Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Transkriptio

1 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

2 Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan syyskuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun seutukunnassa edelleen syyskuussa Turussa oli syyskuussa työtöntä, jossa oli laskua edellisen vuoden syyskuuhun verrattuna. Työttömyysaste oli 11,6 %, jossa oli laskua vastaavasti 1,7 %-yksikköä. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli Turussa syyskuussa Määrä laski vuositasolla nopeasti, hengellä. Samalla pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä laski. Nuorisotyöttömiä (alle 25-vuotiaita työttömiä) oli Turussa ja laskua vastaavasti 182 henkeä. Oheisesta kartasta käy ilmi, että Turun työttömyysaste oli syyskuussa maakunnan korkein. Se oli myös huomattavasti seutukunnan muita kuntia korkeampi, mikä on tavallista alueidensa keskuskaupungeille. Työvoiman kysynnän kasvua heijastava avoimien työpaikkojen määrä oli Turussa syyskuun lopussa 2 513, joka oli 22 % vuodentakaista suurempi. Työllisten määrä kasvoi Varsinais-Suomessa vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä 5,8 % vuoden takaiseen neljännekseen nähden, mikä oli kaksi kertaa nopeampaa kuin koko maassa. Turun seutukunnassa työllisyys kasvoi vielä nopeammin, 6,6 %. Uudellamaalla työllisten määrän vastaava muutos oli 3,6 %, Pirkanmaalla 4,6 % ja Pohjois-Pohjanmaalla -1,6 %. Työttömyysaste Varsinais-Suomessa kunnittain syyskuussa 2018, % Kaavio: Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Työnvälitystilasto

3 Turun työttömyysaste oli 10 suurimman kaupungin toiseksi korkein Lahti 12,9 Turku Oulu Jyväskylä Pori Tampere 11,6 11,0 10,8 10,7 10,3 Kuopio Helsinki KOKO MAA Vantaa 9,6 9,2 8,8 8,5 Espoo 7, % Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Turun työttömyysaste oli 11,6 % syyskuussa 2018, jossa oli laskua 1,7 %-yksikköä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Työttömyysaste laski elokuuhun verrattuna, mutta työmarkkinoiden kausivaihtelun takia muutoksia on syytä verrata vuoden takaiseen ajanjaksoon. Turun työttömyysprosentti oli syyskuussa 2018 kymmenen suurimman kaupungin toiseksi korkein. Sijoitus heikkeni yhdellä syyskuuhun 2017 verrattuna. Tärkeä syy Turun esim. Tamperetta hitaampaan työttömyyden laskuun on työvoimahallinnon palveluissa olevien määrän vastakkainen kehitys. Vuositasolla (9/2017 9/2018) palveluissa oli Tampereella ihmistä enemmän, kun määrä laski Turussa 47:llä. Työttömyysaste 10 suurimmassa kaupungissa syyskuussa 2018, %

4 Työmarkkinatuen kuntaosuuden maksukertymä laskussa Työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä olevat henkilöt Turussa Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähde: Turun kaupungin työllisyyspalvelukeskus Turun kaupungin maksama työmarkkinatuen kuntaosuus on ajanjaksolla 1-9/2018 noin 1,6 M (-8,8 %) pienempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana Kehitykseen on vaikuttanut työmarkkinatuella olevien henkilöiden aktivointi mm. palkkatukityöllistämisellä. Lisäksi yleinen työllisyystilanteen koheneminen vähentää siirtymää pitkäaikaistyöttömyyteen ja sitä kautta kunnan maksamalle työmarkkinatukiosuudelle. Vuonna 2017 Turku maksoi työmarkkinatukea n. 23,5 M. Tämän vuoden ennuste on n. 21,3 M. Työmarkkinatuen kuntaosuus Turussa

5 Pitkäaikaistyöttömien määrän lasku jatkui syyskuussa 2018 nopeana Alle 25-v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli Turussa syyskuussa Määrä laski vuositasolla nopeasti, hengellä (-22 %). Nuorisotyöttömiä (alle 25-vuotiaita työttömiä) oli vastaavasti ja laskua 182 henkeä (-12 %). Turussa oli syyskuussa työttömiä miehiä 6 010, jossa oli laskua vuositasolla 668 henkeä (-10 %). Työttömiä naisia oli ja laskua vastaavasti 806 (-14 %). Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien määrät Turussa 1/2010 9/2018

6 Ulkomaalaisten työttömyysaste oli Turussa syyskuussa 26,6 % PORI LAHTI TURKU JYVÄSKYLÄ TAMPERE KUOPIO OULU KOKO MAA HELSINKI VANTAA ESPOO 19,8 19,7 19,6 18,8 17,2 22,5 22,1 24,7 26,6 28,5 31, % Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Ulkomaalaisten (ulkomaan kansalaisten) työttömyysaste oli Turussa syyskuussa 2018 kymmenen suurimman kaupungin kolmanneksi korkein. Vuodessa se laski 2,5 %-yksiköllä. Ulkomaalaisia työttömiä oli syyskuussa 1 553, jossa oli laskua vuositasolla 66 henkeä. Vastaavasti Tampereella oli ja Oulussa 528 ulkomaalaista työtöntä. Ulkomaalaisten työttömyysaste oli syyskuussa 2,3-kertainen Turun keskimääräiseen työttömyyteen verrattuna. Ulkomaalaisperäisen väestön työmarkkina-asemasta saisi myönnettyjen Suomen kansalaisuuksien takia todellisemman kuvan, mikäli kriteerinä käytettäisiin kansalaisuuden sijaan kieltä. TEM ei kuitenkaan julkaise kielen mukaisia kuukausilukuja, vaikka kieli perustietoihin sisältyykin. Ulkomaalaisten työttömyysaste 10 suurimmassa kaupungissa ja koko maassa syyskuussa 2018, %

7 Kymmenen suurimman kaupungin seutukuntavertailussa Turun seutukunnan työttömyysaste oli syyskuussa neljänneksi matalin Lahden sk 11,5 Oulun sk Jyväskylän sk Porin sk 9,7 10,3 10,1 Turun sk Kuopion sk Tampereen sk Helsingin sk 9,2 9,1 8,7 8, % Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Turun seutukunnan työttömyysaste oli 9,2 % syyskuussa 2018, jossa oli laskua 1,5 %-yksikköä edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna Turun seutukunnan suhteellinen asema vertailuryhmässä on heikentynyt, sillä vuosi sitten syyskuussa sijoitus oli vertailuryhmän kolmanneksi matalin. Työttömyysaste 10 suurimman kaupungin seutukunnissa syyskuussa 2018, %

8 Työllisten määrä nousi nopeasti Turun seutukunnassa Varsinais-Suomessa työllisten määrä oli vuoden 2018 kolmannella vuosineljänneksellä 5,8 % suurempi kuin vuotta aiemmin, mikä heijastaa talouskasvun nopeutta ja työvoiman vahvaa kysyntää alueella. Maakuntatasolla kasvu oli nopeinta Etelä- Pohjanmaalla (7,5 %) ja Pohjois-karjalassa (6,7 %). Alueelliset erot olivat varsin suuret, sillä työllisyys laski Kanta-Hämeessä, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Turun seutukunnassa työllisten määrä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä , jossa oli nousua 6,6 % vuodentakaiseen verrattuna. Työllisten määrän muutoksia on syytä tulkita työvoimatutkimuksen otoksen pienuuden takia pienimpien alueiden osalta suuntaa antavina. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Työlliset (15-74-vuotiaat) alueittain