LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI HAASTAA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEON

Transkriptio

1 LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI HAASTAA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEON Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat seminaari Pikku-Syöte Kati Honkanen, projektipäällikkö, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE), THL

2 LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti sitä, miten lapsi otetaan huomioon erilaisissa yhteiskunnallisissa toimenpiteissä ja päätöksissä, millaisia vaikutuksia päätökset lapsille aiheuttavat ja millaista tietoa lapsista ja päätöksen vaikutuksista on päätöksenteon taustalla. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin olennainen osa on lasten ja nuorten omien mielipiteiden ja kokemusten selvittäminen. LAPEssa tehty LAVA-ohjeistus: 2 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

3 LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUKSEN YLEISPERIAATTEET Syrjimättömyys (2 artikla) Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla) Lapsen näkemysten kunnioittaminen (lapsen oikeus tulla kuulluksi 12 artikla) Lapsen edun ensisijaisuus (3 artikla) 3 Kati Honkanen, THL

4 LAPSEN NÄKEMYSTEN KUNNIOITTAMINEN LAPSEN OIKEUS TULLA KUULLUKSI share&app=desktop Luo luottamusta - suojele lasta opas ja verkkokoulutus, THL 4 Kati Honkanen, THL

5 Mikä on ollut haasteellista?

6 On muistettava, että LAVA ei ole yhtä kuin lasten osallisuus, mutta lasten osallistuminen arviointiin ja lasten näkökulmien selvittäminen on yksi tärkeä osa LAVAa ei voida olettaa että aikuiset pystyvät yksin arvioimaan lapsiin kohdistuvia vaikutuksia eikä myöskään että lapset pystyvät yksin arvioimaan lapsen oikeuksien toteutumista (esimerkiksi syrjimättömyys, lapsen etu) Lasten, nuorten ja vanhempien osallistuminen vaikutusten arviointiin päätösten valmisteluvaiheessa on vielä uusi toimintatapa Kyseessä on iso toimintakulttuurin muutos päätöksentekoprosessissa. Ennen päätöksiä valmisteltiin kabineteissa, nyt mukaan keskusteluun otetaan jo valmisteluvaiheessa eri-ikäiset kuntalaiset. 6 Kati Honkanen, THL

7 LAVA-pilotoinneista saatu pääosin erittäin hyviä kokemuksia. Lapset ja nuoret haluavat osallistua itseään koskevien asioiden pohdintaan yhdessä aikuisten kanssa. Kuitenkin erityisesti aikuiset kuntalaiset ovat tuoneet esiin epäilyksiä siitä, että halutaanko kuntalaisia kuulla aidosti. Prosessi kannusti yhteiseen keskusteluun ja vahvisti osallisuuden tunnetta // Toisaalta kaikki eivät ole olleet valmiita muutokseen. Eija Mattila, sivistysjohtaja Huittinen, LAPE-päivät Erityisesti jos tarkastelussa paljon tunteita herättävä asia (kuten kouluverkkouudistus), saatetaan lasten osallistumista pohdintaan myös vastustaa. Argumentteina tällöin mm. lapsille aiheutetaan huolta tulevaisuudesta ja muutoksesta, lapsia pitäisi suojata ja pitää heidät vaikeiden asioiden ulkopuolella, nämä ovat aikuisten asioita 7 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

8 Toimintakulttuurin muuttuessa onkin pohdittava monia kysymyksiä. Esimerkiksi seuraavia asioita on pohdittu pilotointien yhteydessä: Mitkä ovat lasten ja mitkä aikuisten asioita? Milloin lapsia pitäisi kuulla? Haluavatko lapset liikaa jos kysymme heiltä? Mitkä ovat hyviä tapoja kuulla lasta? (Lapsilähtöisten menetelmien kehittäminen tärkeää!) Miten lasten tuottamaa tietoa analysoidaan? Miten lapsia osallistetaan valmisteluun ilman, että aiheutetaan heille huolta tulevasta (miten paljon lapsille voidaan kertoa valmisteltavista asioista)? Miten lasten näkemyksiä hyödynnetään päätöksenteossa? Moniin kysymyksiin ei ole löydetty yhtä yhteisesti jaettua oikeata vastausta, vaan eri toimijoilla on ollut erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä. 8 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

9 Edelliset kysymykset ja yhteiset pohdinnat liittyvät siihen, millaisina toimijoina lapset näemme. Mikä on lapsikäsityksemme? 9 Kati Honkanen, THL

10 Jukka Mäkelän dia LAPE-päivillä , mukaillen Suvi-Anne Hakalehtoa

11 Lapsen näkeminen samanaikaisesti sekä suojelun kohteena että aktiivisena osallistujana ja lapsen oikeuksien haltijana & toteuttajana ei ole itsestäänselvyys 11 Kati Honkanen, THL

12 Haasteellista on myös se, että laaja-alaista ja moninäkökulmaista arviointia ei voi tehdä yksin: valmisteluun tarvitaan eri hallinnonalat, eri sektorit, eri ammattilaisia ja eri-ikäisiä asukkaita. Valmistelu on kuitenkin perinteisesti ollut valmistelijan melko yksinäistä puurtamista. Helposti lapsivaikutuksia pohdittaessa näkökulma saattaa ajautua työntekijään kohdistuviin vaikutuksiin tai organisaatiovaikutuksiin. 12 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

13 Mikä avuksi?

14 Hyvän hallinnon periaatteet Tasapuolisuus Puolueettomuus Tarkoitussidonnaisuus Suhteellisuus Luottamuksensuoja Toisaalta lapsiystävällisessä hallinnossa on kysymys vain hyvän hallinnon periaatteiden yhdistämisestä lapsen oikeuksiin Lapsivaikutusten arviointi apuväline tähän Kati Honkanen, THL

15 Sen ymmärtäminen, että lapsivaikutusten arviointi on osa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia lapsia ei tarvitse asettaa vastakkain muiden ryhmien kanssa, kuitenkin lapsen etu on ensisijainen Lapset ja nuoret ovat monella tapaa vajaavaltaisia kansalaisia (ei äänioikutta, lapsen eduista huolehtii lapsen huoltaja) ja toisinaan hyvin alisteisessa asemassa aikuisiin nähden. 15 Kati Honkanen, THL

16 Se, että lapsivaikutusten arviointia kokeillaan ja pilotoidaan voi uudistaa päätöksentekoprosessia kaikilla hallinnonaloilla: lisää läpinäkyvyyttä, avoimuutta, osallisuutta Päätöksentekoprosessi selkeytyy Voimmeko luottaa siihen, että työ ei lisäänny, vaikka nyt tuntuu siltä? Jatkossa päätöksenteon valmistelu sen sijaan helpottuu, kun tieto kumuloituu Keskustelu lapsista, lapsiin kohdistuvista vaikutuksista ja lapsista toimijoina lisääntyy eri areenoilla ja foorumeilla 16 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

17 KATI HONKANEN