MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Liite 1 Kunnanvaltuusto MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO Taloussuunnitelma Talousarvio KUNTASTRATEGIA TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET KÄYTTÖTALOUSOSA...32 HALLINTOPALVELUKESKUS...35 YLEISHALLINTO...35 ELINKEINOTOIMI...38 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTIVOITOT...40 MAASEUTUTOIMI...41 MAANKÄYTTÖPALVELUT...42 TARKASTUSTOIMI...43 YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PERUSTURVAPALVELUKESKUS...44 MUSTIJOEN PERUSTURVA...44 PERUSTURVAN JOHTO JA HALLINTO...44 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT...46 VARHAISKASVATUSPALVELUT...47 HOITO- JA HOIVAPALVELUT...49 PERUSTERVEYDENHOITOPALVELUT...50 ERIKOISSAIRAANHOITO...51 SIVISTYSPALVELUKESKUS...56 KESKITETYT PALVELUT...56 PERUSOPETUS...57 MUUT KOULUTUS- JA INFORMAATIOPALVELUT...61 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT...63 TEKNINEN PALVELUKESKUS...65 KESKITETYT PALVELUT...66 TOIMITILAPALVELUT...67 KUNTATEKNIIKKA...71 PELASTUS TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA MÄNTSÄLÄN VESI - LIIKELAITOS TYTÄRYHTIÖT MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY MÄNTSÄLÄN VUOKRA-ASUNNOT MÄNTSÄLÄN YRITYSKEHITYS OY MÄNTSÄLÄN JÄÄHALLI OY HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET TILIVELVOLLISTEN MÄÄRITTELY LIITE; Valtionosuudet

3 MÄNTSÄLÄN TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KUNTASTRATEGIA Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Mäntsälän kunnalle vision vuoteen 2015 ja siitä johdetut strategiset päämäärät ja tavoitteet vuosille VISIO VUOSILLE : LUONNONLÄHEINEN MÄNTSÄLÄ ON MAHDOLLISUUKSIEN KUNTA ASUA JA YRITTÄÄ TOIMIVIEN LIIKENNEYHTEYKSIEN VARRELLA. VÄESTÖ: MÄNTSÄLÄ KASVAA HALLITUSTI, KASVU VAIHTELEE 1 2 %:N VÄLILLÄ VUODESSA (NOIN HENKEÄ). VÄESTÖNKASVUSTA VÄHINTÄÄN 60 % SIJOITTUU KESKUSTAN ASEMAKAA- VOITETULLE ALUEELLE JA ENINTÄÄN 40 % MUILLE ALUEILLE. KASVUA OHJATAAN ASEMAKAAVA-ALUEIDEN LISÄKSI KYLÄKESKUKSIIN. VÄESTÖNKASVU JA SEN SIJOITTUMINEN KYTKETÄÄN TIIVIISTI PALVELU- RAKENTEEN KEHITTÄMISEEN JA TALOUDEN HALLINTAAN. PALVELUT: Kunnan tehtävistä tärkein on palveluiden järjestäminen. Muut kunnan toiminnot järjestetään siten, että ne edistävät palveluiden taloudellista ja tarkoituksenmukaista tuottamista. Kunta huolehtii omasta tuotteistetusta palveluntuotannostaan ja kehittää vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyttä lisäämällä Palveluja tuottaa ja kehittää osaava ja työhönsä motivoitunut henkilökunta TALOUS: Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti kunnan vuosikate kattaa suunnitelmapoistot sekä osan uusinvestoinneista ja tulos on ylijäämäinen. Kunnan velkamäärä pysyy hallinnassa. 3

4 YHDYSKUNTARAKENNE: Mäntsälässä voi elää monipuolisesti keskustassa tiiviimmin, kylissä väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään. Turvallisuuteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Vireät kylät ovat kunnan merkittävä vetovoimatekijä. Yhdyskuntarakennetta ohjataan kaavoituksella niin, että se mahdollistaa toimivan julkisen liikenteen ja kustannustehokkaan kunnan palvelutuotannon. Ilmaston muutosta lisäävää liikennettä vähennetään. ELINKEINOT: Mäntsälä on houkutteleva yritysten sijoittumispaikkana. Elinkeinopolitiikka huolehtii yritysten toimintaedellytyksistä, tavoitteena työpaikkojen lisääminen Mäntsälässä Elinkeinorakenteen kehittämisessä panostetaan sekä kaupalliseen että tuotannolliseen toimintaan. SEUTUYHTEISTYÖ: Mäntsälä on aktiivinen osallistuja tuloksellisessa seutuyhteistyössä. Yhteistyötä tehdään etenkin palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi, kunnan kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamiseksi sekä kuntakuvan vahvistamiseksi. Keskeiset yhteistyötahot ohjelmakaudella ovat KUUMA-alue ja Helsingin seutu. Tämän lisäksi kehitetään projektikohtaista yhteistyötä Hyvinkään ja Lahden alueiden kanssa. Mäntsälä suhtautuu myönteisesti mahdollisiin kuntaliitosselvityksiin. 4

5 PALVELUT Kunnan tehtävistä tärkein on palveluiden järjestäminen. Muut kunnan toiminnot järjestetään siten, että ne edistävät palveluiden tuottamista. Kunta huolehtii omasta tuotteistetusta palveluntuotannostaan ja kehittää vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyttä lisäämällä. Palveluja tuottaa ja kehittää osaava ja työhönsä motivoitunut henkilökunta. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Kunnan tuottamien peruspalveluiden määrittäminen ja priorisointi Palvelutason seuranta ja arviointi Peruspalvelut määritellään talousarviossa vuosittain Määritellään ne palvelut, jotka kunta tuottaa itse tai jotka hankitaan ulkopuoliselta tarjoajalta Mitkä / miten harkinnanvaraiset palvelut tuotetaan Tarpeen ja palveluiden kohtaaminen ja oikea-aikaisuus Sovittujen palveluiden tuotteistaminen (tilaaja-tuottajamalli). Palvelusetelin käyttöönotto alkaen vuonna Toteutetaan kuntatason asiakaskysely, ensimmäinen vuonna 2010 Palvelukeskuskohtaiset arviointisuunnitelmat päivitetään vuonna 2010 Hyödynnetään kuntien välisiä vertailutietoja (Maisemahanke -työkalu, hestranet, kuntavertti) Palvelukeskusten asiakastyytyväisyyskyselyt suoritetaan joka toinen vuosi (peruskoulupalveluiden arviointi vuonna 2009 ja 2011, tekninen palvelukeskus ja perusturvapalvelu- keskus vuonna 2010 ja 2012) Kunnalla on toimiva palveluiden ohjaus- ja johtamisjärjestelmä Tarvittava kustannuslaskentajärjestelmä on määritelty ja hankittu Kunnan budjetointi- ja raportointi- järjestelmien kehittäminen prosessijohtamisen lähtökohdista Maisemahanke-työkalun käyttöönotto perusturvapalvelukeskuksessa pilottina vuosina ja jatkona erillisprojektit palvelukeskuksittain: sivistyspalvelukeskus vuosina , tekninen palvelukeskus ja hallintopalvelukeskus vuonna

6 Kunnan palvelurakennetta tehostetaan; palvelukeskusten organisaatio ja palvelu-verkko on palvelukykyinen ja kustannustehokas Palveluprosessien kuvaaminen ja ydinprosessien määrittäminen Organisaatiomuutokset Kouluverkkoselvitys päivitetään vuonna 2009 tavoitteena taloudellinen palveluverkko v vähintään yksisarjaiset peruskoulut uudet koulut suunnitellaan alueellisiksi toimintakeskuksiksi, huomioiden vapaa-ajan käyttö, varhaiskasvatus, terveydenhuolto, kotisairaanhoito, etätyömahdollisuus, yrityskehitys, elinkaariajattelu Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulutoimen hallinnollisen yhdistämisen valmistelut on käynnistetty viimeistään vuoden 2011 alusta lukien Palvelukeskusten lisääminen yhteistyön Kiinteistönhuoltopalveluiden, siivouspalveluiden ja ruokapalveluiden hallinnollinen yhdistäminen vuoden 2011 alusta lukien Ennaltaehkäisy vähentää erityispalveluiden kysyntää Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kaikissa kunnan toiminnoissa Kevyenliikenteen ja esteettömyyden huomioon ottaminen yhdyskunta- rakenteessa lisä- Yhdyskuntatyötä tään Sosiaalisen verkoston luominen eri ikäryhmien välille Koulut ja päiväkodit - eläkeläiset Seurojen ja järjestöjen toiminnan tukeminen ja yhteistyön lisääminen Yhdyskuntasuunnittelussa huomioon otetaan eri ikäryhmien asumistarpeet, tavoitteena monipuoliset asuinalueet Kansalaisopisto toteuttaa eri ikäryhmiä aktivoivia kursseja Nuorten aloitekanavan käyttöönotto vuonna 2009 Henkilöstö osallistuu omaa työtään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon henkilöstöresurssia käytetään joustavasti kuntaorganisaatiossa Henkilöstön vahvuudet ja voimavarat kartoitetaan ja osaamista hyödynnetään kuntatasolla Sähköisen asioinnin kehittäminen Kuntakohtaisen koulutus ja kehittämisohjelman laatiminen vuosittain Korvataan rutiinitehtäviä sähköisillä palveluilla (vähintään yksi sähköinen palvelu/palvelukeskus/vuosi) 6

7 Henkilöstöjohtaminen on laadukasta Työtapoja ja menetelmiä kehitetään Onnistunut esimiestyö ja hyvät alaistaidot Selkeiden johtamisjärjestelmien luominen Henkilöstön sitouttaminen ja motivointi Viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen johtamisen välineenä Kehityskeskustelut käydään vuosittain 100 %:sti vakinaisen henkilöstön kanssa Esimies- ja johtamisfoorumien vuorovaikutuksellisuutta parannetaan Työhyvinvoinnin lisääminen ja työilmapiirin parantaminen henkilöstön mukaan ottaminen valmisteluvaiheessa ennen päätöksentekoa kunnan perehdyttämissuunnitelma toteutetaan aktiivisesti käytännössä Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyön kehittäminen hyvien käytäntöjen luominen vuoden 2009 aikana TALOUS Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti kunnan vuosikate kattaa suunnitelmapoistot sekä osan uusinvestoinneista ja tulos on ylijäämäinen. Kunnan velkamäärä pysyy hallinnassa. Kriittiset menestystekijät Talouden hallinta Arviointikriteerit Tavoite Tulorahoituksen riittävyys Toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu Vuosikate/poistot, -% vuonna 2008 vuonna 2009 ennen veroprosentin nostoa tulee käyttää ensisijaisesti muita keinoja tulorahoituksen lisäämiseen yhteisöverotuoton kasvattaminen toiminnoilla kustannustehokkaat käyttöasteet säästöt: operatiivisten toimintojen tehostaminen, erilaisten vaihtoehtojen esittäminen johtamisen kehittäminen energian säästöhankkeet 179 yli 100 tilikauden tulos pysyvästi 7

8 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 Investointien priorisointi (taso ja kohteet) Suhteellinen velkaantuneisuus, -% vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 Lainat/asukas enintään vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 Omavaraisuusaste, -% vähintään vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 positiivinen Investointisuunnitelma taloussuunnittelu- ja kuusivuotiskaudelle tasapainotetaan vuosittain tasapainottamissopimus 8-10 milj. euroa/vuosi Kunta Konserni 56,4 70, vrt. kriisikuntamittariston raja-arvo alle 50 % Kunta Konserni maltillinen lainakannan kasvu < < Kunta Konserni 53,7 39, vrt. kriisikuntamittariston raja-arvo alle 50 % Tehokas ja vaikuttava omistajapolitiikka Kuntakonsernin toiminnan tuloksellisuus: pääoman ja omistuksen käytön tehostaminen Mäntsälän kuntakonsernin omistajapolitiikka on määritelty ja käyttöönotettu selvitetään ulkopuolisen omistuksen lisäämismahdollisuudet vuoden 2010 loppuun mennessä Mäntsälän Sähkö Oy:n toiminnan tehostaminen; osingonmaksu, toimiverkon laajentaminen, liiketoiminnan lisääminen (vrt. resurssilisäys) vanhan, tarpeettoman rakennuskannan ja tuottamattoman maaomaisuuden myynti suunnitelmakaudella toimistotyön yhteiskäyttö konsernitasolla; palvelu- ja työprosessit avattava vuoden 2009 aikana 8

9 liikelaitoksen, kuntayhtymien ja tytäryhtiöiden ohjauksen tehostaminen konsernikokonaisuuden hallinta ja yhteistyön tehostaminen suunnitelmakaudella YHDYSKUNTARAKENNE Mäntsälässä voi elää monipuolisesti keskustassa tiiviimmin, kylissä väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään. Turvallisuuteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Vireät kylät ovat kunnan merkittävä vetovoimatekijä! Yhdyskuntarakennetta ohjataan kaavoituksella niin, että se mahdollistaa toimivan julkisen liikenteen ja kustannustehokkaan kunnan palvelutuotannon. Ilmaston muutosta lisäävää liikennettä vähennetään. menestys- Kriittiset tekijät Arviointikriteerit Tavoite Eheytyvä yhdyskuntarakenne Suunnitelmallinen ja kestävä maankäyttö Järkevä kaavoitus ja rakentamisen aktiivinen ohjaus Kestävän kehityksen ohjelma valmistuu ja otetaan käyttöön maankäytössä ja sen suunnittelussa sekä rakentamisessa. Koko kunnan maankäyttövisio käynnistyy ja valmistuu Naapurikuntien suunnitelmat otetaan tarpeellisilta osin huomioon. Osayleiskaavoja ja asemakaavoja laaditaan kaavoituskatsauksen mukaan. Maankäytön visio, osayleiskaavat ja niihin perustuvat asemakaavat ohjaavat yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Ne parantavat julkisen liikenteen mahdollisuuksia ja vähentävät ilmastonmuutoksesta aiheuttavaa liikennettä. Kunnan palvelutuotannon kustannukset eivät kasva hajautumisen vuoksi. Kirkonkylän ydinkeskusta on kunnan kaupallinen keskus. Marketit ja erikoiskauppa sijoitetaan tukemaan nykyistä päivittäistavara- ja erikoiskauppaa keskustassa. Asemanseutu ja ydinkeskusta yhdistetään toiminnallisesti toisiinsa. Kehitetään erityisesti Kehä V:n ja moottoritien sekä Vanhan Lahden- 9

10 tien yritysalueita. Oikorataa hyödynnetään myös yritysten käyttöön (esim. Kapulin pistoraide ottaen huomioon yritysten sijoittuminen, työpaikat ja kustannukset). Selvitetään Tuuliruusun alueen maankäyttömahdollisuuksia vuoden 2010 loppuun mennessä. Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen ohjataan ensisijaisesti kyläkeskuksiin ja kyläalueille niiden toiminnallista rakennetta monipuolistaen. Pitkäjänteinen maapolitiikka Riittävä raakamaan hankinta osayleiskaavojen perusteella Maapoliittisten keinojen monipuolinen hyödyntäminen Kunnan omistuksessa on vähintään viiden vuoden asemakaavoituksen edellyttämä maantarve eri käyttötarkoituksiin n. 30 ha/v. Kunnalla on tarvittava ja toteutettavissa oleva yritystonttivaranto (10 tilaa vaativan kaupan ja 10 tuotannollisen toiminnan tonttia). Maapolitiikan hoito on johdonmukaista ja päätöksien tulee olla kuntataloudellisesti perusteltuja pitkällä tähtäimellä. Kunta vaikuttaa omalla maapolitiikallaan maan hintatasoon. Maapoliittisia keinoja sovelletaan maapoliittisen ohjelman mukaisesti: vapaaehtoiset kaupat etuosto maankäyttösopimus asemakaavan mukaista rakennusoikeutta lisättäessä, muutoin vain erityistapauksissa kunnanvaltuuston erillisellä päätöksellä lunastus korotettu kiinteistövero rakentamiskehotus 10

11 Monipuolinen ja riittävä tontti- ja asuntotuotanto Kaavoituksella varmistetaan monipuolinen tonttitarjonta Nykyisten asemakaavojen tarkistamistarve arvioidaan tonttitarjonnan monipuolisuuden (esim. Kaunismäki) ja täydentämisen näkökulmasta (mm. ydinkeskusta, Mustamäki). Kehitetään asuntotonttien tarjontaa (tonttien koko, sijainti, eri ikäryhmien tarpeet, kortteli- ja talotyypit jne.) Kehitetään monipuolista ja joustavaa yritystonttien tarjontaa. Helsingin seudun aiesopimuksen noudattaminen. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Asuntotuotanto on 270 asuntoa vuosittain. Tuotannosta on 20 % ARA:a (54 asuntoa/v.) Lisäksi vapaarahoitteisia vuokraasuntoja rakennetaan kysynnän perusteella. Kunnan tonttien luovutus Luovutuksen periaatteet hyväksyy kunnanvaltuusto. Kunnalla on suunnitelmakaudella vuosittain luovutuksessa keskiarvona 40 AO-tonttia. Kerrostalotontteja on tarjolla kirkonkylän ydinkeskustassa. Osoitetaan riittävä tonttivaranto vuokratuotantoon. Viihtyisä ja laadukas elinympäristö Taajamakuvan vetovoimatekijöiden tunnistaminen ja korostaminen Kirkonkylän taajamakuvaa kohennetaan. Mäntsälänjoen ympäristön, keskeisten puistoalueiden ja lähiliikuntaalueiden toteuttaminen etenee. Julkiset alueet ja rakenteet toteutetaan laadukkaasti. Panostetaan ympäristökasvatukseen (esim. kulttuuriympäristön opaskartta ). Kevyen liikenteen verkosto kuntoon Laaditaan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma (erityisesti yhteydet asemalle) vuoden 2011 loppuun mennessä. Reittien toteuttamiseen ja laatuun panostetaan. 11

12 ELINKEINOT Mäntsälä on houkutteleva yritysten sijoittumispaikkana. Elinkeinopolitiikka huolehtii yritysten toimintaedellytyksistä, tavoitteena työpaikkojen lisääminen Mäntsälässä. Elinkeinorakenteen kehittämisessä panostetaan sekä kaupalliseen että tuotannolliseen toimintaan Arviointikriteerit Tavoite menestys- Kriittiset tekijät Työpaikkaomavaraisuus/työpaikkojen määrän lisääminen Työpaikkaomavaraisuuden ja työpaikkamäärän kohottaminen Työvoimavaltaisten yritysten saaminen paikkakunnalle Työpaikkaomavaraisuus Tavoite ,5 % Tavoite % Tavoite ,5 % Tavoite % Työpaikkamäärätavoite Keskimäärin 100 uutta yritystä vuosittain (brutto). Palvelualan yritysten saanti paikkakunnalle (päivittäis-tavarakauppa, erikoiskauppa, tilaa vievä kauppa). Mäntsälään syntyy korkean koulutuksen ja tulotason työpaikkoja uusien yritysten myötä. Panostetaan pk-yritysten toimintaedellytyksiin (tilojen hankinnassa avustaminen, liiketoimintaosaamisen parantaminen, markkinoinnin tukeminen) toimialasta riippumatta Tonttitarjonta Tonttitarjonta on riittävää, monipuolista, ns. hetivalmista (tontti tasattuna, kunnallistekniikka rajalla) ja muunneltavaa. Yritystoiminnan sijoittumisen keskiössä on Kehä V:n risteysalue lähiympäristöineen Tonttien muunneltavuuden avulla (ohjeelliset tonttijaot) optimoidaan kunnallistekniset kustannukset Kapulin yritysalueen kaavallinen ja kunnallistekninen valmius saatetaan päätökseen vuosien aikana. 12

13 Yritysten vaihtoehtoisina sijoituspaikkoina voivat olla myös kyläkeskukset. ke- Elinkeinorakenteen hittäminen Mäntsälän vahvuuksien hyödyntämisessä onnistuminen Kunnan elinkeinopolitiikan rooli vahvuuksien hyödyntämisessä: yritysten etsiminen, koonti yhteen ja liikeideoiden tukeminen (vetäjä itse yhtenä yrittäjänä, kehittäjäorganisaatioiden tuki). Elinkeinoja kehitetään klustereiden kärkiyritysten avulla: kasvuyrittäjyyteen perustuvia yritysryppäitä perustetaan logistiikkaan, tilaa vaativaan kauppaan ja erikoiskauppaan Mäntsälän hyvän logistisen sijainnin johdosta panostetaan logistiikkayritysten saamiseen Mäntsälään (vähintään 2 merkittävää toimijaa strategiakaudella, vähintään m2 ja/tai 50 työntekijää). Maataloustuottajien edellytykset lähiruoan tuottamiseen (tuotanto, jalostus, kauppa) tutkitaan vuosien aikana Aseman yhteyteen sijoittuu liikeelämän palveluja tarjoavia yrityksiä alkaen vuosina Selvitetään vuosien aikana mahdollisuudet saada lentokenttä Mäntsälään. Lentokenttä (halpalennot, rahti, koulutus, pienilmailu) tukee hyvän logistisen aseman takia alueelle muodostuvaa logistiikkaklusteria. Markkinoinnin suunnitelmallisuus ja markkinoinnin menetelmien kehittäminen Vuosittainen markkinointisuunnitelman toteutumisen seuranta Laaditaan vuosittain markkinointisuunnitelma, jossa määritetään elinkeinotoiminnan markkinoinnin painopisteet. Markkinointi kohdistetaan erityisesti sijoittumispäätöksiä tekeviin tahoihin (mm. välittäjäorganisaatiot, joiden kautta yritykset etsivät tontteja). Toiminnan tehostaminen ja kilpailukyvyn parantaminen Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön merkittävä eteneminen strategiakaudella Hyvinvointipalvelujen tuottaminen palvelusetelien avulla aloitetaan 2010 alkaen. Konserniyhteistyötä tiivistetään kus- 13

14 tannustehokkuuden ja Mäntsälän kilpailukyvyn parantamiseksi SEUTUYHTEISTYÖ Mäntsälä on aktiivinen osallistuja tuloksellisessa seutuyhteistyössä. Yhteistyötä tehdään etenkin palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi, kunnan kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamiseksi sekä mielikuvan vahvistamiseksi. Keskeiset yhteistyötahot ohjelmakaudella ovat KUUMA- alue ja Helsingin seutu. Tämän lisäksi kehitetään projektikohtaista yhteistyötä Hyvinkään, Lahden ja Sipoon alueiden kuntien kanssa. Mäntsälä suhtautuu myönteisesti mahdollisiin kuntaliitosselvityksiin. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Seutuyhteistyön sisältö ja tavoitteet Kunnan omat ja seudulliset tavoitteet Taloussuunnitelmassa asetetaan vuosittain seutuyhteistyölle selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet kunkin toimialan osalta. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksissä. tulok- Seutuyhteistyön sellisuus Koko metropolialueen yhteistyö (Metropolialue laajasti eli vähintään koko Uusimaa) Mäntsälä huolehtii eduistaan mm. maakuntakaavoituksessa Sosiaali- ja terveyshuollon lainsäädännön uudistuksesta aiheutuvat yhteistoimintaa koskevat päätökset on tehty tällä valtuustokaudella Työmatkaliikenteen lippujärjestelmien kehittäminen ja joukkoliikenteen osuuden lisääminen MAL ja HLJ hankkeiden edunvalvonta Helsingin seudun yhteistyö KUUMA yhteistyö Yhteistyö suurissa investointihankkeissa KUUMAn sisäisen erikoisosaamisen ja erikoistumisen edistäminen yhteistyö maankäytön suunnittelussa, erityisesti raja-alueilla (mm. JÄMÄKE-hanke) rajaseutuyhteistyön lisääminen; hinnoittelusta sopiminen, että maksut ovat kohtuullisia sekä ostajan että myyjän kannalta 14

15 aktiivinen osallistuminen yhteishankkeiden selvitysvaiheeseen ja päätös yhteistyössä mukanaolosta kokonaishyöty huomioon ottaen luottamushenkilöiden osallistumisen lisääminen Muu kunta- ja seutuyhteistyö sekä yhteistyö valtionhallinnon, yritysten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa selvitys vuosien aikana lentokentän saamisesta Mäntsälään kehä V hyväksytty brändi, joka toteutetaan projektin tavoitteiden mukaisesti projektikohtainen yhteistyö Hyvinkään ja Lahden alueiden kanssa (mm. Henna) 15

16 2. TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET 2.1. Taloudelliset lähtökohdat Väestö Väestökehitys ,0 11,0 9, , , ,6 1,8 2,3 1,8 2,4 1,6 0,9 2,0 2,0 2,0 2,0 2, * 2010* 2011* 2012* 2013* 2014* 2015* 3,0 1,0-1,0 väkimäärä muutos-% Väestön ikärakenne v ja suhteellinen osuus väestöstä suht. suht. suht. suht. suht. suht osuus 2004 osuus 2005 osuus 2006 osuus 2007 osuus 2008 osuus Väestön määrä muutos muutos-% 1,6 2,4 1,8 2,3 1,8 2,4 0 v , , , , , ,4 1-5 v , , , , , ,3 6 v , , , , , ,5 0-6 v. yht , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , ,1 90- v. 57 0,3 66 0,4 62 0,3 79 0,4 75 0,4 75 0,4 16

17 Työvoima ja työpaikat TYÖLLINEN TYÖVOIMA ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,3 Teollisuus ,7 Rakennustoiminta ,7 Kauppa ,3 Liikenne ,7 Palvelut ,1 Tuntematon ,2 YHTEENSÄ ,0 TYÖVOIMAN MÄÄRÄ TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ TYÖPAIKAT MÄNTSÄLÄSSÄ ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,6 Teollisuus ,8 Rakennustoiminta ,5 Kauppa ,0 Liikenne ,8 Palvelut ,2 josta yhteiskunnalliset palvelut ,8 Tuntematon ,1 YHTEENSÄ % Työpaikkojen kasvu v (10 v.) 811 työpaikkaa 19,6 - josta yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkojen kasvu 368 työpaikkaa 26,9 PENDELI TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS: Omavaraisuus Mäntsälä 78,0 72,4 67, 3 63,8 63,4 61,4 59,1 58,6 58, 8 KUUMA-kunnat 63, 9 65,4 64,8 63,9 63,2 63,5 64, 0 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen 17

18 2.2. Talouskehitys Suomen kansantalous on ollut kuluvana vuonna syöksykierteessä. Alkuvuonna tuotanto on supistunut lähes 10 % ja alhaisen vientikysynnän johdosta teollisuustuotanto laskee 15 % edellisvuodesta. Arviot maailmantalouden tämän hetkisestä kehityksestä ja maailman kaupan piristymisestä ovat osin ristiriitaisia. Euroalueen kansantuote on laskenut alkuvuonna ja euroalueen maat ovat kärsineet vientimarkkinoiden huonosta tilanteesta. Julkisen vallan elvytystoimet ovat olleet monissa maissa mittavat ja kohdistuneet rahoitusjärjestelmän toimintaan sekä finanssipolitiikkaan, jolla kulutusta ja investointeja on lisätty. Korkotaso on alentunut merkittävästi. Kysynnän alhainen taso on pitänyt investoinnit vähäisinä. Yksityistä kulutusta on pyritty elvyttämään verohelpotuksin. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut merkittävästi. Lähivuosina finanssipolitiikkaa tullaan asteittain kiristämään liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Elpymisen voidaan arvioida olevan varsin hidasta ja työttömyyden kasvu hidastaa kotitalouksien kulutuskysyntää. Talouden ennustamisen vaikeudesta ja kansantalouden nopeasta syöksykierteestä kertoo eri ennustelaitosten kansantuotteen kasvuvaihteluväli -4,5 % - -7,0 %. Vuoden 2010 talouskasvuarviot vaihtelevat -1, ,5 prosenttiin. Valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteen mukaan kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna 6 %. Kansainvälinen talous alkaa toipua vuonna Suomessa tuotannon kasvu jää 0,3 prosenttiin. Työllisyys on vuonna 2009 vielä suotuisa. Työllisyysaste alenee ensi vuonna 66 prosenttiin ja työttömyysaste kohoaa yli 10 prosenttiin keskimäärin henkeen. Kuluttajahintojen nousu pysähtyi viime vuonna ja nousu on jäänyt tänä vuonna 0,1 prosenttiin. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan ensi vuonna 1,2 %. Tuontihintojen ennustetaan kohoavan maltillisesti ja työvoimakustannusten nousun arvioidaan olevan hidasta Tuotanto/BKT 4,9 4,2 1,0-6,0 0,3 Ansiotasoindeksi, muutos-% 3,0 3,4 5,6 4,2 3,0 Inflaatio 1,6 2,5 4,1 0,1 1,2 Työttömyysaste 7,7 6,9 6,4 9,0 10,5 Julkinen velka/bkt 39,2 35,2 34,2 41,4 48,2 Euribor, 3kk, % 3,1 4,3 4,8 1,5 2,0 10 vuoden korko, % 3,8 4,3 4,3 3,8 4,1 (Lähde: Kuntataloustiedote 4/2009) Kunta ja palvelurakenneuudistus Palvelurakenteita uudistetaan voimaan tulleen ja vuoden 2012 loppuun saakka voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (puitelaki) mukaan. 18

19 Lain tarkoituksena on - vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta - kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia - uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää - tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntien yhdistymistä tuetaan vuosien alusta voimaan tulevissa kuntaliitoksissa yhdistymisavustuksilla. Vuoden 2009 toteutuu 32 kuntaliitosta, joissa on mukana 99 kuntaa. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Puitelaissa säädettyjen väestöpohjavaatimusten täyttyminen varmistetaan perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiselle. Toiminnan tuottavuutta parannetaan tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntien yhdyskuntarakenteellisia ongelmista kärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Toimenpiteiden arvioinnissa erityistä huomiota kiinnitetään kaupunkiseutujen suunnitelmien sisältöön ja niiden toteuttamiseen ja yhdyskuntarakenteen eheytymiseen. Peruspalveluohjelma lakisääteistettiin vuoden 2008 alusta. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2010 alusta tavoitteena nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi järjestelmä. Järjestelmää kehitetään nykyistä kannustavampaan suuntaan. Kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät otetaan huomioon. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa. Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään säilyttämällä ylläpitäjäjärjestelmä lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkean osalta. Valtionosuuksien yhdistäminen koskee yleistä valtionosuutta, verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta, sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaista laskennallista valtionosuutta sekä esiopetuksen, perusopetuksen, kirjaston, kulttuuritoiminnan sekä taiteen perusopetuksen valtionosuuksia. Yhdistettävien pienten lukioiden valtionosuus säilytetään, jos ne jatkavat osana verkostolukiota. Arvioidaan tarpeet kehittää ohjausjärjestelmää. Mahdolliset muutokset kuntien veropohjassa kompensoidaan täysimääräisesti. Uusista ja laajenevista tehtävistä aiheutuviin kustannuksiin valtionosuus on vähintään puolet ja vastaavaa periaatetta sovelletaan kunnilta valtiolle siirtyvien, ei kuitenkaan puitelaissa jo nimettyjen tehtävien osalta. Kuntien parhaat palvelukäytännöt hankkeella täydennetään kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Kehitetään palvelujen tuottavuuden arviointia ja sovitaan sellaiset tuottavuusmittarit, joissa huomioidaan mekaanisen tuottavuuden lisäksi palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja edistetään mm. edistämällä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottavuutta. Kannustetaan tilaaja-tuottajamallin käyttöönottoa. Laajennetaan palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoa ja kotitalousvähennyksen käyttöalaa. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät ovat huonontuneet talouskriisin myötä nopeasti. Syksyllä 2008 arvioitiin vielä peruspalvelubudjetin kehitysarviossa kuntatalouden pysyvän vahvana. Nyt on kuitenkin selvää, että kuntatalous kiristyy kuluvana vuonna merkittävästi. Verotulojen jyrkkä aleneminen johtuu pääasiassa suhdanneherkän yhteisöverotuoton romahtamisesta. 19

20 Tulojen supistuminen aiheuttaa kuntatalouteen syvän alijäämän, mikäli ennakoitu tulojen kasvu toteutuu kuluvana ja ensi vuonna. Uusi tilanne vaikuttaa kuntiin usean vuoden ajan, vaikka yleinen taloustilanne alkaisi syksyllä 2010 asteittain parantua. Talouskriisi tulee kunnille hankalaan aikaan, sillä kunnissa tulisi varautua väestön ikääntymisestä johtuvaan palvelujen kysyntään, mikä lisää kustannuksia samalla kun talouskasvu hidastuu. Vuonna 2008 kuntatalouden tila oli vielä varsin kohtuullinen. Kuntatalouden rahoitusalijäämä luo painetta sopeuttaa taloutta kohti tasapainoa. Menopuolella tämä tarkoittaa käyttötalouden ja investointien mitoituksen kriittistä tarkastelua. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja kuntien velan viime vuosiakin nopeampaan lisääntymiseen ovat erittäin suuret. Palvelujen kysyntä ja työvoimaan saannin kiristyminen lisäävät kustannuspaineita. Tuottavuutta parantavien uudistusten ja maltillisen palkkasopimusten merkitys korostuu entisestään. Verotulojen arvioidaan vähenevän taantuman seurauksena vuonna ,6 prosenttia. Vuosina verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,2 prosenttia talouden palautuessa taantumasta. Vuonna 2010 verotulot kasvavat vain 1,2 prosenttia, mutta kasvun arvioidaan nopeutuvan vuodesta 2011 alkaen. Kuntatalouden nopeasti heikentyneiden näkymien vuoksi valtio lähtökohtaisesti pidättäytyy tässä vaiheessa kuntien menoja lisäävistä toimista. Tästä syystä kehyspäätösten ja peruspalveluohjelmaan sisältyvien uudistusten laajuus, voimaantulokohta ja taloudelliset vaikutukset arvioidaan kussakin tapauksessa erikseen. Vuosien tilinpäätösten eräitä tunnuslukuja: euroa Koko maa Uusimaa as. kunnat Mäntsälä Vuosikate/as Lainakanta/as (Peruspalveluohjelma /VM maaliskuu 2009) Verorahoituksen kehitys Verotulot Kunnallisveron verotilitykset ovat kasvaneet tänä vuonna koko maassa tammi elokuussa 2,2 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (Mäntsälässä 6 %). Työllisyyden heikkeneminen ei ole näkynyt täysimääräisesti, koska kuntaryhmän jako-osuutta nostettiin kesäkuussa. Ansio- ja pääomatulojen tuloverot ovat kokonaisuutena alentuneet viime vuoden tasosta 4 prosenttia. Työttömyyden lisääntyessä tilitysten arvioidaan supistuvan 6 7 % edellisvuodesta. Toteutuessaan tämänkaltainen kehitys merkitsee sitä, että kunnallisverotuksen tilitykset jäävät tänä vuonna edellisvuoden tasolle. 20