HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 1 a 4 TÖÖLÖNLAHDEN ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS Kslk , Kluuvi, Makasiinipuisto, Kansalaistori, Töölönlahdenkatu, karttaruutu G3, hankenro EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä päivätyn Töölönlahden eteläosan asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun ja laadittavan asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi. Asemakaavaluonnos koskee 2. kaupunginosan (Kluuvi) katu-, aukio ja puistoaluetta ja maanalaista tilaa. antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Pöytäkirjanote, esityslistateksti, vuorovaikutusraportti ja muutoksenhakukielto niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Lisätiedot: Forssén Ilpo, projektipäällikkö, puhelin Narvi Seija, insinööri, puhelin , teknistaloudellinen suunnittelu Saransaari Leena, liikenneinsinööri, puhelin , liikennesuunnittelu LIITTEET Liite 1 Sijaintikartta Liite 2 Asemakaavan muutosluonnoksen kartta, päivätty Liite 3 Asemakaavan muutosluonnoksen selostus, päivätty (vain linkkinä) Liite 4 Havainnekuva Liite 5 Vuorovaikutusraportti Liite 6 Viranomaisten kannanotot Liite 7 Mielipidekirjeet ESITTELIJÄ Alueen sijainti Asemakaavan muutos koskee Musiikkitalon edustan, Makasiinipuiston sekä Kansalaistorin ja Eero Erkon kadun sekä osin Töölönlahdenkadun aluetta.

2 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 2 a Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa maanalaisten monitoimitilojen rakentamisen Töölönlahden eteläosan puisto- ja aukioalueille. Tila on osoitettu kulttuuri-, opetus-, näyttely-, kokous-, sekä ravintola- ja kahvilatoimintaa palvelevia maanalaisia rakennuksia varten. Palaneen makasiinin tilalle rakennettaviin paviljonkeihin sijoitetaan maanalaisten tilojen pysty-yhteyksiä ja toimintaa tukevia yleisötiloja. Tavoitteena on lisätä toimintaa ja elävyyttä keskustassa joukkoliikenteellä hyvin saavutettavalla ja keskeisellä alueella. Tavoitteena on samalla muodostaa Eduskuntatalon edustalle arkkitehtonisesti omaleimainen ja korkeatasoinen kokonaisuus. Kaavaluonnos perustuu Töölönlahden asemakaavan kaupunkirakenteelliseen perusjäsentelyyn ja kaupunkikuvalliseen hahmoon. Puistoalueelle ja Kansalaistorin jatkeelle muodostetaan luiskamainen kävelykatu, joka on melulta ja tuulelta suojassa olevaa julkista tilaa. Samalla Töölönlahden asemakaavan tavoite viuhkamaisesta avautumisesta Töölönlahdelle säilytetään. Huoltoliikenne järjestetään maanalaisesti ja pysäköintipaikat (75 ap) sijoitetaan Töölönlahden pysäköintilaitokseen. Kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt luonnostarkastelun Sanaksenaho arkkitehdit Oy:llä yliopistotoimintojen (esim. Aaltoyliopisto tai taideyliopistot) sijoittamiseksi alueelle. Töölönlahden eteläosaan muodostuu toiminnallinen tilakokonaisuus, jonka kerrosala on yhteensä n k-m 2. Maanalaisen tilan rakennusoikeus on k-m 2, paviljonkipuiston k-m 2 ja viereisen kaava-alueen ulkopuolella olevan keskustakirjastolle varatun korttelin k-m 2. Muutosalueen pinta-ala on 2,7 ha. Maanalaisen rakennusalan laajuus on n m 2. Lähtökohdat Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja SRV Viitoset Oy teettivät v tarkastelun maanalaisen monitoimitilan sijoittamisesta Musiikkitalon ja korttelin 2014 väliseen maanalaiseen tilaan (n k-m 2 ). Suunnitelmaluonnoksen laativat Sanaksenaho arkkitehdit Oy ja insinööritoimisto Aaro Kohonen Oy ( ). Kaupunkisuunnitteluvirasto teetti v alueesta luonnokset, joissa tarkasteltiin yliopistotoimintojen (Aalto-yliopisto tai taideyliopistot)

3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 3 a sijoittamista alueelle (Sanaksenaho arkkitehdit Oy, ). Kaavoitustilanne Töölönlahden asemakaavassa vuodelta 2002 alue on osoitettu puistoksi, aukiotiloiksi ja yleisen jalankulun väyliksi sekä kaduksi. Asemakaavassa on suojeltavan rakennuksen rakennusala tulipalossa sittemmin tuhoutuneelle makasiinille sekä ohjeelliset kahden uuden makasiinirakennuksen alat (yhteensä k-m 2 ). Alueen eteläosan Kansalaistorin alla on varaus maanalaiselle liikennetunnelille (Keskustatunneli). Kansalaistorin kautta on huoltoajoyhteys Kiasman lastaustiloihin sekä Postikadun alaiseen postin lastaustilaan. Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja pohjoisosaltaan kaupunkipuistoksi. Alue on myös osa kävelykeskustaa. Kamppi Töölönlahden osayleiskaavassa vuodelta 1991 aluetta koski yma-merkintä, jonka mukaan torin tai puiston alle voidaan sijoittaa julkisen palvelun tiloja. Muut suunnitelmat ja päätökset Maanomistus Alueen yleiskuvaus Helsingin kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä kehottaa kaupunginkirjastoa viemään keskustakirjastohankeen hankesuunnittelua eteenpäin siten, että kirjasto suunnitellaan Töölönlahden kortteliin Samalla kaupunginjohtaja kehotti kaupunkisuunnitteluvirastoa ryhtymään laatimaan asemakaavan muutosta Töölönlahden eteläosaan Musiikkitalon edustan, Musiikkitalopuiston ja Makasiinipuiston alueelle ja selvittämään tässä yhteydessä maanalaisten monitoimitilojen sijoittamista alueelle. Kaupunginjohtaja kehotti rakennusvirastoa toteuttamaan Töölönlahden puiston Musiikkitalon itäpuolisen osan tässä vaiheessa tilapäisenä puistona siten, että se on valmiina Musiikkitalon valmistumiseen mennessä (v. 2011). Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa.

4 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 4 a Asemakaavan muutosluonnoksen sisältö Alue on pääosin Musiikkitalon työmaan käytössä. Alueella on palaneen makasiinirakennuksen jäljelle jäänyt osa. Eteläisimmän osan katu- ja aukioalueet on rakennettu Kiasman ja Sanomatalon rakentamisen yhteydessä. Maanpinnan nykyinen korkeusasema on melko tasainen tasossa n Alue on täyttömaata. Täytteen alla on savea. Kallion pinta on tasolla Maaperä on osittain pilaantunutta alueen aiemman käytön jäljiltä. Orsi- ja pohjavedenpinta alueella vaihtelee tasovälillä +0,25 +1,0. Orsi- ja pohjavedenpinnan käyttäytymistä seurataan jatkuvasti lähellä sijaitsevien puupaaluperusteisten rakennusten vuoksi. Tavoitteet Tavoitteena on viihtyisä ja elävä keskustan osa. Lisärakentaminen vahvistaa Helsingin keskustan kaupunkirakennetta ja toimivuutta joukkoliikenneterminaalien välittömässä läheisyydessä. Tavoitteena on osoittaa sijoittumismahdollisuus keskustassa julkisille palveluille, yliopistotoiminnalle ja museo- ja näyttelytoiminnalle sekä näitä tukeville yksityisille kumppanuustiloille. Arkkitehtonisena tavoitteena on Töölönlahden asemakaavan kaupunkirakenteen mukaisesti muodostaa Eduskuntataloa ja Musiikkitaloa vastapäätä olevalle alueelle paikan arvon mukainen arkkitehtoninen kokonaisuus, joka muodostuu puistoista ja julkisista tiloista, puistojen alla olevista rakennusaloista, niiden väliin tulevasta luiskamaisesta kävelykadusta sekä aluetta rajaavasta korttelista Tavoitteena on lisätä puistoalueelle ja Kansalaistorin jatkeelle melulta ja tuulelta suojassa olevaa julkista tilaa ja kohtaamispaikkoja. Samalla Töölönlahden asemakaavan tavoite viuhkamaisesta avautumisesta Töölönlahdelle säilytetään Tavoitteena on toteuttaa turvallinen maanalainen monitoimitila vaativissa pohjaolosuhteissa. Pohjavesien tason säilyttämisestä nykyisellään on tekeillä konsulttityönä pohjaveden virtausmalli. Maanalainen monitoimitila (yma)

5 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 5 a Töölönlahden eteläosan Musiikkitalon puiston, Makasiinipuiston ja Kansalaistorin alle suunnitellaan maanalaista monitoimitilaa, jossa on tiloja neljässä kerroksessa ja jonka laajuus on k-m 2. Tilat ryhmittyvät valokatteiden alla olevien talvipuutarhojen ympärille sekä keskeisen luiskakävelykadun ympärille. Maanalainen tila on osoitettu kulttuuri-, opetus-, näyttely-, kokous-, sekä ravintola- ja kahvila toimintaa palvelevia maanalaisia rakennuksia varten. Kulku rakennukseen on sen keskelle rakennettavan luiskamaisen alas laskevan kävelykadun kautta. Tila sijoittuu Musiikkitalon ja korttelin 2014 väliin. Maanalainen tila voi muodostaa korttelin 2014 kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Tiloista voi olla yhteydet viereisille korttelialueille. Sisäänkäyntejä sekä pysty-yhteyksiä sijoitetaan lisäksi Musiikkitalon edustan kanavapuiston alueelle sekä Makasiinipuiston paviljonkirakennusalojen yhteyteen. Luiskamainen kävelykatu Kiasman ja Sanomatalon välistä alkavan jalankulkuakselin jatkeella on luiskamainen esteetön kävelykatu, jonka eri tasoilta on suorat sisäänkäynnit monitoimitilaan. Alimpaan kohtaan tasolle -9.5 muodostuu aukiotila, joka on suojassa melulta ja tuulelta. Tilat saavat luonnonvaloa jalankulkukatutilaan avautuvien ikkunoiden kautta. Tila vastaa matalien rakennusten rajaamaa leveää katua. Töölönlahdenkadun puoleisessa päässä etelään päin avautuvat julkiset portaat muodostavat mikroilmastollisesti edullisen ja suojaisan oleskelupaikan. Musiikkitalon puisto ja Makasiinipuisto Musiikkitalonpuistoon vesiaiheen yhteyteen sijoitetaan lasikatteet, jotka valaisevat alla olevat sisäpihat ja niihin avautuvat tilat. Vesiaihetta reunustaa oleskelupuistovyöhyke. Makasiinien raunio on tarkoitus purkaa ja Makasiinipuiston paviljonkirakennusten alat ryhmitellään uudelleen. Makasiinipuistoon voidaan rakentaa uusia paviljonkeja yhteensä n k-m 2. Näihin sijoittuu toiminnallista kokonaisuutta tukevia yleisö-, kahvila- ja infotiloja sekä pysty-yhteyksiä maanalaisiin tiloihin. Makasiinien korkeus voi vaihdella ja yksi niistä voi olla kaupunkikuvalliselta ilmeeltään tornimainen. Makasiinipuiston paviljonkien lomaan ja korttelin 2014 edustalle muodostuu edulliseen ilmansuuntaan avautuvia suojaisia oleskelutiloja

6 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 6 a Kansalaistori ja sisäänkäyntialueita. Puiston alla oleva tilan katto on pääosin 1 2 metriä maanpintaa alempana, jotta istutuksille ja kunnallistekniikan järjestelyille jää tarvittava tila. Puiston ja siihen liittyvien julkisten tilojen kautta on linjattu jalankulku- ja polkupyöräreitit. Kaikille ihmisille helppokulkuinen ja esteetön jalankulkuympäristö on otettu kaavatyössä huomioon. Pyöräparkkien sijainnit ratkaistaan jatkosuunnittelussa. Alueen eteläosassa oleva Kansalaistori muodostaa keskeisen julkisen tilan ja alueelle saapumisen vilkkaan solmukohdan. Sen kautta on yhteys Musiikkitalon viherkannen kautta Töölön suuntaan, Musiikkitalon edustan kautta Finlandia-talon edustalle ja Hesperianpuistoon sekä korttelin 2014 edustan kautta Töölönlahden puistoalueelle. Satamaratakuiluun rakennetaan jalankulun ja pyöräilyn väylää "Baanaa". Sen jatkamista Kansalaistorin kautta Kaisaniemenpuiston suuntaan ratapihan ali selvitetään parhaillaan. Liikenne Töölönlahdenkatu on paikallinen kokoojakatu. Alueen eteläosassa on voimassa olevassa Töölönlahden asemakaavassa Keskustatunnelin tilavaraus, joka rajautuu monitoimitilaan. Monitoimitilan huoltoliikenne järjestetään Töölönlahdenkadun alaisen Musiikkitalon huoltoajoyhteyden jatkeelta Vieressä olevat rautatieasema, metroasema ja joukkoliikenteen terminaalit palvelevat aluetta samoin Mannerheimintien, Postikadun ja Kaivokadun joukkoliikenteen linjat. Saattoliikenteelle varataan tilaa Eero Erkon kadun alusta Sanomatalon ja korttelin 2014 välistä sekä Töölönlahdenkadun varresta. Elielin ja Töölönlahden pysäköintilaitokset palvelevat alueen käyttäjiä ja vierailijoita. Nykyinen ajoyhteys Kansalaistorin kautta Postikadun alaisiin pysäköintitiloihin poistetaan asemakaavasta, koska ajo torin kautta pysäköintitiloihin haittaa vilkasta risteävää jalankulua ja pyöräilyä alueella. Yhteys ei ole välttämätön, koska pysäköintitiloihin on ajoyhteys myös Töölönlahdenkadun ajoluiskan kautta. Autopaikkamäärä on 1ap/500 kulttuuri-, opetus-, näyttely-, kokous- ja toimistotilaa kohti sekä 1ap/200 k-m 2 ravintola-, kahvila- ja muuta

7 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 7 a Luonnonympäristö Suojelukohteet asiakaspalvelutilaa kohti (yhteensä n. 75 ap). Paikat sijoitetaan Töölönlahden pysäköintilaitokseen. Alueella ei ole luonnontilaista tai luonnonmukaista ympäristöä. Alueelle rakennetaan tilapäinen puisto Musiikkitalon avajaisiin mennessä. Alueelta avautuu avoin näkymä pohjoiseen kohti Töölönlahtea ja keskuspuistoa. Töölönlahden asemakaavassa suojeltu makasiinin osa on tuhoutunut tulipalossa. Suojelumerkintä poistetaan ja Makasiinipuistoon rakennetaan uusia paviljonkeja. Museovirasto totesi Tanssimakasiinin poikkeuslupahakemuksesta antamassaan lausunnossa mm., että "Makasiinit olivat tuhoutumiseensa saakka kulttuurihistoriallisesti arvokkaita laajana ja aktiivisena käytössä olevana rakennus- ja tilakokonaisuutena." ja että Makasiinipuiston alueelle sijoitettavan uudisrakennuksen suunnittelussa on pyrittävä kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoiseen lopputulokseen sitomatta rakennuksen mittasuhteita ja muotokieltä tuhoutuneisiin makasiineihin. Mikäli jäljellä olevat tiiliseinät säilytetään, niitä on käsiteltävä itsenäisinä raunioaiheina. Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkostojen piirissä. Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Monitoimitila perustetaan kallioon ja se ympäröidään vesitiiviillä patoseinillä. Alueella oleva pilaantunut maaperä poistetaan ja käsitellään asianmukaisella tavalla. Vastaavaa rakennustekniikkaa on käytetty Musiikkitalon rakentamisessa. Alueella on vaativat pohjaolosuhteet ja erityisesti pohjaveden hallinta otetaan huomioon rakentamisessa. Rankkasade- ja muun turvallisuuden varmistamiseksi laaditaan tilan ja sen vaikutusalueen käyttöä koskeva riskiarvio. Maanpinnan ja rakentamisen korkeustasot

8 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 8 a Ympäristöhäiriöt Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset Maanpinnan perustaso on Töölönlahden asemakaavan mukaisesti yleisesti n ja Makasiinipuiston alueella n Luiskamainen kävelykatu ulottuu tasoon -9.5 saakka. Alin lattiataso on pääosin n Alimmat louhintatasot ovat Alue muodostaa laajan jalankulkualueen, joka on suhteellisen etäällä katuliikenteestä. Makasiinipuiston paviljonkien lomaan muodostuu rauhallisia alueita. Luiskakävelykatu muodostaa melulta suojatun kaupunkitilan. Kaavan toteuttaminen täydentää, elävöittää ja monipuolistaa yhdyskuntarakennetta Helsingin ydinkeskustassa tärkeimpien joukkoliikenneterminaalien välittömässä läheisyydessä. Asemakaava ei vaikuta julkisen tilan pinta-alaan. Ratkaisu muuttaa aukiomaisten alueiden, puistoalueiden ja vesiaiheiden keskinäistä suhdetta. Julkisen tilan alapuolinen rakennettu alue vaikuttaa istutussyvyyksiin. Maanalaisen tilan lasikatteet sekä pysty-yhteydet näkyvät julkisessa tilassa. Luiskakävelykatu- ja aukio muodostavat tuulelta ja melulta suojassa olevan julkisen tilan. Töölönlahden eteläosan laaja patoseinäalue vaikuttaa pohjavesien virtauksiin, mikä tulee ottaa huomioon yksityiskohtaisessa alueen pohjarakennussuunnittelussa. Toteuttaminen merkitsee pilaantuneiden maa-ainesten poistamista alueelta. Kaavan toteuttamisen vaikutusten arviointia jatketaan seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Maanalaisen hankekokonaisuuden toteutuessa puisto ja julkiset tilat suunnitellaan uudelleen. Ne voidaan perustaa vakaalle alustalle eikä erillisiä julkisten tilojen alaisia paalulaattarakenteita tarvita. Vastaavasti osa julkisen tilan pinta-alasta, kuten luiskakatu, lasikatteet ja paviljongit, tulevat hankkeen toteuttajan kustannettaviksi. Toteutus Asemakaavan muutosehdotus käsitellään kaupunginvaltuustossa arviolta v Rakentaminen voi alkaa v Koko kaava-alueen toteuttamisen on arvioitu kestävän 2 3 vuotta.

9 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 9 a Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Esitetyt mielipiteet Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty ). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä asemakaavan valmisteluaineistoa, kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin keskustelutilaisuudessa Kaavaluonnoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä talous- ja suunnittelukeskuksen, ympäristökeskuksen, rakennusviraston sekä kiinteistöviraston tonttiosaston ja geoteknisen osaston sekä pelastuslaitoksen kanssa. Kaavaluonnoksen valmisteluun liittyen on saapunut kirjeitse kaksi (2) viranomaisten kannanottoa, jotka koskivat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Kannanotot koskivat aiempaa laajempaa pilaantuneiden maiden poistamisen ja tarpeita ja lupamenettelyjä sekä Kansalaistorin ja puistoalueen pienenemistä, kiinteän alustan päälle rakennettavan puiston hankalaa ylläpitoa sekä luiskakadun jyrkkyyttä, varjoisuutta ja esteettömyysvaatimusta. Kaavaluonnoksen valmisteluun liittyen on saapunut kirjeitse kuusi (6) mielipidettä, jotka koskivat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Mielipiteet koskivat Sanomatalon huoltoliikennettä, sen jalankulkureittien jatkuvuutta, kaavahankkeen epämääräisyyttä, luiskakadun ja maanalaisen rakentamisen hankaluutta, kansalaisten osallistumismahdollisuutta, keskustakirjaston tarpeettomuutta sekä makasiinin säilyttämistä ja toisaalta makasiinin purkamisen tärkeyttä. Keskustelutilaisuudessa Laiturilla oli 15 henkeä. Keskustelussa kannatettiin maanalaisen monitoimitilan rakentamista ja sen uudenlaista arkkitehtuuria. Puiston olosuhteitten heikkenemistä sekä luiskakadun jyrkkyyttä pelättiin. Makasiiniraunion osalta mielipiteet jakautuivat. Raunio haluttiin säilyttää tai täydentää moderniksi paviljongiksi. Makasiiniraunion purkamista myös kannatettiin. Saapuneet kannanotot ja mielipidekirjeet on jaettu esityslistan liitteinä.

10 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 10 a Tilastotiedot Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty laajemmin tiivistelmät kannanotoista ja esitetyistä mielipiteistä sekä vastineet näihin. Voimassa oleva asemakaava Käyttötarkoitus Pinta-ala Kerrosala Puistoalue Katu Aukiotila Yhteensä Asemakaavan muutosluonnos Käyttötarkoitus Pinta-ala Kerrosala Maanalainen monitoimitila (yma) (17877) Puistoalue Katu Aukiotila Yhteensä