energiakulutuksen seurantajärjestelmän käyttöä ja energiansäästötoimenpiteitä. Vertailutietona ja lähtökohtana ovat vuoden 2014 mukaiset energiankulutustiedot. Jyvällä tulevaisuudesta Palvelukeskuksen toimintoja kehitetään edelleen mm. hyödyntämällä yhteistyötä sijaisjärjestelyjen hoitamisessa mahdollisuuksien mukaan sisäisin siirroin. Vähennetään kiinteistömäärää realisoimalla/purkamalla kiinteistöjä ylläpitostrategian ja sopeuttamisohjelman mukaisesti. Ylläpitostrategia päivitetään vuosittain. Pyritään tavoitteellisesti vähentämään kiinteistöjen energiakustannuksia lisäämällä käyttäjien tietoisuutta kiinteistöjen ylläpitokustannuksista. Kustannuslaskentaa ja kustannusten ennakointia kehitetään edelleen Laaditaan kiinteistönhoidon tehtäväluettelo yhden kiinteistökohteen osalta ja kilpailutetaan kohteen kiinteistönhoito. Tehdään kustannusvertailu oman työn ja ulkoistetun kiinteistönhoidon osalta.

91 ARVIOINTIKOHDE MITTARI TOT 2015 TAV 2016 TOT Kaavoitus Valmistuneet/hyväksytyt 20 ha asemakaavat (ha) -Nahkatehtaan alueen lisäselvitykset -Nahinlahden alueen asema-kaavaehdotus nähtävillä -Virttaan kylän asemakaavan viimeistely hyväksymiskäsittelyyn -Torialueen yleissuunnitelman viimeistely -Kaavoituskatsauksen valmistelu Vuonna 2015 hyväksytyn osayleiskaavan pintaala on n ha Tilapalvelut Kiinteistöjen ylläpitostrategia -Vesikosken koulu -As. Oy Niinijoenrivin osake Ruoka- ja siivouspalvelut Kunnallistekniikka Rakennusten energiankulutus, sähkö Rakennusten energiakulutus, lämpö MWh (+5 MWh/+0,07 % v tasosta ) MWh (+553 MWh/+3 % v tasosta ) Kaavavarantotavoite: AO-tontit 90 kpl AP-tontit 10 kpl AK-tontit 3 kpl Yritystontit 20 kpl Ylläpitostrategian mukaiset toimenpiteet MWh (-371 MWh v tasosta) MWh (-135 MWh v tasosta) Kustannukset ateriaa kohti 1,89 2,45 2,23 Kustannukset siivottavaa lattianeliömetriä kohti Kunnossapitokustannukset/ katukm (kunnossapitokustannukset sisältäen katuvalaistuksen) 22,88 /m 2 /vuosi (sis. pehmopaperi; ilman pehmopaperia 22,88 /m 2 /v) (siivottava neliömäärä m 2 ) /km (3 544 /km) 91 Kaavoitus siirretty elinvoimapalveluihin alkaen. - Koivikko-tilan myynti MWh (-168 MWh v tasosta) MWh ( MWh v tasosta) 24,74 /m 2 /v 23,21 /m 2 /vuosi (sis. pehmopaperi; ilman pehmopaperia 22,86 /m 2 /v) (siivottava neliömäärä m 2 ) /km /km (4 434 /km) Hoitokustannukset/puisto-m2 0,21 /m 2 0,30 /m 2 0,32 /m 2 Luovutetut tontit/v Luovutetut tontit: omakotitontit 11 kpl ( ), rivitalotontit 3 kpl (tuloja ), yleisten rakennusten rakennuspaikka 1 kpl (tuloja ), teollisuustontti 2 kpl (44 777,50 ) Päävastuualueiden täsmennetyt tavoitteet ja osatavoitteet Valtuuston asettamia strategialinjauksiin perustuvia tavoitteita ei ole toistettu, vaan ne velvoittavat kaikkia kaupunginhallituksen alaisia tilivelvollisia esimiehiä. Tekninen ja ympäristöpalvelukeskus - Teknisen ja ympäristöpalvelukeskuksen hallinto Teknisen ja ympäristöpalvelukeskuksen toiminnot ja organisaatio on muokattu Palvelujen uudistaminen ja muutoksen hallinta -ohjelman mukaisesti. Palvelurakennetta on tehostettu ja organisaatiota ohennettu eri vastuualueilla. Toiminnallisena tavoitteena on ollut luoda avoimesti, tehokkaasti ja joustavasti toimiva yhtenäinen palvelukeskus.

92 Palvelukeskuksen toimintaa kehitetään edelleen vertailemalla oman palvelutuotannon kustannustehokkuutta yksityiseen palveluntuotantoon nähden. Kiinteistönhoidon osalta määritetään pilottikohteen kiinteistönhoidon tehtäväluettelo kiinteistönhoidon kilpailuttamista varten. Toteutetut toimenpiteet: Kiinteistönhoidon kilpailutus tehty ja palveluntuottaja aloittanut Kaavoitusohjelman kärkihankkeet viedään eteenpäin. Nahinlahden alueen ja Virttaan kylän asemakaavat valmiiksi. Torin ympäristöön laaditaan asemakaavamuutos keskustaan tehdyn yleissuunnitelman pohjalta. Nahkatehtaan alueen asemakaavamuutos tehdään alueelle tehdyn yleissuunnitelman mukaisesti. Maankäytön suunnittelun riittävien resurssien varmistaminen vastuualueelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toteutetut toimenpiteet: Kaavoitus siirretty elinvoimayksikköön alkaen. Tekninen lautakunta - Rakennuttamispalvelut Toimitilahankkeet ja yhdyskuntatekniset hankkeet o Talonrakennuksen ja yhdyskuntateknisten investointihankkeiden suunnittelun ja kustannuslaskennan ohjaus. Kilpailutuksen, urakoinnin valvonnan ja kustannusten seurannan ammattitaitoinen toteutus. Uusien toimintatapojen mahdollinen hyödyntäminen hankkeissa. Toteutetut toimenpiteet: Jatkuvaa toimintaa. o Korjausinvestointien vertailu ja investointien käyttötalousvaikutusten huomioiminen suunnitteluvaiheessa Toteutetut toimenpiteet: Suunnitteluvaiheessa investointikohteissa panostettu mahdollisuuksien mukaan energiatehokkuuteen. o Investointihankkeiden menettelytapaohjeiden uudistaminen myös pienhankkeet huomioivaksi ja niiden noudattaminen kaikissa hankkeissa yhteistyössä käyttäjien kanssa Toteutetut toimenpiteet: Ohjeiden päivitys käynnissä. o Teknisen sektorin kunnossapidon ja urakoinnin ostopalveluiden tuotannon ja laadun valvonta Toteutetut toimenpiteet: Jatkuvaa toimintaa. o Huolellisella suunnittelulla ja hankkeiden valmistelulla pyritään laatimaan mahdollisimman tarkat kustannusarviot investointi-hankkeissa. Toteutetut toimenpiteet: Jatkuvaa toimintaa. o Investointihankkeiden aikataulutus, hankkeiden suunnittelun aloittaminen käyttäjien kanssa riittävän ajoissa ja toteutuksen aikataulutus niin, että rakentamisen laatu ei kärsi. Toteutetut toimenpiteet: Pääterveysaseman hissiurakan urakkaneuvottelut pidetty yhdessä käyttäjän edustajien kanssa hankkeen onnistumisen varmistamiseksi. Uimahallin valmistumisvaiheen aikataulutuksen valvontaan sekä laadukkaan lopputuloksen saavuttamiseen kiinnitetty erityistä huomiota. - Tilapalvelut ja kunnallistekniikka Kiinteistöjen ylläpito o Ylläpitostrategian päivittäminen ja sen edellyttämät toimenpiteet Toteutetut toimenpiteet: Kaupunginhallitus hyväksynyt ylläpitostrategian o Rakennusten PTS-päivitykset Toteutetut toimenpiteet: Aloitettu. o Käyttötalouden menojen tehostettu seuranta sekä kustannussäästöjen muodostaminen toimintamallien uusimisella Toteutetut toimenpiteet: Jatkuvaa toimintaa. 92

93 o Energiaseurannan jatkaminen osana seurantaraportointia ja tiedotus käyttäjille Toteutetut toimenpiteet: Jatkuvaa toimintaa. o Päivitetään energiatodistukset yli 1000 krs-m 2 :n rakennuksiin Toteutetut toimenpiteet: Ei toimenpiteitä. o Kiinteistönhoidon mitoituksella, hoitotehtävien karsinnalla ja priorisoinnilla vaikutetaan säästöjen saavuttamiseen kiinteistönhoidossa Toteutetut toimenpiteet: Jatkuvaa toimintaa. o Kiinteistönhoidon yhteistyö kaupunkikonsernin sisällä Toteutetut toimenpiteet: Hulmin Huolto vastaa Mellilän alueen hoidosta ja tarvittaessa sijaistaa Alastaron alueella. o Kiinteistönhoidossa pilottikohteen kilpailutuksen valmistelu Toteutetut toimenpiteet: Kilpailutus tehty ja palveluntuotanto alkanut Kunnallistekniikka (kunnossapito ja mittauspalvelut) o Seurataan katujen alueurakan vaikutuksia. Toteutetut toimenpiteet: Alueurakkamallilla toteutetun talvikunnossapidon määrärahojen käyttö 134,5 % (kunnallistekniikka ja tilapalvelut). Vuonna 2016 talvikunnossapito maksoi yhteensä Talvikunnossapidon talousarviomäärärahat olivat yhteensä Vertailun vuoksi vuonna 2015 koko vuoden talvikunnossapidon kustannukset olivat Talvikunnossapidon määrärahat ylittyivät merkittävästi. o Katuverkon korjausvelan pienentämistä jatketaan määrärahojen puitteissa. Toteutetut toimenpiteet: Asfaltointiohjelma hyväksytty ja urakoitsija valittu. Kaikki ohjelman mukaiset kohteet tehty. Lisätyönä tehty Peltoistenkadun, Sieppalankadun kevyenliikenteenväylän sekä Sieppalankadun loppuosan asfaltoinnit. o Katuvalaistuksen uudistamista jatketaan ja energiansäästö-mahdollisuuksia selvitetään mm. valaisimien korvaamisella ja uusimisella ledvalaisimilla. Toteutetut toimenpiteet: Katuvalojen kaapeloinnit Vesikosken ja Suopellon alueilla sekä Loimijoen Rantatiellä. o Poistetaan vähäkäyttöiset leikkipaikat ja tehostetaan muiden leikkipaikkojen huoltoa. Toteutetut toimenpiteet: Kunnossapitotoimenpiteitä. Lastentalon aita ja osa leikkivälineistä siirretty vanhalle Tuulensuun koululle. Peltoisten päiväkodille uusittu leikkivälineitä. Puistokadun koulun lähiliikuntapaikka valmistunut. - Ruoka- ja siivouspalvelut Ruokapalvelut o Tuotetaan ravintosuositukset huomioivia, laadukkaita ja monipuolisia ateriapalveluita Loimaan kaupungin asiakkaille Toteutetut toimenpiteet: Aterioita tuotettu kpl. Sisäisiä aterioita tuotettu kpl. o Hyödynnetään yhteistyötä sijaisjärjestelyjen hoitamisessa mahdollisuuksien mukaan vuosilomien aikana Toteutetut toimenpiteet: Lyhyitä sairauslomia hoidettu jonkin verran sisäisin järjestelyin, samoin osa lyhyistä vuosiloma-sijaisuuksista. o Hyödynnetään Aromi-tuotannonohjausjärjestelmää; ruokalistat, reseptiikka, tilaukset, ravintoarvot ja yksikkökustannukset Toteutetut toimenpiteet: Aromituotannonohjausjärjestelmän avulla tehdään elintarviketilaukset, otetaan reseptiikka, ravintoarvot ja yksikkökustannukset. Reseptiikka on tasalaatuinen sekä ravitsemuksellisesti tasapainoinen. 93

94 o o Panostetaan lähiruokaan, Suomessa tuotettuun sekä luomuelintarvikkeisiin Toteutetut toimenpiteet: Lähiruokana käytetään perunoita, leipomotuotteita ja hevituotteita mahdollisuuksien mukaan. Luomuelintarvikkeista vehnäjauhoa, hiutaleita ja näkkileipää käytämme saatavuuden mukaan ensisijaisesti. Suomessa tuotettuja elintarvikkeita on sopimustuotteistamme valtaosa. Ruokalistauudistus, kasviruoan lisäys Toteutetut toimenpiteet: Ruokalistan uudistus käynnissä. Listalla huomioidaan kasvisruoan lisäys. Siivouspalvelut o o o o Tuotetaan siivouspalveluita taloudellisesti, tehokkaasti, hygieenisesti ja turvallisesti kaupungin eri toimipisteissä Toteutetut toimenpiteet: Laadittu tarkennetut tehtävänkuvaukset. Hyödynnetään siivoustyön mitoitusohjelmaa (Atop) siivoustyön mitoituksissa Toteutetut toimenpiteet: Uusien kohteiden mitoitusta suoritetaan mitoitusohjelmalla. Kehitetään siivouspalveluiden laadunvalvontaa ja palautejärjestelmää Toteutetut toimenpiteet: Asiakaskyselyn valmistelua. Siivouksen ostopalvelun laadunvalvonta Yhteiskoulun, liikuntahallin, urheilukeskuksen, keskuskoulun ja Hirvikosken yhtenäiskoulun osalta vuoden 2016 alusta Toteutetut toimenpiteet: Tarkastuskäyntejä säännöllisesti, käyttäjien kokemusten kuulemista. 94 Energiankulutus (MWh) Energiankulutus MWh Lämmönkulutus, rakennukset Sähkönkulutus, rakennukset Sähkönkulutus, katuvalot / kaavatiet Sähkönkulutus, katuvalot / valtion tiet

95 95 Kiinteistöjen sähkönkulutus v Yht MWh Vuokralle annetut + muut 13 % Liikunta + nuoriso 21 % Sos.-ja terv.palv.rak. 30 % Virastot 3 % Kirjastot + kulttuuri 4 % Päiväkodit + ryhmikset 4 % Koulut 25 % Kiinteistöjen lämmönkulutus v Yht MWh Vuokralle annetut + muut 12 % Liikunta + nuoriso 13 % Sos.-ja terv.palv.rak. 25 % Virastot 4 % Kirjastot + kulttuuri 5 % Päiväkodit + ryhmikset 6 % Koulut 35 %

96 96 Energiakulutusseuranta kuukausittain , , ,267 Sähkö rakennustyypeittäin MWh Kokonaiskulutus 2014, 2015 / Tammi-joulukuu , , ,607 Vuosi , , ,672 Vuosi tammijoulukuu , , , , , , , , , , , ,411 0 Päiväkodit+ryhmikset Koulut Kirjastot+kulttuuri Liikunta+nuoriso Virastot Sos.-ja terv.palv.rak. Vuokralle annetut+muut , , ,256 Kaukolämpö rakennustyypeittäin MWh Kokonaiskulutus 2014, 2015 / Tammi-joulukuu , , ,001 Vuosi Vuosi tammijoulukuu , , , , , , ,59 628, , ,66 650,66 710, ,58 688,383792,73 0 Päiväkodit+ryhmikset Koulut Kirjastot+kulttuuri Liikunta+nuoriso Virastot Sos.-ja terv.palv.rak. Vuokralle annetut+muut Teknisen lautakunnan tilinpäätös yhteensä TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2015 TA 2016 Muutos TA 2016 (ta+m) TP 2016 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot , ,43 98,6 Sisäiset tuotot , ,20 93,4 Tuotot yhteensä , ,63 94,1 Valmistus omaan käyttöön , ,00 0,0 Toimintakulut , ,86 99,7 Sisäiset kulut , ,79 72,9 Kulut yhteensä , ,65 95,3 TOIMINTAKATE , ,98 141,7 Rahoitustuotot ja -kulut ,08 42,08-100,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,17 89,7 TILIKAUDEN TULOS , ,11 95,3 Poistoeron muutos ,82 566,18 98,5 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,93 95,3