Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Transkriptio

1 Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Julkisrahoitteiset palvelut tutkimusohjelma Kaksi suurta nopeaa muutosta: Väestön vanheneminen ja erityisesti oikean pitkäikäisyyden yleistyminen Hoito ja hoivajärjestelmien, käytäntöjen ja rahoitusmallien muutos Kuinka palvelujärjestelmä vastaa haasteeseen? 1

2 90 vuotiaat ja sitä vanhemmat Suomessa: määrä 40 kertaistuu vuodesta 1980 vuoteen Yhä useampi elää hyvin vanhaksi. Hyvin vanhoilla edessään yhä enemmän elinvuosia. Kuolemat keskittyvät yhä korkeampaan ikään. Deaths Deaths in Finland in 1990, 2000 and Age 2

3 Hoidon ja hoivan tarve keskittyy viimeisiin elinvuosiin Kun elinikä pitenee, terveyspalvelujen tarve ei kasva yhtä nopeasti kuin väestö ikääntyy. Hoidon ja hoivan tarve viimeisinä elinvuosina on kuitenkin erilaista eri ikäryhmissä. Mutta viimeisinä elinvuosina hoivaa tarvitaan sitä enemmän, mitä vanhemmaksi eletään kuolemien siirtyessä vanhempaan ikään viimeisten elinvuosien hoivan tarve kasvaa. Hoidon ja hoivan tarpeen kehitys on monimutkainen yhtälö, jota muovaavat väestön ikärakenne, pitkäikäisyyden kehitys, terveyden ja toimintakyvyn kehitys, perherakenne, työelämän muutos, hoivakäytäntöjen muutos Huom. tarve vs. käyttö 90+ vuotiaiden tamperelaisten liikuntakyky 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Ikäryhmän koko: Naiset Itsenäinen Tarvitsee apua Miehet 3

4 Paraneeko kaikkein vanhimpien toimintakyky? Kansainväliset tutkimustiedot ristiriitaisia, viime aikoina optimismi heikentynyt Suomessa viitteitä alle 85 vuotiaiden toimintakyvyn paranemisesta Hyvin vanhojen toimintakyky pysynyt ennallaan Siis: hyväkuntoisten vanhojen ihmisten määrä kasvaa nopeasti huonokuntoisten vanhojen ihmisten määrä kasvaa nopeasti Palvelut muuttuvat Pyrkimys laitoshoidosta kotihoitoon, mutta julkisen kotihoidon kattavuus laskenut (Tehostettu) palveluasuminen lisääntynyt, tarkoitus korvata vanhainkotia ja terveyskeskuksen vuodeosastoa Vanhojen operatiivinen hoito lisääntyy samalla kun hoitoajat lyhenevät Yksityiset ja kolmannen sektorin palvelutuottajat, palvelusetelit 4

5 Mitä muutokset merkitsevät Palvelujen laadun, Palvelujen tarvitsijoiden tasaarvoisuuden ja Elämänlaadun kannalta? Mitä jo tiedämme? 1/2 Terveyspalvelujen käyttöön vaikuttaa kuoleman läheisyys enemmän kuin ikä; pitkäaikaishoidossa ikäkin on hyvin tärkeä. Kuntien välillä on eroja sairaalahoidon käytössä, eivätkä ne kokonaan selity yksilöllisillä tai kuntaa koskevilla tiedoilla. Kuolinpaikkana yleisin on terveyskeskus, toisena vanhainkoti tai yleissairaala. 5

6 Mitä jo tiedämme? 2/2 28% yli 70 vuotiaista siirtyy hoitopaikasta toiseen ainakin 10 kertaa kahden viimeisen elinvuoden aikana. Dementoivaa sairautta sairastavat saavat enemmän pitkäaikaishoitoa kuin muut, mutta vähemmän sairaalahoitoa vaikka muissa sairauksissa ei olisikaan eroja. Dementiapotilaat kokevat paljon siirtymiä hoitopaikkojen välillä myös viimeisinä elinkuukausinaan. Myös pitkäaikaishoidossa olevat siirtyvät usein toiseen hoitopaikkaan vähän ennen kuolemaansa. Nyt: Miten pitkäaikaishoidon järjestämistavat, käyttö ja kustannukset muuttuvat vuosien 1996 ja 2014 välillä? Mitä palveluita käytetään ja kuinka paljon? Millaisia ovat yksilölliset hoitopolut, hoitopaikkojen väliset siirtymät; missä iäkkäät ihmiset kuolevat? Mikä on terveyskeskuksen, vanhainkodin, tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon rooli pitkäaikaishoidon ja hoivan tarjoajana? Miten pitkäaikaishoidon ja sairaalahoidon keskinäiset roolit muuttuvat vanhojen hoidossa? Mikä on julkisen ja yksityisen tahon järjestämän hoidon osuus ja rooli? Miten pitkäaikaishoidon kustannukset ja niiden vaihtelu kuntien välillä kehittyvät? Kuinka yksilötason tekijät, kunnan palvelujärjestelmä ja muut kuntatason tekijät selittävät muutoksia? 6

7 Pitkäaikaishoitoa kahtena viimeisenä elinvuotena käyttäneet 70 vuotiaat % Year of death Long term care Health centre Residential home Sheltered housing Omat aineistot Monipuolinen rekisteriaineisto vuosina (myöhemmin vuoteen 2014 saakka) yli 70 vuotiaina kuolleista suomalaisista Pidempään eläneet verrokit Tervaskannot 90+ aineisto joka kattaa kaikki yli 90 vuotiaat tamperelaiset vuosina 2001, 2003, 2007 ja 2010, sekä kaikki kotona asuneet vuosina 1996 ja

8 Yhteistyö TaYssa prof. Anneli Anttosen ryhmä (hoivatutkimus), prof. Jukka Pirttilä (kansantalous), prof. Jaakko Valvanne (geriatria) THL, STM, kansainväliset kumppanit 8