Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet

Transkriptio

1 Kuva: Katriina Koski Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet 156 kpl (VN periaatepäätös vuonna 1995) Sisällytetty MRL:n valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) valtion viranomaisten tulee huomioida toiminnassaan ja joiden toteuttamista viranomaisten tulee edistää osoitettava maakuntakaavoituksessa Tavoitteena ylläpitää ja edistää maaseudun elinvoimaisuutta hanketoimintaa ympäristösopimukset, jne. 1

2 Kuva: Katriina Koski Päivitysinventoinnin kulku Maisema-alueiden päivitysinventointien ohjausja arviointityöryhmä (MAPIO) Edustukset: YM, MMM, Metsähallitus, Museovirasto, SYKE, ELY(Keski-Suomen ELY-keskus) ja maakuntien liitot (Uudenmaan liitto) 2

3 Kuva: Katriina Koski Päivitysinventoinnin kulku jatkuu ELY-keskukset ja maakuntien liitot inventoijina, rahoitus YM ja ELY (EU) Satakunta: Katson maalaismaisemaa -hanke Paikalliset ohjausryhmät Varsinais-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmä Satakunnan kulttuuriympäristötyöryhmä Inventointityöt vuosina inventoitavien alueiden kartoitus ja valinta aineiston kerääminen maastotyöt alueellisten yhteenvetojen laatiminen 3

4 Päivitysinventoinnin tulokset 183 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Uusia alueita lähes 60 (erit. Ylä-Lapissa) Varsinais-Suomi: Ströömi Perniön viljelysmaisemat Satakunta Euran-Kiukaisten viljelysmaisema Rajauksia täsmennetty ja alueita yhdistetty maisemalliset perusteet maankäytön muutokset Alkutuotannon elinkeinojen maisemia Maisemanähtävyyksiä (Yyteri) 4

5 Maisema-alueet Peltoa ha Rakennettua Metsiä Kosteikot Vesialueet Yhteensä ha

6

7 Kuva: Ympäristöministeriö

8 VARSINAIS-SUOMI 13. Saaristomeren merimaisemat 14. Ströömin meriväylä 15. Airiston merimaisema 16. Mynälahden kulttuurimaisema 17. Laitilan lakeus 18. Aurajokilaakson viljelymaisema 19. Paimionjokilaakson viljelymaisema 20. Perniön viljelymaisemat 21. Halikonjokilaakson viljelymaisema 22. Uskelanjokilaakson viljelymaisema 8

9 9

10 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet Edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia monimuotoinen kulttuurivaikutteinen luonto hoidettu viljelymaisema perinteinen rakennuskanta 10

11 Saaristomeren merimaisemat Laaja kokonaisuus Korpoström (Lom) Utö - Saaristomeren kulttuurimaisemat; edellisessä rajauksessa päällekkäisyyttä RKY-alueiden kanssa Maiseman arvo perustuu historialliseen merireittiin ja sen varren keskiaikaisperäisiin kyläsaariin, niiden kalastus ja karjatalouteen liittyviin saariin ja luotoihin sekä merenkulkuun liittyvään kulttuuriperintöön. Maisema-alueella kaunis luonto yhdistyy perinteiseen saaristolaisasutukseen ja luontaistalouden sekä merenkulun muovaamaan maisemaan ainutlaatuisella tavalla. Alueen uhkatekijöitä on elinkeinojen loppuminen saaristosta poismuuton seurauksena, jolloin ihmistoiminnan jäljet vähitellen heikkenevät. Varsinais-Suomen arvokkaat maisema-alueet / Marie Nyman 11

12 Varsinais-Suomen arvokkaat maisema-alueet / Marie Nyman 12

13 Berghamn ja Jurmo Varsinais-Suomen arvokkaat maisema-alueet / Marie Nyman 13

14 Utö Aspö Lom Varsinais-Suomen arvokkaat maisema-alueet / Marie Nyman + Utö (luotsiasema, majakka), Aspö (ainoa pysähdyspaikka tanskalaisessa 1200-luvun merikartassa Föglön ja Hitiksen välillä), Lom (luotsiasema 1895, jatkaa jo 1600-luvulla tunnetun Korppoonvirran luotsipaikan perinteitä), Fagerholmin luotsiasema, Vidskär (kummeli 1865), Lill Gråharu, Ingolskär (puukummelit), haaksirikot (mm. St. Mikael) - Tunnhamn-Äspskär, Högsåra 14

15 Varsinais-Suomen arvokkaat maisema-alueet / Marie Nyman 15

16 Varsinais-Suomen valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet Arvoluokan korotus M>V rajausmuutoksia Ströömin merimaisema Perniön viljelysmaisemat 16

17 Perniön viljelysmaisemat Lähtökohtana Salon seudun maisemaselvitys (MA-arkkitehdit 2004), jossa alue arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Rajaus seuraa pääosin selvityksessä todettuja rajauksia. Perniön viljelysmaisemat muodostavat erittäin monipuolisen kokonaisuuden, jonka rikasta kulttuuriperintöä kuvastavat useat kartanot ja kirkot sekä runsaat muinaisjäännöslöydöt ja arvokkaat perinnemaisemat. Kulttuurihistoriallisen erityispiirteensä antavat alueella ainakin 1300-luvulta asti sijanneet, Latokartanoa edeltäneet kuninkaankartanot. Vanha rakennuskanta on hyvin säilynyttä ja alue on elinvoimaista maaseutua. Alueen joki- ja koskiympäristöt ovat myös luonnoltaan arvokkaita. Maisema on kumpuilevaa ja vaihtelevaa, suhteellisen korkeat selänteet rajaavat selkeästi maisematilaa. Varsinais-Suomen arvokkaat maisema-alueet / Marie Nyman 17

18 Varsinais-Suomen arvokkaat maisema-alueet / Marie Nyman 18

19 Ströömin merimaisema Ströömin meriväylän maisemallinen arvo perustuu murroslinjan luomaan hienoon ja selkeästi rajautuvaan maisematilaan, vanhaan ja monipuoliseen kulttuurihistoriaan sekä monimuotoiseen luontoon. Kantatilat, torpat ja niihin kytkeytyvä kulttuurihistoria ovat saumattomasti yhteydessä Ströömin luomiin mahdollisuuksiin kalastuksen ja merenkäynnin parissa. Alueen arvokkaat kulttuuriympäristöt ovat alueen tunnetuimpia nähtävyyksiä, kuten Lypyrtin kylä ja luotsiasema, Vanha Postitie Vartsalassa sekä Katanpään linnake. Alueen monet lahdet ja merenrantaniityt ovat hyviä lintujen levähdys- ja ruokailupaikkoja. Ströömillä ollut suuri merkitys merenkululle ja alue on elinvoimaista saaristoa, vaikka elinkeinot ovat osin muuttuneet. 19

20 20

21 21

22 SATAKUNTA 23. Euran ja Kiukaisten kulttuurimaisemat 24. Köyliönjärven kulttuurimaisema 25. Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemat 26. Yyterin rantamaisemat 27. Ahlaisten kulttuurimaisema 28. Vihteljärven reitin ja Riihonlahden kulttuurimaisemat 22

23 23

24 Eura-Kiukaisten kulttuurimaisema Eura-Kiukaisten kulttuurimaisemalle tyypillisiä piirteitä ovat joen varren savikolle syntyneet paikoin tasankomaiset viljelyalueet ja nauhamaisesti tien varteen syntyneet asutukset. Alueen esihistoria on koko Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen rikas; merkkejä alueen ihmistoiminnasta on löytynyt kivikaudelta asti, alueen kokiessa kukoistuksensa rautakaudella. Alueella oleva rakennusperintö, kartanoista nykyaikaisiin maatiloihin hyvin hoidettuine pihapiireineen, edustaa vaurasta satakuntalaista rakennuskantaa. Kiukaisten ja Euran kirkkojen lisäksi julkista rakentamista alueella edustavat muun muassa Kiukaisten rautatieasema, Euran työväentalo Onnela sekä nuorisoseurantalo Euran pirtti. 24

25 25

26 26

27 Kuva: Katriina Koski Kuuleminen ja viranomaislausunnot Hallintolain 62 :n mukainen yleistiedoksiantona järjestettävä kuuleminen sekä sidosryhmille lausuntokierros Aineistot nähtävillä ympäristöministeriössä, ELY-keskuksissa sekä sivustolla Myös kunnissa, joiden alueella päivitysinventoinnin mukaisia valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita Kaikilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä Palaute ELY-keskuksiin, jotka kokoavat sen ja toimittavat edelleen kuulemisajan päätyttyä YM:öön Palautteen perusteella tehdään aineistoon tarvittavat muutokset 27

28 Kuva: Katriina Koski Kuuleminen ja viranomaislausunnot Viranomaislausunnot mennessä, ALS kokoaa ELYn lausunnon Aineistossa esillä: Ilmoitus yleistiedoksiannon mukaisesta kuulemisesta Taustamuistio SOVA-asiakirja Aluekuvaukset ja karttarajaukset Maanlaajuinen kartta, johon merkitty kaikki esitettävät alueet Kartta maakunnassa olevista alueista Yhteystietolista 28

29 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa Ei pääsääntöisesti suoria maanomistajiin kohdistuvia oikeusvaikutuksia Oikeusvaikutukset maankäytönsuunnittelun ja lupamenettelyiden kautta Ohjataan ja sovitetaan ympäristöllisiä näkökulmia yhteen muiden intressien kanssa 29

30 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa Kaavajärjestelmä maakunta-, yleis- ja asemakaava sisältövaatimuksissa maiseman, luonnonarvojen sekä kulttuuriympäristön arvojen huomioiminen maisemaa koskevat suunnitteluperiaatteet alueiden käyttö sopusoinnussa maiseman ominaispiirteiden kanssa kaavamerkintä hyvä suunnittelu edellyttää tarvittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit 30

31 Luonnonvarojen käyttö valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla Maa-ainesten otto Maa-aineslaki (MAL 555/1981) on maa-ainesten ottamisen sääntelyn erityislaki Maa-ainesten ottoa säädellään maa-aineslain 3 :n mukaan sekä kaava-alueilla että kaavoitettavilla alueilla Maa-aineslain keskeinen tarkoitus on ohjata maa-ainesten ottamista niin, että maiseman ja luonnonarvojen suojelu voidaan turvata Maa-ainesten ottamisen rajoitukset sisältyvät lain :iin 3 ja 6 Lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos ottaminen ei ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja jos asianmukainen ottamissuunnitelma (6 ) on esitetty 31

32 Luonnonvarojen käyttö valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla Metsätalous Maisema-arvojen huomioimista ohjaavat MRL sekä metsälaki Tapion metsänhoitosuositukset Maisematyölupamenettely Metsälakia ei sovelleta luonnonsuojelulain nojalla muodostetuilla suojelualueilla, valtion luonnonsuojelutarkoitukseen hankkimilla alueilla eikä muilla valtion omistamilla alueilla, joita hoidetaan Metsähallituksen tai valtion maata hallinnoivan viranomaisen suojelupäätöksen mukaisesti Mahdollisuus tehdä hakkuut erityishakkuina Metsäluonnon hoitohankkeiden ja rahoituksen suuntaamisalueita 32

33 Luonnonvarojen käyttö valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla Tuulivoimarakentaminen Tuulivoimaloiden rakentamisen merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat ympäristövaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan Ohjaus tapahtuu MRL:n ja sitä täydentävän asetuksen puitteissa Tuulivoimarakentamiselle soveltumattomia alueita ovat muun muassa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutukset arvioidaan kaavoituksen ja lupamenettelyjen yhteydessä Lisäksi vaikutuksiltaan merkittävien tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutukset arvioidaan YVA-lain (468/1994) mukaisessa menettelyssä 33

34 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet - vaikutukset maankäyttöön: kannustimet Maisemat identiteetin ja elinvoiman lähteenä Arvostus omia perinteitä kohtaan Maiseman arvot hyvinvoinnin lähtökohtana Maisemanhoidon mahdollisuudet Hankkeet ja rahoitus Maisemanhoitosuunnitelmat LSL Maisemanhoitoalueet mahdollisia Ympäristöneuvos Tapio Heikkilä - Ympäristöministeriö 34