LAATUKYSELY Varhaiskasvatuspalvelut Raportti

Transkriptio

1 LAATUKYSELY 2016 Varhaiskasvatuspalvelut Raportti

2 Sisältö 1 Taustaa Vastaajien taustatiedot Varhaiskasvatuksen laatua koskevat kysymykset Tutustuminen Lapsen hyvinvointi ryhmässä / ryhmäytyminen Kasvatuskumppanuus Tiedottaminen Lapsen ja perheen osallisuus Toiminta varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksessa tarjottavat ateriat Varhaiskasvatusympäristö Lapsen varhainen tukeminen Henkilöstölle suunnatut kysymykset Suunnittelu ja arviointi Tiimi ja työyhteisön jäsenyys Yleisarvosana laadusta Kokonaiskeskiarvot osioittain Laatukyselyn tulosten jatkotyöstäminen ja hyödyntäminen... 17

3 Kuvioluettelo Kuvio 1. Lapsen varhaiskasvatuspaikka... 5 Kuvio 2. Tutustuminen... 6 Kuvio 3. Lapsen hyvinvointi ryhmässä / Ryhmäytyminen... 7 Kuvio 4. Kasvatuskumppanuus... 7 Kuvio 5. Tiedottaminen... 8 Kuvio 6. Lapsen ja perheen osallisuus... 8 Kuvio 7. Toiminta varhaiskasvatuksessa... 9 Kuvio 8. Tieto varhaiskasvatuksessa tarjottavista aterioista... 9 Kuvio 9. Yleisarvosana tarjottavista aterioista Kuvio 10. Varhaiskasvatusympäristö Kuvio 11. Lapsen varhainen tukeminen Kuvio 12. varhaiserityiskasvatuksen palveluista tiedottaminen Kuvio 13. Suunnittelun ja arvioinnin toteutuminen Kuvio 14. Kasvattajatiimien kokoontuminen toiminnan suunnitteluun ja arviointiin Kuvio 15. Lasten toiminnan havainnointi Kuvio 16. Lasten toiminnan dokumentointi Kuvio 17. Tiimi ja työyhteisön jäsenyys Kuvio 18. Yleisarvosana laadusta Kuvio 19. Kokonaiskeskiarvot osioittain... 16

4 1 TAUSTAA Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioidaan joka toinen vuosi huoltajille ja henkilöstölle kohdennetulla laatukyselyllä. Laatukyselyllä kerätään arvokasta tietoa varhaiskasvatuspalveluiden nykytilasta sekä huoltajien että henkilöstön näkökulmasta. Kyselyyn vastaamalla sekä huoltajilla että henkilöstöllä on mahdollisuus olla osallisena varhaiskasvatusyksikön ja varhaiskasvatuspalvelujen kehittämisessä ja näin omalta osaltaan vaikuttaa varhaiskasvatuspalveluiden laatuun. Laatukysely toteutettiin ajalla sekä kunnallisissa varhaiskasvatusyksiköissä että palveluseteliyksiköissä. Kysely tehtiin sähköisesti lähettämällä huoltajille ja henkilöstölle vastauslinkki sähköpostitse. Kyselyssä varhaiskasvatuspaikalla tarkoitetaan päiväkoti-, esiopetus-, perhepäivähoito- ja varhaiskasvatuskerhopaikkaa. Vastaajia pyydettiin vastaamaan toimintakaudella saatujen kokemusten perusteella. Kyselyyn vastaajia oli yhteensä 1735, joista 1289 huoltajaa ja 476 henkilöstön edustajaa. Vuoteen 2014 verrattuna vastaajien määrä kasvoi merkittävästi, sillä silloin vastaajia oli yhteensä 1068, joista 516 huoltajaa ja 452 henkilöstön edustajaa. Tässä raportissa kuvataan sekä kunnallisten että palveluseteliyksiköiden huoltajien arvioita varhaiskasvatuspalveluista. Henkilöstön vastauksissa on huomioitu vain kunnallisissa yksiköissä työskentelevät, sillä palveluseteliyksiköiden henkilöstä kyselyyn vastasi vain 46 henkilöä. Huoltajien ja henkilöstön kyselylomakkeissa väittämät ja kysymykset oli muotoiltu vastaajien näkökulma huomioiden eri sanamuodoin. Raportissa esitetyissä kuvioissa väittämät on muotoiltu sopiviksi sekä huoltajille että henkilöstölle luettavuuden selkiyttämiseksi. Laatukyselyn tulosten tavoitetasoksi on määritelty 4,0 asteikolla 1-5 sekä huoltajien että henkilöstön arvioimana.

5 2 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Huoltajille suunnattuun kyselyyn vastanneiden lapsista 65 % oli kunnallisessa päiväkodissa tai ryhmiksessä, 6 % perhepäivähoidossa ja 4 % varhaiskasvatuskerhossa. Vastaajista 25 % oli palveluseteliyksiköissä olevien lasten huoltajia. 6 % 4 % Lapseni on 25 % 65 % Kunnallisessa päiväkodissa tai ryhmäperhepäivähoidossa Palvelusetelipäiväkodissa tai - perhepäivähoidossa Kunnallisessa perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuskerhossa KUVIO 1. LAPSEN VARHAISKASVATUSPAIKKA Henkilöstön kyselyyn vastasi yhteensä 476 henkilöä, joista 46 palveluseteliyksiköiden henkilöstön edustajaa ja 430 kunnallisen yksikön henkilöstön edustajaa. Raportissa on huomioitu vain kunnallisten yksikköjen henkilöstön vastaukset palveluseteliyksikköjen vähäisen vastausmäärän vuoksi. 3 VARHAISKASVATUKSEN LAATUA KOSKEVAT KYSYMYKSET Kyselyn varsinaiset varhaiskasvatuksen laatua koskevat kysymykset oli jaettu seuraaviin osa-alueisiin: Tutustuminen Lapsen hyvinvointi ryhmässä / Ryhmäytyminen Kasvatuskumppanuus Tiedottaminen Lapsen ja perheen osallisuus Toiminta varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksessa tarjottavat ateriat (vain kunnalliset yksiköt) Varhaiskasvatusympäristö Lapsen varhainen tukeminen Arviointi ja suunnittelu (vain henkilöstö) Tiimi ja työyhteisön jäsenyys (vain henkilöstö) Palaute lapsen varhaiskasvatusyksiköstä Palaute Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatuspalveluista Kysymyksiin vastattiin pääosin viisiportaisen asteikon mukaan seuraavasti: 1 huonosti 2 välttävästi 3 tyydyttävästi 4 hyvin 5 erinomaisesti Vastaaja pystyi valitsemaan myös vaihtoehdon en osaa sanoa.

6 3.1 TUTUSTUMINEN Tutustuminen -osiossa keskityttiin tarkastelemaan lapsen ja perheen vastaanottamista varhaiskasvatuspaikkaan lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa (kuvio 2). Huoltajien vastausten mukaan lapsi on otettu hyvin vastaan ja perhe on tuntenut olevansa tervetullut. Palveluseteliyksiköissä tämä osio on arvioitu kunnallisten yksiköiden arvioihin verrattuna hieman paremmaksi. Henkilöstö on vastaustensa mukaan kiinnittänyt hyvin huomiota sekä lapsen että perheen vastaanottamiseen. Tutustuminen ,57 4,6 4,49 4,48 4,24 4,26 Lapsi on otettu hyvin vastaan varhaiskasvatuspaikkaan / Lapsen vastaanottamiseen ja tutustumiskäytäntöihin kiinnitetään erityistä huomiota Perhe on tuntenut olevansa tervetullut lapsen hoitopaikkaan / Perheen vastaanottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota Vanhemmat palveluseteli Vanhemmat kunnallinen Henkilöstö KUVIO 2. TUTUSTUMINEN Miltei kaikki huoltajat (94 %) ovat olleet tyytyväisiä varhaiskasvatuksen tutustumiskäytäntöihin. Mikäli he eivät olleet tyytyväisiä, toiveena oli: Huomion kiinnittäminen ensivaikutelmaan Ohjeistukset siitä, miten tutustuminen kannattaisi tehdä Enemmän aikaa / useampi kerta tutustumiseen Käytäntöjen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen Huomion kiinnittäminen tutustumiseen myös o ryhmän vaihtuessa o perhepäivähoidon varahoitopaikkaan mennessä o esiopetukseen siirryttäessä Päiväkodin johtajan tapaaminen 3.2 LAPSEN HYVINVOINTI RYHMÄSSÄ / RYHMÄYTYMINEN Huoltajien vastausten mukaan lapsi kokee päivähoidon myönteisenä ja lapsella on varhaiskasvatuspaikassaan kavereita. Henkilöstö arvioi huoltajiin verrattuna kiusaamistilanteisiin puuttumisen sekä lasten psyykkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta huolehtimisen hiukan paremmaksi. Palveluseteliyksiköissä olevien lasten huoltajat arvioivat tämän osion asioita hieman paremmin toteutuviksi kuin kunnallisissa yksiköissä olevien lasten huoltajat. Henkilöstön vastaukset lapsiryhmän ryhmäytymisen huomioinnista sekä yhteisöllisyyden vahvistamisesta olivat keskiarvoltaan tavoitetasolla. Huomioitava on kuitenkin se, että vastauksissa oli paljon vaihtelua.

7 Lapsen hyvinvointi ryhmässä / ryhmäytyminen 5. Lapsiryhmän yhteisöllisyyttä vahvistetaan suunnitelmallisesti 4,08 4. Lapsiryhmän ryhmäytymiseen kiinnitetään suunnitelmallisesti huomiota 3. Kiusaamistilanteisiin puututaan ja huolehditaan lasten psyykkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta 2. Lapsella on varhaiskasvatuspaikassa kavereita 1. Lapsi kokee päivähoidon myönteisenä 4,08 4,4 4,3 4,46 4,38 4,29 4,32 4,43 4, Vanhemmat palveluseteli Vanhemmat kunnallinen Henkilöstö KUVIO 3. LAPSEN HYVINVOINTI RYHMÄSSÄ / RYHMÄYTYMINEN 3.3 KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus -osiossa keskityttiin tarkastelemaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tai esiopetuksen oppimissuunnitelman tekemistä yhdessä huoltajien kanssa sekä keskusteluissa esiin nousseiden lasta koskevien toiveiden ja tarpeiden huomiointia varhaiskasvatuksessa. Huoltajien vastausten mukaan valtaosa (91 %) oli käynyt suunnitelmaan liittyvän keskustelun henkilöstön kanssa. Keskusteluihin liittyvien vastausten osalta sekä huoltajien että henkilöstön arviot olivat hyviä (kuvio 4). Vastaajien mukaan suunnitelman laatiminen yhdessä on vahvistanut kasvatuskumppanuutta. Kasvatuskumppanuus 4. Varhaiskasvatussuunnitelman tai esiopetuksen oppimissuunnitelman laatiminen on vahvistanut kasvatuskumppanuutta 3. Keskustelussa esiinnousseita lasta koskevia tarpeita ja toiveita huomioidaan ryhmän toiminnoissa 2. Keskustelussa puhuttiin lapsesta päivähoitoryhmän jäsenenä 1. Keskustelussa lapsenkasvu, kehitys ja oppiminen ovat olleet keskeisessä asemassa 4,29 4,22 4,24 4,4 4,29 4,18 4,42 4,37 4,25 4,53 4,43 4, Vanhemmat palveluseteli Vanhemmat kunnallinen Henkilöstö KUVIO 4. KASVATUSKUMPPANUUS

8 3.4 TIEDOTTAMINEN Sekä huoltajien että henkilöstön vastausten mukaan tiedottaminen arvioitiin hyväksi (kuvio 5). Kuitenkin sekä henkilöstön että varsinkin huoltajien vastauksissa oli paljon hajontaa, joten tiedottamisessa on edelleen kehitettävää. Myös vapaapalautteissa tiedottaminen mainittiin yhdeksi kehittämistä vaativaksi asiaksi. Tiedottaminen 3. Olen saanut/olemme antaneet riittävästi tietoa lapsen päivän sujumisesta 2. Lapsiryhmälle suunnitellusta ja toteutuneesta toiminnasta on tiedotettu riittävästi 1. Olen saanut tarvitsemaani tietoa varhaiskasvatuspalveluista / Osaan kertoa, mistä vanhemmat saavat varhaiskasvatuspalveluista tarvitsemaansa tietoa 4,06 4,26 4,51 4,06 4,08 4,25 4,17 4,06 4, Vanhemmat palveluseteli Vanhemmat kunnallinen Henkilöstö kunnallinen KUVIO 5. TIEDOTTAMINEN 3.5 LAPSEN JA PERHEEN OSALLISUUS Osiossa tarkasteltiin lapsen ja perheen kuulluksi tulemista ja vaikuttamismahdollisuuksia varhaiskasvatuspaikan toimintaan ja kehittämiseen (kuvio 6). Palveluseteliyksikköjen huoltajien arvioissa kaikissa kysymyksissä päästiin tavoitearvoon. Huomioitava kuitenkin on, että vastauksessa oli paljon hajontaa. Osallisuus ei siis kaikkien vastaajien mukaan toteudu hyvin. Kunnallisten yksikköjen huoltajien vastauksissa kysymyksen kaksi osalta päästiin tavoiteltuun keskiarvoon. Lapsen ja perheen osallisuus 3. Huoltajat voivat osallistua ja vaikuttaa varhaiskasvatusyksikön toimintoihin ja kehittämiseen 2. Huoltajien toiveita lasta koskevissa asioissa huomioidaan varhaiskasvatuspaikan toiminnassa 1. Lapsen ideoita ja mielipiteitä huomioidaan lapsiryhmän toiminnassa 4,01 3,75 3,74 4,28 4,18 3,9 4,14 4,03 3, Vanhemmat palveluseteli Vanhemmat kunnallinen Henkilöstö KUVIO 6. LAPSEN JA PERHEEN OSALLISUUS

9 Henkilöstön vastauksissa lasten ideoiden kuuleminen ja huomioiminen toiminnan suunnittelussa sekä huoltajien toiveiden huomioiminen lasta koskevissa asioissa jäivät alle neljän. Huoltajien vaikutusmahdollisuudet varhaiskasvatusyksikön toimintaan ja kehittämiseen vaativat parantamista, sillä sekä kunnallisten yksikköjen huoltajien että henkilöstön vastausten keskiarvot olivat tämän kysymyksen osalta alle tavoitetason (3,75/3,74). 3.6 TOIMINTA VARHAISKASVATUKSESSA Kyselyyn vastaajien mukaan toiminta varhaiskasvatuksessa arvioitiin pääosin hyväksi (kuvio 7). Ainoastaan toiminnan dokumentointi jäi kunnallisten yksiköiden huoltajien ja henkilöstön arvioissa alle tavoitetason. Toiminta varhaiskasvatuksessa 6. Ruokailukäytännöt ovat kasvatuksellisia 5. Toimintaa dokumentoidaan monipuolisesti 4. Toimintaan sisältyy riittävästi ulkoilua 3. Leikki on keskeisessä asemassa lapsiryhmän toiminnassa 2. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjatut asiat otetaan huomioon toiminnassa 1. Toiminta on monipuolista/ Toiminnassa huomioidaan vakalain määräämät tavoitteet 4,45 4,34 4,38 4,14 3,93 3,66 4,5 4,36 4,48 4,56 4,45 4,39 4,44 4,23 4,16 4,51 4,26 4, Vanhemmat palveluseteli Vanhemmat kunnallinen Henkilöstö KUVIO 7. TOIMINTA VARHAISKASVATUKSESSA 3.7 VARHAISKASVATUKSESSA TARJOTTAVAT ATERIAT Tämä osio lisättiin laatukyselyyn ruokapalveluiden pyynnöstä ja siihen vastasivat kunnallisten yksikköjen huoltajat ja henkilöstö. Osion vastaukset on toimitettu myös ruokapalveluille Saan riittävästi tietoa tarjottavista aterioista Vanhemmat Kyllä Ei Henkilöstö Suurin osa huoltajista saa riittävästi tietoa varhaiskasvatuksessa tarjottavista aterioista. Tietoa haluttiin lisää ruuan koostumuksesta, ravintoarvoista ja alkuperästä. Henkilöstöstä yli puolet tarvitsisi lisää tietoa tarjottavista aterioista. Lisätietoa tarvittaisiin siitä, mitä ruoka sisältää, kuinka paljon käytetään eineksiä ja ruuan alkuperästä. Allergioiden ja erityisruokavalioiden vuoksi henkilöstö toivoisi, että jokaisen tarjottavan ruoan mukana tulisi tuoteseloste. KUVIO 8. TIETO VARHAISKASVATUKSESSA TARJOTTAVISTA ATERIOISTA

10 Yleisarvosana varhaiskasvatuk sessa tarjottavista aterioista Yleisarvosana varhaiskasvatuksessa tarjottavista aterioista 3,79 3,25 Yleisarvosana varhaiskasvatuksessa tarjottavista aterioista jäi sekä huoltajien että henkilöstön arvioimana alle tavoitetason. Huoltajilla oli mahdollisuus antaa palautetta ruokapalveluille myös avovastauksella. Palautteiden mukaan vanhemmat toivoivat: perinteistä kotiruokaa vähemmän sokeria sisältäviä välipaloja enemmän kasviksia ja hedelmiä tuoreita raaka-aineita enemmän lähi- ja luomuruokaa puhdasta lisä- ja säilöntäaineetonta ruokaa ei liian mausteista ja suolaista ruokaa tarkkuutta erityisruokavalioissa Vanhemmat Henkilöstö KUVIO 9. YLEISARVOSANA TARJOTTAVISTA ATERIOISTA 3.8 VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Varhaiskasvatusympäristöä koskevissa huoltajien arvioissa päästiin tavoitetasoon kaikkien kysymysten osalta. Henkilöstö arvioi huoltajia kriittisemmin varhaiskasvatuspaikan ja sen piha-alueen turvallisuutta. Myös monipuolisten leikki- ja toiminta-alueiden järjestäminen vaatii henkilöstön oman arvion mukaan hieman parantamista. Palveluseteliyksiköissä tämä osa-alue sai kauttaaltaan hyvät arvioit. Varhaiskasvatusympäristö 6. Varhaiskasvatuspaikka on viihtyisä ja siisti 4. Lapsi kokee olonsa turvalliseksi varhaiskasvatuspaikassaan 4. Varhaiskasvatuspaikan ilmapiiri on lasta kunnioittava ja kannustava 3. Varhaiskasvatuspaikka ja sen piha-alue ovat turvallisia 2. Lapsille järjestetään monipuolisia leikki- ja toimintaalueita 1. Varhaiskasvatuspaikan tiloja ja sen ympäristöä käytetään monipuolisesti 4,48 4,39 4,16 4,54 4,44 4,36 4,53 4,39 4,42 4,28 4,08 3,84 4,45 4,24 3,99 4,24 4,07 4,04 KUVIO 10. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Vanhemmat palveluseteli Vanhemmat kunnallinen Henkilöstö Eniten vaihtelua vastauksissa oli varhaiskasvatuspaikan fyysistä ympäristöä koskevissa kohdissa. Tätä saattaa selittää se, että kaupungin alueella osa päiväkodeista on erittäin hyväkuntoisia, osa päiväko-

11 deista toimii tiloissa, joita ei ole suunniteltu alun perin päiväkotikäyttöön ja osa päiväkodeista kaipaa kunnostusta. 3.9 LAPSEN VARHAINEN TUKEMINEN Perheet ovat kokeneet saaneensa tarvitsemaansa tukea kasvattajilta lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä huolissa. Kysymyksen kaksi osalta kunnallisten yksikköjen lasten huoltajat ovat arvio jää alle tavoitetason. Henkilöstö on ottanut hyvin käyttöön koko lapsiryhmälleen yksittäisen lapsen tueksi hankittua osaamista. Mutta kysymyksen kolme arviot jäävät alle neljän. Henkilöstölle kohdennetuissa kysymyksissä oli paljon hajontaa, joten niiden kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Lapsen varhainen tukeminen 4. Yksittäisen lapsen tueksi hankittu osaaminen on otettu koko lapsiryhmänkäyttöön 3. Erityisen tuen konsultaatio on vahvistanut kasvattajien perusosaamista ja tarjonnut konkreettista apua arjen tilanteisiin 2. Jos olet osallistunut keskusteluun, jossa erityislastentarhanopettaja on ollut mukana, oletko kokenut tilanteen kasvatusta tukevaksi? 1. Perheitä tuetaan lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä huolissa 4,08 3,98 4,14 3,99 4,36 4,29 4, Vanhemmat palveluseteli Vanhemmat kunnallinen Henkilöstö KUVIO 11. LAPSEN VARHAINEN TUKEMINEN Perheitä on tiedotettu varhaiserityiskasvatuksen palveluista Vanhemmat palveluseteli Vanhemmat kunnallinen Palveluseteliyksiköissä olevien lasten huoltajista 39 % ja kunnallisten yksiköissä olevien lasten huoltajista 30 % ei ole saanut riittävästi tietoa varhaiserityiskasvatuksen palveluista. Kyllä Ei KUVIO 12. VARHAISERITYISKASVATUKSEN PALVELUISTA TIEDOTTAMINEN

12 Varhaiskasvatusyksikön yhteistä toiminnan suunnittelua ja arviointia on tehty systemaattisesti 4 HENKILÖSTÖLLE SUUNNATUT KYSYMYKSET 4.1 SUUNNITTELU JA ARVIOINTI Suunnittelu ja arviointi -osiossa pyydettiin henkilöstöä arvioimaan varhaiskasvatusyksikön yhteisen toiminnansuunnittelun ja arvioinnin systemaattista toteutumista varhaiskasvatusyksikön yhteisen toiminnan suunnittelun ja arvioinnin toteutumista. Henkilöstön vastausten mukaan se on toteutunut vähän hyvää tasoa heikommin (kuvio 13). Yksikköjen kesken vastauksissa oli paljon vaihtelua. Yksikköjen keskiarvot tämän kysymyksen osalta vaihtelivat 3,03:sta 4,65:een. Yksiköistä 12 tavoitti hyvän yli neljän keskiarvon. Suunnittelu ja arviointi ,88 Henkilöstö KUVIO 13. SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TOTEUTUMINEN Toisessa kysymyksessä tarkasteltiin kasvattajatiimien kokoontumisia toiminnan suunnitteluun ja arviointiin (kuvio 14). Vastaajista 62 % kertoo kokoontumisia olevan viikoittain ja 21 % kuukausittain. 7 % vastaajista kertoo tiiminsä kokoontuvan vain 1-2 kertaa toimintavuodessa ja 4 % satunnaisesti. Kasvattajatiimien kokoontuminen toiminnan suunnitteluun ja arviontiin 4 % 7 % 6 % 62 % 21 % satunnaisesti 1-2 kertaa toimintavuodessa harvemmin kuin kuukausittain kuukausittain viikoittain KUVIO 14. KASVATTAJATIIMIEN KOKOONTUMINEN TOIMINNAN SUUNNITTELUUN JA ARVIOINTIIN

13 Lasten toiminnan havainnointi 0 % 1 % 5 % 14 % Kolmannessa kysymyksessä tarkasteltiin lasten toiminnan havainnoinnin toteutumista (kuvio 15). 80 % vastaajista havainnoi lasten toimintaa päivittäin ja 14 % viikoittain. 80 % 1-2 kertaa toimintavuodessa harvemmin kuin kuukausittain kuukausittain päivittäin viikoittain KUVIO 15. LASTEN TOIMINNAN HAVAINNOINTI Dokumentointi 11 % 3 % 19 % 41 % 26 % 1-2 kertaa toimintavuodessa harvemmin kuin kuukausittain kuukausittain viikoittain päivittäin Tulosten mukaan lasten toiminnan dokumentoinnin määrä vaihteli suuresti (kuvio 16). Vastaajista 41 % dokumentoi lasten toimintaa viikoittain ja 29 % kuukausittain. Usean vastaajan mukaan aika ei riitä dokumentointiin tai lapsiryhmästä on vaikea irrottautua. Osa kaipasi erilaisia välineitä tai lomakkeita, jotka helpottaisivat dokumentointia. KUVIO 16. LASTEN TOIMINNAN DOKUMENTOINTI 4.2 TIIMI JA TYÖYHTEISÖN JÄSENYYS Tiimi- ja työyhteisön jäsenyys -osiossa (kuvio 17) tarkasteltiin tiimisopimukseen liittyviä asioita sekä henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia yksikön ja varhaiskasvatuspalvelujen kehittämiseen. Lisäksi arvioitiin esimieheltä saatua tukea. Vaikuttamismahdollisuuksia kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen kehittämiseen arvioitiin vain tyydyttäviksi. Muutoin osiossa päästiin tavoitekeskiarvoon.

14 Yleisarvosana varhaiskasvatus paikan laadusta Yleisarvosana Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatus palveluista Tiimi ja työyhteisön jäsenyys 7. Voin vaikuttaa kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen kehittämiseen 3,06 4,07 6. Voin vaikuttaa työyhteisöni kehittämiseen 4,15 5. Olen saanut esimieheltäni tarvitsemaani tukea 4. Kasvattajatiimien välinen yhteistyö on ollut sujuvaa ja yhteisvastuullista 4,02 4,34 3. Osaamiseni on huomioidaan tiimin työnjaossa 2. Kasvattajatiimissä on keskusteltu kasvatuskäytännöistä ja sovittu yhteiset toimintakäytännöt 1. Kaikki tiimin jäsenet ovat sitoutuneet tiimisopimuksen noudattamiseen 4,38 4, Henkilöstö KUVIO 17. TIIMI JA TYÖYHTEISÖN JÄSENYYS 5 YLEISARVOSANA LAADUSTA Sekä huoltajia että henkilöstöä pyydettiin antamaan yleisarvosana sekä varhaiskasvatusyksikön että kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen laadusta (kuvio 18). Yleisarvosana laadusta ,52 4,35 4,08 3,93 4,01 3,86 Vanhemmat palveluseteli Vanhemmat kunnallinen Henkilöstö KUVIO 18. YLEISARVOSANA LAADUSTA

15 Yksikköä koskeva yleisarvosana sekä huoltajien että henkilöstön arvioimana ylsi yli tavoitellun tason. Kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen yleisarvosana jäi kuitenkin hieman alle neljän palveluseteliyksikköjen huoltajien ja kunnallisen henkilöstön arvioimina. Huoltajien palautteissa varhaiskasvatuspalvelujen vahvuuksina mainittiin Hakeminen ja paikan saaminen Palvelutarjonta Ryhmäkokoja ei kasvatettu eikä subjektiivista oikeutta rajattu Henkilöstö Toiminta Sähköinen asiointi ja viestintä Maksut ja laskutus Lapsikeskeisyys ja tuen tarpeisiin vastaaminen Haasteita ja kehittämiskohteita huoltajien vastausten mukaan olivat Liika yksityistäminen Lakkauttamiset Sisäilma Henkilöstö ja sen riittävyys Ryhmäkoot Vuorohoito Tuen tarpeisiin vastaaminen Yhteistyö huoltajien kanssa ja eri toimijoiden välillä Kesäkuukausien hoitomaksut ja järjestelyt Tilat ja niiden riittävyys Maksut (->hoitoaikaperusteisiksi) Muksunetti Nettisivut ja sähköinen asiointi Asiointi ja tiedotus Varhaiskasvatuspaikan hakeminen ja saaminen Palvelutarjonta Ruokailu

16 1. TUTUSTUMINEN 2. RYHMÄYTYMINEN 3. KASVATUSKUMPPANUUS 4. TIEDOTTAMINEN 5. LAPSEN JA PERHEEN OSALLISUUS 6. TOIMINTA VARHAISKASVATUKSESSA 7. VARHAISKASVATUKSESSA TARJOTTAVAT ATERIAT 8. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 9. LAPSEN VARHAINEN TUKEMINEN 10. ARVIOINTI JA SUUNNITTELU 11. TIIMI JA TYÖYHTEISÖN JÄSENYYS 12. YLEISARVOSANA VARHAISKASVATUSYKSIKÖSTÄ 13. YLEISARVOSANA ROVANIEMEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSPALVELUISTA 14. KYSELYN KOKONAISKESKIARVO 6 KOKONAISKESKIARVOT OSIOITTAIN 5 Kokonaiskeskiarvot osioittain Vanhemmat Henkilöstö KUVIO 19. KOKONAISKESKIARVOT OSIOITTAIN Kuviossa 19 on koottuna kyselyn osioiden keskiarvot sekä kyselyn kokonaiskeskiarvo. Keskiarvoa laskettaessa on huomioitu ne vastaukset, joissa asiakkaat ja henkilöstö on arvioinut laatua asteikolla 1-5. Yhteenvetona voidaan todeta, että laatukyselyn 2016 tulosten mukaan miltei kaikki osiot ovat saavuttaneet tavoitearvon (4,0) sekä huoltajien että henkilöstön arvioimana. Osioittain kokonaiskeskiarvoja tarkasteltaessa selkeäksi kehittämiskohteeksi nousee sekä henkilöstön että huoltajien arvioimana huoltajien ja lasten osallisuus. Henkilöstön kyselyssä arviointia ja suunnittelua koskevan osion keskiarvo jäi myös alle neljän. Myöskään palveluseteliyksiköiden huoltajien ja henkilöstön antama yleisarvosana varhaiskasvatuksen laadusta ei yltänyt tavoitellulle tasolle. Koko varhaiskasvatuspalvelujen osalta huoltajille suunnatun laatukyselyn keskiarvoksi vuonna 2016 muodostui 4,27 ja henkilöstölle suunnatun kyselyn keskiarvo oli 4,14.

17 7 LAATUKYSELYN TULOSTEN JATKOTYÖSTÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN Tämä raportti on koottu yleisellä tasolla koko varhaiskasvatuspalveluja koskevana. Yksikkökohtaiset laatukyselyn tulokset on toimitettu yksiköiden esimiehille työyhteisöissä ja vanhempainilloissa jatkotyöstämistä ja toiminnan kehittämistä varten. Jokaisen toimintayksikön tulee käsitellä oman yksikön laatukyselyn tulokset yksikön henkilöstön ja huoltajien kanssa yhdessä. Kyselyn tuloksia yhdessä käsiteltäessä poimitaan tuloksista ne kohdat, joissa ko. yksikössä onnistuttiin ja saatiin hyviä tuloksia sekä ne kohdat, jotka vaativat yksikössä vielä kehittämistä. Arvioinnin ja seurannan perusteella tehtävä kehittämistyö on kaikkien osapuolten vastuulla. Puitteet ja muut resurssit turvaamalla johtotaso mahdollistaa laadukkaan hoidon, kasvatuksen ja opetuksen toteuttamisen varaiskasvatuksessa. Koko kaupungin osalta laatukyselyn tulosten jatkotyöstämiseen on perustettu työryhmä.