Kroonisten sairauksien ilmaantuvuuden ja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kroonisten sairauksien ilmaantuvuuden ja"

Transkriptio

1 Katsaus Oili Kaipiainen-Seppänen Suomessa nivelreumaa sairastaa 0,8 % väestöstä. Taudin esiintyvyys lisääntyy iän mukana. Aiheuttaja on edelleen tuntematon. Nivelreuman esiintyminen väestössä ei kuitenkaan ole ajan eikä paikan suhteen vakaata, mikä viittaa ulkoisten tekijöiden vaikutukseen taudin synnyssä. Myös perimällä on sekä taudille altistumisessa että taudinkulussa oma merkityksensä. Tehostunut hoito on parantanut sairastuneiden ennustetta, mutta näyttöä hoidon vaikutuksesta kuolleisuuden vähentäjänä ei vielä ole. Kroonisten sairauksien ilmaantuvuuden ja ennusteen muutokset heijastuvat terveyspalvelujen kysyntään. Pitkäaikaisena, vain harvoin laantuvana tautina nivelreuma vaatii toistuvia terveydenhuollon palveluja. Vaikka taudin syy on edelleen tuntematon, on taudin ilmaantumisessa ja vasteessa hoitoon tapahtunut muutoksia, jotka ennakoivat nivelreumasta terveydenhuollolle aiheutuvan kuormituksen vähenemistä tulevina vuosikymmeninä. Esiintyvyys n muutoksia voidaan arvioida tarkastelemalla sairauden esiintyvyyden, ilmaantuvuuden ja kulun muutoksia (taulukko). Vuosina Heinolassa kerätyssä aineistossa reumatekijäpositiivisen nivelreuman esiintyvyys oli 0,7 % (Aho ym. 1961). Tampereella ja Kuusamossa 1980-luvun lopulla tehdyissä tutkimuksissa nivelreuman esiintyvyyden arvioitiin olevan 0,8 % (Hakala ym. 1993, Korpela 1993). Nivelreuman esiintyvyys Suomessa on pysynyt vuosikymmeniä melko vakaana ja vastannut muista Pohjoismaista, Englannista ja Yhdysvalloista raportoituja lukuja (Silman 2001). Esiintyvyys suurenee iän myötä; vuotiaiden tamperelaisten ryhmässä se oli vuonna 1987 noin 2 % (Korpela 1993). Uusia esiintyvyyslukuja saadaan lähiaikoina Terveys tutkimuksesta. Nivelreuman esiintyvyydessä on kuitenkin raportoitu väestökohtaisia eroja (Silman 2001). Tauti on tavallista yleisempi joissakin intiaaniheimoissa, kuten pima- ja chippewa-intiaaneilla. Etelä-Euroopassa esiintyvyysluvut ovat pienempiä kuin Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Kaukoidän maissa nivelreuman esiintyvyys vastaa Etelä-Euroopan tilannetta. Afrokaribialaisten maahanmuuttajien joukossa Manchesterissa nivelreumaa on todettu vähemmän kuin ympäristön valkoisella väestöllä. Afrikan maaseudulla nivelreumaa esiintyy vähän, mutta Sowetossa Taulukko. Muuttujia nivelreuman epidemiologiassa. Esiintyvyys ja ilmaantuvuus Väestöryhmäerot riskitekijät perintötekijät Maantieteelliset erot Sairastumisaika Sairastumisikä Taudinkulun muutokset Radiologiset muutokset Toimintakyky Työkyky Avun tarve Komplikaatioiden hoidon tarve Kuolleisuus Duodecim 2004;120:

2 kaupunkiolosuhteisiin muuttaneella mustalla väestöllä nivelreuma on yhtä yleinen kuin valkoisella kaupunkilaisväestöllä. Kuitenkin kaikissa väestöissä kaksi kolmesta nivelreumaa sairastavasta on naisia. Nivelreuman ilmaantuvuudeksi arvioitiin luvulla Heinolassa tehdyssä tutkimuksessa 42/ (Isomäki ym. 1978). Myöhemmin on arvioitu lääkekorvausoikeusrekisteristä tehtyjen otosten perusteella kroonisten tulehduksellisten reumatautien ilmaantuvuutta Suomessa (Kaipiainen-Seppänen 2000). Nivelreuman ilmaantuvuus oli vuosina 1980 ja / Vuoden 1985 jälkeen luku alkoi pienentyä. Vuonna 1990 reumatekijänegatiivisen nivelreuman ilmaantuvuus väheni, ja vuonna 1995 vähenemä kohdistui reumatekijäpositiiviseen tautiin. Nivelreuman ilmaantuvuus oli näinä vuosina 32/ pieneni vuotiaiden ikäryhmässä molemmilla sukupuolilla noin 50 % vuosien 1975 ja 1995 välillä. Sairastuneiden keski-ikä diagnoosivaiheessa nousi noin yhdeksän vuotta vuosien 1975 ja 1995 välillä. Ilmaantuvuuden huippu siirtyi vanhemmalle iälle ja oli vuonna 1995 molemmilla sukupuolilla vuotiaiden ryhmässä (kuva). Kuopiossa vuonna 2000 tehdyn väestöpohjaisen niveltulehdustautien ilmaantuvuustutkimuksen mukaan nivelreuman ilmaantuvuus vastasi 1990-luvun lukuja, mutta ikäspesifinen ilmaantuvuus oli suurentunut naisilla edelleen vanhimmissa ikäryhmissä (Savolainen ym. 2003). Suomessa nivelreuman ilmaantuvuus vastaa muista valkoisista väestöistä raportoitua määrää 25 50/ (Silman 2001). Erityisesti viime vuosina Englannista ja Norjasta raportoidut luvut ovat olleet lähellä suomalaisia, kun huomioidaan erot aineistojen keruussa (Uhlig ym. 1998, Wiles ym. 1999). Yhdysvalloissa on kuvattu nivelreuman ilmaantuvuuden vähentyneen vuosina minnesotalaisessa väestössä (Doran ym. 2002). oli suurin vuosina syntyneiden joukossa. Japanissa taas todettiin sairaalan poliklinikkaaineiston perusteella nivelreuman alkamisiän myöhäistyminen: vuosina tämä ikä oli 38 vuotta ja aikavälillä vuotta (Imanaka ym. 1997). Valkoisissa väestöissä naisten nivelreuma on yleistynyt Yhdysvalloissa ja Englannissa huomattavasti vuotiailla, kun taas Norjassa ja Suomessa vastaava muutos on selkeämmin havaittavissa noin kymmenen vuotta vanhemmilla (Uhlig ym. 1998, Doran ym. 2002, Wiles ym. 1999, Kaipiainen-Seppänen ja Aho 2000). Miehillä ilmaantuvuuksissa ei ole todettu vastaavia eroja. Nivelreuma on harvinainen alle 40- vuotiailla miehillä, ja kaikissa edellä mainituissa tutkimuksissa sen on todettu yleistyvän tasaisesti iän myötä vuotiaiden ikäryhmään saakka. Minnesotassa ilmaantuvuus on saavuttanut huippunsa vasta vuotiailla. Norjassa nivelreuman ilmaantuvuus miehillä on ollut selvästi pienempi kuin muissa edellä mainituissa valkoisissa väestöissä. Suomessa on todettu nivelreuman ilmaantuvuudessa alueellisia eroja siten, että ilmaantuvuus on ollut Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä kolminkertainen Vaasan keskussairaalapiirin alueeseen verrattuna (Kaipiainen-Seppänen 2000). Nivelreuman ilmaantuvuudessa on todettu syntymäkohortti-ilmiö Suomessa ja Yhdysvalloissa sairastumisen keski-iän noustessa. Nuoremmat sairastuvat nivelreumaan harvemmin kuin vanhemmat saavuttaessaan saman iän. Pima-intiaaneilla on raportoitu nivelreuman ilmaantuvuuden pienentymistä ja syntymäkohortti-ilmiö reumatekijän esiintyvyydessä (Jacobsson ym. 1994, Enzer ym. 2002). Toistuvissa seulonnoissa reumatekijä on havaittu molemmilla sukupuolilla yleisimmäksi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa syntyneissä kohorteissa. Nuorempiin ikäluokkiin siirryttäessä reumatekijän esiintyvyys pienenee, mutta naisilla esiintyvyys kasvoi tilapäisesti syntyneessä kohortissa. Suomessa syntymäkohortti-ilmiö on raportoitu myös Helicobacter pylorin aiheuttamassa infektiossa, jolle on myös ominaista varhainen altistus laukaisevalle tekijälle ja pitkä latenssivaihe ennen komplikaatioiden ilmaantumista (Sipponen 1997). Maassamme 1970-luvulla kuvatut syntymäkohortit, joissa sairastu- 284 O. Kaipiainen-Seppänen

3 A (/ ) B Ikä diagnoosivaiheessa (v) (/ ) Ikä diagnoosivaiheessa (v) Kuva. Nivelreuman ikäspesifinen ilmaantuvuus suomalaisilla naisilla (A) ja miehillä (B) eri vuosina (Kaipiainen-Seppänen ym. 1996b, Kaipiainen-Seppänen ja Aho 2000). vuus tuberkuloosiin oli runsainta, ovat samat, jotka nykyään sairastuvat yleisimmin nivelreumaan (Kannisto 1974, Kaipiainen-Seppänen ym. 1996b, Kaipiainen-Seppänen ja Aho 2000). Riskitekijät Nivelreuman riskitekijöitä käsittelevät tässä numerossa Kimmo Aho ja Markku Heliövaara. Tupakoinnille altistuminen on yleisesti liitetty nivelreumaan (Wilson ja Goldsmith 1999). Tupakointi lisää reumatekijän ilmaantuvuutta, ja reumatekijäpositiivisuuteen liittyy noin 40-kertainen riski sairastua nivelreumaan (Aho ym. 1998). Naissukupuolen yliedustus nivelreumapotilaiden joukossa on saanut epäilemään hormonaalisten tekijöiden osuutta. Koska epidemiologian muutokset ovat olleet molemmilla sukupuolilla samansuuntaiset, selitystä on haettava myös muista tekijöistä. Perheessä esiintyvät useat sairaustapaukset johtuvat joko perinnöllisistä tai ympäristötekijöistä. Suomessa on todettu, että jos toinen kaksosista on sairastunut nivelreumaan, toisen parikin sairastumisriski on samamunaisilla kaksosilla 8,6-kertainen ja erimunaisilla 3,4-kertainen (Aho 1995). Nivelreuma liittyy myös HLA- DRβ1*04-alleeliin, joka on Suomessa noin 285

4 60 %:lla nivelreumapotilaista (Aho ym. 1998). HLA-alleeleilla lienee kuitenkin suurempi vaikutus taudin kroonistumiseen kuin taudille altistumiseen väestössä (Silman 2001). Ennuste Nivelreuman kulussa varhainen diagnoosi ja aktiivinen hoito vaikuttavat ennusteeseen. Tätä heijastavat toimintakyvyn hitaampi huononeminen ja se, että radiologiset muutokset, työkyvyttömyys, vammaisuus ja siitä johtuva avuntarve sekä taudista johtuvien komplikaatioiden aiheuttama hoitotarve ja kuolleisuus vähenevät. Suomessa vuonna 1989 kuolleiden nivelreumapotilaiden eliniän todettiin lyhentyneen miehillä 3,8 vuotta ja naisilla 3,4 vuotta, noin % jäljellä olleen keskimääräisen eliniän ennusteesta (Myllykangas-Luosujärvi ym. 1995). Varhaisemman kuolleisuuden taustalla olivat kardiovaskulaariset syyt, infektiot, munuaissairaudet ja hoitoon liittyneet komplikaatiot. Myöhemmin eri tutkimuksissa on osoitettu, että varhain aloitettu tehokas hoito vähentää työkyvyttömyyttä ja radiologisten muutosten määrää (Möttönen ym. 2002, Puolakka ym. 2002). Nivelreumapotilaiden kuolleisuus on edelleen suurempi kuin muun väestön, mutta uusissa tutkimuksissa ero ei aineistojen pienuuden tai seuranta-ajan lyhyyden (7 14-vuotta) vuoksi ole ollut tilastollisesti merkitsevä (Sokka 1999, Peltomaa 2002). Yhdysvaltalaisesta valkoisesta väestöstä julkaistiin hiljattain seurantatutkimus, jonka aineistoon otettiin nivelreumapotilaita vuosina ja jota jatkettiin vuoden 2000 alkuun saakka. Kuolleisuus pysyi aineiston uusimmissakin kohorteissa aiempaan tapaan suurempana kuin vertailuväestössä (Abriel ym. 2003). Yhdysvalloissa on toisaalta todettu leikkausten tarpeen vähenemistä nivelreumaan ja 1990-luvulla sairastuneiden joukossa, mikä mahdollisesti viittaa taudin lievempään etenemiseen (da Silva ym. 2003). Suomessa nivelreuman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus on pysynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana samana. Uusien vammaistukien saajien määrä on samalla puolittunut. Alimpien, myös sairauden aiheuttamia kuluja korvaavien hoitotukien kokonaismäärä on lisääntynyt eläkeläisten joukossa, mutta uusien erityishoitotukien määrä on säilynyt ennallaan kymmenen vuotta. Tämä viittaa siihen, että iäkkäiden reumapotilaiden toimintakyky on parantunut, kun otetaan huomioon vanhusten lisääntynyt määrä (Kansaneläkelaitoksen tilastolliset vuosikirjat). Epidemiologian muutosten syitä ja seurauksia Nivelreuman taudinkuvan lievittyminen saattaisi selittää ilmaantuvuuden pienenemistä. Sairastuneet eivät ehkä täytäkään epidemiologisissa tutkimuksissa käytettyjä Yhdysvaltojen reumatologisen yhdistyksen hyväksymiä kriteerejä (Arnett ym. 1988). Omien tutkimustemme mukaan lääkekorvausoikeuden saajien määrä ei ollut merkitsevästi muuttunut ja muutaman nivelten tulehduksia sairastavien määrä hakijoiden joukossa oli vain hieman lisääntynyt vuoden 1995 kohortissa aiempiin otoksiimme verrattuna (Kaipiainen-Seppänen ja Aho 2000). Tuoreimman selvityksen perusteella näyttää siltä, että kaikkien niveltulehdustautien ilmaantuvuus ei ole pienentynyt Suomessa (Savolainen ym. 2003). Yhdysvaltaisessa seurantatutkimuksessa ei todettu nivelten ulkopuolisten löydösten vähentyneen neljän vuosikymmenen aikana diagnosoiduilla nivelreumapotilailla (Turesson ym. 2003). Suomesta on tosin raportoitu, että amyloidoosin suhteen positiivisten näytteiden määrä on vähentynyt sairaalassa hoidetuilla nivelreumapotilailla 1980-luvun loppupuolelta lähtien, mikä voi liittyä tehostuneeseen hoitoon (Laiho ym. 1999). Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa ei vielä tullut esiin kuolleisuuden vähenemää 1980-luvulla sairastuneiden ryhmässä. Hoidon aktiivisuus on kuitenkin lisääntynyt vasta 1990-luvulla, joten muutos ilmennee myöhemmissä seurannoissa. Myös uusimpien lääkitysten kuten tuumorinekroositekijän estäjien vaikutus pitkäaikaisennusteeseen on arvioitavissa tulevina vuosina. Lopuksi Viime vuosikymmeninä nivelreuman ilmaantuvuus on siirtynyt vanhempiin ikäryhmiin, ja vuo- 286 O. Kaipiainen-Seppänen

5 den 1985 jälkeen se on Suomessa vähentynyt. Vähenemä on kohdistunut toisen maailmansodan jälkeen syntyneisiin, joiden elämänolot ovat olleet erilaisia kuin aiemmilla sukupolvilla. Joiltakin bakteeri- ja virustaudeilta on pystytty suojautumaan rokotuksin, ja bakteerien aiheuttamia tauteja on hoidettu yleisesti antibiooteilla. Elintason nousun myötä ravitsemus ja hygienia ovat parantuneet. Väestön vastustuskykyä infektioita vastaan on pystytty lisäämään, ja altistumista joillekin infektioille on saatu vähennetyksi. Myös miesten tupakointi ja siitä johtuva naisten passiivinen tupakointi ovat vähentyneet. Nivelreuman ilmaantuvuuden on kuvattu muuttuneen samaan tapaan useissa kehittyneissä maissa, mikä viittaa siihen, että niissä on tapahtunut samansuuntaisia muutoksia joko nivelreumalle altistavissa tai siltä suojaavissa tekijöissä. Kun sairauden kesto lyhenee ja hoito tehostuu, taudin vaikutus toimintakykyyn jää aiempaa vähäisemmäksi. Nivelreuman ilmaantumisajankohdan myöhentyminen, tehostunut hoito ja ammattien keventyminen vaikuttavat siihen, että sairauden merkitys työkyvyttömyyden aiheuttajana vähenee. Toisaalta sairastuminen toimintakykyä huonontavaan tautiin iäkkäänä lisää avun tarvetta vanhuksilla. Kirjallisuutta Aho K, Julkunen H, Laine V, Ripatti N, Wager O. Clinical evaluation of the serological tests in rheumatoid arthritis. I. Normal series collected by random sampling. Acta Rheum Scand 1961;7: Aho K. Kaksostutkimusten opetukset reumataudeissa. Duodecim 1995; 11: Aho K, Kaipiainen-Seppänen O, Heliövaara M, Klaukka T. Epidemiology of rheumatoid arthritis in Finland. Semin Arthritis Rheum 1998; 27: Arnett FC, Edworthy SM, Bloch DA, ym. The American Rheumatism Association 1987 revised criteria for the classification of rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 1988;31: Doran MF, Pond GR, Crowson CS, O Fallon WM, Gabriel SE. Trends in incidence and mortality of rheumatoid arthritis in Rochester, Minnesota, over a forty-year period. Arthritis Rheum 2002;46: Enzer I, Dunn G, Jacobsson L, ym. An epidemiologic study on trends in prevalence of rheumatoid factor seropositivity in Pima Indians. Arthritis Rheum 2002;46: Gabriel SE, Crowson CS, Kremers HL, ym. Survival in rheumatoid arthritis. A population-based analysis of trends over 40 years. Arthritis Rheum 2003;48:54 8. Hakala M, Pöllänen R, Nieminen P. The ARA 1987 revised criteria select patients with clinical rheumatoid arthritis from a population based cohort of subjects with chronic rheumatic diseases registered for drug reimbursement. J Rheumatol 1993;20: Imanaka T, Shichikawa K, Inoue K, Shimaoka T, Takenaka Y, Wakitani S. Increase in age at onset of rheumatoid arthritis in Japan over a 30 year period. Ann Rheum Dis 1997;56: Isomäki H, Raunio J, von Essen R, Hämeenkorpi R. Incidence of inflammatory rheumatic diseases in Finland. Scand J Rheumatol 1978; 7: Jacobsson LTH, Hanson RL, Knowler WC, ym. Decreasing incidence and prevalence of rheumatoid arthritis in Pima Indians over a twenty-five-year period. Arthritis Rheum 1994;37: Kaipiainen-Seppänen O. Krooninen niveltulehdus Suomessa. Duodecim 2000;116: Kaipiainen-Seppänen O, Aho K, Isomäki H, Laakso M. Incidence of rheumatoid arthritis in Finland during Ann Rheum Dis 1996(a);55: Kaipiainen-Seppänen O, Aho K, Isomäki H, Laakso M. Shift in the incidence of rheumatoid arthritis towards elderly patients in Finland during Clin Exp Rheumatol 1996(b);14: Kaipiainen-Seppänen O, Aho K. Incidence of chronic inflammatory joint diseases in Finland in J Rheumatol 2000;27: Kannisto M. Tuberkuloosin epidemiologiaa. Duodecim 1974;90: Korpela M. Nivelreuma ja munuaiset. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja 1993; ML122: Laiho K, Tiitinen S, Kaarela K, Helin H, Isomäki H. Secondary amyloidosis has decreased in patients with inflammatory joint disease in Finland. Clin Rheumatol 1999;18: Myllykangas-Luosujärvi R, Aho K, Kautiainen H, Isomäki H. Nivelreuma lyhentää ikää. Duodecim 1995;11: Möttönen T, Hannonen P, Ilonen J, ym. Delay to institution of therapy and induction of remission using single-drug or combination DMARD therapy in early rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 2002;4: Peltomaa R. Outcome of early rheumatoid arthritis With special reference to early institution of drug treatment. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, peltomaa2/ Puolakka K, Kautiainen H, Möttönen T, ym. Initial aggressive drug treatment with DMARDs prevents work disability in early rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 2002;46:S375. Savolainen E, Kaipiainen-Seppänen O, Kröger L, Luosujärvi R. Total incidence and distribution of inflammatory joint diseases in a defined population: results from the Kuopio 2000 Arthritis Survey. J Rheumatol 2003;30: Silman AJ. Rheumatoid arthritis. Kirjassa: Silman AJ, Hochberg MC, toim. Epidemiology of the rheumatic diseases. Oxford: Oxford University Press, 2001, s da Silva E, Doran MF, Crowson CS, ym. Declining use of orthopedic surgery in patients with rheumatoid arthritis? Results of a longterm, population-based assesment. Arthritis Rheum (Arthritis Care Res) 2003;49; Sipponen P. Helicobacter pylori gastritis epidemiology. J Gastroenterol 1997;32:27 7. Sokka T. Extensive use of antirheumatic drugs improves long-term outcomes in patients with rheumatoid arthritis. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 181, Kuopio Turesson C, O Fallon WM, Crowson CS, ym. Extra-articular disease manifestations in rheumatoid arthitis: incidence trends and risk factors over 46 years. Ann Rheum Dis 2003;62: Uhlig T, Kvien TK, Glennås A, ym. The incidence and severity of rheumatoid arthritis. Results from a county register in Oslo, Norway. J Rheumatol 1998;25: Wiles NJ, Symmons DP, Harrison B, ym. Estimating the incidence of rheumatoid arthritis: trying to hit a moving target? Arthritis Rheum 1999;42: Wilson K, Goldsmith CH. Does smoking cause rheumatoid arthritis? J Rheumatol 1999;26:1 3. OILI KAIPIAINEN-SEPPÄNEN, dosentti, erikoislääkäri oili.kaipiainen-seppanen@kuh.fi KYS:n sisätautien klinikka PL 1777, Kuopio 287

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS NIVELREUMASSA Loppuraportti

BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS NIVELREUMASSA Loppuraportti 1 Marja Blom 31.1.2017 Kelan rahoittama tutkimushanke (Dnro 31/26/2012) BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS NIVELREUMASSA Loppuraportti Osatutkimus 1. Biologisten lääkkeiden kustannusvaikuttavuus

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri TYÖNJAKO Missä tules-potilaita tutkitaan ja hoidetaan? 1. Perusterveydenhuolto

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Nivelreuman lääkehoidot ovat kehittyneet, paraneeko pitkäaikaisennuste?

Nivelreuman lääkehoidot ovat kehittyneet, paraneeko pitkäaikaisennuste? Katsaus tieteessä Vappu Rantalaiho LT, erikoislääkäri TAYS, sisätaudit, reumakeskus vappu.rantalaiho@pshp.fi Susanna Sihvonen LT, erikoislääkäri TAYS, sisätaudit, reumakeskus Nivelreuman lääkehoidot ovat

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

KANSALLINEN BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN REKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN REKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN REKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus biologisten reumalääkkeiden käyttäjistä Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus biologisten reumalääkkeiden käyttäjistä Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu tapahtuu erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

KANSALLINEN BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN REKISTERI (ROB FIN)

KANSALLINEN BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN REKISTERI (ROB FIN) KANSALLINEN BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN REKISTERI (ROB FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus biologisten reumalääkkeiden käyttäjistä Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI-TUTKIMUS (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI-TUTKIMUS (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI-TUTKIMUS (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus biologisten reumalääkkeiden käyttäjistä Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu tapahtuu

Lisätiedot

LASTENREUMA JA MUUT AUTOIMMUUNITAUDIT. Lahti 20.3. 2015 Heini Pohjankoski OYL Päijät-Hämeen Keskussairaala Lastenreumatologinen poliklinikka

LASTENREUMA JA MUUT AUTOIMMUUNITAUDIT. Lahti 20.3. 2015 Heini Pohjankoski OYL Päijät-Hämeen Keskussairaala Lastenreumatologinen poliklinikka LASTENREUMA JA MUUT AUTOIMMUUNITAUDIT Lahti 20.3. 2015 Heini Pohjankoski OYL Päijät-Hämeen Keskussairaala Lastenreumatologinen poliklinikka VÄITÖSKIRJA OHJAAJAT: -Professori Matti Korppi -Dosentti Anneli

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

NIVELREUMAAN LIITTYVÄN AMYLOIDOOSIN ILMAANTU- VUUS JA ENNUSTE PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLA

NIVELREUMAAN LIITTYVÄN AMYLOIDOOSIN ILMAANTU- VUUS JA ENNUSTE PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLA NIVELREUMAAN LIITTYVÄN AMYLOIDOOSIN ILMAANTU- VUUS JA ENNUSTE PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLA Anu Vormisto Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2012 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat mikä muuttuu?

Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat mikä muuttuu? tieteessä Jenni Kauppi LK Tampereen yliopisto, lääketieteen laitos jenni.kauppi@uta.fi Markku Hakala dosentti, osastonylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Heidi Mäkinen LT, apulaisylilääkäri Tampereen

Lisätiedot

Nivelreuman varhainen diagnoosi ja hoito tavoitteena remissio

Nivelreuman varhainen diagnoosi ja hoito tavoitteena remissio Timo Möttönen, Heidi Mäkinen ja Kari Puolakka TEEMA: REUMATOLOGIA Nivelreuman varhainen diagnoosi ja hoito tavoitteena remissio Nivelreuman diagnoosi on tehtävä varhain. Näin luodaan edellytykset estää

Lisätiedot

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys 13.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi

Lisätiedot

Syöpä ja eriarvoisuus

Syöpä ja eriarvoisuus Syöpä ja eriarvoisuus Väestöryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa Nea Malila, Suomen Syöpärekisteri 1 Syöpäpotilaiden ennuste (5-vuotiselossaolo) koulutustasoittain korkeakoulu

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tilanne, riskitekijät ja trendit Kari Liippo, prof., ylilääkäri TYKS/Paimion sairaala Altistuminen, tartunta ja sairastuminen immuniteetiltaan normaaleilla

Lisätiedot

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta 13.09.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi

Lisätiedot

Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta

Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L3 Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta 10.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi

Lisätiedot

Lonkkamurtumariski diabetesta sairastavilla

Lonkkamurtumariski diabetesta sairastavilla Lonkkamurtumariski diabetesta sairastavilla Tomi Istolainen 1, Reijo Sund 1,2, Toni Rikkonen 1, Heikki Kröger 1,3 1. TULES-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto 2. Yhteiskuntatieteiden menetelmäkeskus,

Lisätiedot

Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat mikä muuttuu?

Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat mikä muuttuu? Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat mikä muuttuu? Jenni Kauppi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Tilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla

Tilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla Tilastotietoa tuberkuloosista Tuberkuloosi maailmalla Tuberkuloosi on huomattava terveydellinen ongelma maailmalla. Tuberkuloosi on yleinen erityisesti alhaisen tulotason maissa ja niissä maissa, joiden

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä Antti Viitanen Toimitusjohtaja Novartis Finland Oy 11.11.2016 Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Huomio resursseista ja rakenteista

Lisätiedot

LASTENREUMAN ILMAANTUVUUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA 2001 2010

LASTENREUMAN ILMAANTUVUUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA 2001 2010 LASTENREUMAN ILMAANTUVUUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA 2001 2010 Joki-Hollanti, Johanna Syventävien opintojen tutkielma Lastentaudit Kliinisen lääketieteen laitos Oulun yliopisto Lokakuu

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN NIMI: IBD-REKISTERI

TUTKIMUKSEN NIMI: IBD-REKISTERI 15.11.2009 ver 1.2 TUTKIMUKSEN NIMI: IBD-REKISTERI 1. Tutkimuksen taustaa Tulehduksellisilla suolistosairauksilla (IBD = inflammtory bowel disease) tarkoitetaan haavaista paksusuolitulehdusta (colitis

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA Putus T, Rauhaniemi J, Luosujärvi R, Vallius M, Vaali K Turun yliopisto; HUS reumasairauksien klinikka; Sisäilmatalo

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Tavallisimmat syyt nivelkipuun lienevät nivelrikko. Tulehtunut nivel. Näin tutkin. Kliininen tutkimus

Tavallisimmat syyt nivelkipuun lienevät nivelrikko. Tulehtunut nivel. Näin tutkin. Kliininen tutkimus Näin tutkin Riitta Luosujärvi tuntuu pehmeän jähmeältä. Nivelreumassa tulehtuneen nivelen ihon väri on normaali, septisessä artriitissa ja kihdissä iho punoittaa. Nivelturvotukseen liittyy usein nivelen

Lisätiedot

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti Esityksen sisältö Johdanto Mitä uudelta niveltulehduspotilaalta tutkitaan? Käypähoito-suositus ja ACR/EULAR:n kriteerit

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Lastenreuma puhkeaa varhain. Puolet kaikista

Lastenreuma puhkeaa varhain. Puolet kaikista Katsaus Pirkko Pelkonen Maassamme sairastuu vuosittain noin 140 150 lasta pitkittyvään niveltulehdukseen, jolle ei ole todettavissa infektio- tai muuta spesifistä etiologiaa. Näitä artriitteja kutsutaan

Lisätiedot

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Epidemiologia riskien arvioinnissa Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia

Lisätiedot

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut

Lisätiedot

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Nimi Henkilötunnus Päivämäärä

Nimi Henkilötunnus Päivämäärä WOMAC-KYSELYLOMAKE 1 (5) Nimi Henkilötunnus Päivämäärä OHJTA KYSELYYN VASTAAVALLE Osissa A, B ja C kysymykset esitetään seuraavassa muodossa. Vastatkaa merkitsemällä rasti ( X ) vaakasuoralle viivalle.

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme. Jani Erola

Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme. Jani Erola Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme Jani Erola Taustaa Suomessa päivähoito-oikeus ollut yksi maailman vahvimmista Päivähoidon käyttö huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Nivelrikon esiintyvyys ja kustannukset

Nivelrikon esiintyvyys ja kustannukset Markku Heliövaara, Pär Slätis ja Pekka Paavolainen NIVELRIKKO Nivelrikon esiintyvyys ja kustannukset Nivelrikko on yleisin nivelsairaus. Etenkin polven ja lonkan nivelrikko ovat kustannuksiltaan kalliita

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan syyskuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa

Lisätiedot

Työajanodotteet ja niiden erot

Työajanodotteet ja niiden erot Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006)

Lisätiedot

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Työajanodotteet ja niiden erot. Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012

Työajanodotteet ja niiden erot. Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006)

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka. Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri

Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka. Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri Yhteistä reumasairauksille Puhkeamista vaikea ennustaa Taustalla geneettisiä ja ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta? Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkkeelle Ikääntyvästä siirryttäessä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi utopiaa vai totta? Sari Stenholm TtT, Dos, Akatemiatutkija Sari Stenholm TtT,

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-11/2018 20 18 16 % 2016 14 2017 12 10,9 10 2018 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa

Lisätiedot

Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi

Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi 1.2.2011 28.1.2011 1 Suomen tilanne 24.1.2011 THL saanut yhteensä 57 ilmoitusta narkolepsian

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot