Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019

Transkriptio

1 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/ , tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

2 Turun ja Turun seutukunnan työttömyyden ripeä lasku jatkui tammikuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun seutukunnassa edelleen tammikuussa Turussa oli tammikuussa työtöntä, jossa oli laskua edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna. Työttömyysaste oli 11,9, jossa oli laskua vastaavasti 1,5 -yksikköä. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli Turussa tammikuussa Määrä laski vuositasolla nopeasti, hengellä. Samalla pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä laski 30 :iin (oli 35 ). Nuorisotyöttömiä (alle 25-vuotiaita työttömiä) oli vastaavasti ja laskua 90 henkeä. Oheisesta kartasta käy ilmi, että Turun työttömyysaste oli tammikuussa vakiintuneeseen tapaan Varsinais-Suomen maakunnan korkein. Se oli myös huomattavasti Turun seutukunnan muita kuntia korkeampi, mikä on tavallista alueidensa keskuskaupungeille. Työvoiman kysynnän kasvua heijastava avoimien työpaikkojen määrä oli Turussa tammikuun lopussa 3 432, joka oli 22 vuodentakaista suurempi. Työllisten määrä kasvoi Varsinais-Suomessa vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä 4,7 vuoden takaiseen neljännekseen nähden, mikä oli kaksi kertaa nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Turun seutukunnassa työllisyys kasvoi vielä nopeammin, 6,5. Uudellamaalla työllisten kasvu oli 0,7, Pirkanmaalla 2,8 ja Pohjois-Pohjanmaalla 2,7. Työttömyysaste Varsinais-Suomessa kunnittain tammikuussa 2019, Kaavio: Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Työnvälitystilasto

3 Turun työttömyysaste oli tammikuussa 10 suurimman kaupungin neljänneksi korkein Lahti Pori Jyväskylä Turku Oulu Tampere Kuopio KOKO MAA Helsinki Vantaa Espoo 7,9 8,6 9,1 9,6 10,4 12,1 12,1 11,9 11,7 11,4 14, Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Turun työttömyysaste oli 11,9 tammikuussa 2019, jossa oli laskua 1,5 -yksikköä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Työmarkkinoiden kausivaihtelun takia muutoksia on syytä verrata ensisijaisesti vuoden takaiseen ajankohtaan. Turun työttömyysprosentti oli tammikuussa 2019 kymmenen suurimman kaupungin neljänneksi korkein. Sijoitus heikkeni yhdellä tammikuuhun 2018 verrattuna. Tärkeä syy Turun esim. Tamperetta hitaampaan työttömyyden laskuun on (valtion) työvoimahallinnon palveluissa olevien määrän hyvin erilainen kehitys, ks. dia 4. Työttömyysaste 10 suurimmassa kaupungissa ja koko maassa 1/2019,

4 Laaja työttömyys Tampereella, Turussa ja Oulussa tammikuussa 2019 Tampere 11,4 6,9 18,3 Turku 11,9 5,1 17,0 Oulu 11,7 5,1 16, Työttömät työnhakijat Työvoimapoliittisten palveluiden piirissä olevat Lähde: TEM, työnvälitystilasto Laajalla työttömyydellä tarkoitetaan työttömien työnhakijoiden ja työvoimahallinnon palveluissa olevien yhteismäärää (aktivointiasteeseen laskettavat palvelut) Tampereella oli tammikuussa työvoimapoliittisten palveluiden piirissä ihmistä enemmän kuin vuosi sitten Turussa palveluissa oli vastaavasti 14 ihmistä ja Oulussa 18 vähemmän Kun työttömien työnhakijoiden määrään lisätään palveluissa olevien määrä, niin laajan työttömyyden mukaiseksi työttömyysasteeksi saadaan: Tampere 18,3, Turku 17,0 ja Oulu 16,8. Laaja työttömyys Tampereella, Turussa ja Oulussa 1/2019,

5 Pitkäaikaistyöttömien määrän lasku jatkui tammikuussa 2019 nopeana Alle 25-v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli Turussa tammikuussa Määrä laski vuositasolla nopeasti, hengellä (-23 ). Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli 38 tammikuussa 2017, 35 tammikuussa 2018 ja 30 tammikuussa Nuorisotyöttömiä (alle 25-vuotiaita työttömiä) oli vastaavasti ja laskua 90 henkeä (-6 ). Miesten osuus työttömistä oli 57 ja naisten 43. Miesten työttömyys myös laskee edelleen naisia hitaammin, sillä Turussa oli tammikuussa työttömiä miehiä 6 376, jossa oli laskua vuositasolla 549 henkeä (- 8 ). Työttömiä naisia oli ja laskua vastaavasti selvästi enemmän, 732 ( -13 ). Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömät sekä työttömät sukupuolen mukaan Turussa 1/2019,

6 Ulkomaalaisten työttömyysaste oli Turussa tammikuussa 27,5 Lahti Pori Turku Kuopio Jyväskylä Tampere Oulu KOKO MAA Vantaa Helsinki Espoo 24,5 24,1 22,9 22,3 20,8 20,0 19,4 19,1 27,5 29,7 35, Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Ulkomaalaisten (ulkomaan kansalaisten) työttömyysaste oli Turussa tammikuussa 2019 kymmenen suurimman kaupungin kolmanneksi korkein. Se laski vuositasolla 1,1 -yksiköllä. Turussa oli tammikuussa ulkomaalaisia työttömiä 1 623, jossa oli laskua vuositasolla 45 henkeä. Vastaavasti Tampereella oli ja Oulussa 565 ulkomaalaista työtöntä. Ulkomaalaisten työttömyysaste oli 2,3 kertainen Turun keskimääräiseen työttömyyteen verrattuna. Ulkomaalaisperäisen väestön työmarkkina-asemasta saisi myönnettyjen Suomen kansalaisuuksien takia todellisemman kuvan, mikäli kriteerinä käytettäisiin kansalaisuuden sijaan kieltä. TEM ei kuitenkaan julkaise kielen mukaisia kuukausilukuja, vaikka kieli perustietoihin sisältyykin. Ulkomaalaisten työttömyysaste 10 suurimmassa kaupungissa ja koko maassa 1/2019,

7 Kymmenen suurimman kaupungin seutukuntavertailussa Turun seutukunnan työttömyysaste oli tammikuussa toiseksi matalin Lahden sk 12,8 Jyväskylän sk Porin sk Oulun sk 11,0 11,5 11,2 Kuopion sk Tampereen sk Turun sk 9,6 9,5 10,0 Helsingin sk 8, Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Turun seutukunnan työttömyysaste oli 9,5 tammikuussa 2019, jossa oli laskua 1,2 -yksikköä edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna Turun seutukunnan suhteellinen asema vertailuryhmässä pysyi samana vuoden takaiseen tammikuuhun verrattuna. Työttömyysaste 10 suurimman kaupungin seutukunnissa 1/2019,

8 Työllisten määrä nousi Turun seutukunnassa vuositasolla nopeasti Varsinais-Suomessa työllisten määrä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2018 neljännellä vuosineljänneksellä 4,7 ( ) suurempi kuin vuotta aiemmin, mikä heijastaa talouskasvun nopeutta ja työvoiman vahvaa kysyntää alueella. Tärkeimmissä verrokkimaakunnissa kasvu oli vastaavasti: Uusimaa 0,7, Pirkanmaa 2,8, Pohjois-Pohjanmaa 2,7 ja Satakunta 7,1. Nopeinta kasvu oli Päijät-Hämeessä, 10,8. Alueelliset erot olivat varsin suuret, sillä työllisyys laski eräillä alueilla, joista eniten Kainuussa (-5,9 ) ja Keski- Pohjanmaalla (-5,5 ). Turun seutukunnassa työllisten määrä oli vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä , jossa oli nousua 6,5 vuodentakaiseen verrattuna. Työllisten määrän muutoksia on syytä tulkita työvoimatutkimuksen otoksen pienuuden takia esitettyjen pienimpien alueiden osalta suuntaa antavina. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Työlliset (15-74-vuotiaat) alueittain