TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin)

Transkriptio

1 TUULIVOIMALAT JA MAISEMA Lieto Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin) 1

2

3 Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset ovat sidoksissa: 1) Voimaloiden ja niihin liittyvien rakenteiden: ulkonäköön, kokoon ja näkyvyyteen. 2) Ympäröivän maiseman visuaaliseen luonteeseen (maisemakuvaan) ja maiseman sietokykyyn Tuulivoimaloiden merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat ympäristövaikutukset kohdistuvat maisemaan.

4 Maiseman sietokykyyn vaikuttavat - maiseman esteettinen laatu - maiseman käyttö Maisemakuvan laadulle asetetaan erityisiä odotuksia ja asenteita suhteessa maiseman käyttöön On mahdollista osoittaa tuulivoimarakentamiselle soveltuvia maisematyyppejä

5

6

7

8 KUVA: Eeva-Kaarina Yrjänheikki

9

10 VOIMALARYHMIEN GEOMETRIA Piirros: arkkitehti Hans Friis Mathiassen, Arkitekten 11/1998

11 Tuulivoimaloiden sijoittaminen maisemakuvaltaan herkälle alueelle saattaa - rikkoa maisemakuvan yhtenäisyyden tai mittakaavan - korostaa tuulivoimalan / voimalaryhmän näkyvyyttä.

12

13 Visuaalisen vaikutuksen vyöhykkeet suhteessa tuulivoimalan korkeuteen vyöhykkeen säde VYÖHYKKEEN NIMI VAIKUTUSTEN LUONNE n.3 x tuulivoimalan korkeus Lähivyöhyke Lähialue n m voimala hallitsee aluetta visuaalisesti täysin alueella täytyy nostaa katseensa nähdäkseen voimalan kokonaisuudessaan n x tuulivoimalan korkeus Dominanssivyöhyke Välialue n. 1-2 km voimala hallitsee maisemakuvaa voimala ei täytä koko näkökenttää suuri lukumäärä tekee niistä hyvin näkyviä 12 x niin pitkälle kuin tuulivoimala näkyy Vaikutusvyöhyke / näkyvyysvyöhyke Kaukoalue n. 1,5-20 km voimala asettuu yleensä osaksi maisemakuvaa voimalan kokoa on vaikea arvioida kaukaa havainnoituna voimalat näyttävät olevan kaukana, ja katoavat osittain horisonttiin lähde: Utbyggning av mobiltelenett og forholdet til miljö, Samredseldepartementet, Norge 1999

14 Tuulivoimaloiden sijoittamisen suunnittelussa tavoitteena tulisi olla se, että voimalat: - asettuvat osaksi maisemakuvaa tai -jäävät maisemakuvassa taustalle

15 - Maisemallisesti, kulttuurihistorialtaan tai luonnoltaan arvokkaat alueet ja kohteet eivät ympäristöarvojensa vuoksi lähtökohtaisesti sovellu tuulivoimaloiden rakennuspaikoiksi - Alueiden maankäytön suunnittelussa ja niille rakennettaessa tulee ottaa huomioon alueen maisemalliset erityisarvot.

16 Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Naapurinvaara, Kainuu) Kuva: Tapio Heikkilä

17 Perinnemaisema (Kirkkotuvat, Utsjoki) KUVA: Silja Suominen

18 Merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö (Hangon Kylpyläpuisto) KUVA: Silja Suominen

19 VIRANOMAISTEN OSOITTAMIA JA RAJAAMIA ARVOALUEITA 1. Unescon maailmanperintökohteet 2. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 3. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 4. Luonnonsuojelulain mukaiset maisema-alueet 5. Kansalliset Kaupunkipuistot 6. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 7. Maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt ja kohteet 8. Muinaismuistoalueet 9. Kansallismaisemat 10. Perinnemaisemat 11. Museotiet 12. Luonnonsuojelualueet 13. Natura 2000 alueet 14. Luonnonsuojeluohjelmien kohteet 15. Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet 16. Luonnonsuojelulaissa suojellut luontotyypit 17. Erämaa-alueet, Erämaalaki (62/1991)

20 MAISEMASELVITYSTEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ

21 Maisemaselvitys on yleensä kaksivaiheinen 1) Maisema-analyysin avulla selvitetään olemassa olevan maiseman luonnetta ja tilaa. Maisemavaikutusten selvittämisen lähtökohdaksi tulee pystyä tunnistamaan ja rajaamaan suunnittelualueen maisemalle merkityksellisiä ja luonteenomaisia sekä arvokkaita piirteitä Kuva: Visualiseringer og VVM - behov, metoder, teknikker, eksempler. Skov-og Naturstyrelsen, Miljö- og Energiministeriet, 2000

22 Tuulivoimarakentamisen yhteydessä maisemaselvitysten tehtävänä on (1-3): 1) Löytää ne maisemallisesti ja maisemakuvallisesti herkimmät alueet, jotka eivät kestä tuulivoimaloiden rakentamista. Maisemaselvityksen perusteella voidaan osoittaa rakentamiselle soveltumattomat ja mahdollisesti suojaetäisyyden vaativat maiseman alueet. Sulkemalla pois soveltumattomat alueet saadaan esille rakentamiselle tietyin ehdoin tai parhaiten soveltuvat alueet.

23 2) Tarkastella niitä maiseman ominaisuuksia, jotka voivat antaa suuntaviivoja tuulivoimaloiden suunnittelun ja maisemaan sijoittamisen lähtökohdaksi. 3) Visualisointiselvityksen avulla määrittää ja kuvittaa tuulivoimaloiden vaikutuksia suhteessa maisemaselvityksessä määritettyihin maiseman ominaispiirteisiin ja arvoihin.

24 Maisemaselvitykset kuuluvat olennaisena osana tuulivoimarakentamisen suunnitteluun, ja selvitykset tulee suorittaa samanaikaisesti muun suunnittelun yhteydessä. - Maisemaselvityksen sisältö painottuu tavoitteista ja suunnittelutasosta riippuen eri tavoin - Laajemmat ja perusteellisemmat selvitykset ovat välttämättömiä rajattaessa tuulivoimalle soveltuvia rakentamisalueita, esimerkiksi maakunta- ja yleiskaavoituksessa. -Hanke- ja asemakaavatason selvitykset rajautuvat yleensä paikallisemmalle tasolle.

25 Maisemaselvityksen toisessa vaiheessa merkitään karttapohjalle:

26 3) Maisematilan/-kuvan analyysissä tarkastellaan - Merkittäviä näkymiä - Maisematiloja ja tilan rajautumista - Maamerkkien ominaisuuksia ja merkitystä

27 piirroksien tai diagrammien avulla voidaan havainnollistaa katvevaikutusta Kuvalähde: Helsingin tuulipuisto maisemallinen ja kaupunkikuvallinen selvitys, KSV 2001:16

28 Visualisointikuvien yhteyteen tulkintaa helpottavat perustiedot: - kuvauspaikka ja tekniikka - indeksikartta joka osoittaa kuvakulman suhteessa tuulivoimaloihin.

29 Visualisointikuvien tulisi näyttää rakentamisen vaikutukset maisemaan mahdollisimman realistisesti, mieluummin liioitellen kuin kaunistellen.

30

31

32