Päivähoidon asiakastyytyväisyyskysely

Transkriptio

1 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskysely 2008 Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito Hanna Sulonen Ahonen vs. suunnittelija Tässä esityksessä tarkastellaan asiakastyytyväisyyskyselyn vastauksia vuonna 2008.

2 Varhaiskasvatuksen laadunhallinnan kokonaisuus Tulosten jalkauttaminen Prosessit (2) Kasvatuskumppanuuden aloittaminen Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Strategiat Palvelusopimus Varhaiskasvatussuunnitelma Arviointikohteet (13) kriteerit 3 5 Palvelukyky ja asiakastyytyväisyyskyselyt, auditointi, lasten laatukysely, sidosryhmäkysely 2 Päivähoidon laadunarviointi perustuu päivähoidon ydinprosesseihin: Kasvatuskumppanuuden aloittaminen ja Varhaiskasvatuksen toteuttaminen. Päivähoidon laadunarviointia ja ydinprosesseja ohjaavat päivähoitolaki ja asetus sekä Tampereen kaupungin strategia, Kasvatuksen ja opetuksen strategia, Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelusopimus, Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoalueen vuosisuunnitelma, Tampereen kaupungin Varhaiskasvatussuunnitelma ja Esiopetuksen opetussuunnitelma.

3 Kyselyn taustatiedot 2008 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyllä arvioidaan vuosittain päivähoidon ydinprosessien toteutumista ja perheiden tyytyväisyyttä päivähoidon palvelun ja toiminnan laatuun. Päivähoidon tulostiimit ja päiväkodit hyödyntävät asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia erityisesti päivähoidon ydinprosesseihin liittyvien toimintakäytäntöjen kehittämisessä. Kysely toteutettiin Zef kyselytyökalulla lähettämällä kysely vanhempien sähköpostiosoitteisiin. Vastausaika oli Kyselyssä arvioidaan erityisesti päivähoidon aloittamista, lapsen ja perheen kuulemista, lasten ja kasvattajien välistä vuorovaikutusta, kasvatuskeskustelua, toimintaa päivähoidossa, varhaiskasvatusympäristöä, lapsen varhaista tukemista ja lapsen ja perheen mahdollisuutta osallistua päivähoidon asioihin. Kyselyn tulokset ovat saatavilla koko päivähoidon kokonaisuutena, alueittain, tiimeittäin ja päiväkodeittain. Alueet, tiimit ja päiväkodit käsittelevät tuloksensa aluejohtajan ohjeiden mukaisesti. Kyselyjen tulokset on analysoitu Zef:n käyttämän absoluuttisen analysointitavan avulla, jolloin keskiarvot tulostuvat täsmällisten vastauspisteiden mukaisesti. Suhteellista analysointitapaa käytettäessä tulokset kertoisivat väittämien saamat arvot suhteessa toisiinsa. Jatkossa kysely toteutetaan kahden vuoden välein ja keväisin. Vuonna 2009 toteutetaan esiopetuksen asiakastyytyväisyyskysely ja vuonna 2010 päiväkotihoidon kysely.

4 Kyselyn vastaajien taustatiedot 2008 Kysely toteutettiin koko päivähoidon alueelle sekä päiväkotihoidon, perhepäivähoidon että esiopetuksen perheille. Kerho ja leikkitoiminnalle oma kysely. Vuosi 2008 Vastaajien määrä 2873 Kysely lähetetty 4725 Vastausprosentti 61 Vastauksia kaikista tulostiimeistä ja kaikista päiväkodeista. 4

5 Kyselyn päätulokset Kyselyn mukaan suurin osa lapsista jää mielellään päivähoitopaikkaan ja kyselyyn vastaajat kokevat olevansa tervetulleita päivähoitopaikkaan (x=4,2 4,3). Mutta toisinkin kokeneita perheitä on melko runsaasti. Kehittämiskohteiksi nostettiin kiireettömyys ja henkilökunnan pysyvyys sekä lämmin vastaanotto aamuisin päiväkodeissa, joissa näin ei koettu. Lapsen ja perheen kuuleminen päivähoitoa koskevissa asioissa koettiin melko hyväksi (x=3,9 4,2). Tavoite on, että kaikki perheet kokisivat tämän kohdan neljän tai viiden arvoiseksi. Näin ei vielä ole. Riittävässä tiedonsaannissa lapsen hoitopäivästä on kehitettävää (x=3,9). Jos ryhmän oma henkilökunta on lähtenyt jo kotiin lasta haettaessa, tiedonsaanti päivästä jää vähäiseksi. Rauhallisia keskusteluhetkiä ja tapahtumien dokumentointia kirjallisesti toivotaan lisää. Kasvatuskeskusteluissa lapsen asiat olivat olleet erittäin hyvin keskeisessä asemassa ja perheet kokivat, että he saivat keskustelussa erittäin hyvin tietoa lapsestaan (molemmissa x=4,4). Kaikki vastaukset olivat yli neljän. Henkilökunta on valmistautunut hyvin kasvatuskeskusteluihin ja niissä on ollut hyvää avointa ja lapsen kehitystä tukevaa keskustelua. 5

6 Kyselyn päätulokset Lasten ja kasvattajien välinen vuorovaikutus päivähoidossa koettiin suurimmaksi osaksi hyväksi (x=4,1 4,3). Riittävässä lapsen huomioimisessa päivän aikana oli eniten parannettavaa. Lapsille suunniteltu ja toteutunut toiminta on nähtävillä päivähoidossa suurimmalla osalla hyvin (x=4). Perheet arvioivat erittäin hyväksi käsityksensä siitä, että leikki on olennainen osa päivittäistä toimintaa (x=4,3). Perheet kokevat, että lapsi saa käyttää päivähoidon tiloja ja ympäristöä monipuolisesti sekä leluja ja muita toimintavälineitä on lasten saatavilla hyvin (x=4,1 4,2). Päivähoitopaikan ja sen piha alueen turvallisuus sekä monipuolisten leikki ja toimintavälineiden näkyminen tiloissa saa huonommat arviot (x=3,9). Pihojen parantamisessa nousevat erityisesti esiin valaistuksen parantaminen, hiekan laadun parantaminen, porttien ja aitojen korjaamiset, rakennusten tilasta tiedottaminen, sisätilojen uudenaikaistaminen ja uusien leikkivälineiden hankkiminen. 6

7 Kyselyn päätulokset Vastaajista 71 prosenttia oli tietoisia perheiden käytössä olevista erityislastentarhanopettajan palveluista. Tämä nousi viime vuodesta 5 prosenttia! Vain 3 prosenttia koki, ettei ole saanut tukea kasvattajilta silloin kun vanhemmat ovat olleet huolissaan lapsen kasvusta ja kehityksestä. Vastaajista vain 2 prosenttia ei kokenut erityisen tuen konsultaatiota kasvatusta tukevaksi. Kasvatuskeskustelussa esiinnousseista tarpeista ja toiveista oli keskusteltu hyvin vanhempien kanssa (x=4,1) ja perheillä on hyvin mahdollisuuksia palautteen antamiseen (x=4,0). Perheiden aloitteiden ja ideoiden huomioimisessa päivähoidossa on kehitettävää (x=3,9). Avoimissa vastauksissa nousi esiin, että vanhempien toiveita ja ideoita kysytään hyvin, mutta aloitteita ei aina huomioida tai sovitut asiat eivät tule esiin. 7

8 Vastaajien taustatietoja Vastaajien lapsista suurin osa, 87 prosenttia, oli yli 3 vuotiaita. Mahdollista vastata useampaan vaihtoehtoon. (N=2849) Kyselyyn vastasi useimmiten äiti. (N=2800) 8 Vuonna 2007 kyselyyn vastasi 154 isää. Äiti ja isä yhdessä kohtaa ei kysytty vuonna 2007.

9 Kyselyyn vastanneiden lasten hoitomuoto Vastaajien lapsista 81 prosenttia oli päiväkotihoidossa, 21 prosenttia esiopetuksessa ja 4 prosenttia perhepäivähoidossa. Mahdollista vastata useampaan vaihtoehtoon. (N=2822) 9

10 Päivähoidon aloittaminen ja tutustuminen 1. Lapsi tulee ja jää mielellään hoitopaikkaansa (N=2793) (x=4.2) 2. Tunnen olevani tervetullut lapseni hoitopaikkaan (N=2784) (x=4.3) Kyselyn mukaan lapsi jää mielellään päivähoitopaikkaan. Keskihajonta on melko laaja ja vastaajat kokevat tämän eri tavoin. Kokemus laski viime vuodesta hieman (x=4,3). Kyselyyn vastaajat kokevat olevansa tervetulleita päivähoitopaikkaan. Melkein kaikki vastaukset yli Kyselyn mukaan lapsi jää mielellään päivähoitopaikkaan ja kyselyyn vastaajat kokevat olevansa tervetulleita päivähoitopaikkaan (x=4,2 4,3). Kehittämiskohteiksi nostettiin kiireettömyys ja henkilökunnan pysyvyys sekä lämmin vastaanotto aamuisin päiväkodeissa, joissa näin ei koettu.

11 Päivähoidon aloittaminen ja tutustuminen HYVÄT KÄYTÄNNÖT KEHITETTÄVÄÄ Henkilökunnan ammattitaito Ystävällisyys Kiireetön, lämmin vastaanotto joka aamu Henkilökunta aidosti kiinnostunut lapsista Asiakaspalvelualttius Kuulumisien vaihtaminen aktiivisesti Lapsen kättely tultaessa ja lähtiessä Kiire Henkilökunnan vaihtuvuus Eskariopettajaa ei nähdä tarpeeksi Ilottomuus Henkilökunnan huono päivä näkyy työssä Sijaiset eivät esittele itseään 11 Päivähoidon vahvuuksiksi vanhemmat arvioivat päivähoidon aloittamisessa ja tutustumisessa henkilökunnan ammattitaidon, ystävällisyyden ja palvelualttiuden sekä lapsen joka aamuisen lämpimän vastaanoton päiväkodissa. Kehittämiskohteiksi nostettiin kiireettömyys ja henkilökunnan pysyvyys sekä lämmin vastaanotto aamuisin päiväkodeissa, joissa näin ei koettu.

12 Lapsen ja perheen kuuleminen päivähoitoa koskevissa asioissa (x=4,04) 1. Saan riittävästi tietoa lapseni hoitopäivästä (N=2757) (x=3.9) 2. Minua kuullaan lastani koskevissa asioissa (N=2753) (x=4.2) 3. Olen tietoinen lapsen päivähoitopaikan toteutuneesta toiminnasta (N=2743) (x=4) 4. Olen saanut sen käsityksen, että lapseni toiveet huomioidaan päivähoitopaikasta. (N=2737) (x=4) 5. Päivähoidon kasvattajat kuulevat perheeni toiveita ja heillä on ammattitaitoa huomioida niitä (N=2732) (x=4.1) Tavoite, vanhemmat antavat 4 tai 5. Parhaiten toteutui perheen kuuleminen omaa lasta koskevissa asioissa. Kehittämiskohteeksi nousee päivittäinen riittävä tiedonsaanti lapsen päivästä. Keskihajonta laaja, joten perheet kokevat tämän hyvin eri tavoin. Kaikissa kohdissa on alle 4 vastauksia! 12 Lapsen ja perheen kuuleminen päivähoitoa koskevissa asioissa koettiin hyväksi (x=3,9 4,2). Riittävässä tiedonsaannissa lapsen hoitopäivästä on kehitettävää (x=3,9). Jos ryhmän oma henkilökunta on lähtenyt jo kotiin lasta haettaessa, tiedonsaanti päivästä jää vähäiseksi. Rauhallisia keskusteluhetkiä ja tapahtumien dokumentointia kirjallisesti toivotaan lisää. Tämä laatukriteeri on nostettu palvelusopimukseen ja erittäin keskeinen kohta ydinprosessissa. Tavoitteena on, että vanhemmat antavat arvosanat neljä tai viisi. Alle neljän vastauksi on kaikissa kohdissa. Keskiarvot antavat erittäin hyvän kuvan, mutta haaste kehittämistyössä on tässä joukossa, joka kokee kuulemisen alle neljän arvoiseksi. Tulokset ovat keskiarvoiltaan aivan samat kuin viime vuonna.

13 Lapsen ja perheen kuuleminen päivähoitoa koskevissa asioissa Perheen kanssa on käyty lasta koskeva kasvatuskeskustelu melkein kaikkien perheiden kanssa. Marras joulukuun vaihteessa 148 perhettä ei ollut tässä käynyt (N=2732). 13 Tavoitteena on, että jokainen perhe käy kasvatuskeskustelun. Avoimissa vastauksissa moni mainitsee, että keskustelu on sovittu lähiviikoille. Vuonna 2007 perheistä 4,2 prosenttia eli 63 perhettä ei ollut käynyt tässä vaiheessa kasvatuskeskustelussa.

14 Lapsen ja perheen kuuleminen päivähoitoa koskevissa asioissa HYVÄT KÄYTÄNNÖT KEHITETTÄVÄÄ Kerrotaan päivittäin lapsen päivänkulusta ja toiminnasta Ystävällisyys, henkilökunnan aktiivisuus Kasvatuskeskustelut hyviä paikkoja kuulemiseen, keskusteluun ja kasvattamisen tukemiseen Digitaalinen kasvunkansio Aito kiinnostus lapsista Toimiva tiedotus ja yhteistyö Vanhempien toiveiden kysyminen Kirjalliset materiaalit toiminnasta (reissuvihot, infolaput, ilmoitustaulu) Tietoa jokaisesta päivähoitopäivästä (enemmän tietoa kavereista, leikeistä, oppimisesta) Jos ryhmän omat aikuiset ovat jo lähteneet kotiin, vähän tietoa lapsesta Rauhallisia keskusteluhetkiä toivotaan enemmän Hoitopäivästä kertominen vaihtelee henkilöiden välillä Asioista tiedotetaan liian myöhään Enemmän asioiden ja tapahtumien dokumentointia ja näkyvyyttä Vanhempien ideoiden ja toiveiden toteuttaminen Sähköpostia hyödyksi enemmän Ryhmien liian suuri koko Esiopetuksen informointi 14 Riittävää päivittäistä tiedonsaantia lapsen päivästä pidetään erittäin tärkeänä. Avoimissa vastauksissa nousee esiin, että jos ryhmän oma henkilökunta on lähtenyt jo kotiin lasta haettaessa, tiedonsaanti päivästä jää vähäiseksi. Rauhallisia keskusteluhetkiä ja tapahtumien dokumentointia kirjallisesti toivotaan lisää, samoin vanhempien toiveiden ja ideoiden toteuttamista käytännössä. Sähköpostia ollaan valmiita käyttämään enemmän yhteistyön välineenä.

15 Lasten ja kasvattajien välinen vuorovaikutus päivähoidossa Vastaajista 98 prosenttia koki lapsellaan olevan päivähoidossa kavereita. (N=2717). 15 Vuonna 2007 kavereita ei ollut 27 lapsella eli 1,8 prosentilla vastaajien lapsista. Tämä on toinen kriteeri, joka on nostettu palvelusopimukseen ja on hyvin keskeinen kriteeri ydinprosesseissa.

16 Lasten ja kasvattajien välinen vuorovaikutus päivähoidossa (x=4,2) 2. Koen vanhempana, että lapsellani on turvalliset ja toimivat aikuissuhteet päivähoidossa (N=2710) (x=4.3) 3. Olen kokenut, että lapseni saa riittävästi huomiota päivähoitopaikassa (N=2708) (x=4.1) 4. Päivähoitopaikan ilmapiiri on lasta kunnioittava ja kannustava (N=2702) (x=4.2) Tavoite, vanhemmat antavat 4 tai 5. Vastaajat kokivat suurimmaksi osaksi, että lapsilla on turvalliset ja toimivat aikuissuhteet päivähoidossa ja päivähoitopaikan ilmapiiri on lasta kunnioittava ja kannustava. Alle neljän kokemuksia on erityisesti lapseni saa riittävästi huomiota kohdassa. 16 Tämä on palvelusopimukseen nostettu kriteeri ja tavoitteena on, että kaikki vanhemmat vastaisivat tähän kohtaan neljä tai viisi. Lasten ja kasvattajien välinen vuorovaikutus päivähoidossa koettiin hyväksi (X=4,1 4,3). Pikkuisen alhaisemmin koettiin, että lapsi saa riittävästi huomiota päivähoitopaikassa, mutta tämäkin sai hyvän arvion. Tämän kysymyksen hajonta yltää 3,75 kohdalle, joka tarkoittaa, että perheillä on erilaisia kokemuksia tästä. Tulokset ovat keskiarvoiltaan aivan samat kuin viime vuonna.

17 Lasten ja kasvattajien välinen vuorovaikutus päivähoidossa HYVÄT KÄYTÄNNÖT KEHITETTÄVÄÄ Henkilökunnan ammattitaito Aidosti lapsista välittäminen Lapsen kunnioittaminen Tasapuolinen ja tasa arvoinen kohtelu Aikaa lapsille Erityistarpeet huomioidaan hyvin Liian suuri ryhmäkoko Henkilökunnan vaihtuvuus Kiire Positiivista ilmapiiriä kaivataan enemmän Helpot ja hiljaiset lapset jäävät syrjään Lapsille huutaminen komennettaessa Ei tiedetä millaista vuorovaikutusta päiväkodissa on 17 Avoimissa vastauksissa vahvuuksina esiin nousee henkilökunnan ammattitaito ja lapsista aidosti välittäminen sekä lasten tasapuolinen ja kunnioittava kohtelu. Heikkouksina koettiin suuret lapsiryhmät, henkilökunnan vaihtuvuus, kiire ja ilottomuus joissakin paikoissa.

18 Kasvatuskeskustelu 1. Lapseni asiat ovat olleet keskeisessä asemassa kasvatuskeskustelussa (N=2532) (x=4.4) 2. Kasvatuskeskustelussa sain tietoa lapsestani ryhmän jäsenenä, ryhmässä toimimisesta, kaverisuhteista, taidoista yms. (N=2530) (x=4.4) Kasvatuskeskusteluissa lapsen asiat olivat olleet erittäin hyvin keskeisessä asemassa ja perheet kokivat, että he saivat keskustelussa erittäin hyvin tietoa lapsestaan ryhmän jäsenenä, ryhmässä toimimisesta ja taidoista. Kysymys 2 nousi vuodesta 2007 (x=4,3). Kaikki vastaukset yli neljä! 18 Vastaajista 95 prosenttia vastasi, että perheen kanssa on käyty lasta koskeva kasvatuskeskustelu. Kasvatuskeskusteluissa lapsen asiat olivat olleet erittäin hyvin keskeisessä asemassa ja perheet kokivat, että he saivat keskustelussa erittäin hyvin tietoa lapsestaan (molemmissa x=4,4). Henkilökunta on valmistautunut hyvin kasvatuskeskusteluihin ja niissä on ollut hyvää avointa ja lapsen kehitystä tukevaa keskustelua. Keskusteluaikojen suhteen on kehitettävää ja aina sovittuja asioita ei ole toteutettu käytännössä.

19 Kasvatuskeskustelu HYVÄT KÄYTÄNNÖT KEHITETTÄVÄÄ Vasu keskustelut koetaan erittäin hyviksi Keskustelut ammattitaidolla hoidettuja ja hyvin valmisteltuja Perehtyminen oman lapsen asioihin Saa hyvin tietoa oman lapsen kehittymisestä Hyvä avoin keskustelu Kiireettömyys Vastavuoroisuus Vanhemmuutta tukeva keskustelu Keskustelun ajankohta Aina sovituista asioista ei pidetä kiinni Vasu lomake kankea Vielä enemmän kaivataan tietoa kaverisuhteista, ryhmässä toimimisesta ja kehityksestä verrattuna omaan ikäkauteen Osa kokee 2 krt vuodessa keskustelut turhaksi, jos mitään erityistä ei ole tapahtunut, osa haluaisi keskusteluja lisää Lapsia ei mukana keskusteluissa Aina henkilökunta ei ole tuntenut lasta (uusi henkilö, sijainen) 19 Kasvatuskeskustelut koetaan erittäin hyviksi ja vanhemmuutta tukevaksi. Henkilökunta on valmistautunut hyvin kasvatuskeskusteluihin ja niissä on ollut hyvää avointa ja lapsen kehitystä tukevaa keskustelua. Keskusteluaikojen suhteen on hieman kehitettävää ja aina sovittuja asioita ei ole toteutettu käytännössä.

20 Toiminta päivähoidossa 1. Lapsiryhmälle suunniteltu ja toteutunut toiminta on nähtävillä päivähoidossa (N=2681) (x=4) 2. Olen saanut sen käsityksen, että leikki on olennainen osa päivittäistä toimintaa (N=2680) (x=4.3) Suurin osa vastaajista koki, että lapsille suunniteltu ja toteutunut toiminta on nähtävillä päivähoidossa hyvin. Mutta alle neljän kokemuksiakin on paljon. Perheet arvioivat erittäin hyväksi käsityksensä siitä, että leikki on olennainen osa päivittäistä toimintaa. 20 Lapsille suunniteltu ja toteutunut toiminta on nähtävillä päivähoidossa hyvin (x=4). Perheet arvioivat erittäin hyväksi käsityksensä siitä, että leikki on olennainen osa päivittäistä toimintaa (x=4,3).

21 Toiminta päivähoidossa HYVÄT KÄYTÄNNÖT Henkilökunnan aktiivisuus ja innokkuus toiminnan järjestämisessä Monipuolinen toiminta Aktiivinen toiminnasta kertominen Ilmoitustaulut, reissuvihko, sähköposti, kuukausikirjeet Digitaalinen kasvunkansio Pienryhmät Paljon leikkiä, myös esiopetuksessa Leikin lomassa taidokkaasti muuta toimintaa Paljon tapahtumia, retkiä KEHITETTÄVÄÄ Käsihygienian huomioiminen paremmin Enemmän tietoa sähköpostitse Liikuntaa ja ulkoilua lisää Aikuiset voisivat osallistua leikkeihin lisää Ei tiedetä mitä toimintaa on Pukeutumiseen enemmän huomiota Aamupala ajan takaraja myöhäisemmäksi 21 Avoimissa vastauksissa kiitellään paljon monipuolisen toiminnan toteuttamista ja leikin tärkeyden ymmärtämistä sekä henkilökunnan innokkuutta toiminnan järjestämisessä ja aktiivisuutta kertoa toiminnasta. Ulkoilua ja toiminnan dokumentointia toivotaan enemmän. Digitaalisen kasvunkansion käyttöä toivotaan useampiin päiväkoteihin.

22 Varhaiskasvatusympäristö 1. Päivähoitopaikka ja sen piha alue on turvallinen (N=2674) (x=3.9) 2. Koen, että lapseni saa käyttää päivähoidon tiloja ja sen ympäristöä monipuolisesti (N=2671) (x=4.1) 3. Päivähoitopaikan tiloissa näkyy monipuolisia leikki ja toiminta alueita (N=2670) (x=3.9) 4. Päivähoitopaikassa on leluja ja muita toimintavälineitä lasten saatavilla (N=2669) (x=4.2) Perheet kokevat hyvin, että lapsi saa käyttää päivähoidon tiloja ja ympäristöä monipuolisesti sekä leluja ja muita toimintavälineitä on hyvin lasten saatavilla. Päivähoitopaikan ja sen piha alueen turvallisuus sekä monipuolisten leikki ja toimintavälineiden näkyminen tiloissa nousee kehittämiskohteiksi. 22 Perheet kokevat, että lapsi saa käyttää päivähoidon tiloja ja ympäristöä monipuolisesti sekä leluja ja muita toimintavälineitä on lasten saatavilla hyvin (x=4,1 4,2). Päivähoitopaikan ja sen piha alueen turvallisuus sekä monipuolisten leikki ja toimintavälineiden näkyminen tiloissa saa huonommat arviot (x=3,9). Pihojen parantamisessa nousevat erityisesti esiin valaistuksen parantaminen, hiekan laadun parantaminen, porttien ja aitojen korjaamiset, rakennusten tilasta tiedottaminen, sisätilojen uudenaikaistaminen ja uusien leikkivälineiden hankkiminen. Päivähoitopaikan ja sen piha alueen turvallisuuden sekä monipuolisten leikkija toimintavälineiden näkyminen tiloissa vastauksien keskihajonnat yltävät alle 3,5. Nämä kohdat nousevatkin kyselystä kehittämiskohteiksi huonoimmilla arvioinneillaan. Kysymys 1. on noussut kuitenkin viime vuodesta (x=3,8)!

23 Varhaiskasvatusympäristö HYVÄT KÄYTÄNNÖT Pienissäkin tiloissa monipuolista toimintaa! Remontit olleet hyviä Salin käyttö Laadukkaat, kestävät lelut Metsäretket, puistojen käyttö Leikkinurkkaukset KEHITETTÄVÄÄ Pihojen valaistus, hiekka/pöly/jää/kuopat, aidat, portit ja toimintavälineet Iltaisin pihojen roskaaminen Koulujen pihat ankeita Tilat vanhanaikaisia Lelut kuluneita Autopaikkoja vähän, peruuttaminen luo vaaratilanteita Henkilökunta ei hajaannu pihalla Tiedotusta ajoissa muutoksista Vanhemmat eivät sulje portteja Rakennusten ja tilojen yleiskunnosta tietoa vanhemmille 23 Pihojen parantamisessa nousevat erityisesti esiin valaistuksen parantaminen, hiekan laadun parantaminen, porttien ja aitojen korjaamiset, rakennusten tilasta tiedottaminen, sisätilojen uudenaikaistaminen ja uusien leikkivälineiden hankkiminen.

24 Lapsen varhainen tukeminen Ne vanhemmat, jotka kokivat olevansa huolissaan lapsen kasvusta ja kehityksestä, olivat saaneet hyvin tukea päivähoidon kasvattajilta. Vain 3 prosenttia koki, ettei ole saanut tarvitessaan tukea. (N=2652) Vastaajista 71 prosenttia oli tietoisia perheiden käytössä olevista erityislastentarhanopettajan palveluista. Tämä nousi viime vuodesta 5 prosenttia! (N=2651) 24 Vastaajista 71 prosenttia oli tietoisia perheiden käytössä olevista erityislastentarhanopettajan palveluista. Tämä nousi viime vuodesta 5 prosenttia! Vastaajista 46 prosenttia ei ollut kokenut tarvitsevansa tukea lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Vain 3 prosenttia koki, ettei ole saanut tukea kasvattajilta silloin kun vanhemmat ovat olleet huolissaan lapsen kasvusta ja kehityksestä.

25 Lapsen varhainen tukeminen Ne vastaajat, jotka olivat osallistuneet erityisen tuen konsultaatioon lapseensa liittyvissä asioissa kokivat tilanteen useimmiten kasvatusta tukevaksi. Vastaajista 2 prosenttia ei kokenut konsultaatiota kasvatusta tukevaksi (N=2649). 25 Vastaajista 12 prosenttia oli kokenut erityisen tuen konsultaatioon kasvatusta tukevaksi. Vastaajista 87 prosenttia eivät olleet tarvinneet tukea. Vastaajista vain 2 prosenttia ei kokenut erityisen tuen konsultaatiota kasvatusta tukevaksi.

26 Lapsen varhainen tukeminen Millaista tukea toivoisit saavasi lapsesi kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa päivähoidossa? Avointa keskustelua ja kuuntelua Ammatillinen näkemys lapsen kasvusta ja kehityksestä Enemmän tietoa päivittäisestä toiminnasta Heti tietoa omasta lapsesta, jos huolen aihetta Ongelmatilanteissa selviämiseen apua, esim. uhmaikä Arkipäiväisiä vinkkejä kasvattamiseen Tukea erityisesti kielen kehityksen tukemiseen, sosiaalisten taitojen tukemiseen, omatoimisuuteen, käytöshäiriöihin, kuivaksi oppimiseen, käytöstapoihin, oman persoonan kehittymisen tukemiseen jne. Yhdessä ongelmien ratkominen Luentoja kasvatuksesta, vanhempien tapaamisia Samanaikaisesti taitojen tukeminen sekä kotona että päiväkodissa Toivotaan perheille tietoa, kun erityislastentarhanopettaja vierailee ryhmässä! 26 Tukea toivottiin eniten ammatillisen näkemyksen antamiseen lapsen kasvusta ja kehityksestä ja ongelmatilanteissa toimimiseen, avointa ja rehellistä keskusteluyhteyttä sekä heti sen kertomista, jos oman lapsen kehityksessä on huolta.

27 Mahdollisuus osallistua 1. Lapsen kasvatuskeskustelussa esiinnousseissa tarpeista ja toiveista on keskusteltu vanhempien kanssa (N=2644) (x=4.1) 2. Minulla on erilaisia mahdollisuuksia palautteen antamiseen (N=2643) (x=4) 3. Koen, että aloitteeni ja ideani otetaan huomioon päivähoidossa (N=2642) (x=3.9) Kasvatuskeskustelussa esiinnousseista tarpeista ja toiveista oli keskusteltu hyvin vanhempien kanssa ja perheillä on hyvin mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Alle neljän kokemuksiakin löytyy! Perheiden aloitteiden ja ideoiden huomioimisessa päivähoidossa on kehitettävää. Paljon alle neljän vastauksia! 27 Kasvatuskeskustelussa esiinnousseista tarpeista ja toiveista oli keskusteltu hyvin vanhempien kanssa (x=4,1) ja perheillä on hyvin mahdollisuuksia palautteen antamiseen (x=4,0). Perheiden aloitteiden ja ideoiden huomioimisessa päivähoidossa on kehitettävää (x=3,9). Alle neljän vastauksia on paljon ja avoimissa vastauksissa nousi esiin, että vanhempien toiveita ja ideoita kysytään hyvin, mutta aloitteita ei aina huomioida tai sovitut asiat eivät tule esiin. Kysymys 1 laski viime vuodesta (x=4,2).

28 Mahdollisuus osallistua HYVÄT KÄYTÄNNÖT KEHITETTÄVÄÄ Päivittäiset keskustelut Kasvatuskeskustelut Palautelaatikko Sähköpostin käyttö Kirjalliset viestit, koosteet toiminnasta Digitaalinen kasvunkansio Tapahtumat perheille Aloitteiden ja ideoiden toteutuminen Sovitut asiat enemmän esiin Palautelaatikko, niillä joilla ei ole Sähköpostin käyttöä ja kuukausikirjeitä lisää Rauhallinen tilanne henkilökohtaiseen keskusteluun hakutilanteessa Tiedotus riittävän ajoissa Päiväkodin toiminta strukturoitua, ei tilaa muutoksille Huomioon myös se, että kaikki perheet eivät halua vaikuttaa 28 Avoimissa vastauksissa nousi esiin, että vanhempien toiveita ja ideoita kysytään hyvin, mutta aloitteita ei aina huomioida tai sovitut asiat eivät tule esiin.

29 Eräitä vanhempien toiveita Videointi lapsen yhdestä päivästä Ryhmän ulko oveen esiin sijaisen nimi Käsidesi käyttöön kaikissa päiväkodeissa Erityislastentarhanopettaja mukaan vanhempainiltoihin kertomaan palveluista Perheille tietoa, kun erityislastentarhanopettaja vierailee ryhmässä Digitaalinen kasvunkansio käyttöön useammassa päiväkodissa Terveydenhuollon ammattilaisia vanhemmista mukaan kouluttamaan esim. sairaudet ja hygienia Laulujen sanoja, luettuja kirjoja päiväkotien www sivuille Sopimuspäiviin ja maksuihin joustavuutta 29

30 Kyselyn päätulokset Tietämys erityisen tuen palveluista noussut 5 prosenttia vuodessa! Kasvatuskeskusteluihin ollaan erittäin tyytyväisiä, lapsen asioihin on paneuduttu hyvin ja henkilökunta on valmistautunut huolellisesti keskusteluihin! Leikin tiedetään hyvin olevan keskeinen osa lapsen päivää Lapsilla koetaan olevan turvalliset ja toimivat aikuissuhteet päivähoidossa Ilmapiiri koetaan kunnioittavaksi ja kannustavaksi Kehittämiskohteiksi nousevat erityisesti Lapsen ja perheiden kuulemisen kokemukset eivät ole kaikilla perheillä yli neljän, palvelusopimuksen tavoite ei toteudu vielä Riittävä tiedonsaanti lapsen hoitopäivästä Päivähoitopaikan ja piha alueen turvallisuus Päivähoitopaikan monipuoliset leikki ja toiminta alueet Perheiden aloitteiden ja ideoiden huomioon ottaminen päivähoidossa 30