Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta

Transkriptio

1 Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, Paikka: Helsingin yliopisto, Haartman-instituutti, ls 1 Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto KTO eero.lahelma@helsinki.fi

2 Väestörakenne kansanterveyden tarkastelun perusta

3 Väestötiede eli demografia (1) I Klassinen demografia Formaali väestötiede - Verotettavat, syntyneet ja kuolleet - Kehittyi tilastotieteestä - poliittinen aritmetiikka - John Graunt brittiläinen kangaskauppias - Väestötekijät suljettuna systeeminä Väestötekijät kuvaavat väestötapahtumia ja väestön tilaa: - syntymä, kuolema, muuttoliike määrä, alueellinen jakautuminen, ikä-, sukupuoli- ja siviilisäätyrakenne Maailman vanhin väestötilasto Ruotsissa 1749-

4 Väestötiede eli demografia (2) II Väestöntutkimus Väestöilmiöiden ja niissä ilmenevien muutosten ja erojen syiden laaja-alainen tarkastelu Tutkitaan väestöilmiöiden - kuten terveyden ja kuolleisuuden - vaikutuksia yhteiskuntaan ja luonnonympäristöön mukaan taloudelliset, sosiaaliset, biologiset, psykologiset yms. tekijät Keskeistä tulevaisuuden ennakoinnissa ja suunnittelussa: väestöpolitiikassa, työpolitiikassa, terveyspolitiikassa, eläkepolitiikassa jne

5 Väestötiede eli demografia (3) Väestönmuutokset eli demografiset transitiot: - kuolleisuus, syntyvyys, väkiluku I II III Väestöllinen transitio eli malthuslainen transitio - Väestönkasvu Hedelmällisyyden transitio - Syntyvyys Epidemiologinen transitio - Kuolleisuus

6 Malli demografisista transitioista, vaiheet 1-5 II Syntyvyys hedelmällisyyden transitio III Kuolleisuus epidemiologinen transitio I Väkiluku väestöllinen transitio Aika

7 I Väestöllinen transitio 1. eli malthuslainen transitio > väkiluvun kasvu 1700 Thomas Malthus, pappi ja taloustieteilijä ( ) - vieraili Suomessa 1700-luvun lopulla

8 Malthusin teoria - Väestönkasvun kielteiset seuraamukset > Väestö kasvaa geometrisessa sarjassa eli > Ravinto lisääntyy aritmeettisessa sarjassa eli Muita tekijöitä - ei vain taudit ja nälkä - Avioikä v - Naimattomien suuri määrä - Varhainen perhesuunnittelu

9 Suomen väestö ( I Väestöllinen transitio

10

11 II Hedelmällisyyden transitio - Syntyvyyden muutos

12 Syntyvyys Kokonaishedelmällisyysluku v = 1.83 (K-pohjanmaa 2.37, Uusimaa 1.65 ) = vuoden 2011 hedelmällisyyden vallitessa nainen synnyttäisi 1.83 lasta hedelmällisen kautensa aikana - Nettouusiutumistaso = 2.1 lasta. Syntyvyyden kiihtyvä muutos 1900-l Syntyvyyden hidas muutos 1800-l

13 Syntyneisyyden eli syntyvyyden laskuun vaikuttavat tekijät l Syntyvyyden lasku ( l.) Perhesuunnittelu jo ennen ehkäisyvälineitä Aviollisen hedelmällisyyden lasku Talous ideologia, kulttuuri, koulutus

14 Synnyttäjien keski-ikä 2011 ( v v.

15

16 III Epidemiologinen transitio Kuolleisuus, kuoleman esiintyminen väestössä Kuolema väestön muutoskomponenttina Väestön terveydentilan (tärkein) osoitin ja/tai hyvinvoinnin mittari Kokonaiskuolleisuus (all-cause mortality, total mortality) tai kuolinsyittäinen kuolleisuus (cause-specific mortality) Lasketaan yleensä ikäryhmittäin, väestön kuolleisuus = eri ikäryhmien kuolleisuuden painotettu keskiarvo

17 Eliniän kasvu ( ) Nälkä ja tartuntataudit vähenevät Lasten ja äitien kuolleisuus laskevat Epidemiat/pandemiat (infektiot) väistyvät - Tautipanoraaman muutos: - krooniset ja degeneratiiviset taudit - elintavat ja riskitekijät - krooniset taudit viivästyvät

18 Vastasyntyneen elinajanodote (EO0) ( EO = vuosien määrä, jonka tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan N=83.5 v Naiset Miehet M=77.2 v Suomi 25. maailmassa Lääke-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

19 (ref. Kauhanen ym. 1998)

20 2011 =2.4 Suomi 5. maailmassa

21 (Tilastokeskus 2011)

22 (Tilastokeskus 2011)

23 (Tilastokeskus 2011)

24 Työikäisten miesten yleisimpien kuolemansyiden kehitys (Tilastokeskus 2008) Miehet

25 Työikäisten naisten yleisimpien kuolemansyiden kehitys (Tilastokeskus 2008) Naiset

26 Yhteenveto väestönmuutoksista II Hedelmällisyyden transitio I Väestöllinen transitio III Epidemiologinen transitio Muuttoliike

27 Väestön ikärakenteen muutos

28 Suomen väestörakenne muuttuu (

29 65-vuotiaiden osuus väestöstä eri maissa 2010

30 Satavuotiaiden määrä lisääntyy myös Suomessa N M 87 Nykyisistä 30 vuotiaista naisista 20 % miehistä 10 % elää 100-vuotiaaksi

31 80 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä Suomessa vuosina Yht naisia miehiä

32 Suomen väestö ikääntyy Suomen väkiluku oli Työikäisten osuus väestöstä pienenee Ikääntyminen kuormittaa terveydenhoitojärjestelmää Vanhushuoltosuhde 1) kasvaa 1) vanhushuoltosuhde: (yli 65v/15-64v) x , , ,2 2010e 20,0 2020e e 44,9 (Tilastokeskus)

33 Työvoimarakenteen ja työttömyyden muutokset

34 M 71 % N 65 %

35 Työttömyysaste ja työttömyysasteen trendi 1989/ /06 Toukok Suomi 7.6 % EU 11.1 %

36 Lisää työvuosia miksi ja miten?

37 Lisää työvuosia miksi ja miten?

38 Lisää työvuosia miksi ja miten? Elinajanodote kasvanut Terveydentila parantunut Koulutus pidentynyt Huoltosuhde muuttunut Työuran pidentäminen Eläkeiän nostaminen? Nyt v. Työkyvyttömyyden ehkäisy

39 Eläkkeellesiirtymisiän odote vuosina Kaikki työeläkkeelle siirtyneet v v.

40 % 1,2 Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus sukupuolen mukaan vuotiailla työeläkejärjestelmässä vuosina , % 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Kaikki Miehet Naiset 0, Lukuihin sisältyvät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet Vakioväestö = vuoden 2008 työeläkevakuutettu ei-eläkkeellä oleva väestö

41 Työkyvyttömyyseläkkeet tautiryhmän mukaan (Gould ym. 2007)

42 Väestörakenne - yhteenveto Väestönmuutokset eli transitiot 300 vuoden aikana: I 1. eli väestöllinen transitio väestönkasvu 1700-l II Hedelmällisyyden transitio syntyvyyden lasku l III Kuolleisuuden eli epidemiologinen transitio eliniän kasvu l Nykyiset sukupolvet elävät vanhemmaksi ja ovat terveempiä kuin ikätoverit aikaisemmissa sukupolvissa Ravitsemus, hygienia, elinolot, elintavat, terveydenhuolto kohentuneet jatkuvasti tärkeitä Miesten ja naisten eliniän ero edelleen suuri Hoidon ja hoivan tarve lisääntyy ikääntyvässä väestössä