1. Väestö. 1.1Johdanto
|
|
- Johanna Honkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1. Väestö 1.1Johdanto Väestö Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön määrän vuoden viimeisenä päivänä. Väestömäärän muutos vuosien , ja välillä on laskettu väestömäärä indikaattorin luvuista. 0-6 vuotiaat, 7-15 vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä. Indikaattori ilmaisee eri ikäryhmien osuuden prosentteina koko väestöstä vuoden viimeisenä päivänä (Sotkanet 2010). 0-6 vuotiaat, 7-15 vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä, väestöennuste Indikaattori ilmaisee ennusteen eri ikäryhmien väestöosuudesta vuoden 2020 viimeisenä päivänä. Ennusteen lähtöväkilukuna ovat olleet vuoden 2008 lopun väkiluvut 1-vuotisikäryhmittäin sukupuolen mukaan. Tilastoa tuottaa Tilastokeskus. (Sotkanet 2010.) Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta. Indikaattori ilmaisee muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuuden tuhatta asukasta kohti. Tilasto sisältää myös tapaukset, joissa kieli on tuntematon. Väestöllä tarkoitetaan tässä kunnassa vakinaisesti asuvaa väestöä. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. (Sotkanet 2010.) Lapsiperheet, % perheistä. Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. (Sotkanet.) Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä. Indikaattori ilmaisee yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden kaikista lapsiperheistä (Sotkanet). Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista. Indikaattori ilmaisee yhden hengen asuntokuntien osuuden kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa asuvia, asunnottomia, ulkomailla tai tietymättömissä olevia ei lasketa asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. (Sotkanet 2010.)
2 1.2Loimaan seutukunta TAULUKKO 1. Väestö ja muutos vuosina , ja Muutos (hlö) v v v Aura Koski Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Loimaan seutukunta Varsinais- Suomi Koko maa TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta Aura 4 6,3 13,9 14,3 13 Koski 3,7 2,4 10,5 13,8 15,9 Loimaa 6,3 5,6 9,4 11,8 14,4 Marttila 1,4 1,4 7,4 8,9 8,4 Oripää 0,7 8,9 19,8 20,1 27,8 Pöytyä 4,2 3,4 8,1 9,9 11,9 Tarvasjoki 0 4,7 7,2 7,7 8,6 Loimaan seutukunta 4,7 4,8 9,8 11,7 13,7 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19, ,1 39
3 KUVIO vuotiaat, 7-15 vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä
4 KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä
5 KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Loimaan seutukunnassa väestön määrä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä ainoastaan Oripäässä, Pöytyällä ja Tarvasjoella. Kaikissa Loimaan seutukunnan kunnissa väestön määrä on jonkin verran vaihdellut vuosittain. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut kaikissa Loimaan seutukunnan kunnissa, mutta tasaisemmin ja voimakkaimmin Koskella, Loimaalla, Oripäässä ja Pöytyällä. Syynä tähän on elinkeinorakenne, joka houkuttelee työperäistä maahanmuuttoa esimerkiksi maatiloille ja puutarhoille. Vakka-Suomen seutukunnassa tilanne on samankaltainen elinkeinorakenteen ja näin ollen työperäisen maahanmuuton osalta. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Loimaan seutukunnassa. Loimaan seutukunnassa iäkkäin väestö on Koskella, missä useampi kuin joka neljäs kuntalainen on 65 vuotta täyttänyt. Varsinais-Suomessa muut yhtä ikääntyneet kunnat olivat Kemiönsaari, Kustavi, Somero ja Taivassalo. Oripäässä, Pöytyällä ja Tarvasjoella väestö ei ole ikääntynyt täysin samassa tahdissa muiden kuntien kanssa, sillä 0-15-vuotiaiden osuus ei ole
6 laskenut yhtä selvästi kuin muissa Loimaan seudun kunnissa. Tämä näkyy myös väestömäärässä, joka on noussut viimeisten vuosien aikana ko. kunnissa, vaikka väestö on samaan aikaan myös ikääntynyt. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt tasaisesti hieman koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Loimaan seutukunnassa 2000-luvun loppupuolella. Koskella, Marttilassa, Pöytyällä ja Tarvasjoella lapsiperheiden määrä on vuosien 2008 ja 2009 välillä hieman noussut. Aurassa ja Tarvasjoella lapsiperheitä oli enemmän kuin koko maassa keskimäärin vuonna Verrattuna vuoteen 1995 kaikissa Loimaan seutukunnan kunnissa oli vuonna 2009 vähemmän lapsiperheitä. Yksinhuoltajaperheiden määrä on noussut selvästi Koskella ja Pöytyällä. Koskella yksinhuoltajaperheiden osuus oli lisäksi jonkin verran suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). Sama on huomattu Turun kaupunkiseudun 1 tulevaisuuden laskelmissa vuodelle Laskelmien mukaan vuonna 2035 rakennemallialueella asutaan yksin, kaksin tai suurperheessä, mutta ei tämänhetkisen mittapuun mukaisessa pienessä perheessä. Yksinasumisen yleistyminen on ja tulee olemaan voimakas ilmiö myös Turun ulkopuolisissa kunnissa, jotka tähän asti on tunnettu lapsiperhekuntina. Lisäksi kaksistaan asuvien pariskuntien määrä tulee lisääntymään merkittävästi. (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010.) Varsinais-Suomessa ja Loimaan seutukunnassa yhden hengen asuntokunnat ovat lisääntyneet tarkastelujakson aikana. Koskella ja Loimaalla oli jopa hieman enemmän yksinasuvia kuin keskimäärin koko maassa vuonna Koskella yksin asumista selittää kunnan runsas ikääntynyt väestö. Loimaalla yksinasuvat ovat pääasiassa opiskelijoita tai nuoria aikuisia. 1 Rakennemallialueeseen kuuluu yhteensä 14 kuntaa Varsinais-Suomesta: Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010).
7 1.3Salon seutukunta TAULUKKO 1. Väestö ja muutos vuosina , ja Muutos (hlö) v v v Salo Somero Salon seutukunta Varsinais- Suomi Koko maa TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta Salo 10,8 20,5 39,4 43,9 46 Somero 5,6 6, ,9 15,8 Salon seutukunta 9,9 18,4 35,5 39,5 41,6 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19, ,1 39
8 KUVIO vuotiaat, 7-15 vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä
9 KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä
10 KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Salon seutukunnassa väestön määrä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä Salossa ja laski Somerolla. Someron väkiluku on ollut laskeva koko tarkasteluajanjakson ajan. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on selvästi suurempi Salossa kuin Somerolla. Molemmissa kunnissa vieraskielisten määrä on kasvanut selvästi vuodesta 1995 lähtien. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Salon seutukunnassa. Somero kuuluu Varsinais-Suomen ikääntyneimpiin kuntiin, sillä noin joka neljäs asukas on täyttänyt 65 vuotta. Muita Varsinais-Suomen ikääntyneitä kuntia ovat Kemiönsaari, Koski, Kustavi ja Taivassalo. Someron kaupungin ikärakenne on haastava, sillä vuotiaiden lasten määrä on myös vähentynyt ja työikäisten osuus oli vuonna 2009 koko maakunnan pienin. Somerolla alle puolet kuntalaisista oli työiässä olevia vuotiaita, kun muualla maakunnassa osuudet ovat olleet kaikkialla yli 50 prosenttia.
11 Lapsiperheiden määrä on vähentynyt tasaisesti hieman koko maassa ja Varsinais-Suomessa. Salossa lapsiperheiden määrä on kasvanut, kun taas Somerolla lapsiperheitä oli vähemmän kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin vuonna Verrattuna vuoteen 1995 sekä Salossa että Somerolla on tällä hetkellä vähemmän lapsiperheitä. Sen sijaan yksinhuoltajaperheiden määrä on noussut molemmissa kunnissa, mutta yksinhuoltajaperheitä oli vuonna 2009 edelleen vähemmän kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). Myös Varsinais-Suomessa yhden hengen asuntokunnat ovat lisääntyneet. Salossa yhden hengen asuntokuntien määrä nousi hieman vuosien 2007 ja 2008 välillä. Somerolla yhden hengen asuntokuntien määrä on noussut koko tarkasteluajanjaksolla, mutta vuosien 2007 ja 2008 välillä määrä vähentyi hieman. Salon seutukunnassa kokonaisuutena tarkasteltuna yhden hengen asuntokuntien määrä on tasaisesti noussut vuodesta 1995 lähtien.
12 1.4Turun seutukunta itäiset kunnat TAULUKKO 1. Väestö ja muutos vuosina , ja Muutos (hlö) v v v Kaarina Lieto Paimio Sauvo Turku Turun seutukunta Varsinais- Suomi Koko maa TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta Kaarina 7,3 13, ,3 26 Lieto 5,6 7,8 15,3 16,5 17,4 Paimio 5,4 6,5 9,2 9,3 9,2 Sauvo 6,3 8,4 16,6 18,5 18,8 Turku 23,3 41,1 63,7 67,2 70,9 Turun seutukunta 16,3 28,9 44,4 46,9 49,5 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19, ,1 39
13 KUVIO vuotiaat, 7-15 vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä
14 KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä
15 KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Turun seutukunnan kaikissa itäisissä kunnissa väkimäärä on kasvanut koko tarkasteluajanjakson ajan. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut selvästi Kaarinassa, Liedossa, Sauvossa ja erityisesti Turussa. Sen sijaan Paimiossa vieraskielisten määrä on kasvanut selvästi hitaammin kuin muissa Turun seudun itäisissä kunnissa vuosina Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Turun seutukunnan itäisissä kunnissa. Turun seutukunnan itäisissä kunnissa iäkkäin väestö oli Turussa ja Sauvossa, missä molemmissa noin 18 prosenttia kuntalaisista oli 65 vuotta täyttäneitä vuonna Väestö on ikääntynyt myös Kaarinassa ja Liedossa, mutta samaan aikaan 0-15 vuotiaiden lasten määrä on lisääntynyt. Yleisesti ottaen Turun lähikunnat ovat lapsiperheiden kuntia ja näissä kunnissa lasten osuudet ovat suuria. Turussa taas suuri opiskelijaväestö nosti vuotiaiden turkulaisten määrän liki 14 prosenttiin, mikä oli korkein osuus ko. ikäluokassa koko maakunnassa vuonna 2009.
16 Lapsiperheiden määrä on vähentynyt hieman koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Turun seutukunnassa vuosien 1995 ja 2009 välillä. Kaarinassa, Liedossa ja Paimiossa lapsiperheiden määrä oli vuosien 2008 ja 2009 välillä kuitenkin hieman noussut. Samaan aikaan yksinhuoltajaperheiden määrä on noussut tasaisesti Liedossa. Muualla Turun seudun itäisissä kunnissa yksinhuoltajaperheiden määrä on hieman laskenut tai pysynyt suhteellisen tasaisena. Kaikkein suurin yksinhuoltajaperheiden määrä oli Turussa vuonna Turussa yksinhuoltajaperheitä oli 27,5 prosenttia kaikista lapsiperheistä, mikä oli selvästi enemmän kuin Turun seutukunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). Sama on huomattu Turun kaupunkiseudun 2 tulevaisuuden laskelmissa vuodelle Laskelmien mukaan vuonna 2035 rakennemallialueella asutaan yksin, kaksin tai suurperheessä, mutta ei tämänhetkisen mittapuun mukaisessa pienessä perheessä. Yksinasumisen yleistyminen on ja tulee olemaan voimakas ilmiö myös Turun ulkopuolisissa kunnissa, jotka tähän asti on tunnettu lapsiperhekuntina. Lisäksi kaksistaan asuvien pariskuntien määrä tulee lisääntymään merkittävästi. (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010.) Turun seutukunnan itäisissä kunnissa yksin asuminen on lisääntynyt Kaarinassa, Liedossa sekä Turussa koko tarkasteluajanjakson aikana ja laskenut hieman Paimiossa ja Sauvossa vuosien 2007 ja 2008 välillä. 2 Rakennemallialueeseen kuuluu yhteensä 14 kuntaa Varsinais-Suomesta: Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010).
17 1.5Turun seutukunta läntiset kunnat TAULUKKO 1. Väestö ja muutos vuosina , ja Muutos (hlö) v v v Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Rusko Turku Turun seutukunta Varsinais- Suomi Koko maa TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta Masku 1,4 3 6,9 7,7 8,5 Mynämäki 2,5 3,7 7,1 7,5 8,2 Naantali 4,8 6,4 10,4 12,2 11,4 Nousiainen 2,7 2,4 7,6 8,5 8,9 Raisio 10,5 24,7 35,8 39,1 43 Rusko 3,7 5,2 6,5 8 7,4 Turku 23,3 41,1 63,7 67,2 70,9 Turun seutukunta 16,3 28,9 44,4 46,9 49,5 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19, ,1 39
18 KUVIO vuotiaat, 7-15 vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä
19 KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä
20 KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Turun seutukunnan kaikissa läntisissä kunnissa väkimäärä on kasvanut koko tarkasteluajanjakson ajan. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut kaikissa Turun seudun läntisissä kunnissa vuodesta 1995 lähtien, mutta selvimmin Naantalissa, Raisiossa ja Turussa. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Turun seutukunnan läntisissä kunnissa. Turun seutukunnan läntisissä kunnissa iäkkäin väestö oli Mynämäellä ja Turussa vuonna Mynämäellä noin 19 prosenttia kuntalaisista oli 65 vuotta täyttäneitä ja Turussa noin 18 prosenttia. Maskussa 0-6-vuotiaiden kuntalaisten osuus, noin 10 prosenttia, oli maakunnan suurin. Myös työikäisten osuus oli maakunnan suurin Maskussa, sillä yli puolet kuntalaisista olivat vuotiaita. Rusko taas näyttäytyy 7-15-vuotiaiden kuntana, sillä vuodesta 1995 lähtien ko. ikäluokan osuus on vaihdellut 14,3 ja 16,1 prosentin välillä. Vuonna 2009 Ruskolla oli eniten 7-15-vuotiasta väestöä koko maakunnassa. Yleisesti ottaen Turun lähikunnat ovat lapsiperheiden kuntia ja näissä kunnissa lasten osuudet ovat suuria. Turussa taas suuri
21 opiskelijaväestö nosti vuotiaiden turkulaisten määrän liki 14 prosenttiin vuonna 2009, mikä on korkein osuus ko. ikäluokassa koko maakunnassa. Huolimatta läntisten kuntien suuresta lapsiväestöstä lapsiperheiden määrä on vähentynyt vuodesta 1995 lähtien koko Turun seutukunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Lapsiperheiden määrä on laskenut kuitenkin lievimmin Maskussa, missä lapsiperheiden osuus perheistä oli noin 49 prosenttia vuonna Maskun lapsiperheväestö oli Varsinais-Suomen suurin vuonna Vuonna 2009 yksinhuoltajaperheitä oli eniten Turussa 27,5 prosenttia, Naantalissa noin 20 prosenttia ja Raisiossa noin 19 prosenttia. Nousiaisissa yksinhuoltajaperheitä oli 9,5 prosenttia vuonna 2009, mikä oli pienin yksinhuoltajaväestö koko Varsinais-Suomessa. Yksinhuoltajaperheiden määrä näyttää vaihtelevan vuosittain aaltomaisesti ja vuosien 2008 ja 2009 välillä monessa Turun seudun läntisessä kunnassa näiden perheiden määrä kasvoi. Turussa yksinhuoltajaperheitä on selvästi enemmän kuin Turun seutukunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). Sama on huomattu Turun kaupunkiseudun 3 tulevaisuuden laskelmissa vuodelle Laskelmien mukaan vuonna 2035 rakennemallialueella asutaan yksin, kaksin tai suurperheessä, mutta ei tämänhetkisen mittapuun mukaisessa pienessä perheessä. Yksinasumisen yleistyminen on ja tulee olemaan voimakas ilmiö myös Turun ulkopuolisissa kunnissa, jotka tähän asti on tunnettu lapsiperhekuntina. Lisäksi kaksistaan asuvien pariskuntien määrä tulee lisääntymään merkittävästi. (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010.) Turun seutukunnan läntisissä kunnissa yksin asuminen on lisääntynyt Mynämäellä, Raisiossa ja Turussa ja laskenut hieman Maskussa ja Nousiaisissa. Tilannetta selittää kyseisten kuntien asuntokanta. 3 Rakennemallialueeseen kuuluu yhteensä 14 kuntaa Varsinais-Suomesta: Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010).
22 1.6Vakka-Suomen seutukunta TAULUKKO 1. Väestö ja muutos vuosina , ja Muutos (hlö) v v v Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka- Suomen seutukunta Varsinais- Suomi Koko maa TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta Kustavi 6,6 9,9 15,5 17,6 18,2 Laitila 2,1 4,2 12,6 13,8 15,2 Pyhäranta 0,4 1,7 4,5 4,9 6,3 Taivassalo 4,7 4,4 15,6 15,2 17,1 Uusikaupunki 3 3,7 6,3 7,1 7,3 Vehmaa 1,5 1,6 6,5 7,4 7,9 Vakka-Suomen seutukunta 2,7 3,8 8,7 9,5 10,2 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19, ,1 39
23 KUVIO vuotiaat, 7-15 vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä
24 KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä
25 Lähde: Sotkanet KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna Varsinais-Suomen väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Vakka-Suomen seutukunnan kaikissa kunnissa väkimäärä on laskenut koko tarkasteluajanjakson ajan. Vakka-Suomi seutukuntana on ainut seutu Varsinais-Suomessa, missä jokaisessa kunnassa väkiluku on laskenut. On kuitenkin hyvä muistaa, että vuosittaista satunnaisvaihtelua on luvuissa mukana. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut kaikissa Vakka- Suomen kunnissa vuodesta 1995 lähtien, mutta selvimmin Kustavissa, Laitilassa, Taivassalossa ja jonkin verran myös Vehmaalla. Vakka-Suomessa maatalous työllistää ulkomaalaisia työntekijöitä, joista osa myös lopulta asettuu Suomeen pidemmäksikin aikaa. Loimaan seutukunnassa elinkeinorakenne on samankaltainen, mikä on lisännyt työperäistä maahanmuuttoa alueelle. Pyhärannassa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli vuonna 2009 noin 6 tuhatta asukasta kohden, mikä oli pienin vieraskielinen väestö koko Varsinais-Suomessa. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Vakka-Suomen seutukunnan kunnissa. Vakka-Suomen seutukunnassa iäkkäin väestö vuonna 2009
26 oli Kustavissa ja Taivassalossa, missä molemmissa useampi kuin joka neljäs asukas on 65 vuotta täyttäneitä. Muista ikääntyneitä kuntia Varsinais-Suomessa olivat Kemiönsaari, Koski ja Somero. Kun tarkastellaan nuorimpia ikäluokkia vuonna 2009, Kustavissa oli koko Varsinais-Suomen pienin 0-6-vuotiaiden ja vuotiaiden väestö ja Taivassalossa 7-15-vuotiaiden väestö. Työikäisiä, vuotiaita, oli Vakka-Suomessa keskimäärin saman verran kuin koko maakunnassa. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt vuodesta 1995 lähtien koko Vakka-Suomen seutukunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Vuonna 2009 lapsiperheitä oli Vakka-Suomen kunnista eniten Laitilassa eli noin 40 prosenttia perheistä, mikä on saman verran kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin. Vertailuluvuksi Maskussa oli Varsinais-Suomen suurin lapsiperheväestö vuonna 2009 eli noin 49 prosenttia perheistä oli lapsiperheitä. Yksinhuoltajaperheiden määrä on vaihdellut vuosittain jonkin verran koko tarkasteluajanjakson ajan Vakka-Suomessa. Vuosittaista vaihtelua on paljon muissa kunnissa paitsi Vehmaalla, missä yksinhuoltajaperheiden määrä on tasaisesti noussut. Viimeisten tarkasteluvuosien välillä yksinhuoltajaperheiden määrä on noussut selvästi Taivassalossa, mutta suurin yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista perheistä oli kuitenkin Kustavissa vuonna 2009, missä noin 21 prosenttia perheistä oli yksinhuoltajaperheitä. Koko maakunnassa suurin yksinhuoltajaväestö oli Turussa, missä yksinhuoltajaperheitä on selvästi enemmän kuin koko Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). Myös Varsinais-Suomessa yhden hengen asuntokunnat ovat lisääntyneet. Vakka-Suomen seutukunnan kunnissa yksin asuminen on lisääntynyt vuosien 2007 ja 2008 välillä hieman Kustavissa, Laitilassa, Taivassalossa ja Uudessakaupungissa ja laskenut Pyhärannassa ja Vehmaalla. Vakka-Suomessa yksin asumisen lisääntyminen johtuu osittain väestön ikääntymisestä ja leskeytymisestä.
27 1.7Åboland Turunmaan seutukunta TAULUKKO 1. Väestö ja muutos vuosina , ja Muutos (hlö) v v v Kemiönsaari Länsi- Turunmaa Åboland- Turunmaan seutukunta Varsinais- Suomi Koko maa TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta Kemiönsaari 4,9 5,6 9,5 11,5 13,8 Länsi-Turunmaa 8,3 7,7 10,5 12,5 14,5 Åboland-Turunmaan seutukunta 7,1 7 10,2 12,2 14,3 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19, ,1 39
28 KUVIO vuotiaat, 7-15 vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä
29 KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä
30 KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna Varsinais-Suomen väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Turunmaan seutukunnassa Kemiönsaaren väkiluku on ollut laskeva koko tarkasteluajanjakson ajan, vuodesta 1995 lähtien. Länsi-Turunmaalla väkiluku on kasvanut luvulla, mutta yleisesti muutosta on vaikea kuvailla tarkemmin kuntaliitosten vuoksi. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut enemmän Kemiönsaarella kuin Länsi-Turunmaalla. Molemmissa kunnissa vieraskielisten määrä on kuitenkin selvästi kasvanut vuodesta 1995 lähtien. Koko Varsinais-Suomesta Turussa oli suurin vieraskielinen väestö vuonna 2009, sillä vieraskielisiä oli noin 71 tuhatta asukasta kohden. Vähiten vieraskielisiä oli Pyhärannassa, missä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli noin 6 tuhatta asukasta kohden. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Turunmaan seutukunnassa. Kemiönsaarella on iäkkäämpi väestö kuin Länsi-Turunmaalla ja molempien kuntien väestö on iäkkäämpää kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Kemiönsaarella useampi kuin joka neljäs asukas on täyttänyt 65 vuotta ja näin ollen Kemiönsaari kuuluu Varsinais-Suomen ikääntyneimpiin kuntiin yhdessä Kosken, Kustavin, Someron ja Taivassalon kanssa.
31 Lapsiperheiden määrä on vähentynyt vuodesta 1995 lähtien Turunmaan seutukunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Vuonna 2009 lapsiperheitä oli Länsi-Turunmaalla hieman enemmän kuin Kemiönsaarella. Kaikista perheistä lapsiperheitä oli noin 39 prosenttia Länsi- Turunmaalla ja noin 35 prosenttia Kemiönsaarella. Molemmissa kunnissa lapsiperheitä oli kuitenkin vähemmän kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Maskussa oli Varsinais-Suomen suurin lapsiperheväestö vuonna 2009 eli noin 49 prosenttia perheistä oli lapsiperheitä. Yksinhuoltajaperheiden määrä on vaihdellut vuosittain jonkin verran koko tarkasteluajanjakson ajan Turunmaalla. Vuosien 2008 ja 2009 välillä yksinhuoltajaperheiden määrä nousi Länsi- Turunmaalla ja laski Kemiönsaarella. Koko maakunnassa suurin yksinhuoltajaväestö oli Turussa, missä yksinhuoltajaperheitä on selvästi enemmän kuin koko Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). ). Sama on huomattu Turun kaupunkiseudun 4 tulevaisuuden laskelmissa vuodelle Laskelmien mukaan vuonna 2035 rakennemallialueella asutaan yksin, kaksin tai suurperheessä, mutta ei tämänhetkisen mittapuun mukaisessa pienessä perheessä. Yksinasumisen yleistyminen on ja tulee olemaan voimakas ilmiö myös Turun ulkopuolisissa kunnissa, jotka tähän asti on tunnettu lapsiperhekuntina. Lisäksi kaksistaan asuvien pariskuntien määrä tulee lisääntymään merkittävästi. (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010.) Turunmaalla Kemiönsaaren kunnassa yksin asuminen on lisääntynyt tasaisesti 2000-luvulla, mikä saattaa johtua väestön ikääntymisestä ja leskeytymisestä. Samankaltainen ilmiö on myös Vakka- Suomessa, missä väestö on suhteellisen iäkästä muuhun maakuntaan verrattuna. Yhden hengen asuntokuntien määrä on lisääntynyt myös Länsi-Turunmaalla, mutta selvästi hitaammin kuin naapurikunnassa. 4 Rakennemallialueeseen kuuluu yhteensä 14 kuntaa Varsinais-Suomesta: Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010).
32 1.8Pohdinta Varsinais-Suomesta Väestötietojen tarkastelun pohjalta on nostettavissa muutamia huomioita Varsinais-Suomen tämänhetkisestä tilanteesta ja kehityksestä. Väestömäärän kehitys on ollut positiivista kaikissa Turun seutukunnan kunnissa ja Salossa. Muilla seuduilla ja kunnissa väestömäärä on vähentynyt viimeisinä tilastointivuosina tai koko tarkasteluajanjakson ajan. Varsinais-Suomen ikääntyneimpiä kuntia tällä hetkellä ovat Kemiönsaari, Koski, Kustavi, Somero ja Taivassalo. Nuorimpia kuntia ovat Kaarina, Lieto, Masku, Nousiainen, Rusko ja Tarvasjoki, joissa kaikissa yli 20 prosenttia väestöstä on 0-15 vuotiaita. Muista väestötilastoista merkittävin on yksinhuoltajaperheiden määrä erityisesti pienituloisuuden näkökulmasta. Yksinhuoltajaperheet ovat monien tutkimusten mukaan suurimmassa köyhyysriskissä eri väestöryhmien tarkastelussa (mm. Forssén & Ritakallio 2009; Salmi, Sauli & Lammi-Taskula 2009). Kaikkein eniten yksinhuoltajaperheitä oli Turussa vuonna Myös Koskella, Kustavissa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa oli yli 20 prosenttia lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä. Lähteet Forssén, K. Ritakallio, V-M Yksinhuoltajaäitien moniulotteinen köyhyys Euroopassa. Teoksessa: Forssén, K. Haataja, A. Hakovirta, M. (toim.) Yksinhuoltajuus Suomessa. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50/2009, Helsinki. Katsaus Suomen väestöön Väestörakenne Tilastokeskus. Maakuntien väestökehitys ajautumassa eri suuntiin. Väestörakenne Tilastokeskus. Muutoksen suunnat ajankohtaiskatsaus 1/2011. Turun kaupungin keskushallinto/strategia ja viestintä. < Pienasuntokuntien määrä kasvoi edelleen Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus. Salmi, M. Sauli, H. Lammi-Taskula, J Lapsiperheiden toimeentulo. Teoksessa: Lammi- Taskula, J. Karvonen, S. Ahlström, S. (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla Varsinais-Suomen liitto, Turku.
TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta
VÄESTÖ LOIMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010
Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2011 VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010 Hanna
TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta
VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN
KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN Tuoreimman tulevaisuuden väestökehitystä arvioivan Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan nykyisten väestöltään kasvavien kuntien väestönkasvu
6. Päihteet. 6.1Johdanto
6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää
Turun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-toukokuussa 130 hengellä Elävänä syntyneet 638 Kuolleet 740 Luonnollinen
Turun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Elokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-elokuussa 1 343 hengellä Elävänä syntyneet 1 060 Kuolleet 1 198 Luonnollinen
Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi
TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan
Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen
Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli
Turun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Maaliskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Vuoden 2018 väestönkasvu oli Turussa 1 662 Väestö 31.12. Väkiluvun Muutos, % 0-14-vuot. 15-64-vuot. 65+ vuot.
Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste
Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme
TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa
Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä
Turun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Lokakuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-lokakuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 446 Kuolleet 1 554 Syntyneiden enemmyys
Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja
Turun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Joulukuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi 1 995 hengellä vuonna 2018 Elävänä syntyneet 1 710 Kuolleet 1 881 Syntyneiden
Turun väestökatsaus maaliskuu 2017
Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.
Turun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-marraskuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 570 Kuolleet 1 714 Syntyneiden
Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun
Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU KIIHTYI TOUKOKUUSSA Varsinais-Suomen työttömyyden kasvu nousi toukokuussa selvästi viime kuukausia korkeammalle tasolle. Työttömyyden kasvun pieneneminen onkin ollut varsin hidasta.
TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen
VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden
Turun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 1 830 hengellä Elävänä syntyneet 1 302 Kuolleet 1 406 Syntyneiden enemmyys
TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA
VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan
Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus kesäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2017 Turun ennakkoväkiluku
Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173
Turun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Helmikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-helmikuussa 67 hengellä Elävänä syntyneet 250 Kuolleet 292 Syntyneiden
Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2017, kesäkuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 4.08.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2017, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.06.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 31.01.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008
KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2009-2013 Varsinais-Suomen kuntayhtymille, poliittisille piirijärjestöille, tiedotusvälineille Varsinais-Suomen
Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne
50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:
20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl
20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl
Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,
Väestönmuutos Pohjolassa
Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi
Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi
LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (
VARSINAIS-SUOMESSA 2012
VARSINAIS-SUOMESSA 2012 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2013-2017 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland Varsinais-Suomen
KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä
KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU JATKUNUT NOPEANA Toukokuussa alkanut työttömyyden kasvun kiihtyminen on jatkunut alkusyksyn aikana. Vuonna 2013 alkaneesta työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Varsinais-Suomen
Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet
VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN
Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)
Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo
Varsinais-Suomen ruokaketju
Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa
Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT
VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi
Jätevedenkäsittelyn vyöhykkeet vyöhykkeissä LIITE 3 (1/7) Vyöhykkeet A Viemäröity alue B Viemäröitävä alue E Peruskäsittelyn alue F Maahan imeytykseen soveltumaton alue G1 Vesistön rantavyöhyke 100 m G2
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot
TURUN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011 2012
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto
Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo
Perhekeskusfoorumi 20.9.2017 Hankepäällikkö Pia Suvivuo Hankkeen kehittämiskokonaisuus Lapsiystävällinen maakunta - toimintakulttuurin muutos Matalan kynnyksen palvelut, peruspalvelut Sähköiset palvelut
Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty
Väestö Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 6.2.2018 Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: - Pääkaupunkiseutu:,
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2017 2018 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 26.5.2017 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4
TALOUSTUTKIMUS OY:N TUTKIMUS VARSINAISSUOMALAISTEN MIELIKUVISTA SAARISTOMERESTÄ
TALOUSTUTKIMUS OY:N TUTKIMUS VARSINAISSUOMALAISTEN MIELIKUVISTA SAARISTOMERESTÄ Saaristomeren sijain; ;edetään kyllä, mu>a varsinaissuomalaisista vain % tuntee meren hyvin SUKUPUOLI Kuinka hyvin tunnet
Ajankohtaista sote-uudistuksesta
Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen
Analyysi Turun kaupungin brändistä 2018
Analyysi Turun kaupungin brändistä 2018 Tutkimuksesta Kyselytutkimus Turun kaupungin brändistä, markkinoinnista ja viestinnästä. Tutkimusajankohta: 15.11-14.12.2018 Haastattelut tehtiin SSI:n Internetpanelin
Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa
Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.
Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 11/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 11/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.12.2014 klo 9.00 Uusien työpaikkojen määrä kasvussa ja työttömien Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Uusien työpaikkojen määrä kasvussa ja työttömien Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko
Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko Kalle Myllymäki 21.3.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Turvapaikanhakijoiden
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Työttömyys yhä kasvussa elokuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
Pohjois-Savon väestöennuste
Pohjois-Savon väestöennuste 260000 MDI:n ennuste MDI:n ennusteen mukaan Pohjois-Savon maakunnan asukasluku vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -17 159 asukkaalla -7 prosentilla 250000 240000 MDI:n ennusteen
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
Päätös 1 (5)
Valvira Sosiaali-ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto Päätös 1 (5) 9.1.2017 Jaakonkatu 3 B / 3. kerros 00100 Helsinki ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen HAKIJA/PALVELUJEN
Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin
Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi
ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanvaltuusto 3/ Kokousaika kello
ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanvaltuusto 3/2015 18 Kokousaika 20.4.2015 kello 18.00 18.10 Kokouspaikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Halkivaha, Erkki Isotalo, Päivi Jokinen, Olli Juhala-Nuutila,
KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE
KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Työttömyys yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Työttömien määrä yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012
Työttömät Varsinais-Suomen ELY-keskus pvm Julkaistavissa 20.3.2012 9.00 Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012 Työttömyys supistuu yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2015
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /201 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.201 klo 9.00 Nuorten työttömyys aleni 1 Varsinais-Suomen kunnassa Varsinais-Suomen työ- ja
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys alenemassa paikoitellen Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. 2013 klo 9.00 Työttömyys kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa
Kuntaneuvottelut syksy 2014
Kuntaneuvottelut syksy 2014 10.11.2014 klo 09.00-12.00 Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura, Punkalaidun 10.11.2014 klo 13.00-16.00 Uudenkaupungin alueen
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 22.7.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jyrkkeni kesäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
IKÄIHMISTEN PERHEHOITOA VARSINAIS-SUOMESSA. Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö, Kirsi Ollonqvist 22.3.
IKÄIHMISTEN PERHEHOITOA VARSINAIS-SUOMESSA Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö, Kirsi Ollonqvist 22.3.2017 VARSINAIS-SUOMEN PERHEHOITOYKSIKKÖ Yhteistyökunnat 2017: Kaarina,
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 24.6.2014 klo 9.00 Työttömyys kasvussa - paikoin tosin vähenee Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
Turun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus. Oiva Myllyntaus Kuntajakoselvittäjä
Turun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus 29.4.2014 Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus Kuntajakoselvittäjä 1 Turun ydinkunnat + Lieto/Tarvasjoki Pöytyä Mynämäki Vehmaa Kustavi Nousiainen
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.1.2014 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni Varsinais-Suomen kunnissa Varsinais-Suomen työ- ja
VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA
VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA Tilastoja vuosilta 1997-2018 Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa ja Imatralla asuvat ulkomaan kansalaiset 1997-2018
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 12.02.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
Nuorten tilanne ja yhteiskuntatakuu Varsinais-Suomessa
VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Nuorten tilanne ja yhteiskuntatakuu Varsinais-Suomessa Erik Häggman ja Juha Pusila 2012 Sisältö 1. Kohderyhmä... 4 1.1. Nuorten määrät (2011)...
PALVELURAKENNE- UUDISTUS
PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Työttömyys vähenee Vakka-Suomessa ja kasvaa muualla Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 26.8.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkui heinäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa