Lausunto Kemihaaran soiden alueelle suunnitellun tekoaltaan Natura arvioinnista

Transkriptio

1 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie Pelkosenniemi Lausunto Kemihaaran soiden alueelle suunnitellun tekoaltaan Natura arvioinnista Itä Lapin maakuntakaavassa Vuotoksen alue on varattu selvitysalueeksi, jossa luonnon arvot on turvattava. Kuitenkaan alueen käyttöä ei ole toteutettu maakunta kaavan mukaisesti. Määräys on annettu lintudirektiivin perusteella, sillä maankäytön rajoittaminen on tarpeen direktiivin mukaan ja rajoitus on pantava toimeen välittömästi. Suojelua alueella ei ole pantu toimeen vieläkään. Maankäytöstä aiheutuu lintujen kannalta haitallisia vaikutuksia ja se näkyy arvioinnissa. Puissa pesivät linnut ja soiden ja metsien vaihettumisvyöhykkeen linnut ovat kärsineet alueen käytöstä. Linnuston arvioinnissa on käytetty vuoden 2003 ja 2015 laskentoja. Vuosien välillä on vaihtelua ja yhden vuoden arviointi ei ole luotettava arvioitaessa linnustovaikutuksia. Kyseisessä arvioinnissa vaikutukset on arvioitava lintujen kannalta varovaisemmin. Alue kuuluu Sompion Lapin eliömaantieteelliseen alueeseen. Eliömaantieteelliset alueet on hyväksytty käyttöön ja pisimmät aikasarjat mm. hyönteisten seurannasta on eliömaakunnallisella jaolla. Suunnitelmassa ei ole esitetty perusteluita miksi eliömaakunnallista tarkastelua ei ole tehty. Tarkastelu vaikuttaa uhanalaisuuden arviointiin ja sitä kautta myös vaikutusten arviointiin. Pikkujoista Säynäjäjoki on merkittävä kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumiskäytävä. Tulvaniityistä Keminsaarten niityt ovat merkittäviä juuri tulvan takia. Tulva tuo ravinteita, mutta myös muuttaa saarten rakennetta jäiden fyysisen muokkauksen seurauksena. Merkittäviä ovat kevättulvien lisäksi myös syksyiset jääpatotulvat, jotka ovat yleistyneet ilmaston muuttuessa ja syystulvien lisääntyessä. Viimeisen 15 vuoden aikana alueella on ollut useita syksyisiä jääpatotulvia, joka vaikuttavat monimuotoisuuteen osin positiivisesti osin negatiivisesti. Syystulvat vaikuttavat myös kalojen elinolosuhteisiin ja etenkin niiden kutupaikkoihin ja tulvista johtuen eri vuosien väliset vaihtelut todennäköisesti poikkeavat toisistaan merkittävästi. Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella elää myös majava. Majavia on tullut Venäjältä Suomen puolelle jo vuodesta Arvokkaat ekologiset puroyhteydet Venäjän ja Suomen välillä ovat merkittäviä eliöiden leviämisen ja liikkumisen kannalta ja ne on merkittävä kaavaan. Alueella pesii kalasääksi, jota ei ole huomioitu arvioinnissa. Nahkiaisia ei ole arvioitu. Kemijärven yläpuolisella alueella esiintyy pikkunahkiainen ja mahdollisesti myös suurempi järvimuotoinen nahkiainen, jota esiintyy ainakin Pelkosenniemen kirkonkylän kohdalla. Vedenalaisen luonnon kartoitus on selvityksessä jäänyt tekemättä. Kirjallisuuteen perustuva arviointi ei anna todenmukaista kuvaa vaikutuksista.

2 Maakuntakaava varaus sivulla 37 on suojeluvaraus ja se on kunnan kannalta oikea. Kuvassa ei ole allasvarausta ja teksti on ristiriidassa kuvan kanssa. Vaikutusaluetta on rajattu liian suppeaksi. Vesistövaikutukset ja eliöiden vapaan liikkumisen estäminen vaikuttavat Kemihaarasta ja Tenniöltä aina Perämerelle saakka. Karhun ja muiden suurpetojen osalta maa alue muuttuisi vesialueeksi ja oletettavasti muutoksella on vaikutuksia myös näihin lajeihin. Säynäjäjärven linnustoon vaikuttaa Säynäjäojan tukkiminen ja vaellusyhteyden katkeaminen. Järvi on muodostunut luontaiselle paikalleen ja kalat ja muut vesieliöt sekä ravinteet ja kiintoaine kulkeutuvat alavirtaan. Järven sulkeminen vaikuttaa myös sen eliöstöön. Luontainen tulvarytmi on järvelle ominainen ja sen muuttaminen vaikuttaa koko järveen. Kalasääkselle vaikutusten arviointi positiiviseksi on vähintään epävarmalla pohjalla, koska alueella jo nyt pesii 1 2 paria kalasääksiä. Maakotka saa ravintonsa ympäri vuoden suo ja mestäalueilta, joten vaikutus myös maakotkaan on merkittävä. Pikkusirkun osalta on arvioitava EU:n aluetta koska on kyse EU:n lintudirektiivin soveltamisesta EU:n alueella. Alueen tiedot ovat puutteellisia, joka on tunnustettu myös arvioinnissa. Muita hankkeita ei ole esitetty olevan alueella. Metsien käyttö ja rakentaminen ovat laaja alaisia hankkeita, jotka vaikuttavat linnustoon sekä veden laatuun. Luken vuonna 2015 valmistuneen tutkimuksen mukaan turvemaiden metsätalous vaikututtaa vesien laatuun heikentävästi. Direktiivien yhteensovittaminen on toteutettava myös luonto ja lintudirektiivin osalta eli ne on yhteen sovitettava myös vesipuitedirektiivin kanssa. Alueella elää runsas sammakkokanta ja alueen viitasammakot ovat luontodirektiivin mukaan suojeltuja, ja on suojelu on voimassa kaikkialla. Vaikutuksia sammakoihin ei ole arvioitu. Sammakoilla on vaikutuksia alueen muihin lajeihin kuten kurkeen, joten vaikutukset on arvioitava. Maailman sammakkokannat ovat taantuneet viimeisen 10 vuoden aikana ilmastonmuutoksen ja virussairauksien johdosta. Vaihtoehtojen tarkastelu: Arvioinnissa on käytetty tulvan suuruutta 1/250 vuoden suuruisena. Poikkeavan tulvan käyttö arvioinnissa ei ole perusteltua. Kemijoki on luontaisesti tulviva joki ja rantojen käyttö on sovitettava joen luontaiseen käyttäytymiseen. Rovaniemen tulvapenkereet on mahdollista toteuttaa ja suojata Saarenkylän rakennukset tulvilta. Kemijärven säännöstelyn kehittäminen siten, että ylärajaa nostettaisiin lähelle luontaista tulvakorkeutta, on perusteltua ja mahdollista, aiheuttamatta merkittävää haittaa vesistölle ja luonnonolosuhteille. Kemijärven luontainen tulvakorkeus + 150, ,80 N 43 on säännöstelyllä puristettu alas tasalle + 149,00 N 43. Järven ylärajan korottaminen luontaiselle tasalle on mahdollista, nykytila on päinvastoin vesiluonnon kannalta haitallista. Kemijärven säännöstely on tehty perusvoiman tuotannon ja tulvasuojelun vuoksi. Molemmat perusteet ovat poistuneet. Kemijärven tulvasuojelu alentamalla järven pintaa ei ole perusteltu vaan suojauksen tulee perustua ylimpien tulvien suojaukseen, johon Kemijärvellä onkin jo penkereet olemassa ja niiden korottaminen on toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.

3 Tulvat ovat olleet Kemijärven viljavien viljelymaiden kannalta positiivinen asia ja tulvarantojen tuhoaminen on ollut haitallista joen ekologialle. Järven tuottava kerros jäätyy pohjaan kokonaan ja n.350%:n jääeroosio on korvannut luontaisen n. 60% tuottavan kerroksen jäätymisen. Kemijärven kesäaikaisen pinnan saattaminen luonnontilaiselle tasalle n ,50 N 43 ja syystulvan huomioiminen ja talviaikaisen pinnan laskeminen tasalle +146,50 N 43 ei aiheuttaisi merkittävää haittaa nykyiselle vuorokausisäännöstelylle ja säätösähkön tuotannolle. Talviajan alentaminen loisi lisää tulvasäännöstelyn varaa kevääseen. Arvioinnit on tehty puutteellisesti ja Natura arviointiin on kirjattava, että säännöstelyhankkeelle on olemassa vaihtoehtoja, eikä mahdollisesti suojelusta haettavalle poikkeamiselle ole perusteluita. Huomattavaa on että tulvasuunnitelmat eivät ole lainvoimaisia, eikä 1/250 vuoden tulvaa voida käyttää Natura arvioinnissa perusteena. Kemijärven ja Rovaniemen luontaiset korkeimmat tulvakorkeudet 1/100 vuoden mukaan on huomioitava rakentamisessa ja maankäytön suunnittelussa ja etenkin maakuntakaavaa laadittaessa. Rovaniemellä on toteutettavissa + 77, ,70 N 60 (1/100 HW) tulvan suojaus ja alimpien rakennuskorkeuksien määrääminen kaavassa +79,00 79,75 N 60 (Saulin tulva 1859) tasalle ja Kemijärvellä tulvan suojaus tasalle + 149, ,67 N 43 (1/100HW) ja alimpien rakennuskorkeuksien määrääminen + 150, ,80 N 43 korkean tulvan mukaan. Alimmissa rakennuskorkeuksissa on otettava huomioon myös vähintään 0,50m korkeusvara alimpiin kastuville alttiisiin rakenteisiin ja noudatettava valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tavoitteita (VAT). Tulvaryhmä on käsitellyt sekä 1/100, että 1/250 tulvien suojauksen rakenteet Rovaniemellä ja ne on todettu toteuttamiskelpoiseksi. Lopuksi Natura alueiden rauhoitusta uhkaa myös Kemijoki Oy:n mahdollinen myynti. Omistusjärjestelyiden uhkan takia suojelun toteuttaminen on vielä kesken. Varaamme kunnalle mahdollisuuden täydentää lausuntoamme ja lausua uudelleen täydennettyjen selvitysten valmistumisen jälkeen. Natura arviointi tulee hylätä. Vaihtoehtoisesti vaadimme että arviointia tulee täydentää ja asettaa uudelleen nähtäville. Lisäyksenä lausuntoon Lausunto on kohteeseen liittyvien seikkojen myötä merkittävä ja alueella on tehtävä IVA selvitys. Alueelle tulee tehdä tarkempi ja kattavampi laji ja luontotyyppi inventointi sekä maastoinventointi. Vaihtoehdot tulee tarkastella ja perustella asiaankuuluvasti. Metsätalouden harjoittaminen niillä alueilla mitkä eivät ole suojeltu luonnonsuojelulain perusteisesti, tarkoittaen tässä maa aineslailla suojeltuja alueita, on turvattava esteettä jatkossakin. Porotalouden harjoittaminen on suojelusta huolimatta ollut sallittua, ja on turvattava

4 myös jatkossa koko Natura alueella siten, ettei vesivoima rakentamista sallita, koska alue on kokonaisuudessa merkittävä kesä laidunalue. Pelkosenniemen kunnan alueella on luontomatkailu elinkeinona viriämässä ja myös nämä elämysmatkailua markkinoivat yritykset ovat käyttäneet Vuotoksen aluetta retkeily ja havainnointi kohteenaan. Vesivoiman ja tulvansuojelun rakentaminen pilaa luontomatkailun toiminnan täysin, eikä se ole hyväksyttävää. Metsästys on paikalliselle väestölle ollut kautta aikain vastapainoa työnteolle ja henkireikä harrastukseen. Varsinkin hirvenmetsästys tuo taloudellista hyötyä useiden perheiden ruokatalouteen. Lisäksi hirvenmetsästyksen ansiosta tuhot taimikolle ovat vähentyneet merkittävästi ja se suoraan hyödyttää metsänomistajia turvattuna puunkasvuna ja vähentää valtion maksamia hirvivahinkojen määrää. Nykyisestään muuttuva tilanne vesivoimarakentamisella siirtää hirvien sijainnin painopistettä ja vaikeuttaa metsästystä merkittävästi. Pelkosenniemellä Kunnanhallitus puolesta Pertti Severinkangas

5

6 Lapin liitolle Viitaten lausuntopyyntöönne Dnro 238/ /2015 Luonnonsuojeluliiton lausunto Kemihaaran altaan ja voimalaitoksen Natura-arvionnista Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa. Yleisarviointi Kuten Natura-arvioinnissa todetaan, Kemihaaran altaan vaikutukset Kemihaaran suot Natura alueen rakenteeseen ja toimintaan sekä alueen koskemattomuuteen ovat merkittävän kielteisiä. Haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuudet ovat rajoitetut tai huonot. Aluevarauksen vaikutukset ovat merkittävän kielteisiä myös vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseen. Yhdymme tähän käsitykseen. Selvityksen heikko kohta on muiden vaihtoehtojen arviointi, joka on kuitattu yhdellä liuskalla. Siinäkin on menty selvästi tulvatyöryhmän enemmistön mukaan, joten vaihtoehtoasiaa ei ole selvityksessä käsitelty itsenäisesti eikä riittävästi. Luonnonsuojeluliiton allashankkeen vaikutusalueella oleva luonnonhoitoalue Alueella on paljon yksityisiä suojelualueita (s. 8:n kartta). Suomen luonnonsuojeluliitolla on Pelkosenniemen Alaperän kylässä kaksi palstaa. Toinen niistä on Keminsaarten Natura-alueella sijaitseva Kuusisaaren palsta 37:17 (2,8 ha). Se on vuokrattu määräaikaisella sopimuksella Lapin piirin hoitoon perinnebiotooppien säilyttämiseksi. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri on hoitanut Kuusisaaren palstan niittyä vuodesta 1993 lähtien lähes yhtäjaksoisesti. Piirillä on Lapin ELY-keskuksen kanssa tehty maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimus määräajaksi Piiri saa korotettua perinnemaisemien hoitotukea, koska alue on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi. Suomen luonnonsuojeluliitto Finnish Association for Nature Conservation Itälahdenkatu 22 b A, FI Helsinki, Finland tel toimisto@sll.fi

7 Kuva: Suomen luonnonsuojeluliiton omistama palsta Keminsaarten Kuusisaaressa. Keminsaarilla sijaitsee valtaosa Kemihaaran suot Natura-alueen priorisoidusta luontotyypistä tulvametsistä. Lisäksi saarilla on alueen laajimmat tulvaniityt. Varsinainen allasalue ei sijoitu Keminsaariin, mutta Natura-arvioinnissa todetaan (s ), että hankkeella on vaikutusta tulvasta riippuvien luontotyyppien osalta. Tulvametsien luontotyyppi on molemmilla tarkastelujaksoilla todettu epäsuotuisan huonoksi ja heikkeneväksi (s. 40). Kuten Natura-arvioinnissa todetaan (s ) aluevarauksen vaikutus luontotyyppiin tulvaniityt ja tulvametsät on merkittävän kielteinen. Alueen hoitosuunnitelman mukaan Keminsaarten Kuusisaaresta on löydetty useita uhanalaisten tai harvinaisten kasvien esiintymiä: uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi luokiteltua pohjannoidanlukkoa (Botrychium boreale) ja silmälläpidettävää ketonoidanlukkoa (Botrychium lunaria) sekä alueellisesti uhanalaista mäkikeltanoa (Pilosella peleteriana). Kenttäkerroksen kasvilajistossa on useita suurruohoja ja heiniä; mm. kullero, kultapiisku, pohjanhoikkaängelmä, rantatädyke, pulskaneilikka. Lisäksi tulvavallin korkeimmilla kohdilla on pienialaisesti myös pienruohoniittyä ja kangasketolaikkuja, jossa lajeina viihtyvät mm. kissankello, kissankäpälä, ja kanerva. (Perinnebiotooppien huomionarvoiset lajit on kursivoitu.) Selvityksen epävarmuustekijöitä Arvioinnin epävarmuustekijöiksi on todettu luvussa 3.3 muun muassa: epävarmuutta niiden luontotyyppien osalta, jotka ovat riippuvaisia säännöllisestä tulvasta aineistosta puuttuu yksityisessä omistuksessa olevia alueita, joiden suojelua ei ole vielä toteutettu luontodirektiivin liitteen IV kasvilajien osalta ei tiedetä niiden laajuutta alueen lähteistä ei ole pinta-alatietoa ei ole tarkasteltu riittävästi kuinka laajalle vaikutukset ulottuvat altaan rakenteiden ulkopuolelle Jos nämä asiat otettaisiin huomioon, arvioinnin tulos olisi Kemihaaran allashankkeelle vielä kielteisempi. Suomen luonnonsuojeluliitto Finnish Association for Nature Conservation Itälahdenkatu 22 b A, FI Helsinki, Finland tel toimisto@sll.fi

8 Muut vaihtoehdot Luvussa 12 käsitellään muita tulvatyöryhmässä käsiteltyjä allasvaihtoehtoja, jotka ovat mukana tulvatyöryhmän hyväksymässä Kemijoen vesistön tulvariskien hallintasuunnitelmassa vuosille Suunnitelma ei ole lainvoimainen, koska siitä on valitettu korkeimpaan hallintooikeuteen. Valitusperusteluina ovat olleet mm. tulvarajan määrittely sekä vaihtoehtojen tarkastelujen puutteellisuus. Sivun 61 taulukossa 12-1 ensimmäistä vaihtoehtoa lukuun ottamatta muut mukana olevat vaihtoehdot ovat suojeltu koskiensuojelulailla. Selvityksissä ei pitäisi esittää toteuttamiskelvottomia ja selvästi lainvastaisia vaihtoehtoja. Laillisuustarkastelu olisi pitänyt tehdä jo tulvatyöryhmässä eikä jättää näitä koskiensuojelulain suojaamia alueita näennäisiksi vaihtoehdoiksi tulvariskien hallintasuunnitelmaan. Taulukossa 12-1 on ensimmäisenä vaihtoehtona Kemijärven patojen korottaminen metrillä ja Joutsijärven allas. Toteuttamiskelpoisuus-sarakkeessa on niiden vastustuksen perusteluina käytetty tulvatyöryhmän enemmistön perusteluja. Ryhmä oli kuitenkin erimielinen. Lapin ELY-keskus, Pelkosenniemen ja Savukosken kunta jättivät tulvariskien hallintasuunnitelmaan eriävät mielipiteensä. Esimerkiksi Lapin ELY-keskus katsoi, että Kemijärven varastotilavuuden kasvattaminen -toimenpide olisi pitänyt palauttaa tulvariskien hallintasuunnitelman ensisijaiseksi toimenpiteeksi. Käytännössä patoturvallisuuslain edellyttämät Kemijärven korotussuunnitelmat on jo aloitettu Kemijärven padoille (Kemijoen vesistön tulvariskien hallintasuunnitelman liite 11: ELY-keskuksen eriävä mielipide). Vaihtoehto on siksi täysin toteuttamiskelpoinen. Mikäli varaudutaan harvinaisiin tulviin (1/100 a) kuten muualla Suomessa ja Euroopassa eikä tarkoitushakuisesti erittäin harvinaisiin tulviin (1/250 a) tulvasuojeluksi riittää, että Rovaniemelle tehdään alle metrin penkereet tulvaherkille alueille sekä korotetaan Kemijärven patoja. Yhteenveto Selvityksen heikoin kohta on vaihtoehtotarkastelu. Maakuntakaavan Natura-arvioinnissa tulee ottaa Kemijärven allas mahdolliseksi vaihtoehdoksi ja maakuntakaavan ratkaisuksi. Lisätietoja - Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n toiminnanjohtaja Tarja Pasma, p , lappi@sll.fi - erityisasiantuntija Tapani Veistola, p , tapani.veistola@sll.fi SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY Leo Stranius vs. toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliitto Finnish Association for Nature Conservation Itälahdenkatu 22 b A, FI Helsinki, Finland tel toimisto@sll.fi

9 KEMIJOKI Lausunto 1(2) Lapin liitto PL 8056, Hallituskatu 20 B ROVANIEMI Lausuntopyyntö Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto, Kemihaaran altaan ja voimalaitoksen Natura-arviointi Taustaa Natura-arviointi Lapin liitossa on laadittavana Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava. Maakuntakaavassa on esitetty maankäyttövaraus Kemihaaran altaalle ja voimalaitokselle. Kemihaaran allas sijoittuu osittain Kemihaaran suot -Natura alueelle (F ). Maankäyttövarauksesta on laadittu Natura-arviointi, jossa on selvitetty maakuntakaavan aluevarauksen vaikutuksia Kemihaaran Natura-alueen suojelu perusteisiin. Lapin liitto on pyytänyt Kemijoki Oy:ltä lausuntoa maanomistajana edellä mainitusta Natura-arvioinnista. Kemihaaran allasvarauksen kokonaispinta-ala on noin 155 km2. Tästä noin kolmannes eli 50 km2 sijoittuu Kemihaaran suot -Natura-alueelle. Natura-alueen pinta-ala kokonaisuudessaan on noin 140 km2. Kemijoki Oy on Kemihaaran suot -Natura-alueen suurin maanomistaja. Yhtiö omistaa allasvarauksen kohdalla olevasta Natura-alueesta noin 95 %. Kemijoki Oy on hankkinut alueet omistukseensa vuosina tarkoituksena allasrakentamisen avulla vesivoimatuotannon lisääminen Kemijoen voima laitoksilla. Alueen luontoarvot tunnetaan varsin hyvin. Natura-arviointi perustuu pääosin olemassa olevaan luontotyyppi- ja lajistoaineistoon. Vaikka yksittäisten luontoarvojen osalta heikkenemisen merkittävyydestä voidaan olla erimieltä, varovaisuusperiaatteen mukaisesti pidämme asianmukaisena Natura-arvioinnin näkemystä, jonka mukaan kaavan aluevaraus heikentäisi merkittävästi verkostoon sisällytetyn alueen luonnonarvoja. Natura-arvioinnin kohdassa 13) Johtopäätökset on todettu, että aluevarauksen vaikutukset ovat merkittävän kielteiset myös vesienhoidon tavoitteiden saavut tamiseen. Asiaa ei ole kuitenkaan arvioinnissa tarkemmin käsitelty, joten sen merkitys irrallisena asiana jää tulkinnanvaraiseksi. KEMIJOKI OY PL 8131, Valtakatu 11 Y-tunnus Rovaniemi Kotipaikka Rovaniemi Puh

10 KEMIJOKI Lausunto 2(2) Kemijoki Oy:n nakemys mahdolliseen altaaseen Kemijoki Oy:n tehtävänä on tuottaa vesivoimalla sähköä. Pääosa voimalaitok sista sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, jossa vuotuiset virtaamavaihtelut vähäjärvisyydestä johtuen ovat suuria. Vesivoimantuotannon suurin tarve ajoittuu talviajalle, jolloin luontainen virtaamataso on alhaisimmillaan. Tulvavesien varastointi siten, että talviaikaista virtaamaa voitaisiin lisätä, olisi kotimaisen, uusiutuvan sekä päästöttömän vesivoimatuotannon kannalta kannatettavaa. Mikäli vesien varastointi Kemihaaran altaaseen nähdään yhteiskunnan kokonaisedun kannalta hyväksi tavaksi pienentää tulvariskejä, myös Kemijoki Oy suhtautuu positiivisesti tällaiseen hankkeeseen. Lisäksi mikäli tulevaisuu dessa haettaisiin vesilain edellyttämää lupaa altaalle, on todennäköistä, että hankkeen aiheuttamia edunmenetyksiä luontoarvoille pyrittäisiin edelleen minimoimaan. Selvyyden vuoksi todetaan, että tällainen hanke ei ole tällä hetkellä Kemijoki Oy:n suunnitelmissa. KEMIJOKI OY zz Tuomas Timonen toimitusjohtaja KEMIJOKI OY PL 8131, Valtakatu 11 Y-tunnus Rovaniemi Kotipaikka Rovaniemi Puh

11

12

13

14

15 LAPIN LIITTO Lausuntopyyntö 238/ /2015 LAUSUNTO, Kemihaaran allas Kyseinen allas sijaitsee osittain Natura-alueella. Natura alueet on perustettu arvokkaiden luontoalueiden suojelemiseksi pysyvästi. Suomi on kansainvälisisin sopimuksin sitoutunut suojelemaan ja edistämään luonnon monimuotoisuutta. Viime vuosina monet lintulajit ovat harvinaistuneet ja uhanalaisten ja erittäin uhanalaisten lajien määrät ovat kasvaneet. Suoritetun Natura-arvioinnin perusteella, joka on lausuntopyynnön liitteenä, vaikutukset linnustoon ovat selkeästi kielteisiä. Samoin yhteenvetokohdissa 8 ja 13 todetaan altaan rakentamisen vaikutukset kokonaisuudessaan merkittävän kielteisiksi luonnolle. Vastustan suunniteltua altaan rakentamista. Helsingissä Sirkka-Liisa Korkala Välimerenkatu 13 A Helsinki puh

16 Liisa Kurki Puolarkuja Espoo puh lissu.kurki@gmail.com LAPIN LIITOLLE Asia: LAUSUNTO NATURA-ARVIOSTA 238/ /2015 En asu enää Lapissa, mutta olen koko elämäni ajan seurannut Vuotoksen vaiheita, välillä riemuiten ja välillä surren. Olen ihmetellyt Lapin Liiton ym. suoranaista totuuden vastaista kirjoittelua mediassa. Vastustan Vuotosalueen ainutlaatuisen luonnon pilaamista Rovaniemen tulvasuojelun varjolla. Korkeimman Hallinto-oikeuden päätös Vuotoksen rakentamisen estämiseksi on yksiselitteinen. Tulvasuojelua ei voi käyttää perusteena päätöksen kumoamiseen. Siihen ihmisten pitää voida luottaa. Joku roti Maa on lahja lapsillemme! Espoossa 22/6/2016 Terveisin Liisa Kurki asianomistajana Pelkosenniemen kunnan alueella tilaan: Verkkoranta

17 el LAPIN LIITTO Lausuntopyyntö 238/ /2015 LAUSUNTO, Kemihaaran allas Kyseinen allas sijaitsee osittain Natura-alueella. Natura alueet on perustettu arvokkaiden luontoalueiden suojelemiseksi pysyvästi. Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut suojelemaan ja edistämään luonnon monimuotoisuutta. Viime vuosina monet lintulajit ovat harvinaistuneet ja uhanalaisten ja erittäin uhanalaisten lajien määrät ovat kasvaneet. Suoritetun Natura-arvioinnin perusteella, joka on lausuntopyynnön liitteenä, vaikutukset linnustoon ovat selkeästi kielteisiä. Samoin yhteenvetokohdissa 8 ja 13 todetaan altaan rakentamisen vaikutukset kokonaisuudessaan merkittävän kielteisiksi luonnolle. Vastustan suunniteltua altaan rakentamista. Marja-Liisa Lindell, kuolinpesä psta Erkki Lindell, kuolinpesän hoitaja Erkki Lindell Mäkituvantie 9 A Espoo

18 IRMELI LUOMA-AHO LAUSUNTO Sahantie VUOSTIMO Lapin liitto PL ROVANIEMI Viite Lausuntopyyntönne Nro 238/ /2015 Asia KEMIHAARAN ALTAAN JA VOIIMALAITOKSEN NATURA- ARVIONTI Pyydettynä lausuntonani ensinnäkin ihmettelen, miksi tällaista lausuntoa edes pyydetään?! Eikö Kemihaaran altaasta (oleellisesti sama kuin oli Vuotoksen allashanke) ole tehty jo aikoja sitten ylimmän oikeusasteen päätös sen rakentamatta jättämisestä. Tätä päätöstä mielestäni tulisi jokaisen tahon (myös Lapin liiton) kunnioittaa ja lopettaa kaikki altaan vielä rakentamiseksi jollakin ihmeellisellä syyllä perustellut hankkeet. Mitä merkitystä Suomen oikeuslaitoksella ja sen tekemillä päätöksillä oikein on?! Ramboll Finland Oy:n toimeksiantoakin ihmettelen, että miksi ja kenen aloitteesta ko. arviointi on toimeksi pantu?! Toivottavasti ei ainakaan verovaroillamme, koska mielestäni arviointi on täysin tarpeeton, kun ottaa huomioon, että ko. alueelle ei oikeusasteiden päätöksen mukaisesti ole mahdollista tehdä mitään allasta, koska allashanke oli ehdottomien rakentamiskieltojen mukainen hanke. Joka tapauksessa tässä täysin tarpeettomassa arvioinnissakin päädytään johtopäätöksessä toteamaan, että maakuntakaavan allasvaraus heikentää merkittävästi niitä luontoarvoja, joiden perusteella Kemihaaran suot Natura-alue on sisällytetty osaksi Natura 2000-verkostoa. Siis itsestään selvä johtopäätös, johon on päädytty erittäin kattavien tutkimusten kautta jo Vuotoksen vesioikeuskäsittelyssä ja sen jälkeen myös Natura- käsittelyssä. (molemmat KHO:n päätöksin). Sitä taustaakin vasten ko. arviointi on mielestäni ollut täysin tarpeeton. Myös pääallaskunnan Pelkosenniemen ja kahden muun allashankkeesta kärsivän kunnan, Savukosken ja Kemijärven, demokraattisia päätöksiä tulvasuojelusta tulisi kaikkien muidenkin tahojen kunnioittaa! Tästä huolimatta näyttää siltä, että kunnat, joiden alueita ko. allasalue ei edes

19 kosketa, ovat kaikkein äänekkäimmin sitä kuitenkin vaatimassa! Mitä kansallista demokratiaa se tällainen käytäntö oikein on? Kysyn vain! Toiseksi haluan lausuntonani todeta allasaluetta aktiivisesti käyttävänä (marjastus, kalastus, mökkeily mm.) että keskusteluissa ja tutkimuksissa tulisi huomattavasti enemmän tuoda esiin, ei vain menetettäviä eläin- ym. luontoarvoja vaan myöskin niitä luontoarvoja, jotka ihmiset totaalisesti menettäisivät mikäli allas tulisi. Kun tässä yhteydessä puhutaan allasalueiden korvaamisesta jostakin muualta vastaavilla luontoarvoilla varustettuna, kukaan ei ota huomioon, että miten ne ihmiset, jotka todella käyttävät näitä alueita virkistäytymiseensä ja myöskin osittain elantonsa ylläpitämiseen voivat saada ne vastaavat nautinnot näiltä ns. korvaavilta alueilta? Taitaa olla mahdotonta, sillä uskoisin, että tämä edellyttäisi paikkakunnalta pakkomuuttoa ja sitähän tällaiset hankkeet eivät mielestäni missään tapauksessa saisi demokraattisessa, vapaassa maassa, jonka kuvittelisi Suomen vielä olevan, merkitä! Olen myös järkytyksellä seurannut kuinka allashanketta ajetaan nyt kuin käärmettä pyssyyn perustelemalla sitä tulvasuojelulla!? Kyllä täytyy sanoa, että on joillakin aikaa miettiä syntyjä syviä ja keksiä kaikkia mahdollisia ja mahdottomia keinoja, joilla allas saataisiin ikään kuin oikeutetusti rakennettua. Eiköhän tällaisia asioita kuten tulvasuojelukin olisi pitänyt jokivarressa miettiä silloin, kun myönnettiin rakennuslupia rakennusten rakentamiseksi tulva-alttiille alueille. Entisajan ihminen taisi olla viisaampi, kun katsoi asuinpaikkansa silloinkin jokivarsista, mutta niin korkealta paikalta, että tulvavaaraa ei asunnoilla ollut. Näin ei ilmeisesti tänä päivänä tehdä, kun jokivedet pitää padota, jotta talot eivät kastuisi joka kevät. Tätä täytyy ihmetellä suuresti, koska eihän sen pitäisi olla mitään rakettitiedettä, jotta asunnoille saadaan riittävä korkeuslukema, jotta ne pysyvät kuivana keväisinkin. Tulvasuojelu ei voi olla missään tapaksessa peruste, jolla allas tulisi rakentaa ja hukuttaa lähes kaikki Pelkosenniemen alueella sijaitsevat virkistysalueet vapaine koskineen ja kauniine suoalueineen. Natura-aluevaraukset tulisi ehdottomasti pitää sellaisenaan, koska onhan se ihmeellistä sekoilua ja yhteiskunnan varojen haaskaamista, kun tarkkojen tutkimusten perusteella perustettuja suojelualueita on perustettu nimenomaan ihmisten virkistäytymisalueiden turvaamiseksi ja luontoarvojen säilymiseksi alueilla myös tulevaisuudessa. Eihän niitä ole aivan vasiten tehty, koska jos näin ei olisi toimittu niin on aivan varmaa, että nämäkin alueet oltaisiin heti valmiita uhraamaan ns. taloudellisen tehokkuuden alttarille ja näin ollen ei tulevilla sukupolvilla olisi enää mitään mistä nauttia vapaassa luonnossa! Tästä toiminnastahan kertoo se

20 tosiasia, että allashanketta on jo kymmenien vuosien ajan yritetty jos milläkin perusteella saada toteutetuksi. Tällaiseen toimintaan en minä ainakaan halua osallistua ja siksi totean lausunnossani, että kaikki altaan rakentamiseksi tähtäävät hankkeet tulee välittömästi lopettaa ja alkaa kunnioittaa sekä korkeimpien oikeusasteiden päätöksiä että suurimman menettäjän eli Pelkosenniemen kunnan päättäjien demokraattisesti tehtyä päätöstä koskien allashanketta, millä nimikkeellä siitä sitten puhutaankin. Kunnioittavasti Irmeli Luoma-aho (tilan Lillukka omistaja) Vapaan, kauniin luonnon ihailija ja käyttäjä

21 Pekka Nyman LAUSUNTO Sodankyläntie Pelkosenniemi Lapin Liitto PL Rovaniemi Lausunto Kemihaaran soiden (FI300907) Natura alueelle suunnitellun tekoaltaan ja voimalaitoksen Natura arvioinnista Kiitän mahdollisuudesta lausua asuinympäristöäni koskevaa hanketta ja omistamieni maiden osalta. Itä Lapin maakuntakaavassa Vuotoksen alue on varattu selvitysalueeksi, jossa luontoarvot on turvattava. Kuitenkaan alueen käyttöä ei ole toteutettu maakuntakaavan mukaisesti. Määräys on annettu lintudirektiivin perusteella, sillä maankäytön rajoittaminen on ollut ja on edelleen tarpeen direktiivin mukaan ja rajoitus on pantava toimeen välittömästi. Suojelualueella ei ole pantu suojelua toimeen vieläkään. Maankäytöstä aiheutuu lintujen kannalta haitallisia vaikutuksia ja se näkyy myös arvioinnissa. Puissa pesivät linnut ja soiden ja metsien vaihettumisvyöhykkeen linnut ovat kärsineet alueen käytöstä metsätalouteen suojelusta huolimatta. Linnuston arvioinnissa on käytetty vuoden 2003 ja 2015 laskentoja. Vuosien välillä on vaihtelua ja yhden vuoden arviointi ei ole luotettava arvioitaessa linnustovaikutuksia. Kyseisessä arvioinnissa vaikutukset on arvioitava lintujen kannalta varovaisemmin. Alue kuuluu Sompion Lapin eliömaantieteelliseen alueeseen. Eliömaantieteelliset alueet on hyväksytty käyttöön ja pisimmät aikasarjat mm. hyönteisten seurannasta on eliömaakunnallisella jaolla. Suunnitelmassa ei ole esitetty perusteluita miksi eliömaakunnallista tarkastelua ei ole tehty. Tarkastelu vaikuttaa uhanalaisuuden arviointiin ja sitä kautta myös vaikutusten arviointiin. Tarkastelu on tehtävä sillä maantieteellisellä alueella, jota hanke koskee eli koko Sompion Lapin alueella ja vaeltavien lajien sekä muuttolajien osalta koko sillä alueella jossa nämä lajit viettävät aikaansa joko syönnöksellä, talvehtien tai kesää viettäen. Pikkujoista Säynäjäjoki on merkittävä kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumiskäytävä. Säynäjäjärvi on ns. kesäinen kalajärvi, josta kalat vaeltavat alas Vuotosjokeen ja alemmaksi Kemijokeen talveksi ja vaeltavat takaisin ylös keväällä.

22 Järvi on tuottoisa ja runsasraviteinen jossa ahvenet kasvavat nopeasti ja lisääntyvät hyvin. Tulvaniityistä Keminsaarten niityt ovat merkittäviä juuri tulvan takia. Tulva tuo ravinteita, mutta myös muuttaa saarten rakennetta jäiden fyysisen muokkauksen seurauksena. Merkittäviä ovat kevättulvien lisäksi myös syksyiset jääpatotulvat, jotka ovat yleistyneet ilmaston muuttuessa ja syystulvien lisääntyessä. Viimeisen 15 vuoden aikana alueella on ollut useita syksyisiä jääpatotulvia, joka vaikuttavat monimuotoisuuteen osin positiivisesti ja osin negatiivisesti. Syystulvat vaikuttavat myös kalojen elinolosuhteisiin ja etenkin niiden kutupaikkoihin ja tulvista johtuen eri vuosien väliset vaihtelut todennäköisesti poikkeavat toisistaan merkittävästi. Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella elää myös majava. Euroopanmajavia (Castor fiber) on tullut Venäjältä Suomen puolelle jo vuodesta Arvokkaat ekologiset puroyhteydet Venäjän ja Suomen välillä ovat merkittäviä eliöiden leviämisen ja liikkumisen kannalta ja ne on merkittävä kaavaan. Alueella pesii kalasääksi (Pandion haliaetus), jota ei ole huomioitu arvioinnissa. Nahkiaisia ei ole arvioitu. Kemijärven yläpuolisella alueella esiintyy pikkunahkiainen (Lampetra planeri) ja myös suurempi järvinahkiainen (Lampetra fluviatilis), jota esiintyy ainakin Pelkosenniemen kirkonkylän kohdalla. Vuotosjoessa elää jokirapu (Astacus astacus), joka on kotiutettu alueelle vuosina ja Kitiseen kotiutetut ravut ovat liikkuneet jokien risteyksessä kaikissa haaroissa etsien uusia alueita. Rapujen lisääntyminen on onnistunut ja kanta on hienoisessa kasvussa. Arvioinnin tulee perustua luotettaviin selvityksiin ja kun niitä ei ole luotettavasti tehty on arviointi perusteeton. Vedenalaisen luonnon kartoitus on selvityksessä jäänyt tekemättä. Kirjallisuuteen perustuva arviointi ei anna todenmukaista kuvaa hankkeen vaikutuksista. Maakuntakaava varaus, jota käsitellään sivulla 37, on suojeluvaraus ja se on suojelun kannalta oikean suuntainen. Kuvassa ei ole allasvarausta, joten natura arvioinnin tekeminen altaasta jota ei ole esitetty on LSL vastaista. Vaikutusaluetta on rajattu liian suppeaksi. Vesistövaikutukset ja eliöiden vapaan liikkumisen estäminen vaikuttavat Kemihaarasta ja Tenniöltä aina Perämerelle saakka. Suojelun puute näkyy myös kaavan luonnoksessa. Lintudirektiivin mukaan lintuja on suojeltava niin suojelualueen sisä ja ulkopuolella. Suojelualueiden ulkopuolelle on lisättävä suojavihervyöhyke, jossa puiden kaataminen ei ole sallittua. Uivelo (Mergus albellus) pesii suurten, rinnan korkeudelta yli 40 cm paksuisten puiden palokärjen kovertamissa koloissa lähinnä kuivilla kangasmailla ja metsien hakkuut tuhoavat uivelon elinympäristöjä. Arvioinnissa on esitetty, että uivelo pesisi vedessä ja johtopäätökset ovat tästä syystä virheellisiä. Arvioinnin laatijoiden ammattitaito on kyseenalaista, sillä he tuntuvat olevan tietämättömiä uivelon elintavoista ja lisääntymisestä sekä elinympäristön vaatimuksista.

23 Maa aineslailla suojelu kivennäismaila ei ole riittävää, sillä uivelo pesii jopa 1500m päässä soilta ja pienistä lammista ja puroista, siellä missä vankkoja puita kasvaa ja suojelun ulottaminen myös suojelualueen ulkopuolelle on perusteltua. Metsätalous tuhoaa myös pienvesiä ja vesipuitedirektiivin mukaisesti alueiden käyttöön on sovellettava myös muita kuin pelkkää tulvadirektiiviä. Karhun (Ursus arctos) ja muiden suurpetojen osalta maa alue muuttuisi vesialueeksi ja oletettavasti muutoksella on vaikutuksia myös näihin lajeihin. Säynäjäjärven linnustoon vaikuttaa Säynäjäojan tukkiminen ja vaellusyhteyden katkeaminen. Järvi on muodostunut luontaiselle paikalleen ja kalat ja muut vesieliöt sekä ravinteet ja kiintoaine kulkeutuvat alavirtaan. Järven sulkeminen vaikuttaa myös sen eliöstöön. Luontainen tulvarytmi on järvelle ominainen ja sen muuttaminen vaikuttaa koko järveen. Kalasääkselle vaikutusten arviointi positiiviseksi on vähintään epävarmalla pohjalla koska alueella jo nyt pesii 1 2 paria kalasääksiä. Maakotka saa ravintonsa ympäri vuoden suo ja metsäalueilta, joten vaikutus myös maakotkaan on merkittävä. Pikkusirkun (Emberiza pusilla) osalta on arvioitava vain EU:n aluetta koska on kyse EU:n lintudirektiivin soveltamisesta EU:n alueella. Vaikka laji pesii myös Venäjän puolella, on Suomella erityisvastuu lajin suojelusta. Alueen tiedot ovat puutteellisia, joka on tunnustettu myös arvioinnissa. Muita hankkeita ei ole esitetty olevan alueella. Metsien käyttö, puiden kaataminen, maanmuokkaus, maa ainesten ottaminen, turvetuotanto ja rakentaminen ovat laajaalaisia hankkeita, jotka vaikuttavat linnustoon sekä veden laatuun. Luken vuonna 2015 valmistuneen tutkimuksen mukaan turvemaiden metsätalous vaikututtaa vesien laatuun heikentävästi. Direktiivien yhteensovittaminen on toteutettava myös luonto ja lintudirektiivin osalta eli ne on yhteen sovitettava myös vesipuitedirektiivin kanssa. Suunnittelu alueella elää runsas sammakkokanta ja alueen viitasammakot (Rana arvalis) ovat luontodirektiivin ja LSL mukaan suojeltuja, ja on suojelu on voimassa kaikkialla. Vaikutuksia sammakoihin ei ole arvioitu. Sammakoilla on vaikutuksia alueen muihin lajeihin kuten kurkeen, joten vaikutukset linnustoon on arvioitava. Maailman sammakkokannat ovat taantuneet viimeisen 10 vuoden aikana ilmastonmuutoksen ja virussairauksien johdosta, joten elinvoimaisia sammakoiden elinalueita ei saa tuhota. Huomattavaa on että lintudirektiivi koskee kaikkia lintuja ja Kemihaaran soiden alueella kanahaukka (Accipiter gentilis) on lintudirektiivin suojelema laji. Alueella on pesinyt vähintään 20 kanahaukkaa, jotka kärsivät uivelon kanssa samojen metsien hakkuista. Lintujen pesimäalueita on suojeltava, ennallistettava ja aikaansaatava, joten alueen käyttö on kaavassa laadittava lintujen suojelun mukaan. Metsien käytön rajoittaminen on velvollisuus joka on suunnittelussa hoidettava jotta saadaan palautettua virheellisen alueiden käytön vaikutukset.

24 Vaihtoehtojen tarkastelu: Arvioinnissa on käytetty tulvan suuruutta 1/250 vuoden suuruisena. Poikkeavan tulvan käyttö arvioinnissa ei ole perusteltua. Kemijoki on luontaisesti tulviva joki ja rantojen käyttö on sovitettava joen luontaiseen käyttäytymiseen. Rovaniemen tulvapenkereet on mahdollista toteuttaa ja suojata Saarenkylän rakennukset tulvilta. Kemijärven säännöstelyn kehittäminen siten, että ylärajaa nostettaisiin lähelle luontaista tulvakorkeutta, on perusteltua ja mahdollista, aiheuttamatta merkittävää haittaa vesistölle ja luonnonolosuhteille. Kemijärven luontainen tulvakorkeus + 150, ,80 N 43 on säännöstelyllä puristettu alas tasalle + 149,00 N 43. Järven ylärajan korottaminen luontaiselle tasalle on mahdollista, nykytila on päinvastoin vesiluonnon kannalta haitallista. Kemijärven säännöstely on toteutettu perusvoiman tuotannon ja tulvasuojelun vuoksi. Molemmat perusteet ovat poistuneet. Kemijärven tulvasuojelu alentamalla järven yläpintaa ei ole perusteltua, vaan suojauksen tulee perustua ylimpien tulvien suojaukseen, johon Kemijärvellä onkin jo penkereet olemassa ja niiden korottaminen on toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Tulvat ovat olleet Kemijärven viljavien viljelymaiden kannalta positiivinen asia ja tulvarantojen tuhoaminen on ollut haitallista joen ekologialle. Järven tuottava kerros jäätyy pohjaan kokonaan ja n.350%:n säännöstelystä johtuva jääeroosio on korvannut luontaisen n. 60% tuottavan kerroksen jäätymisen. Kemijärven kesäaikaisen pinnan saattaminen luonnontilaiselle tasalle n ,50 N 43 ja syystulvan huomioiminen ja talviaikaisen pinnan laskeminen tasalle +146,50 N 43 ei aiheuttaisi merkittävää haittaa nykyiselle vuorokausisäännöstelylle ja säätösähkön tuotannolle. Talviajan alentaminen loisi lisää tulvasäännöstelyn varaa kevääseen. Arvioinnit on tehty puutteellisesti ja Natura arviointiin on kirjattava, että säännöstelyhankkeelle on olemassa vaihtoehtoja, eikä mahdollisesti suojelusta haettavalle poikkeamiselle ole perusteluita. Huomattavaa on, että tulvasuunnitelmat eivät ole lainvoimaisia, eikä 1/250 vuoden tulvaa voida käyttää Natura arvioinnissa perusteena. Kemijärven ja Rovaniemen luontaiset korkeimmat tulvakorkeudet 1/100 vuoden mukaan on huomioitava rakentamisessa ja maankäytön suunnittelussa ja etenkin maakuntakaavaa laadittaessa. Rovaniemellä on toteutettavissa + 77, ,70 N 60 (1/100 HW) tulvan suojaus ja alimpien rakennuskorkeuksien määrääminen kaavassa + 79, ,75 N 60 (Saulin tulva v.1859) tasalle ja Kemijärvellä tulvan suojaus tasalle + 149, ,67 N 43 (1/100HW) ja alimpien rakennuskorkeuksien määrääminen + 150, ,80 N 43 korkean tulvan mukaan. Alimmissa rakennuskorkeuksissa on otettava huomioon myös vähintään 0,50m korkeusvara alimpiin kastuville alttiisiin rakenteisiin ja noudatettava valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tavoitteita (VAT).

25 Tulvaryhmä on käsitellyt sekä 1/100, että 1/250 tulvien suojauksen rakenteet Rovaniemellä ja ne on todettu toteuttamiskelpoiseksi. (Liitteet 1 ja 2) Arvioinnissa on esitetty, ettei ole tiedossa muita hankkeita joilla olisi haitallisia vaikutuksia Natura alueen suojeluperusteisiin. Kuten aiemmin esitin, metsätalouden harjoittaminen on merkittävä alueen luonnonarvoja ja nimenomaan suojeluarvoja heikentävä toimi, myös turvetuotantoa ja rakentamista (maan, teiden ja rakennusten) on vaikutus alueella ja kaikki vaikuttavat heikentävästi alueen suojeluarvoihin. Johtopäätös, joka arvioinnissa on esitetty, on virheellinen ja se vaikuttaa myös lopputulokseen, joten arviointia on tältä osin korjattava. Maakuntakaavassa on esitetty metsätaloutta suojelualueen ulkopuolella ja se on huomioitava haitalliseksi alueen suojeluun ja huomioitava arvioinnissa. Vaikutusten lieventämisessä on arvoitus että patojen rakentaminen siten, että reunaalueille aiheutuva haitta jää mahdollisimman pieneksi. Arviointia laatineet ovat asettuneet suunnittelijoiksi. Hankkeeseen ryhtyvä eli Lapin liitto on velvollinen esittämään ja suunnittelemaan lieventäviä toimia, eikä arvioinnin tekijät. Herää kysymys, ovatko arvioinnin laatijat ammattitaitoisia ja riippumattomia konsultteja kun hankkeessa puolustellaan vain yhtä tulvantorjunnan vaihtoehtoa, joka on ristiriidassa muiden direktiivien kanssa eikä hankkeen vaikutuksia muihin Naturaalueisiin tunnusteta. Jos allas rakennetaan, se vaikututtaa ympäröiviin suojelualueisiin sillä lintujen on siirryttävä pois alueelta ja se kasvattaa viereisten alueiden lintujen määrää ja aiheuttaa muutoksia niiden kannoissa. Vaihtoehtojen tarkastelussa on jätetty pois tarkastelusta muut tulvatorjunnan vaihtoehdot. Koska tulvatorjunnalle on vaihtoehtoja, on ne otettava huomioon, vaikka tulvaryhmä ei niitä olisikaan huomioinut. Vaihtoehdottomuus ei perustu tosiasioihin, eikä siten Natura arvioinnissa todettu tarkastelu pidä paikkaansa.

26 Lopuksi Natura alueiden rauhoitusta uhkaa myös Kemijoki Oy:n mahdollinen myynti. Omistusjärjestelyiden uhkan takia suojelun toteuttaminen on vielä kesken. Varaan itselleni mahdollisuuden täydentää lausuntoani ja lausua uudelleen täydennettyjen selvitysten valmistumisen jälkeen. Natura arviointi tulee hylätä. Vaihtoehtoisesti vaadin että arviointia tulee täydentää ja asettaa uudelleen nähtäville. Pelkosenniemellä Tilojen Haavisto, Aapala ja Suojelu Pulska omistajana, Alaperän kalavesien osakkaana Pekka Nyman, Pelkosenniemi Liitteet: 1) Rovaniemen alueen tulvariskien pienentäminen kerran 100 vuodessa toistuvassa tulvassa; Maveplan Oy ) Rovaniemen taajama alueen tulvien aiheuttamien vahinkojen rajoittamisen yleissuunnitelma LAP 2007 V 2

27 Pentti Pyykönen Sodankyläntie Pelkosenniemi Lapin liitto Hallituskatu 20 B, Rovaniemi Lausunto Kemihaaran suot (FI ) Natura-arvioinnista 1. Arvioinnissa 11.(sivu 60) Vaikutukset muihin Natura-alueisiin todetaan ettei Luiron suot Natura-alueseen olisi Kemihaaran altaalla vaikutuksia. - Aikaisemmin tehdyissä selvityksissä on todettu että Kemihaaran alueen natura-alueet, Luiron soiden ja Kilpiaavan natura-alueet muodostavat suuremman kokonaisuuden ja täydentävät toisiaan. Alueilla pesivät linnut hyödyntävät näitä kaikkia alueita. Mikäli jollain alueella tapahtuu suuria muutoksia, esim Kemihaaran allas, on sillä merkittävä huonontava vaikutus myös näihin muihin alueisiin. - Arvioinnin päätelmä on virheellinen ja vaikutus muihin ympäröiviin Natura-alueisiin on tehtävä uudestaan huomioiden aikaisemmin tehdyt selvitykset ja päätelmät. 2. Arviossa 10. käsitellään vaikutusten haittojen lieventämistä reuna-alueille. Kohdan maininta että haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää on harhaanjohtava ja olettama, eikä perustu tutkimuksiin. Näitä ei voi estää rakentamisen aikana eikä altaan

28 tuomilta merkittäviltä muutoksilta ympäröivään luontoon ja alueisiin. Vaikutukset ovat monelta osin merkittävän kielteisiä. Keminsaarten tilaa on tarkasteltu useassa kohdassa ja todettu luontotyyppien vaativan jokakeväisen tulvan. Keminsaarien kasviston ym. osalta on tehty tarkat selvitykset ns. Vuotosprosessin yhteydessä ja saarten merkityksestä ainutlaatuisena jokisaariryhmänä. Nämä on otettava selvitysosaan tarkentavana ja arvioinnissa todettava Kemihaaran altaan tuhoavan Keminsaarten luontoarvot ja Natura-alueen vaatimukset. 3. Kemihaaran allasta vaaditaan Rovaniemen tulvasuojelun sekä energian tarpeen vaatimuksilla ja todetaan Aluevaraukselle ei ole vaihtoehtoa, sillä se on ainoa, joka täyttää tulvatyöryhmän tavoitteen säännöstelytilavuudesta, tulvan leikkaamisesta sekä energiataloudellisesta hyödystä. Lisäksi sille on mahdollisuus löytää toteuttaja. (selvitys 10.1) Tulvatyöryhmän tavoitteet ovat ylimitoitetut (yksi/250) ja väärät, tulvasuojelulle on selvitysten mukaan muitakin toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, energiahyöty ei ole riittävä eikä ehdoton perusta Kemihaaran altaalle. Tulvatyöryhmästä ja tulvasuojelu päätöksestä on valitukset KHO:ssa. Kyseinen kohta on poistettava selvityksistä ja asia myös arvioinnista, koska se on virheellinen ja johdatteleva. 4. Vaikutusten selvittäminen/ selvitys todetaan kaavan merkittävästi heikentävän niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. - Kaava voidaan kuitenkin hyväksyä ja vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossaan päättää, että kaava on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Lisäksi edellytyksenä on,

29 että ihmisten terveyteen, yleiseen turvallisuuteen tai ympäristölle muualla koituviin erittäin merkittäviin suotuisiin vaikutuksiin liittyvä syy taikka muu erittäin tärkeä yleisen edun kannalta pakottava syy vaatii kaavan hyväksymistä tai vahvistamista. - Perusteluna oli Rovaniemen tulvasuojelu ja energia. Erittäin tärkeää yleisen edun kannalta pakottavaa syytä ei ole, eikä ole selvitetty ihmisten terveyteen, yleiseen turvallisuuteen tai ympäristölle muualla koituviin erittäin merkittäviin suotuisiin vaikutuksiin liittyvä syytä, taikka muuta erittäin tärkeää yleisen edun kannalta pakottavaa syytä. Tulvasuojelulle on useita vaihtoehtoja ja energiahyöty on vähäinen valtakunnan tasolla eikä ole pakottavaa syy. Nämä on todettava selvityksessä ja Arvioinnin johtopäätöksestä 13. on poistettava viimeinen lause Aluevaraukselle ei ole vaihtoehtoa, joka olisi teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoinen virheellisenä ja harhaanjohtavana. Kirjataan tilalle Aluevaraukselle on vaihtoehtoja, jotka ovat teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. 5. Selvityksissä ja lausunnosta puuttuu, muutamaa mainintaa luukuun ottamatta, altaan vaikutukset raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden irtoamiseen ja kulkeutumisesta alapuoliseen Kemijärveen, Kemijokeen ja perämereen saakka. Selvityksessä on tuotava esille vaikutukset pieneliöstöön, kalastoon ja ihmisten terveyteen. Elohopean ja alumiinin ym. vaikutuksista ihmiseen terveyteen ja sairastumiseen on olemassa tutkittua tietoa ja mikäli allas toteutettaisiin. Todistettavasti näitä irtoaa ja liukenee veteen kulkeutuen alapuoliseen vesistöön, pieneliöstöön, kaloihin ja päätyen ihmisiin. Todistettavaa tutkittua tietoa on olemassa esim. ihmisten sairastumisiin. Ympäristö- ja terveyshaitat ovat altaan rakentamisen este.

30 6. Koska Kemihaaran suot Natura arvioinnin selvitykset ja itse arviointi on puutteellinen ja perustuu monelta osin virheellisiin tietoihin, väittämiin ja ennalta asetettuun tavoitteeseen arviota ei saa hyväksyä vaan palautettava uudelleen tehtäväksi. Varaan mahdollisuuden täydentää lausuntoani. Pelkosenniemi Pentti Pyykönen

31 Olli Pekka Ulkuniemen L A U S U N T O Natura arvioinnista Liitteenä olevasta Natura arvioinnista voinee tehdä selkeän päätelmän: mikään perustelu ei puolla Vuotoshanketta ( tekoallasta ). Suunnitelma voitaneen haudata, jotta Suomi välttyisi kansainväliseltä skandaalilta ja häpeältä. Tampereella 22. kesäkuuta 2016 Olli Pekka Ulkuniemi, fil.kand. Yliopistonkatu 46 B Tampere op.ulkuniemi ( at )gmail.com

32

33 Helena Tiihonen Kaisankankaantie Isokylä puh ASIA 238/ /2015, Lapin liiton lausuntopyyntö asianosaisilta (viim. 22/6/2016) LAUSUNTO MAAKUNTAKAAVAN ALUEVARAUKSEN NATURA-ARVIOINNISTA, KEMIHAARAN ALLAS. LAAJEMMINKIN LAITTOMUUKSISTA. Toistan aiemmat prosessin kuluessa esiin tuomani seikat, joille ei ole annettu mitään arvoa, kuten ei muillekaan vastustaville tahoille. Liitteissä myös tulvaryhmän toimista tehtyjä asiakirjoja, koska nämä kaksi erillistä prosessia on Lapin liiton taholta yhdistetty, tarkoitushakuisesti ja perusteitta. Ote Natura-arvioinnista: 13. JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä arvioinnissa esitetyn perusteella voidaan todeta, että maakuntakaavan allasaluevaraus heikentää merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Kemihaaran suot Natura - alue on sisällytetty osaksi Natura verkostoa. Aluevarauksen vaikutukset ovat merkittävän kielteisiä myös vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseen. Muille Natura - alueille ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Aluevaraukselle ei ole vaihtoehtoa, joka olisi teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Lahdessa 22. päivänä joulukuuta 2015 RAMBOLL FINLAND OY Tarja Ojala FM, biologi Jussi Mäkinen FM, ympäristöekologi ******************************************************************************** MITÄ MIETTEITÄ TÄMÄ OTE HERÄTTÄÄ ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVALUONNOKSESTA/KEMIHAARAN ALTAASTA/TULVASUOJELUSTA? Jopa Rambollin arvio yksiselitteisesti pitää altaan vaikutuksia pääosin kielteisinä joka seikka on ollut tiedossa aina, virallisestikin ja viimeistään Vuotoksen vesioikeusprosessissa ja Naturaprosessissa. Ehdottomat rakentamisesteet pohjautuvat hyvin perusteellisiin tutkimuksiin ko. prosessien yhteydessä. Näin Lapin liitto on kuluttanut veronmaksajien rahoja jälleen kerran Kemijoki Oy:n etujen ajamiseen, vrt. aiemmat tutkimuspyynnöt EOA:lle. EOA ei ole voinut puuttua valmisteilla oleviin

34 asioihin, mutta luulisi ajan olevan kypsä tähänkin tutkimukseen. Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävä on valtion varojen käytön valvominen euroa on kulutettu tällä kertaa täysin turhaan arviointiin, jonka lopputulos kielteisistä vaikutuksista tiedettiin! Syntyperäisenä pelkosenniemeläisenä olen joutunut elämään allasuhan alla koko tietoisen elämäni eli 1950-luvulta. Niin vanha hanke on kysymyksessä. Johtopäätös Teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja aluevaraukselle ei ole olemassa... sen sijaan on täysin perustelematon, tilaustyötä. Miten tämä on mahdollista? Vrt Lapin ELY-keskuksen eriävä mielipide tulvaryhmän esitykseen MMM:lle: Lapin ELY-keskus katsoo, että Kemijärven varastotilavuuden kasvattaminen - toimenpide tulee palauttaa suunnitelmaan ensisijaiseksi toimenpiteeksi. Perustelu: ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Kemijärven varastotilavuuden kasvattaminen - toimenpiteen poistaminen Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmasta aiheuttaa tilanteen, jossa tosiasiallinen tulvariskien hallinta vaarantuu ja mahdollisesti estyy kokonaan. Kemijärven varastotilavuuden kasvattaminen -toimenpide on nopeasti toteutettavissa oleva tulvasuojelun toimenpide, jolla on todettu olevan vähäiset haitalliset ympäristövaikutukset, eikä se vaaranna vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamista. Toimenpidettä edistetään joka tapauksessa patoturvallisuuslain mukaisena patojen korottamisena, jonka suunnittelu on käynnissä. Patojen korottamisen myötä Kemijärven tulvariskialue voidaan esittää poistettavaksi tulevissa tulvariskien hallintasuunnitelmissa. Aiemmin hanketta kutsuttiin nimellä Kemihaaran allas ja seuraavaksi Vuotoksen tekoallas ja nyt siis 2000-luvun lopulta taas Kemihaaran allas. Ensimmäiseen altaaseen olisi hukkunut nk. Vuotosalueen lisäksi Luiron kylä, toiseen Kemijokivarsi Savukoskelle saakka nk. Vuotosalueen lisäksi ja tähän innovatiiviseen kolmanteen sitten pikkuisen vähemmän Vuotosaluetta ja Kemijokivartta, oleellisilta osin kuitenkin samanlaisia Yli-Kemin alajuoksuallassuunnitelmia nämä kaksi viimeistä. Lapin liiton virkavastuullisten toimijoiden tietoon olisi pitänyt kaiken järjen mukaan tulla vesioikeuskäsittely ja sen lopputulema KHO:n vuosikirjapäätös 18/12/2002 eli ehdottomat rakentamiskiellot perustuen pääosin luonnonarvoihin, mutta myös laajalle ulottuviin vahingollisiin muutoksiin vesiluonnossa jne. Luonnonarvot oikeutetusti johtivat Natura-statukseen ja myöhemmin Suomen luonnonsuojelulain suojaan. Natura-status ilmeisesti on tullut virkamiesten tietoon, koska nyt on haussa poikkeuksen myöntäminen Natura-arvojen tuhoamiseksi, tällä kertaa motiivina Rovaniemen suojeleminen 1/250-tulvilta ja tulvadirektiiviin kuulumaton energiantuotanto Kemijoki Oy:lle. Historiaa: KHO teki Vuotoksen altaan vesioikeusprosessissa ehdottoman kielteisen vuosikirjapäätöksen 18/12/2002 (VL 2. luku 5 :n mukaiset ehdottomat rakentamisesteet) 10-vuotisen käsittelyn jälkeen. Kaikki kotimaiset oikeusasteet käytiin läpi. Vuonna 2004 maakuntakaavoituksessa jätettiin ko. alue valkoiseksi selvitysalueeksi.

35 Miten tämä on mahdollista? Poliittisia kiistoja oli käyty jo koko oikeusprosessin ajan olemassa olevista ja silmin nähtävistä ja korvin kuultavista luontoarvoista. Prosessin loppuvaiheessa EU:n Natura-verkostoa jo muodostettiinkin. Altaan vastustajat ostivat alueelta pieniä määräaloja nimen omaan Naturaa silmällä pitäen luonnonsuojelutarkoituksessa. Hallitus joutui laittamaan nk. Kemihaaran suot Natura-verkostoon kirjavien vaiheiden jälkeen vuonna Nyttemmin tulvaryhmän puheenjohtajana toiminut, sen aikainen ministeri Hannes Manninen joutui tappiolle vastustaessaan ponnekkaasti Kemihaaran suot Natura aluetta. Jääviysväittämä on esitetty MMM:n päätöksestä tehdyissä valituksissa, vrt. liitteet. 15/9/2005 KHO teki päätökset mm. Kemijoki Oy:n valituksesta ko. alueen Natura-asiassa: Kemihaaran suot vahvistettiin Natura 2000-alueeksi. Maakuntakaavoituksessa ei tapahtunut mitään! Miten tämä on mahdollista? Kemijoki Oy:kin joutui rauhoittamaan omistamansa alueet nk. Vuotos-alueella v Lukuisa joukko yksityisiä maanomistajia oli jo aiemmin rauhoittanut palstojaan yksityisiksi suojelualueiksi. Näin alueen suojaksi tuli Suomen luonnonsuojelulaki, joka konsultoidun ympäristövirkamiehen mukaan takasi enemmän suojaa kuin pelkkä Natura-status. Siksi Kemijoki Oy:n saamista suojelukorvauksista (3,2 miljoonaa euroa) ja sen saman tien julkistamasta allasoptiosta alueella ei valitettu. Maakuntakaavoituksessa ei sen jälkeenkään tapahtunut mitään eli alue pysyi edelleen selvitysalueena. Miten tämä on mahdollista? Tapahtui päin vastoin: jostakin kummasta ilmestyi sellainen käsite kuin Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnos - ja ilmeni, että ko. alueen kaavaan on päätetty Lapin liiton toimesta laittaa Yli-Kemin alajuoksulle tulvasuojeluallas Rovaniemen turvaksi. Miten tämä on mahdollista? Jo tuli julkisuuteen Lapin liiton Visio 2015, jossa koplattiin yhteen Kemihaaran ekoallas ja kalaportaat, tulvadirektiivi kun vaatii allasta... Myyräntyö varsinkin julkisuudelta piilossa oli ja on pontevaa. Lapin liiton silloinen puheenjohtaja Esko Lotvonen on nykyään Rovaniemen kaupunginjohtaja. Sen kaupungin rakennuksia on nyt tarkoitus suojella 1/250 tulvilta, toisin kuin muualla Suomessa (1/100) ja Euroopassa (1/50). Yhteenveto Lapin liiton kaavoitustavoista Yli-Kemin ja Kemihaaran suhteen: 1. Huolimatta KHO:n tekemästä kielteisestä Vuotos-vuosikirjapäätöksestä 18/12/2002 jätettiin nk. Vuotosalue selvitysalueeksi maakuntakaavaan vuonna KHO:n Natura 2000-valituksista tekemä hylkäävä päätös tuli 15/9/2005, mutta se ei aiheuttanut muutosta kaavoitustilanteeseen: alue pysyi valkoisena selvitysalueena.

36 3. Ko. KHO:n päätökset ja se, että Kemihaaran soille on perustettu yksityisiä Suomen luonnonsuojelulain mukaisia rauhoitusalueita, ei ole estänyt altaan ajamista hallinnossa. 4. Verovaroja on käytetty Kemihaaran altaan selvityksiin, vesivoimayhtiö Kemijoki Oy:n puolesta. Vrt. tehdyt tutkimuspyynnöt EOA:lle (eduskunnan oikeusasiamiehelle). 5. Valtio on maksanut korvauksia rauhoituksista ja valtio on lunastanut osan Natura-alueesta. 6. Kemijoki Oy joutui pitkän neuvotteluprosessin jälkeen rauhoittamaan omistamansa Natura-alueet vuonna 2013 ja sai 3,2 miljoonan euron korvauksen. Yhtiön edustajat salasivat saadut suojelukorvaukset ja ilmaisivat heti pitävänsä allasoption omistamallaan alueella. 7. Tyhjästä ilmestyi keinotekoinen ja tarkoitushakuinen Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnos altaineen 8. Kaikki asianosaiskunnat ( Pelkosenniemi, Savukoski, Kemijärvi) ovat niin tulvariskienhallinta- kuin kaavaprosesseissa vastustaneet hallitustensa ja valtuustojensa päätöksin allasta laillisten päätösten mukaisesti. 9. Samoin ovat tehneet monet keskeiset lausunnonantajatahot. 10. Lukuisat yhteisöt ja yksityiset asianosaiset ovat tehneet samoin. 11. Näitä kannanottoja ei ole otettu huomioon. 12. Nyt sitten Lapin liitto on kuluttanut veronmaksajien rahoja euroa lisää nk. Naturaarvioon. Lapin liiton ja tulvaryhmän äänestyspäätösten mukaan tulvasuojelua ei voi muilla keinoin hoitaa kuin tekemällä säännöstelyaltaan Kemijärven yläpuolelle. Miten tämä on mahdollista? Tulvaryhmän päätökseen esitykseksi MMM:lle (maa- ja metsätalousministeriölle) Kemijoen tulvariskien hallintaratkaisuksi jätti eriävän mielipiteen asiantuntijaviranomainen, Lapin ELYkeskus, jonka mukaan: on olemassa parempia keinoja kuin esitetty allas, joka voi jopa huonontaa tulvahallintaa. Asiantuntijaviranomaisen esittämä ja patoturvallisuuslain vaatima Kemijärven varastotilavuuden kasvattaminen poistettiin tulvaryhmässä, kun sillä vaihtoehdolla ei saavuteta energiahyötyä. Miten tämä on mahdollista? Aiotaanko nyt esittää altaan rakentamista (kenties verovaroin) yleisen edun kannalta erittäin tärkeänä hankkeena pakottavasta syystä, jolla ei ole vaihtoehtoja? Kun vaihtoehtona on patoturvallisuuslain vaatima ja jokiyhtiön itsensä maksettava Kemijärven varastotilavuuden kasvattaminen. Miten tämä on mahdollista?

37 Lapin liitto ei ole noudattanut laillisia päätöksiä ja on jättänyt laatimatta lainmukaisen kaavan nk. Vuotos-alueelle. Miten tämä on mahdollista? Oikeusviranomaisilla riittää työsarkaa. Lapin liitto on vienyt allasasiaa eteen päin kahdessa erillisessä prosessissa: a) kaavoituksessa ja b) tulvariskien hallintasuunnitelmaprosessissa Tulvasuojelun toteutusratkaisu on asetettu ilman perusteluita riippuvaiseksi kaavoitusprosessista ja päin vastoin: vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Kaavoitusasiassa on kyse eri prosessista kuin tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelusta eikä tässä yhteydessä käsitellä esim. ympäristöselostuksen keskeisiä asioita tulvariskiensuojelunäkökulmasta eikä menettely vastaa tarpeeseen suorittaa kokonaisharkintaa eri tulvariskiensuojeluvaihtoehtojen välillä. Hallintolaki 45 :n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Tulvaryhmän päätöksestä puuttuvat edellä mainituin tavoin perustelut koskien ympäristöselostuksen, mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottamista, sekä selvitys siitä, millä tavoin nämä sekä ympäristönäkökohdat ovat vaikuttaneet sisältöön ja vaihtoehtojen harkintaan. MMM ei ole perustellut riittävästi päätöstään tai tähdentänyt millä tavoin kaavapäätöksen yhteydessä tehtävä Natura-arvio vaikuttaa myöhempään päätökseen, kuten vaihtoehtoisten tulvariskitoimenpiteiden arviointiin ja millä perustein kaavaprosessiin kytketty päätös tultaisiin tekemään. Kaava-asiassa taas Lapin liitto ei ole puolestaan perustellut millään tavalla altaan laittamista kaavaan. Tulvasuunnitelmassa säännöstelyallasta koskevien osien yhteensopivuus Natura - suojelun, luonnonsuojelulain ja aiemman korkeimman hallinto-oikeuden allaspäätöksen kanssa olisi tullut selvittää jo päätöstä valmisteltaessa eikä jättää maakuntakaavoituksen yhteydessä ratkaistavaksi. Lapin liiton hallituksen vastine Pelkosenniemen edustajan Annika Kostamon kysymykseen Naturaarvion puutteeellisuudesta: Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Natura-alueita koskeva selvitys on laadittu maakuntakaavatason tarpeisiin. Maakuntakaava ei ole toteuttava kaavataso vaan ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua, jossa vaikutusten arviointi tarkentuu. Varsinaisessa Natura-arvioinnissa selvitetään vain ne vaikutukset, jotka kohdistuvat niihin luonnonarvoihin, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura verkostoon. MMM jäi siis odottamaan tulvariskienhallintasuunnitelmassaan tätä maakuntatason selvitystä. Tämänkö pitäisi perustella Naturasta poikkeaminen? Miten tämä on mahdollista?

38 Laajasti laittomana, suorastaan anarkiana pidettyä toimintaa. Nyrkkiä puidaan monessa taskussa. Lapin liiton pitäisi olla Lapin kuntien ja kansalaisten edunvalvoja, ei hajottaja ja riidan kylväjä eikä Kemijoki Oy:n edunvalvoja. Pelkän kaavoituspäätöksen yhteydessä annettava Natura-arvio ei tule paikkaamaan tulvariskienhallintavalmisteluvaiheen lainvastaisuutta puutteellisen ympäristösuunnitelman ja - selostuksen osalta eikä myöskään voi tarjota pohjaa kokonaisarviolle eri tulvansuojeluvaihtoehtojen välillä. Lainmukaisuusväitteistä: Lapin ELY-keskus:...Luonnonsuojelulain 68 :n mukaan viranomaisilla on velvollisuus edistää Natura verkoston alueiden suojelun perusteena olevien luontotyyppien ja lajien ekologisia vaatimuksia vastaavia, niiden säilyttämiseen, lisäämiseen tai parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Suojeluperusteet on otettava huomioon myös maankäyttö - ja rakennuslain mukaisia kaavoja laadittaessa kaavan tehtävän ja tarkoituksen edellyttämällä tavalla. ELY- keskus katsoo, että kyseessä ei ole luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi, vaikka liite 2 onkin otsikoitu Rovaniemen ja Itä- Lapin maakuntakaavan Natura- arviointi. ELY:lle Lapin liiton hallitus vastaa: Maakuntakaavaan liittyy maankäyttöratkaisuja joiden osalta on vireillä erillisselvitykset luonnonsuojelulain 66 :n mukaiselle menettelylle. Muutetaan liitteen 2. otsikointia: Rovaniemen ja Itä -Lapin maakuntakaavan suhde Natura alueisiin. Siis otsikon muuttaminen riittää eliminoimaan laittomuuden? Lapin liiton hallituksen vastine Rovaniemen lausuntoon on ristiriidassa ELY-keskuksen väitteen kanssa: Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Natura-alueita koskeva selvitys on laadittu erillisessä prosessissa yhteistyössä luonnonsuojeluviranomaisten kanssa. Selvitykseen sisältyvä Natura-arviointi on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti ja on parhaillaan lausuntomenettelyssä. Miten tämä on mahdollista? Lapin liiton vastine asianosaiskuntien lausuntoihin on vain perustelematon toteamus: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara - alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. Lapin liiton hallitus on päättänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavasta saatuun palautteeseen antamissaan vastineissa, että maakuntakaavassa osoitetaan Kemihaaran allas vesialueena (W - 1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet. Siis: Vastustavilla asiantuntijaviranomaisten lausunnoillakaan ei ole mitään merkitystä. Allas on kaavassa ja pysyy. ILMAN MITÄÄN PERUSTELUITA! Miten tämä on mahdollista?

39 Lapin liitossa ei tunneta (vai eikö tunnusteta?) KHO:n päätöstä ja sen merkitystä. On vastuutonta viedä allas-hanketta eteen päin, kun tulvasuojelulle on olemassa asiantuntijaviranomaisenkin mukaan parempia keinoja kuin esitetty allas, joka voi jopa huonontaa tulvahallintaa. Ei siis ole kyse erittäin tärkeän yleisen edun mukaisesta pakottavasta hankkeesta, jolle ei ole vaihtoehtoja ja sen vuoksi allas-hankkeella ei ole menestymisen mahdollisuutta, poikkeusta Natura-alueiden tuhoamiseksi ei voi toteuttaa! Erittäin tärkeä yleinen etu on aivan muuta kuin Kemijoki Oy:n, Lapin liiton ym. kulisseissa toimivan hyvä veli-verkoston Veljet Vuotoksessa etu. Moneen kertaan on tullut kysyttyä: Millä keinoilla tätä systeemiä ylläpidetään eli miten ko. toimijat on sitoutettu? Erittäin tärkeä yleinen etu on vapaa suurjoki Yli-Kemi, joka tuo puhdasta vettä rakentamisten rehevöittämään vesistöön. Se on Kemihaaran suot Natura 2000-alue erityispiirteineen ja kaiken tämän mahdollistama eliöstö kaikkineen. Se on järkevät tulvasuojelutoimet tuhoavan hankkeen sijasta. Se on vapaus ilman ainaista allasuhkaa, jolloin energiaa riittäisi positiiviseen toimintaan. Jo Vuotoksen altaan vesioikeusprosessissa altaan rakentajatahot yrittivät joka käänteessä saada altaan nk. yleisen tarpeen vaatimaksi hankkeeksi, mutta lopputulos on tiedossa: vain vesiinsinöörituomarit olivat tätä mieltä, kaikkien muiden mielestä hanke täytti ehdottomat rakentamisesteet. KHO:n päätöstä kaikki noudattakoot! Hallinnon lainalaisuus on oikeusvaltion kulmakivi. Jos hallinto ei toimi lainmukaisesti, oikeusturva ei voi toteutua. Lisäksi kaiken aikaisemmin esiin tuomani hankkeen järjenvastaisuuden korostamiseksi: Olennainen tosiasia: Yli-Kemi ja Ounasjoki ovat ainoat vapaat suurjoet Kemijoen vesistössä ja koko Suomessa rajajokia lukuun ottamatta. Aiottu säännöstelyallas olisi Suomen ensimmäinen alajuoksuallas. UHKA:

40 Yksi positiivinenkin vastine vaatimuksiin on näkyvissä: Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset) kohdekohtainen suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttamiselle. Lisätään määräys koskemaan myös Kokkosnivan voimalaitosmerkintää (EN 2323). VAATIMUS I Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnokseen sisältyvä Kemihaaran tekoallas tulee poistaa lakien vastaisena kaavasta. II Kemihaaran Natura-alueet tulee osoittaa luonnonsuojelualueiksi ja muut maat maa-, metsä- ja porotalousvaltaisiksi alueiksi. Pidätän itselläni oikeuden täydentää lausuntoani tarvittaessa. Kemijärvellä 22/6/2016 Helena Tiihonen Yleislääketieteen erikoislääkäri asianosainen, Natura-alueella sijaitsevan palstan omistaja Keminsaarilla (Tuuliketo), hukutettavaksi suunnitellun Natura-alueen pienten määräalojen osaomistaja Kokonaavalla (Ojaranta) ja metsäpalstan osaomistaja Vuotos-alueella (Tiihola), omakotitilan osaomistaja Kemijärven rannalla (Metsonpirtti), tilan ja talon osaomistaja Pelkosenniemen kk:ssa Kemijoen vaikutuspiirissä Vuotoksen Voima Oy:n hallituksen puheenjohtaja, ks. toimiala liite 13 Vapaa Vuotos-liikkeestä Aikaisemmalla ja yhä voimassa olevalla valtuutuksella (vesioikeus- ja Natura-prosessissa jätetty valtakirjat) luonnonsuojelutarkoituksessa Vuotos-prosessin aikana ostettujen satojen määräalan erottamisoikeuksien omistajien puolesta (Kokonaapa, Ojaranta/Keminsaaret, Ahola) Liitelista ja liitteet myöhemmin

41 LIITELISTA Hei! Tässä liitelista ja liitteet, osa linkkeinä internet-asiakirjoihin ja osa liitteinä, merkitty lihavoituna liitelistaan. Pyydän liittämään nämä lausuntooni olennaisina otettavaksi huomioon! Varaan itselleni oikeuden lähettää lisäargumentaatiota! Pyydän kuittauksen viestini saapumisesta perille. Tv. Helena Tiihonen, asianosainen Liitteet: 1. Valitus KHO:lle MMM:n tulvariskienhallintapäätöksestä 18/12/2015: 2. KHO:n Vuotos-päätös 18/12/2002: vuotos 3. KHO:n päätös Natura-valituksista: 4. Lapin ELY-keskuksen ja Savukosken eriävät mielipiteet: 2D007B85F795%7D/ Helena Tiihosen tulvariskienhallintamuistutus liitteineen 6. HT:n aikaisempi muistutus 7. HT:n Maakuntakaavamuistutus liitteineen 8. Kemijärven kalastusalueen muistutus: 9. HT:n EOA-kantelu Jukka Vaaralan kantelu EOA:lle JVn kanteluliite 12. Jukka Vaaralan jatkokantelu 13. Lapin ELY-keskuksen kommentti tulvaryhmän altaan oikeudellisten edellytysten tarkastelusta 14. HT:n mielipidekirjoitus 15. Vuotoksen Voima Oy:n toimiala

42 -- Helena Tiihonen Kaisankankaantie Isokylä gsm kotisivu:

43 Helena Tiihonen Liite 6. Kaisankankaantie Isokylä puh: MUISTUTUS LAPIN ELY-KESKUKSELLE KEMIJOEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMASTA Viittaan aikaisempaan muistutukseeni ja pyydän ottamaan siinä olevat asiat huomioon! Koko menettely on hallintomenettelylain vastainen ja tarkoitushakuinen. Tarkoitushakuisuuteen ovat syyllistyneet verorahoilla ylläpidetyt Lapin liitto ja maa- ja metsätalousministeriö, nk. valtion yhtiö Kemijoki Oy, Rovaniemen kaupunki ja muut tahot, jotka ovat myös rahoittaneet entisen Lapin liiton edunvalvontapäällikön Jaakko Ylitalon firman Koskikara- konsultointi ky:n "mielipidetiedustelua". Mm. tätä asiaa tullaan tutkimaan laillisuusmenettelyssä. Yksityishenkilö, Jukka Vaarala on tehnyt intensiivistä ja raskasta selvitystyötä erilaisista pöyristyttävistä menettelyistä ja kytkennöistä Kemihaaran allassuunnitelmaan liittyen - ja tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tämän kantelun perustelut kasvavat päivä päivältä ja uusia täysin käsittämättömiä väärinkäytöksiä ilmenee. Viittaan huomioon otettavaksi Jukka Vaaralan tekemän Kemijärven kalastuskunnan muistutuksen. Allekirjoittanut on jo aiemmin (5/11/2008) tehnyt tutkimuspyynnön koskien Lapin liiton tulvasuojelusuunnittelua verovaroin Kemijoen vesistössä. Valmisteilla olevaan asiaan ei puututtu (asiakirja toimitettu aiemmin). VAATIMUKSET I Prosessi tässä muodossaan on keskeytettävä välittömästi II Lakeja on noudatettava III Tulvaryhmän kokoonpano on uudistettava ennen esitystä maa- ja metsätalousministeriölle! - Tulvaryhmän puheenjohtajan tulee olla vastuullinen asiantuntijavirkamies. Kepu:n entinen ministeri, ei edes Kemijoen varrelta kotoisin oleva, torniolainen poliitikko Hannes Manninen on jäävi entisen Vuotos-altaan jyräämishistoriansa vuoksi. Ks. aikaisempi muistutus. Hän ei ole myöskään enää aikoihin ollut Lapin liiton "leivissä". - Tasa-arvolakia on noudatettava (eduskunnan oikeusasiamiehen vastaus Aulikki Imporannan kanteluun). - Kemijoki Oy:n asema tulee olla lausunnonantajataho, ei pysyvä asiantuntijajäsen! - Kuntien edustajat tulee valita tietoisina siitä, mikä on tulvaryhmän tarkoitus. - Kalastuskuntien edustus täytyy ryhmässä myös olla.

44 - Asianosaisten (maa- ja vesialueiden omistajat) edustus täytyy olla. IV Tulvasuojelusuunnitelmat kuuluu laatia ELY-keskuksen virkatyönä: Laki tulvariskien hallintasuunnitelmasta 4 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät 4) valmistella ehdotukset vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskien hallintasuunnitelmiksi; Lapin Ely-keskuksen edustaja on jättänyt eriävän mielipiteen tulvatyöryhmän päätöksestä: Erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu (pj Mannisen esitys). Tällä päätöksellä tulvaryhmä on sitonut Ely-keskuksen kädet objektiivisen tulvariskien hallintasuunnitelman aikaansaamiseksi ja ottanut tämän pykälän Ely-keskukselle kuuluvan tehtävän itselleen. Tulvaryhmän toiminta on tämän pykälän vastainen. Vrt. Kemijärven kalastusalueen lausunto koskien Rovaniemen kaupungin kaavoitusta. Tulvatyöryhmä määrittelee kaavoituksen tulvariskirajan vastoin voimassa olevaa Rovaniemen kaupungin kaavoitusmääräystä. Myös Lapin ELY-keskuksen asiantuntija Timo Alaraudanjoki pitää tekoaltaan rakentamista tulvasuojelullisin perustein ylimitoitettuna toimenpiteenä, ks Tulvaryhmän tehtävät 3) hyväksyy ehdotuksen suunnitelmaksi ja siihen sisältyviksi toimenpiteiksi. Tulvaryhmän on järjestettävä tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelun eri vaiheissa riittävä vuorovaikutus vesistöalueen ja merenrannikon merkittävän tulvariskialueen viranomaisten sekä elinkeinonharjoittajien, maa- ja vesialueiden omistajien, vesien käyttäjien ja asianomaisten järjestöjen edustajien kanssa. Vrt. Tulvatyöryhmän kokoonpano Tulvatyöryhmä on kantelu liitten'toiminut tämän pykälän vastaisesti laiminlyödessään mm. maaja vesialueiden omistajien, vesien käyttäjien (lukuun ottamatta Kemijoki Oy:tä) ja elinkeinon harjoittajien riittävän vuorovaikutuksen tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelun eri vaiheissa.

45 V Kemihaaran säännöstelyallas on poistettava monien lakien vastaisena tulvasuojelusuunnitelmista Perustelut: 1. Yli 10-vuotisen vesioikeusprosessin päätteeksi korkein hallinto-oikeus = KHO 18/12/2002 hylkäsi Vuotos- hankkeen vesilain vastaisena vuosikirjapäätöksellä. ks. Hanke täytti ehdottomat rakentamiskiellot (VL 2. luku 5 ). Kaikki kotimaiset oikeusasteet käytiin läpi eli kyse on historiallisesta päätöksestä. Vaasan hallinto-oikeus kumosi vesioikeuden päätöksen ja hylkäsi lupahakemuksen, koska kokonaisuutena arvioiden hankkeen vaikutukset olivat sellaisia vesilain 2 luvun 5 :ssä (467/1987) tarkoitettuja huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa ja sen toiminnassa, jotka estivät luvan myöntämisen. Korkein hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen. Korkeimman hallinto-oikeuden lausuma: Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hankkeen vaikutuksia, kun otettiin huomioon niiden laaja-alaisuus sekä erityisesti niiden syvällekäyvyys ja pysyvyys allasalueella ja allasalueella olevat luontoarvot, oli pidettävä vesilain 2 luvun 5 :ssä (467/1987) tarkoitettuina huomattavina ja laajalle ulottuvina vahingollisina muutoksina ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa ja sen toiminnassa. korostaa nykyhetkeen sijoitettuna vesienhoitolain, terveydensuojelulain ja ympäristöselostuksen merkitystä vesistöhankkeiden suunnittelussa. Tulvariskien hallintasuunnitelma on valmisteleva suunnitelma, jossa esitettävien toimenpiteiden osalta on tarkasti ja laajalti huomioitava edellä mainittu KHO:n päätös. Suunniteltu Kemihaaran tekoallas on olennaisilta osin sama kuin oli suunniteltu Vuotoksen allas. Nyt Kemihaaran altaaksi nimetty olisi kolmanneksen Vuotoksen suunniteltua allasta suppeampi, mutta hukuttaisi saman osan Kemihaaran suot-nimisestä Natura-alueesta Keminsaaria lukuunottamatta, minkä Vuotoksen allaskin olisi hukuttanut. Keminsaarten luontoarvot tuhoutuisivat luonnollisesti siinäkin tapauksessa, jos Ylikemi(joe)n sulkeva pato rakennettaisiin sen yläpuolelle. Suomen ensimmäisestä suurjoen alajuoksualtaan suunnittelemisesta on edelleenkin kyse. Eli juuri samat luonnonarvot menetettäisiin. Tällä hetkellä Kemijärven tila on parantunut huomattavasti Vuotos-prosessin aikaisesta ajasta: vanhojen yläpuolisten tekoaltaiden ja Kemijärven oman säännöstelyn aiheuttamat humuspäästöt ovat vähentyneet tasannevaiheen saavuttamisen johdosta. Myös Kitisen Kohkonen ja pienemmät patoaltaat lähestyvät tasannevaiheen puoliväliä eli on odotettavissa Kemijärven vedenlaadun ja kalaston tilan paraneminen edelleen. KHO piti mahdollisen altaan terveysvaikutuksia isona riskinä, joita valistus ei poista: altaan alapuolisen vesistön terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttavat metyylielohopean, raskasmetallien, sulfidiyhdisteiden ja alumiinin saostuminen altaaseen ja Kemijärveen - ja rikastuminen ravintoketjuun ja lopulta kalaa syöviin ihmisiin.

46 Allekirjoittanut jätti Vuotoksen vesioikeusprosessissa oikeudelle kaksi sairauskertomuskopiota potilaiden luvalla luonnollisesti. Porttipahdan kalastajien elohopea-arvot olivat hyvin korkeat. Metyylielohopea lienee yksi pahimpia virtsaelinsyöpää aiheuttavista ympäristömyrkyistä. Ote KHO:n päätöksestä: Koska ihmisen elimistöön kertyvä elohopea on pääosin peräisin ruoasta ja tältä osin lähes kokonaan kalasta, hallinto-oikeus on katsonut, että tekojärven rakentamisesta aiheutuva kalojen elohopeapitoisuuden nousu saattaisi ainakin osassa kaloja ravintonaan käyttäviä ihmisiä lisätä terveysriskejä. Näiden riskien arvioiminen ennalta on kuitenkin vaikeaa, koska vaikutukset riippuvat siitä, paljonko kalaa syödään. Lisäksi edellä mainitut asiakirjoissa esitetyt arviot elohopeapitoisuuksista ovat ainakin jossain määrin epävarmoja eikä elohopean kertymistä elimistöön ja sen vaikutuksia terveydelle varmuudella tunneta. Kalojen elohopeapitoisuuksien tarkkailuvelvoite ja viranomaisten käyttörajoitustiedotteet eivät poista ainakaan kokonaan elohopeasta aiheutuvaa terveysriskiä. Suunnitellun altaan vahingolliset vaikutukset alapuolisen joen ja Kemijärven kalastoon (ja sen syömäkelvottomaksi saattamiseen) ja virkistys-ym. käyttöön olisivat moninkertaisia entiseen verrattuna. Myös terveysriski on entistä suurempi. Viittaan mukaellen Jukka Vaaralan laatimaan muistutukseen. Kemihaaran altaan toteuttaminen merkitsisi huomattavasti suurempia terveysriskejä kuin Lokan ja Porttipahtaan tekoaltaiden aiheuttamat. Tämä johtuu sitä, että suunniteltu allas olisi välittömästi Kemijärven yläpuolella, jolloin huuhtoutuvien aineiden, metyylielohopean, raskasmetallien, sulfidiyhdisteiden, kenties Tsernobyl-cesiumin kasaumat ja pitoisuudet olisivat merkittävästi suuremmat. Metyylielohopean rikastuminen petokaloihin ja lopulta ihmisiin johtaisi vastuukysymykseen. Kuka vastaisi mahdollisista sikiövaurioista, Minimata-syndrooman seurauksista ja muista mahdollisista metyylielohopean ravintoketjuun rikastumisesta aiheutuviin sairauksiin. Kemijärven mateita vaivaa tällä hetkellä vakava sairaus. Kalojen sukuelimet ovat surkastuneet, joka indikoi vahvasti järven pohjasedimentissä olevista ympäristömyrkyistä. Syyksi epäillään sedimenttiin kertyneitä selluloosan mikrokuitujen, klooriligniinien, mukana kulkeutuneita kloorifenoliyhdisteitä. Tietoa myrkkyjen koostumuksesta ei ole, ei myöskään yläpuolisten säännöstelyaltaiden tuottamien metyylielohopea-, raskasmetalli- ym. pohjasedimenttirikastumien ja kloorifenoliyhdisteiden yhteisvaikutuksesta ravintoketjuun ja sitä kautta Kemijärven asukkaisiin. Yksiselitteistä aineistoa Kemijärven syöpätilastoista, puhumattakaan tutkimustietoa syy- ja seuraussuhteesta on vaikea saada suhteellisen pienen populaation vuoksi, mutta näppituntumana syöpätapausten kanssa tekemisiin joutuvien tahojen mielestä tilanne on todella huolestuttava. Kemihaaran allashankkeen uhkaaman terveysriskin pitäisi jo yksistään olla riittävän merkitsevä sen sulkemiseksi pois tulvariskien hallintasuunnitelmasta /9/2005 KHO vahvisti ko. alueen Natura2000-statuksen (valtioneuvosto liitti kohteen Naturaan v. 2004), kun se hylkäsi mm. Kemijoki Oy:n tekemän valituksen. Ks. A. Naturan toteuttaminen luonnonsuojelulailla yksityisten suojelualueitten perustamisen myötä vuoden 2005 jälkeen useiden yksityisten maanomistajien sekä lopulta

47 määräajan uhatessa loppua pitkien "neuvottelujen" jälkeen myös Kemijoki Oy:n osalta v Kemijoki Oy sai 3,2 miljoonan euron korvauksen, jonka se halusi salata. Ks. Seuraavassa tiedotustilaisuudessa Kemijoki Oy jo suunnitteli pitävänsä "allasoption" voimassa suojelualueellaan. Täydellistä piittaamattomuutta KHO:n ennakkopäätöksestä ja monista muista laeista. Allas tuhoaisi alueen luontoarvot. Tämän johdosta asiaan vaikuttaa Suomen kansallisen lainsäädännön lisäksi myös Natura 2000-verkostoa säätelevä EU-lainsäädäntö, eli B. EU:n luontodirektiivi C. EU:n lintudirektiivi Viittaan lainauksin 23/1/2015 Satu Hassin, Heidi Hautalan, Pekka Haaviston, Sirpa Pietikäisen ja Pertti Salolaisen Lapin liitolle jättämästä maakuntakaavaluonnosmielipiteestä Naturan merkityksestä koskien Kemihaaran soita: "Viranomaisilla on velvollisuus estää niiden lajien ja luontotyyppien heikentyminen ja häiritseminen, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000-verkostoon. Viranomaisilla on velvollisuus valvoa ennakolta hankkeita ja suunnitelmia Päätösvalta poikkeusmenettelyn käyttämisestä kuuluu Suomessa valtioneuvoston yleisistunnolle. Tämän harkintavallan käytön on täytettävä sille säädetyt oikeudelliset edellytykset.... Direktiivin mukaiset edellytykset heikentää Kemihaaran soiden luontoarvoja hukuttamalla ne tekoaltaan alle eivät täyty. Ensinnäkään kyse ei ole tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta hankkeesta, jolle ei olisi vaihtoehtoja. Sähköntuotannolle - myös niin sanotun nopean säätötehon tuotannolle - on lukuisia vaihtoehtoja. Myös tulvasuojelulle on olemassa vaihtoehtoja... Toiseksi ei ole mahdollista löytää toista Natura aluetta, joka kompensoisi Kemihaaran soiden hukuttamisen aiheuttamat luontoarvojen menetykset". 3. EU-direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta v ks. Viittaan lainauksin 23/1/2015 Satu Hassin, Heidi Hautalan, Pekka Haaviston, Sirpa Pietikäisen ja Pertti Salolaisen Lapin liitolle jättämästä maakuntakaavaluonnosmielipiteestä Kemihaaran altaan lainvastaisuudesta tulvasuojelukeinona ja vesipuitedirektiivin kannalta:

48 "...Erityisesti korostetaan koko vesistöaluetta koskevaa yhteistyötä, mukaan lukien kansainvälinen yhteistyö silloin kun valuma-alue ulottuu useamman valtion alueelle. Direktiivi velvoittaa tekemään kartat tulvavaarasta ja -riskeistä. Johtolauseessa 14 todetaan: "Tulvariskien hallintasuunnitelmissa olisi keskityttävä ehkäisyyn, suojeluun ja valmiustoimiin. Suunnitelmissa olisi joille annettavan tilan lisäämistä silmällä pitäen harkittava mahdollisuuksien mukaan tulvatasanteiden ylläpitoa ja/tai kunnostamista......julkisessa keskustelussa esitetty väite, että EU-direktiivi jopa velvoittaisi rakentamaan tekoaltaita tulvasuojelun vuoksi, on perätön. Koko direktiivissä ei ole mainittu tekoallas-sanaa. Ainoa tulvasuojelun keino, joka direktiivissä mainitaan, ja useassa kohdassa, ovat tulvatasanteet, toisin sanoen alueet, joihin luonnontilaisten vesistöjen tulvavedet ovat suurelta osin ohjautuneet, niiden ylläpito ja kunnostaminen. Kemijoen ja sen sivujokien varrella tulvasuojelun tärkein asia on välttää rakentamista paikkoihin, jotka ovat tulville alttiina. Siltä osin kuin tässä asiassa on jo tehty virheitä, tulvasuojelu voidaan toteuttaa mm penkereiden avulla. Myös EU-direktiivissä mainittu Kemijoen luonnollisten tulvatasanteiden kunnostaminen tulisi selvittää..." Vrt. lehtileikeliite 2. Rovaniemellä vuosien ajan käytössä ollut malli kaavoittaa tulvariskialueille. Myös tätä asiaa tullaan tutkimaan laillisuusmenettelyssä. 4. EU:n vesipuitedirektiivi v Nyt myös se on lainsäädäntöä, jota pitää noudattaa vesistöihin kohdistuvia ja niihin vaikuttavia suunnitelmia laadittaessa. Vesipuitedirektiivin 1. artiklan ensimmäisessä pykälässä todetaan sen tarkoitukseksi "estää vesiekosysteemien sekä vedentarpeen kannalta vesiekosysteemeistä suoraan riippuvaisten maaekosysteemien ja kosteikkojen edelleen huononeminen sekä suojella ja parantaa niiden tilaa". Direktiivin 4. artiklan 1. pykälässä todetaan jäsenvaltioiden velvollisuus ehkäistä kaikkien pintavesimuodostumien tilan huononeminen. Esitetty Kemihaaran tekoallas olisi siis myös vesipuitedirektiivin vastainen." 5. Kanava alimitoitettu Seitakorvan yläpuolelle rakennettu kanava ilmeisesti muodostaa tulpan mahdollisessa suurtulvassa, ei suinkaan Seitakorvan koneistot tai tulvaluukut. Rovaniemi on vaarassa omista rakennusvirheistään johtuen, eikä tulpan "korjaaminen" sitä pelasta, päin vastoin. Kemijärven itsensä kannalta tulpasta voisi olla haittaa. 6. Säännöstely ylimitoitettu: Ohijuoksutus erittäin harvinaista

49 Seitakorvan padolla ei ole ollut lainkaan ohijuoksutuksia - tai ne ovat olleet vähäisiä vv Tämä Kitisen rakentamisen (patoaltaat ja Kohkosen allas) ja uiton lopettamisen jälkeen, jolloin Lokkaa ja Porttipahtaa on säännöstelty eri tavalla kuin aiemmin. Lisäksi Seitakorvassa on suoritettu rakennusvirtaaman huomattavan suurenemisen mahdollistava koneistoremontti. Niitäkin remontteja niin Seitakorvassa kuin useassa alisen Kemijoen voimalaitoksessa Kemijoki Oy viivästytti vuosikausia kiristääkseen Vuotoksen altaan rakentamista. Niiden remontointi kuulemma olisi kannattavampaa Vuotoksen rakentamisen jälkeen. Näin yhtiö aiheutti huomattavia taloudellisia menetyksiä osakkailleen (sähkömäärän kasvu remontin myötä). Siis koneistojen kautta on voitu juoksuttaa enemmän vettä, jolloin ohijuoksutustarve luonnollisesti vähenee tulvan aikanakin. Seitakorvan rakennusvirtaama on ollut alun perin 500 m3/s. Sitten se on ollut 640 m3/s vuonna 2004 ensimmäisen koneiston remontin jälkeen ja vuodesta 2014 toisen koneiston remontin jälkeen se on ollut 700 m3/s. Tehonnousut ovat vastaavasti 30 MW, 24 MW eli nykyisellään 144 MW ja rakennusvirtaama siis 700 m3/s. Jo -90-luvulla Kitisen rakentamisen jälkeen ja uiton lopettamisen jälkeen koettiin Kemijärvellä masentava vesijättömaiden paljastuminen keväisin, ks. kannokkosaunarantakuva. Kuvateksti tässä: 7 metriä säännöstellyn luonnonjärven Kemijärven saunarantaa 21/5/ kuten useimpina vuosina Kitisen rakentamisen jälkeen. Vuotoksen (Kemihaaran) altaan rakentaminen olisi viivyttänyt Kemijärven täyttymistä viikolla Kemijoki Oy:n antamien tietojen mukaan. Limnologi Hans Vogt laski aikoinaan, että Vuotoksen altaaseen ei olisi juuri koskaan riittänyt vesi. Koko kesäajan ehdoton alaraja Vuotoksen allassuunnitelman säännöstelyehdotuksessa olikin vain 163,0 metriä eli 3,5 metriä alle ylärajan - niin nopeasti kuin se on saavutettavissa. Tällöin olisi ollut vesijättömaita näkyvissä karkeasti 40 % altaan pinta-alasta laillisesti vaikka koko kesän... Kotisivuilla on video tästä luonnottomasta tilanteesta niin ilmasta kuin maajalkasestakin. Nykyisellä rakennusvirtaamalla 1990-luvunkin ohijuoksutetut määrät olisivat olleet vielä pienempiä - ja kannokkorannat näkyvissä vielä pidempään. Tilanne on jopa pahentunut tässä suhteessa rakennusvirtaaman noston jälkeen. Ohijuoksutuksia ei ole ollut useimpina vuosina lainkaan tai ne ovat olleet hyvin vähäisiä. Huomattavia ohijuoksutuksia oli vain vv. 2000, 2005, 2010 ja 2012.

50 Seuraavassa vanhoilla kotisivuilla (linkki uusilta sivuilta on myös 1990-luvun käyrät ja pylväät Seitakorvan ohijuoksutuksista ja järven täyttymisaikataulusta. Edelleen täysin ajankohtaista tekstiä. Yli 50 vuotta vanhaa "innovaatiota" ajetaan kuin käärmettä pyssyyn laeista ja totuudesta välittämättä. Ei todellakaan mitään high techiä. SEITAKORVAN KÄSITELLYT VESIMÄÄRÄT VV Kemijärven alapuolisessa Seitakorvan voimalaitoksessa kevättulvien aikana vv käsitellyt vesimäärät. Seitakorvan "hyötyvesimäärä" on melko tasainen vuodesta toiseen, ohijuoksutuksia tarvitaan vain parhaimpina vesivuosina - oikeina tulvavuosina. SEITAKORVAN OHIJUOKSUTETUT VESIMÄÄRÄT VV

51 Samoina tulva-aikoina Seitakorvasta ohijuoksutetut vesimäärät: -88, -90, -91, -94 ja -99 ei lainkaan ohijuoksutuksia ja muulloinkin suhteellisen vähäisiä määriä. Kemijoki Oy pyrkii tätäkin luonnottomampaan tilanteeseen niin, että perusjuoksutuksistakin voitaisiin luopua. Seuraavalla sivulla isompana SEITAKORVAN KÄSITELLYT VESIMÄÄRÄT VV Kemijärven alapuolisessa Seitakorvan voimalaitoksessa kevättulvien aikana vv käsitellyt vesimäärät. Tätä kautta menevät kaikki Lokan, Porttipahdan, Kitisen, Luiron, Kemihaaran, Suolijärvien ja pienempien jokien vesimäärät Rovaniemeä kohti. SEITAKORVAN OHIJUOKSUTETUT VESIMÄÄRÄT VV

52 Kevättulva-aikoina Seitakorvasta ohijuoksutetut vesimäärät: -88, -90, -91, -94 ja -99 ei lainkaan ohijuoksutuksia ja muulloinkin suhteellisen vähäisiä määriä. Kemijoki Oy pyrkii tätäkin luonnottomampaan tilanteeseen niin, että perusjuoksutuksistakin voitaisiin luopua. KEMIJÄRVEN TÄYTTYMISAIKATAULU VV Kemijärven täyttyminen on hidastunut oheisen pylväikön mukaisesti käyttäen pinnankorkeutena 148 metriä meren pinnan yläpuolella. Vielä tuossa korkeudessa ylärajaan on yksi metri, joka tarkoittaa laajoja vesijättömaaalueita paljaana.

53 Kemijoki Oy on rakentanut Kitisen voimalaitoksia ja patoaltaita luvuilla. Kohkosen allas on näistä suurin ja täytettiin ensi kertaa Seuraavana keväänä Kemijärven rannat näkyivät alkukesään saakka kannokkorantoina, kuten sen jälkeen useimpina keväinä. Vettä ei ole riittänyt säännöstellyn luonnonjärven, Kemijärven, täyttymiseen kohtuullisessa ajassa vaan vesiraja on noussut luvattoman hitaasti avovesikauden "vakioiseen" korkeuteensa. Ilmiö seurasi Kitisen rakentamista ja toisen merkittävän tekijän, uiton, lopettamista, kun Lokkaa ja Porttipahtaa voitiin tyhjentää keväällä entistä enemmän - alkukesän uittojuoksutuksia varten ei tarvinnut säästää näihin altaisiin vettä. Kemijärveen tulevat vedet on siis säännöstelty Lokan ja Porttipahdan altailla sekä Kitisen patoaltailla jo niin tehokkaasti, että useimpina rakentamisen ja uiton loppumisen jälkeisinä vuosina on vältytty kokonaan kevättulvavesien ohijuoksutuksilta Kemijärven alapuolisella Seitakorvan voimalaitoksella - Kemijärven täyttymisen hidastumisen lisäksi. Niinpä on kyseenalaista, saataisiko edes Kemijärveä täytetyksi Vuotoksen altaan rakentamisen jälkeen läheskään joka kevät ainakaan ilman Lokan ja Porttipahdan säännöstelyaltaiden entistä rajumpia kevätjuoksutuksia, puhumattakaan itse suunnitellun altaan täyttymisestä. Kemijärven täyttäminen kun on etusijalla Vuotokseen nähden. Kemijoki Oy:n tilastojen mukaan neljänä kesänä 90-luvulla on vältytty ohijuoksutuksilta Kemijärven alapuolisessa Seitakorvassa kokonaan ja muutenkin ohijuoksutusmäärät ovat olleet kokonaiskäsittelyyn nähden vähäiset. Silti MMM perustelee Vuotoksen allasta yleisen tarpeen vaatimana hankkeena tulvasuojelun vuoksi. Lapin ympäristökeskuksen mukaan Rovaniemi muodostaa tulpan kevättulvissa. Eikö Rovaniemen tulvat pitäisi estää ruoppauksilla siellä? Kosteikkojen ennallistaminen koko Kemijoen vesistön varrella kuuluu tehdä. Ounasjoki tuottaa suurimman osan Rovaniemen läpi juoksevista vesistä - ja tulvasuojelun varjolla senkin rakentamista puolustellaan edelleen. Kierre tämän perustelun tiimoilla on

54 katkeamaton, vaikka on konkreettisia kokemuksia rakennettujen vesistöjen ongelmista kevättulvissakin, puhumattakaan kesätulvista. MMM:n mukaan Kemijärven padot ja penkereet ovat uhan alla jo 50-75:n sentin ylärajan ylityksillä. Tällaista ylityslupaahan on haettu muutamana keväänä, mutta lupaa ei ole tarvittu... Kemijoki Oy:n erikoisasiantuntija Olli Nenonen oli laskenut, että Kemijärven patoja pitäisi korottaa 3,5 metriä nykyistä korkeammiksi, että pärjättäis ilman Vuotoksen allasta tulvien kanssa. "Vuotoksellinen vettä pitäisi mahtua nykyisen päälle." Mistähän se Vuotoksellinen tulee? Oikeuden istunnossa melkoisia sammakoita... Patoturvallisuusriski Kemijärven 30 kilometrin pato-ja pengerrakennelmilla jo alle 75 senttimetrin ylityksellä on pelottavan tuntuista. Lisääntyvä kesätulvauhka on olemassa myös Suomessa - ja on ollutkin uhkana esimerkiksi vuonna 1992, jolloin Isohaaran patotyömaan työpato murtui. Ilmaston lämpenemisen seurauksena kesätulvauhka ja sen aiheuttamat vahingot etenkin rakennetuissa vesistöissä kasvavat, kuten Ruotsissa on jo nähty. Rovaniemellä ja monissa muissa kunnissa on rakennettu aivan liian matalalle ja näin aiheutettu tulvavaara. Aikaisemman vesivoimarakentamisen aikoihin oli itsestään selvää, että tulvaluukut tehdään sitä varten, että "ylimääräiset" kevättulvavedet ohijuoksutetaan. Se oli luonnollista. Nyt Kemijoki Oy pyrkii pääsemään kokonaan eroon perusjuoksutuksista eli väkivalloin muuttamaan koko Kemijoen vain voimatalouden tarpeisiin. Edellä oleva teksti siis yli 20 vuoden takaa - ja pitää paikkansa edelleen! Tilanne on jopa pahentunut tässä suhteessa rakennusvirtaaman noston jälkeen. Ohijuoksutuksia ei ole ollut useimpina vuosina lainkaan tai ne ovat olleet hyvin vähäisiä. Huomattavia ohijuoksutuksia oli vain vv. 2000, 2005, 2010 ja Siis ennemminkin Kemijärvellä on kyse veden riittämättömyydestä täyttämään järvi säällisessä ajassa kuin tulvauhasta. 7. Eriarvoisuus: Tulvariskistandardi eri kuin muualla Muualla Suomessa ja Euroopassa varaudutaan kerran sadassa vuodessa mahdolliseen tulvaan. Kemijoki Oy:n ilmeisen vaikutuksen johdosta tämä varautuminen on nostettu perusteettomasti 1/250-arvoon - tarkoituksena siis perustella Kemihaaran allasta, kun muka muutoin ei tulvalta voisi suojautua Kemijoki Oy ei ole noudattanut patoturvallisuuslakiasetusta vuodelta 2010 ja yrittää välttää Kemijärven penkereiden vahvistamisen - ja kustannukset. Nyt on selvinnyt Kemijoki Oy:n laiminlyöneen patoturvallisuusasetuksen (voimaan 2010) vaatimat penkereiden lujittamiset ja osin korottamiset Kemijärven säännöstellyllä luonnonjärvellä. Ko. rakennelmat ovat osoittautuneet alimitoitetuiksi. Tätä asiaa sivuttiin jo

55 Vuotoksen vesioikeusprosessissa 1990-luvulla, mutta säännöstelyn aiheuttamien haittojen ja vahinkojen korjaamisethan pakkaavat jäämään tekemättä tai vajaiksi, ainakin ne viivästyvät jopa vuosikymmeniä. Vanhoilta kotisivuilta jo edellä mainittu kertauksena patoturvallisuuskohtaan: MMM:n mukaan Kemijärven padot ja penkereet ovat uhan alla jo 50-75:n sentin ylärajan ylityksillä. Tällaista ylityslupaahan on haettu muutamana keväänä, mutta lupaa ei ole tarvittu... Kemijoki Oy:n erikoisasiantuntija Olli Nenonen oli laskenut, että Kemijärven patoja pitäisi korottaa 3,5 metriä nykyistä korkeammiksi, että pärjättäis ilman Vuotoksen allasta tulvien kanssa. "Vuotoksellinen vettä pitäisi mahtua nykyisen päälle." Mistähän se Vuotoksellinen tulee? Oikeuden istunnossa melkoisia sammakoita... Patoturvallisuusriski Kemijärven 30 kilometrin pato-ja pengerrakennelmilla jo alle 75 senttimetrin ylityksellä on pelottavan tuntuista. Lisääntyvä kesätulvauhka on olemassa myös Suomessa - ja on ollutkin uhkana esimerkiksi vuonna 1992, jolloin Isohaaran patotyömaan työpato murtui. Ilmaston lämpenemisen seurauksena kesätulvauhka ja sen aiheuttamat vahingot etenkin rakennetuissa vesistöissä kasvavat, kuten Ruotsissa on jo nähty. *************** Siis: Kemijoki Oy:n velvoite on patoturvallisuusasetuksen mukaan OMALLA KUSTANNUKSELLAAN vahvistaa ja osin korottaa Kemijärven patopenkereitä. On mitä suurinta harhautusta pelotella alueen asukkaita tulvasuojelukustannuksista. Nämä toimenpiteet jo aiemmin esitettyjen tulvasuojelutoimien lisäksi yhdistettynä vahvasti säännöstellyn joen käytön optimointiin estäisivät jopa Rovaniemenkin tulvavahingot - vaikka siellä on rakennettu ja rakennetaan ilmeisesti luvallisesti, tietämättöminä omasta vastuusta edelleenkin tulvariskirajan alapuolelle. Onkin aiheellista ulottaa laillisuusvalvonta Kemijoki Oy:n toimiin tässäkin asiassa ja myös Rovaniemen rakennusvalvonnan toimintaan menneinä aikoina ja myös tällä hetkellä. Myös Lapin ELY-keskuksen asiantuntija Timo Alaraudanjoki pitää tekoaltaan rakentamista tulvasuojelullisin perustein ylimitoitettuna toimenpiteenä, ks. Suunniteltu allas on siis kaikkien edellä lueteltujen lakien vastainen. 9. Lisäksi tämä jatkuva allasjyrääminen on vaikutusalueen asukkaiden ihmisoikeuksien ja 10. perusoikeuksien polkemista. Näitä tultanee prosessoimaan EU-tasolla. 11. Lapin liitto näyttäytyy suurena verorahojen kuluttajana ja

56 12. Kemijoki Oy:n edunvalvojana, edistäen alueen näivettämistä, ei suinkaan kehittämistä. Jaakko Ylitalo on toiminut aiemmin Lapin maakuntaliiton palveluksessa vuoden 1974 alusta lähtien, ja vuonna 1982 hän kiristi Pelkosenniemellä Vuotoksen allasta uhkaamalla, että Lapin aluealennus poistuu, jos ei saa rakentaa. Eri vakansseilla Ylitalo on toiminut maakunnallisessa liitossa siis vuosikymmeniä, viime ajat Lapin liiton edunvalvontapäällikkönä, joista tehtävistä jäi eläkkeelle Kemijärven kaupunginhallitus (myöhemmin vielä -valtuustokin) yksimielisesti ja Pelkosenniemen kunnanhallitus (yksi jätti eriävän mielipiteen) päätyivät 1/100a-tulvaperusteisiin toimenpideratkaisujen käyttämiseen tulvariskien hallinnassa. Savukoskella lausunto käsiteltiin vielä kunnanvaltuustossa. Tähän liittyen Ylitalo on kirjein, sähköpostitse ja puhelimen välityksellä lähestynyt valtuutettuja. Ohessa tietoa lähestymisten sisällöstä: Date: Sat, 21 Feb :51: Subject: Re: Esitys Lapin liitolle From: kari.kilpimaa ja sp-loppuosa To: luotettu henkilö lauantai 21. helmikuuta 2015 Jaakko Ylitalo Ylitalo <sposoite> kirjoitti: Hyvä kysymys Kari, mutta -Kemijoki Oy ei ole pörssiyhtiö. Kemijoki OY:ssä on kahdenlaisia osakkeita. Toisilla tehdään päätöksiä (A-osakkeet), ja niistä valtio omistaa yli puolet. Toisilla (B-osakkeet) jaetaan osakkaiden kesken yhtiön tuottama energia ( Mankala-periaate). Valtion edustaja eli omistajavaltaa valtionyhtiöissä käyttävä ministeri sanelee yhtiökokouksessa Kemijoki-yhtiön päätökset. Näin se menee. - Jos siis valtioneuvosto katsoo, että säännöstelytilavuuden lisääminen Kemijoessa on välttämätön Rovaniemen ( ja Kemijärven) pelastamiseksi suurtulvan tuhoilta (yli 100 milj. euroa), niin silloin on mahdollista, että valtioneuvosto ottaa päätöksessään huomioon alueen kuntien ja maakunnan liiton näkemykset hankkeen toteuttamisessa. - Valtioneuvoston myönteisen rakentamisratkaisun jälkeen on turhaa kuntien kuvitella, että ne saavat enempää kuin "lakiosan" eli verotulot ja haittojen korvaukset (jotka lupaprosessissa päätetään). Mutta jos nyt ennen kun valtioneuvostotasolla on mitään päätetty, altaan rakentamiseen liitetään "paketti" tai tehdään peräti sopimus altaan hyödyn ohjaamisesta alueelle, niin allasalueelle on mahdollista saada ( jos ei kaikki niin huomattavan suuri) hyöty ( milj.) potista alueelle. Jaakko ******** 20. helmikuuta Kari Kilpimaa <sp-osoite> kirjoitti: Hei Kuinka on mahdollista, että pörssiyhtiö voisi ohjata saamansa tulon vahingonkärsijöille. En usko? Osakkeen omistajat on etelästä ja niitä ei kiinnosta millä vahingoilla heidän lompsansa lihoo. Ei sitä tullut Savukoski- Martti kompensaatio tietäkään. Vaikka pyhästi Mauri Pekkarinen lupasi. Hallitus vaihtui ja uutta hallitusta ei kuulemma sitonut vanhan hallituksen lupaukset. Kuhan ei ole saman suuntaista uunotusta. Kari Kilpimaa ja puh no *************** perjantai 20. helmikuuta 2015 Jaakko Ylitalo Ylitalo <jaakko.ylitalo@gmail.com> kirjoitti:

57 "KIRJE VALTUUTETUILLE (LAPIN LIITON JA KUNNANVALTUUSTOJEN) Hyvät valtuutetut Liitteessä on esitys Lapin liiton valtuustolle. Teksti on hieman muuttunut, mutta allekirjoittaneen mielestä se on samalla parantunut. Esa Kangas on vaatinut, että Kemijärven säännöstelyn pienentäminen pitää ottaa esitykseen mukaan. Sain kiinni Kemijoki Oy:n asiantuntijan, joka totesi, että se on mahdollista, jos yläpuolelle tulee lisää säännöstelytilavuutta. Tavanomaista säännöstelyä siis voidaan pienentää, mutta hätävesiylärajan muuttaminen ei hänen mielestä ole mahdollista. Maiju Hyry esittelee Lapin liiton lausunnon Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmasta liiton hallituksen kokouksessa maanantaina Hän on luvannut ottaa esille myös tämän viestin liitteenä olevan asian. Lapin liiton Kemijoki Oy on kaikissa tulvariskien hallintaan liittyneissä tilaisuuksissa ilmoittanut, että yhtiöllä ei ole mitään suunnitelmia lisätä säännöstelytilavuutta Kemijoen vesistössä, mutta jos yhteiskunnalliset syyt niin vaativat, niin yhtiö voi toteuttaa allashankkeen. Yhtiö ei rakenna allasta voitontavoittelumielessä, vaan toteuttaa hankkeen yhteiskunnan, ja tässä tapauksessa valtioneuvoston, päätöksen johdosta kustannusneutraalisti. Yhtiön pitää luonnollisesti saada altaasta rakennuskustannukset kattava hyöty, mutta ei välttämättä sen enempää. Edellä todetun johdosta rakennuskustannusten yli menevä hyöty, joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi, on mahdollista kanavoida allasalueelle haittojen kompensaationa ja altaan hyväksyttävyyden lisäämiseksi. Alustavien arvioiden mukaan tuo hyöty huomattava (ehkä noin milj. euroa/vuosi). Jotta altaan hyödyn kanavoiminen allasalueelle olisi realismia, niin Lapin liiton tulisi ryhtyä viivyttelemättä toimimaan sen puolesta. Valtioneuvosto joutuu ottamaan kantaa itse suunnitelmaan todennäköisesti jo ennen syksyä. Ennen sitä on päättäjille tehtävä selväksi, että allasratkaisuun pitää liittyä altaasta koituvan hyödyn ohjaaminen allasalueelle. Ja se tehtävä kuuluu luontevasti Lapin liitolle. Menen huomenna lauantaina Kemijärven kautta Sodankylään. Tervetuloa Kemijärvellä Mestarin Kievariin kahville klo Jaakko Ylitalo ja puh.no P.S. Kuten aikaisemmin olen kertonut Maiju Hyrylle riittää se, että lähetätte hänelle sähköpostiviestin, jossa kerrotte mielipiteenne esityksestä, joka on tämän viestin liitteenä. Laita esitys liitteeksi Maijulle viestiisikin. jy" Oheinen sähköpostiviesteily tulvatyöryhmän jäsenelle ja Savukosken kunnanvaltuutetulle ja muille luottamusmiehille on selkeästi luottamushenkilöön kohdistuvaa kiristystä, jonka tavoitteena on riittävän kansallisen tahtotilan ja laajan yhteiskunnallisen tuen saavuttaminen Kemihaaran altaalle. Ylitalon viesti kytkee Kemijoki Oy:n kiistatta po. prosessiin ja sen ensisijaiseen tavoitteeseen, joka on energiahyöty, välittämättä tulvasuojelusta tai ympäristöstä.

58 Muuten ei ole selitettävissä, että Ylitalo pystyy lupaamaan muutoksia jopa oikeuden päätökseen perustuvaan Kemijärven säännöstelyyn. Viesti osoittaa myös sen, että Lapin liitto/maiju Hyry on kytketty tiiviisti prosessin läpiviemiseen. Jälleen herää kysymys. Kenen toimeksiannosta Jaakko Ylitalo ja hänen firmansa Koskikarakonsultointi ky toimii? No, nyt on selvinnyt, että rahoittajatahoja ko. konsultointifirman propagandaselvitykselle (mielipidetutkimus kahdesta tulvasuojeluvaihtoehdosta) ovat Lapin liitto, Rovaniemen kaupunki, Ympäristöpooli, johon kuuluu mm. Kemijoki Oy... Kytkyt ovat aikamoiset! Kemijoki Oy:n edunvalvonta jatkuu kuumeisena... Mitä rahaa kunnat saisivatkaan? Kemijoki Oy on keskinäinen yhtiö, joka jakaa tuotantonsa osakkailleen alennetulla hinnalla ja jonka koko voitto on rajattu, 1990-luvulla muistaakseni 10 miljoonaan markkaan/vuosi. Altaan rakentamislupaahan ei koskaan tule, koska hanke on monen lain vastainen, mutta teoreettisesti voimme kuvitella tilanteen: Aika kauan saisivat kunnat odottaa voittosummia tileillensä altaan rakentamisen jälkeen...allas olisi ensiksikin valmis aikaisintaan vuoden kuluttua. Eli teoreettinenkin tuotto alkaisi aikaisintaan silloin. Rakennuskustannukset olisivat niin suuret, että kuntien osuus Kemijoki Oy:n koko voitosta (rakennuskustannukset vähennettynä) olisi puhdas 0 euroa kymmeniä vuosia. Kun miinusmerkkistä ei kai kuitenkaan tarvitsisi ottaa vastaan...? Kaiken Ylitalon touhun tarkoituksena on, että Kemijoki Oy yrittää rimpuilla patoturvallisuuslain velvoitteista Kemijärven säännöstelyyn liittyen. Ko. laki vaatii penkereiden lujittamista ja pientä korottamista tietyissä paikoissa tämän hetken tilanteessa - HUOM!!! Kemijoki Oy:n kustannuksella! Kemijärven padot ja penkereet ovat alimitoitetut ja korjaushanke on jo vireillä. 13. Se on aiheuttanut terveiden kehittämistoimien joutumisen paitsioon keskittyen yhden käyttökelvottoman hankkeen runnomiseen. 14. Rambollin tekemä ympäristöselostus on äärimmäisen puutteellinen, ks. Jukka Vaaralan muistutus. 13 Ympäristöselostus Tulvariskien hallintasuunnitelman osana esitetään ympäristöselostus. Ympäristöselostuksesta säädetään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa (200/2005).

59 Ympäristöselostukseksi ei voi olla kelvollinen raportti, jossa ylimalkaisesti käsitellään hyötyjä ja haittoja, vaikka ohjaavana pitäisi olla laki ja asetus ympäristöselostuksesta ja KHO:n päätös 18/12/2002. Tulvaryhmä on toiminut po. asiaa koskevan lain ja asetuksen vastaisesti. Puutun lisäksi hyvin merkittävään asiaan: Ruotsin ympäristökeskuksen edustajia osallistui paikan päällä Vuotoksen vesioikeusprosessiin Vaasan hallinto-oikeuden suullisessa käsittelyssä: Ruotsi vastusti allasta Perämereen ulottuvien vahingollisten vaikutusten vuoksi! Onko pykälää 7 noudatettu? 7 Toiselle valtiolle ilmoittaminen Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarvioinnista annetun lain 10 :n 3 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on esitettävä: 1. Suunnitelma- tai ohjelmaluonnos ja ympäristöselostus sekä tiedot mahdollisista valtioiden rajat ylittävistä ympäristövaikutuksista, mukaan lukien terveysvaikutukset; sekä 2) tiedot päätöksentekomenettelystä ja kohtuullisesta määräajasta huomautusten esittämiselle. 15. Oikeat tulvasuojelukeinot käyttöön Viite: aiemmat ja uudet muistutukset - ja eri tilaisuuksissa esiintuodut ruohonjuuritason, siis maalaisjärkisetkin keinot. Pidätän itselläni oikeuden täydentää kannanottoani. Kemijärvellä 31/3/2015

60 Helena Tiihonen asianosainen: yksityisen luonnonsuojelualueen omistaja ja osaomistaja nk. Vuotos-alueella Metsonpirtin osaomistaja Kemijärven Kaisanlahden rannalla Vuotoksen Voima Oy:n hallituksen puheenjohtaja Vapaa Vuotos-liikkeestä Liitteet: 1. Kuva: Kemijärven saunarantaa 21/5/2014 (myös tekstin lomassa kuvateksteineen) 2. Lehtileike Lapin Kansa 17/12/2014: Rovaniemi ei tulvaa pelkää (Anita Lallo)

61 Helena Tiihonen Liite 7. Kaisankankaantie Isokylä puh MUISTUTUS KEMIJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN SUUNNITTELUSTA LAPIN ELY- KESKUKSELLE 1. Miksi tämäkin kuuleminen on toteutettu siten, että tavallisella ihmisellä ei ole kuin 1-2 vrk:tta aikaa toimittaa mielipiteensä ELY-keskukseen. Viimeinen päivä on vieläpä perjantai, eli siis edes viikonloppu ei ole käytettävissä. Lapin Kansa kirjoitti asiasta vasta 31/7/2013. Mahdollisimman avoin, kaikkien tahojen hyväksymä Allekirjoittanut on ollut kolme kertaa Lapin liiton järjestämässä tulvasuojelu-seminaarissa muutaman vuoden välein, eivätkä asiat olleet muuksi muuttuneet tässä välissä: Kemihaaran allaspropagandaa kaikki tyynni. Nuokin tilaisuudet informoitiin Lapin Kansassa vain pari päivää ennen tilaisuuksia. Ei ollut paljon aikaa valmistella kritiikkiä. Viime tilaisuudessa (1/13) kysyin, miten tämä MMM:n työryhmä on valittu, kun siihen näyttää kuuluvan vain nk. altaan rakentajia. Olen tätä yrittänyt selvittää muualtakin. Hyvin kirjavasti on eri puolilla valittu kuntien edustajat, yleensä asia on ollut vain hallituksessa. Missään ei ole puhuttu mitään altaista, ainoastaan tulvariskien kartoituksesta eli ihmiset eivät ole tunnistaneet kyseessä olevan jälleen kerran allasuhka. Puh. johtaja Hannes Manninen kysyi tammikuun tilaisuudessa ikään kuin vitsinä, olisiko pitänyt valita Vapaa Vuotos-liikkeen edustajia. Sanoin: Totta kai olisi pitänyt valita ja muitakin tasapuolisesti kiistanalaisessa asiassa! Koen, että mitään kriittistä tai puheenjohtajan käsityksistä poikkeavaa asiaa ei ole otettu huomioon keneltäkään esittäjältä ko. Lapin liiton tilaisuuksissa, AINOISSA, joissa muka olisi pitänyt tulla kuulluksi. Edes Pelkosenniemen kunnan kannanottoa ei oltu huomattu lainkaan tulleeksi - kun se sattui olemaan allaskielteinen Tämä tapahtui nk. palauteseminaarissa, jolloin Jaakko Ylitalo oli vielä puheenjohtajana ja Maiju Hyry sihteerinä. 2. Lähtökohtaisesti kiistely siitä, pyritäänkö suojautumaan kerran 100 vai 250 vuodessa odotettavissa olevaa kevätsuurtulvaa silmällä pitäen, on mieltä vailla tässä ajassa. On huomattava, että maankäyttö ja vesistöt ovat aivan erilaisia kuin Saulin tulvan aikoihin ja näin myös epävarmuustekijöitä ja muuttujia on paljon enemmän. Lähes joka päivä on uutisia katastrofitulvista eri puolilla maapallolla. Myös Suomessa on ollut uhkaavia tilanteita. Kyseessä ovat kautta linjan rankkasateiden aiheuttamat, lumettoman ajan tulvat. Ihminen on suuressa viisaudessaan tuhonnut kosteikot ja maa ei enää pysty imemään vettä. Ilmastonmuutos vielä tähän lisänä jäätiköiden sulamisvesineen.

62 Näinhän on tapahtunut myös Kemijoen sadealueella: Suo-ojitukset, metsän laajat avohakkuut aurauksineen ja suoraan jokiin johtavine ojituksineen. Näin jopa vaarojen rinteillä ja vieläpä suunta alaspäin rinnettä ja yhä edelleen. MMM:n hallinnon alaa. Erittäin tiheä metsätieverkko, ja erittäin merkittävinä kosteikkojen hävittäjinä Lokan ja Porttipahdan suuret säännöstelyaltaat sekä Kemijärven säännöstelyn aloittaminen ja patoaltaat. Yhä painavampien koneiden käyttö maataloudessa aiheuttaa myös veden imeytymisen huononemista peltopohjien tiivistymisen takia. Tiestö ja muu ihmisen rakennustoiminta tietysti lisänä. Näin sulamisvedet syöksyvät nopeasti jokiin ja kesällä joet ovat sitten vähävetisiä. Siis kosteikkojen entistäminen ja ylipäänsä maan läpäisykyvyn parantaminen olisi ensisijainen tavoite, mihin pitäisi voimallisesti ja nopeasti pyrkiä. Tätä asiaa valitettavasti ei ole käsitelty itse asiassa ollenkaan ko. seminaareissa. Kiinnostaisi todella paljon, minkä verran läänissämme on ylipäänsä ennallistettu soita. Pelkkä ojien näennäinen umpeenkasvaminen ei pidätä vettä. Umpeenkasvaminen ei ole oikeasti ennallistanut suota kosteikkona. Jaakko Ylitalo on pelotellut useassa lehtikirjoituksessaan näillä tämän hetken suurtulvilla ja vaatinut varautumaan kerran 250 vuodessa ilmenevään suurtulvaan Paradoksaalisesti kesätulvat ovat riski rakennetussa vesistössä. Tämän totesi myös Timo Alaraudanjoki ensimmäisessä Lapin liiton tilaisuudessa toisin sanoin. Bertil Vehviläisen esitys tulvien luonteen mahdollisesta muuttumisesta ilmastonmuutoksen ym. muuttujien takia osoitti, että mitään varmaa ei voi sanoa. Todennäköisintä esityksen mukaan on se, että lähivuosina lumimäärä voi nousta, mutta tulevaisuudessa täällä pohjoisessakin lumiaika lyhenee ja tulvat esiintyvät lumettomana aikana lähinnä syystulvina. Siis rakennetulla joella riskit tulvavahinkoihin kasvavat siinä tapauksessa. Uudet altaat vielä pahentaisivat riskiä. Näin epävarmoista mallinnostuloksista huolimatta Bertil Vehviläinen esiintyy altaita ajavien herrojen Hellsten, Manninen ja Kaatra kanssa ikään kuin tieteellisenä selkänojana vesivarastoja puolustelevana Kemijoki Oy:n tulvasuojelunettisivuilla. Artikkelin tekijänä entinen Vuotoksen allasta voimakkaasti ajanut Kepu:n kansanedustaja Markku Laukkanen. Ks. linkki 3. On hyvin nurinkurista, että Rovaniemi vaatii Kemihaaran allasta Pelkosenniemen yläpuolelle suojelemaan itseään tulvilta. Liitän mukaan kirjoitukseni jo historiaan painuneella päivämäärällä 2/6/1995, liite 2. Siinä ihmettelen Rovaniemen suunnitelmia rakentaa rakennuksia tulvarajan alapuolelle ja totean, että noin yritetään saada tulvasuojeluperuste rääseikköperusteen lisäksi Vuotoksen altaalle. Ei siis mitään uutta Vuotosallas-asiassa auringon alla. Kemijoki Oy:n valvomon päällikkö Jorma Keskipoikela oli näköjään kirjoittanut tuolloin ennen kirjoitustani lehdessä: Vuotoksen allas korjaa Kemijoen vesistön puutteita oleellisesti. Jumalallisen kuuloista.

63 Tulvadirektiivistä: Tulvadirektiiviä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja asenneneutraalisti siten, että direktiivin kaikki kohdat tulevat huomioon otetuiksi, eikä mikään edellytys jää taloudellisen tai muun vastaavan tavoittelun varjoon. Puheena olevassa menettelyssä on keskitytty pelkästään teknisiin pykäliin, vrt. Timo Alaraudanjoen esitykset. Näin ei saa olla! Direktiivin kohdassa 2. todetaan, että tulvat ovat luonnonilmiöitä, joita ei voi estää (Tulvadirektiivi lainvoimainen ). Jokien luonteeseen kuuluvat tulvat ja viisaat ovatkin rakentaneet rakennuksensa tulvarajan yläpuolelle, toisin kuin monet rovaniemeläiset epäviisaitten viranomaistensa luvilla. Luontaiset tulvat ovat lisäksi monille rantavyöhykkeiden kasveille ja eläimille tärkeä, elinvoimaisuutta ylläpitävä ilmiö. Entisaikojen viisaat ihmiset käyttivät tulvaniittyjen kasvit hyödykseen, lähinnä karjan ruokana. Direktiivin kohta 22: Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Sillä pyritään erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklassa vahvistetun kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti edistämään sitä, että ympäristönsuojelun korkea taso sisällytetään unionin politiikkoihin. Rovaniemen tulee luonnollisesti vastata itse virheistään ja tehdä tulvasuojelutoimenpiteet omalla alueellaan. Tuntuu hyvin erikoiselta, kun rovaniemiläiset vastustavat ruoppauksia ja pengerryksiä vetoamalla hinnan lisäksi vedenlaatu- ja maisemahaittoihin. Ei tunnu olevan ymmärrystä säännöstelyaltaiden vedenlaatu ja maisemavaikutuksista. Toiselle alueella saa tulla vaikka minkälaisia haittoja. Väliaikaisrakennelmat pengerryksissä ovat nykyaikana oletettavasti mahdollisia. Ruopattavia kohteita Timo Alaraudanjoki onkin esitellyt useita ja niiden toteuttaminen tuo merkittävän avun. Rovaniemen rakennuslupamenettely toivon mukaan on järkevöitynyt. Vesipuitedirektiivistä: EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää vesistöjen vähintään hyvän tilan olevan saavutettu vuoteen 2015 mennessä. KHO:n Vuotos-päätöksessä 18/12/2002 on todettu vedenlaadun heikkeneminen alapuolisessa vesistössä. Humusaineen irtoaminen ja kulkeutuminen Kemihaaran alueen soista vaikuttaisi alapuolisen Kemijärven, Kemijoen sekä Kemin edustalla Perämeren vedenlaatuun. Ruotsin ympäristöviranomainen vastusti Vuotoksen allasta. 4. Päällimmäiseksi tammikuun tilaisuudesta jäi MMM:n virkamiehen Kai Kaatran sanoma: kaikki muut tulvasuojelutoimet altaaseen verrattuna ovat NÄPERTELYÄ. Työryhmän puheenjohtajan Hannes Mannisen sanoma: jos allasta ei saa tehdä, on tämä vain RAHAT- TOMIEN RUPATTELUA. Muistui hyvin elävästi mieleen Hannes Mannisen puheenvuoro massaliikkeen perustamiskokouksessa, siis Stora Enson tehtaan lopettamisvaiheessa Kemijärvellä. Hän julisti, että nyt on saatava Vuotos rakenteille ikään kuin kompensaationa kilpailijan (toivotun ja tarkoituksenmukaisen?) lopettamisen jälkeen Kovin on Vuotoksen altaaseen sitoutunut puheenjohtaja työryhmässä. Ei herätä luottamusta laisinkaan! 5. Allekirjoittanut on tehnyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kaksi tutkimuspyyntöä Lapin liiton virkamiesten toiminnasta nk. Kemihaaran allas-asiassa ja verorahojen kuluttamisessa

64 Kemijoki Oy:tä paremmin hyödyttäviin selvityksiin tai jokiyhtiölle parempia tuloksia tuottaviin selvityksiin. EOA ei puutu asiaan, koska on kyse valmistelusta. Aion kysyä kolmannen kerran ihan lähiaikoina, koska mielestäni yhden yhtiön vaikutusvalta on johtanut ja johtaa perusoikeuksien polkemiseen ja mielestäni on kyse ollut jo aika pitkään muustakin kuin valmistelusta. Kemijoki Oy:n vaikutusvalta on estänyt sen omistamien Natura-alueiden suojelutoteutuksen Kemihaaran soilla. Maakuntakaavassa nk. Vuotos-alue on edelleen tyhjää täynnä. Tämähän on selvää edellytysten luontia säännöstelyaltaalle. Siis edes maamme korkeimpien oikeuksien lain voiman saaneita päätöksiä suojelusta ei toteuteta ja maakuntakaavaan ei ko. päätösten mukaisia alueita merkitä. On olemassa aikoinaan tehty Vuotoksen alueen osa(?)yleiskaavakin, ihan ympäristöministeriön maksama, jota ei toteutettu Kemijoki Oy:n hankkeen takia. Ko. asiakirja löytyy varmasti jostakin arkistosta ja on käytettävissä soveltuvin osin. 6. Lopuksi: Kyseenalaistan tämän jo vuosia jatkuneen menettelyn. MMM ja Lapin liitto ovat jäävejä entisen historian takia asiassa. On raivostuttavaa, kun heti KHO:n kielteisen Vuotospäätöksen jälkeen kohta 10 vuotta on ollut jatkuvaa Kemihaaran allas-juonittelua - eikä oikeita tulvasuojelutoimia ole päästy toteuttamaan. MMM näyttää käyttävän toimivaltaansa hyvin ristiriitaisesti oman hallinnonalansa sisällä, vrt. esimerkiksi allashankkeiden tukeminen/bioenergia/porotalous. Tulvariskien hallintaorganisaatio Kemijoen vesistössä on erikoinen maakunnallisen liiton ja maa - ja metsätalousministeriön =MMM hallitsevan roolin takia. Tarkoitushakuista? Vaadin vastuullisia viranomaisia hoitamaan Natura-suojeluasiat tolalleen ja Lapin liiton toimijoita päivittämään maakuntakaava lainvoimaisten päätösten mukaiseksi. Vaadin tulvasuojeluasioiden hoitamista virkavastuulla, ei hyvä veli-järjestelmän mukaisesti. Vuotos-sidonnaisella Hannes Mannisella ei ole minkäänlaista pätevyyttä toimia tulvariskien hallintaa suunnittelevan työryhmän puheenjohtajana. Siihen tarvitaan poliitikon sijasta hydrologian ja vesibiologian ammattilainen. Työryhmässä ko. ammattilaisia pitäisi olla useampia. Vaadin hylkäämään kaikki allassuunnitelmat, joilla on piinattu jokivarsien asukkaita jo yli puoli vuosisataa. Moraalitonta, epäeettistä perusoikeuksien polkemista! Vanhat pikkuallassuunnitelmatkin piti ottaa esille, että saataisi ihmiset toisiaan vastaan. Sairasta. Liitelistan ja liitteet toimitan erikseen. Vaadin perehtymään niissä oleviin perusteluihin vesitasapainon palauttavista tulvasuojelutoimista ja toteuttamaan niitä oman maakuntamme eduksi. Allekirjoittaneelle on kertynyt kokemusta 10 vuoden vesioikeusprosessin ajalla myös tulvasuojeluasioista, niitä koskevista väitteistä ja väitteitä kumoavista perusteluista. Varaan itselleni oikeuden tarkentaa ja täydentää muistutustani, vedoten mahdollisimman

65 aukottomaan avoimuuteen. Kemijärvellä 2/8/2013 Helena Tiihonen Yleislääketieteen erikoislääkäri Kemijärven ranta-asukas, Keminsaarten rantapalstan omistaja sekä edelleenkin hukutettavaksi suunnitellun tilan omistaja nk. Vuotos-alueelta. Nämä kaksi ovat yksityisiä rauhoitusalueita. Vuotoksen Voima Oy:n hallituksen puheenjohtaja Vapaa Vuotos-liikkeestä Tiedoksi: Eduskunnan oikeusasiamies EU Ympäristöministeriö Tiedotusvälineet Ym

66 Helena Tiihonen Liite 8. Kaisankankaantie Isokylä puh: MUISTUTUS ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEEN, laitettu esille 15/12/2014 I Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnokseen sisältyvä Kemihaaran tekoallas tulee poistaa lakien vastaisena kaavasta. II Kemihaaran Natura-alueet tulee osoittaa luonnonsuojelualueiksi ja muut maat maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Perustelut: 1. Yli 10-vuotisen vesioikeusprosessin päätteeksi korkein hallinto-oikeus = KHO 18/12/2002 hylkäsi Vuotos- hankkeen vesilain vastaisena vuosikirjapäätöksellä. ks. Hanke täytti ehdottomat rakentamiskiellot (VL 2. luku 5 ). Kaikki kotimaiset oikeusasteet käytiin läpi eli kyse on historiallisesta päätöksestä nähtäville pantuun Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnokseen sisältyvä Kemihaaran tekoallas on olennaisilta osin sama kuin oli suunniteltu Vuotoksen allas. Nyt Kemihaaran altaaksi nimetty olisi kolmanneksen Vuotoksen suunniteltua allasta suppeampi, mutta hukuttaisi saman osan Kemihaaran suot-nimisestä Natura-alueesta Keminsaaria lukuunottamatta, minkä Vuotoksen allaskin olisi hukuttanut. Keminsaarten luontoarvot tuhoutuisivat luonnollisesti siinäkin tapauksessa, jos Ylikemi(joe)n sulkeva pato rakennettaisiin sen yläpuolelle. Suomen ensimmäisestä suurjoen alajuoksualtaan suunnittelemisesta on edelleenkin kyse. Eli juuri samat luonnonarvot menetettäisiin. Tällä hetkellä Kemijärven tila on parantunut huomattavasti Vuotos-prosessin aikaisesta ajasta: vanhojen yläpuolisten tekoaltaiden ja Kemijärven oman säännöstelyn aiheuttamat humuspäästöt ovat vähentyneet tasannevaiheen saavuttamisen johdosta. Myös Kitisen patoaltaat lähestyvät tasannevaiheen puolta väliä eli on odotettavissa Kemijärven vedenlaadun ja kalaston tilan paraneminen edelleen. Viittaan Kemijärven osakaskunnan ym. lausuntoihin. Eli suunnitellun altaan vahingolliset vaikutukset alapuolisen joen ja Kemijärven kalastoon ja virkistys-ym. käyttöön olisivat moninkertaisia entiseen verrattuna.

67 2. 15/9/2005 KHO vahvisti ko. alueen Natura2000-statuksen (valtioneuvosto liitti kohteen Naturaan v. 2004), kun se hylkäsi mm. Kemijoki Oy:n tekemän valituksen. ks. A. Naturan toteuttaminen luonnonsuojelulailla yksityisten suojelualueitten perustamisen myötä vuoden 2005 jälkeen useiden yksityisten maanomistajien sekä lopulta määräajan uhatessa loppua pitkien "neuvottelujen" jälkeen myös Kemijoki Oy:n osalta v Kemijoki Oy sai 3,2 miljoonan euron korvauksen, jonka se halusi salata. Seuraavassa tiedotustilaisuudessa se jo suunnitteli pitävänsä "allasoption" voimassa suojelualueellaan. Ks. Allas tuhoaisi alueen luontoarvot, mikä myös kaavaehdotuksessa myönnetään. Tämän johdosta asiaan vaikuttaa Suomen kansallisen lainsäädännön lisäksi myös Natura 2000-verkostoa säätelevä EU-lainsäädäntö, eli B. EU:n luontodirektiivi C. EU:n lintudirektiivi. Viittaan lainauksin 23/1/2015 Satu Hassin, Heidi Hautalan, Pekka Haaviston, Sirpa Pietikäisen ja Pertti Salolaisen Lapin liitolle jättämästä maakuntakaavaluonnosmielipiteestä Naturan merkityksestä koskien Kemihaaran soita: "Viranomaisilla on velvollisuus estää niiden lajien ja luontotyyppien heikentyminen ja häiritseminen, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000-verkostoon. Viranomaisilla on velvollisuus valvoa ennakolta hankkeita ja suunnitelmia Päätösvalta poikkeusmenettelyn käyttämisestä kuuluu Suomessa valtioneuvoston yleisistunnolle. Tämän harkintavallan käytön on täytettävä sille säädetyt oikeudelliset edellytykset.... Direktiivin mukaiset edellytykset heikentää Kemihaaran soiden luontoarvoja hukuttamalla ne tekoaltaan alle eivät täyty. Ensinnäkään kyse ei ole tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta hankkeesta, jolle ei olisi vaihtoehtoja. Sähköntuotannolle - myös niin sanotun nopean säätötehon tuotannolle - on lukuisia vaihtoehtoja. Myös tulvasuojelulle on olemassa vaihtoehtoja... Toiseksi ei ole mahdollista löytää toista Natura aluetta, joka kompensoisi Kemihaaran soiden hukuttamisen aiheuttamat luontoarvojen menetykset". 3. EU-direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta v ks.

68 Viittaan lainauksin 23/1/2015 Satu Hassin, Heidi Hautalan, Pekka Haaviston, Sirpa Pietikäisen ja Pertti Salolaisen Lapin liitolle jättämästä maakuntakaavaluonnosmielipiteestä Kemihaaran altaan lainvastaisuudesta tulvasuojelukeinona ja vesipuitedirektiivin kannalta: "...Erityisesti korostetaan koko vesistöaluetta koskevaa yhteistyötä, mukaan lukien kansainvälinen yhteistyö silloin kun valuma-alue ulottuu useamman valtion alueelle. Direktiivi velvoittaa tekemään kartat tulvavaarasta ja -riskeistä. Johtolauseessa 14 todetaan: "Tulvariskien hallintasuunnitelmissa olisi keskityttävä ehkäisyyn, suojeluun ja valmiustoimiin. Suunnitelmissa olisi joille annettavan tilan lisäämistä silmällä pitäen harkittava mahdollisuuksien mukaan tulvatasanteiden ylläpitoa ja/tai kunnostamista......julkisessa keskustelussa esitetty väite, että EU-direktiivi jopa velvoittaisi rakentamaan tekoaltaita tulvasuojelun vuoksi, on perätön. Koko direktiivissä ei ole mainittu tekoallas-sanaa. Ainoa tulvasuojelun keino, joka direktiivissä mainitaan, ja useassa kohdassa, ovat tulvatasanteet, toisin sanoen alueet, joihin luonnontilaisten vesistöjen tulvavedet ovat suurelta osin ohjautuneet, niiden ylläpito ja kunnostaminen. Kemijoen ja sen sivujokien varrella tulvasuojelun tärkein asia on välttää rakentamista paikkoihin, jotka ovat tulville alttiina. Siltä osin kuin tässä asiassa on jo tehty virheitä, tulvasuojelu voidaan toteuttaa mm penkereiden avulla. Myös EU-direktiivissä mainittu Kemijoen luonnollisten tulvatasanteiden kunnostaminen tulisi selvittää..." 4. EU:n vesipuitedirektiivi v Nyt myös se on lainsäädäntöä, jota pitää noudattaa vesistöihin kohdistuvia ja niihin vaikuttavia suunnitelmia laadittaessa. Vesipuitedirektiivin 1. artiklan ensimmäisessä pykälässä todetaan sen tarkoitukseksi "estää vesiekosysteemien sekä vedentarpeen kannalta vesiekosysteemeistä suoraan riippuvaisten maaekosysteemien ja kosteikkojen edelleen huononeminen sekä suojella ja parantaa niiden tilaa". Direktiivin 4. artiklan 1. pykälässä todetaan jäsenvaltioiden velvollisuus ehkäistä kaikkien pintavesimuodostumien tilan huononeminen. Esitetty Kemihaaran tekoallas olisi siis myös vesipuitedirektiivin vastainen." Olen jättänyt Pelkosenniemen kaavatilaisuudessa panoraamakuvan Kemijärven lähes joka keväisistä kannokkorannoista. Liitteenä sähköinen kuva! Kuvatekstin jätin myös, tarkennan sitä tässä: 7 metriä säännöstellyn luonnonjärven Kemijärven saunarantaa 21/5/ kuten useimpina vuosina Kitisen rakentamisen jälkeen. Vuotoksen (Kemihaaran) altaan rakentaminen olisi viivyttänyt Kemijärven täyttymistä viikolla Kemijoki Oy:n antamien tietojen mukaan. Limnologi Hans Vogt laski aikoinaan, että Vuotoksen altaaseen ei olisi juuri koskaan riittänyt vesi. Koko kesäajan ehdoton alaraja Vuotoksen allassuunnitelman säännöstelyehdotuksessa olikin vain 163,0 metriä eli 3,5 metriä alle ylärajan - niin nopeasti kuin se on saavutettavissa. Tällöin olisi ollut vesijättömaita näkyvissä karkeasti 40 % altaan pinta-alasta laillisesti vaikka koko kesän...

69 Myös Lapin ELY-keskuksen asiantuntija Timo Alaraudanjoki pitää tekoaltaan rakentamista tulvasuojelullisin perustein ylimitoitettuna toimenpiteenä *********** Yhteenveto: Suunniteltu allas on siis kaikkien edellä lueteltujen lakien vastainen. Lisäksi tämä jatkuva Lapin liiton allasjyrääminen on vaikutusalueen asukkaiden ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien polkemista. Lapin liitto näyttäytyy suurena verorahojen kuluttajana ja Kemijoki Oy:n edunvalvojana, edistäen alueen näivettämistä, ei suinkaan kehittämistä. Se on aiheuttanut terveiden kehittämistoimien joutumisen paitsioon keskittyen yhden käyttökelvottoman hankkeen runnomiseen. *********** III Vaadin maakuntakaavaan kaikkiin Kemijoen patoihin kalaportaiden rakentamismääräystä Viite: perustelut mm. Kemijärven osakaskunnan lausunnossa. IV Vaadin Vuotoksen voimalaitosmerkinnän poistamista kaavakartta VE1:ssä Viittaan Pentti Pyykösen huomioon. V Vaadin mm. Pelkosenniemen kokouksessa esitetyn Pelkosenniemen- Savukosken välisen Kemijokivarren sisällyttämistä matkailun ja virkistyksen erityisalueeseen. Pidätän itselläni oikeuden täydentää kannanottoani. Kemijärvellä 30/1/2015 Helena Tiihonen asianosainen: yksityisen luonnonsuojelualueen omistaja ja osaomistaja nk. Vuotos-alueella Metsonpirtin osaomistaja Kemijärven Kaisanlahden rannalla Vuotoksen Voima Oy:n hallituksen puheenjohtaja Vapaa Vuotos-liikkeestä Liitteet: Kuva: Kemijärven saunarantaa 21/5/2014

70 Helena Tiihonen Liite 10. Kaisankankaantie Isokylä Asia: Tutkimuspyyntö Eduskunnan oikeusasiamiehelle Syy: Lapin liiton virkamiesten toiminta Vuotos-asiassa. Virkavelvollisuuden noudattaminen KHO:n päätösten jälkeen. Ihmisoikeussopimus. Vuotos-hanke on jakanut alueen väestöä kohta puoli vuosisataa eri leireihin. Ko. hankkeen riitaa aiheuttanut vaikutus on näivettänyt aluetta voimakkaasti ja ahdistanut ihmisiä. Marja-Liisa Löyttyjärven diplomityö: Vuotos syksyllä 1996, Vuotoksen altaan lupaedellytyksistä ja hankkeeseen liittyvistä päätöksistä vesioikeusprosessin ulkopuolella (Tekninen korkeakoulu, maanmittausosasto 1/1997) toi esiin vesioikeusprosessin ulkopuolista päätöksentekoa vuoteen 1996 asti. Jo 60-luvulta lähtien, siis vuosikymmeniä ennen vesioikeusprosessia ja sen aikana, siis ennen KHO:n päätöstä asianosaiset ovat joutuneet puolustamaan oikeuksiaan mitä moninaisimmissa asioissa eri yhteiskunnan sektoreilla: vesioikeusprosessin ulkopuolella yhteiskunnan päätöksentekokoneisto käsitteli kaiken aikaa paikallis- ja valtakunnantasolla ihmisten elämään vaikuttavia asioita. Jo 60-luvulta lähtien alueen maatalouden harjoittajilta kiellettiin esim. navetoiden uudistustyöt ja lisämetsien saanti muihin alueisiin poikkeavasti allassuunnitelmien vuoksi. Vuonna 1982 sen aikainen hallitus teki kielteisen periaatepäätöksen, jonka ministeri Ollila sanoi sitovan myös tulevia hallituksia Eduskunta myönsi nk. elvytysvaroja alueelle. Tiloja uudistettiin ja viralliset raportit kertoivat maatilojen kukoistavan. Maanostolupa Kemijoki Oy:lle v ja eduskunnan oikeusasiamiehen myöhemmin laittomaksi toteama ministeri Puran tekemä päätös v jo myönnettyjen metsänparannusvarojen jäädyttämisineen ja metsänuudistusten kieltämisineen tekivät lopun maataloudesta alueella. Kemijoki Oy sai lähes 4000 hehtaaria valtionmaita vaihtokaupalla haltuunsa koskiomaisuutena suoalueelta. Yhteismetsälakia muutettiin ja näin Kemijoki Oy sai haltuunsa yli 2400 hehtaaria yhteismetsän maita. Luotiin käsitys vääjäämättömän varmasta rakentamisluvasta. Ihmisiltä vietiin asianomistajuus usein pakkomyynniksi koetuilla maakaupoilla, kun pakkolunastusoikeus liikkeelle laskettujen huhujen perusteella oli juuri syntymässä jne. Näiden toimien seurauksena Kemijoki Oy omistaa 93 % alueesta ja pystyy viranomaisten tuella manipuloimaan alueen elinkeinoelämää. KHO teki Vuotos-hankkeesta kielteisen päätöksen 18/12/2002, Päätös on vuosikirjapäätös, jolla päätöksellä KHO totesi ehdottoman rakentamiskiellon koskevan Vuotos-hanketta, VL 2 luku 5. pykälä. KHO on hylännyt ko. alueella olennaisilta osin sijaitsevien Kemihaaran soiden Natura2000-kohteita koskevat valitukset jonka jälkeen ao. kohteet ovat lainmukaisesti ko. verkostossa.

71 Nyt huolimatta kaikesta tästä ja KHO-päätöksistä Lapin liitto, veromarkoilla toimiva edunvalvontaorganisaatio, on jatkanut toimia tämän hankkeen eteenpäin viemiseksi. Luettelo osasta niitä toimia, joilla Vuotos-hanketta jälleen virkamiesten toimesta pyritään edistämään: 1. Tulvasuojelu- ja moninaiskäyttösuunnitelma Visio Ounasjoki.pdf (johtopäätösosiossa suositus altaista selvitysten pohjana) 2. Lapin Liiton projektiselvitykset: a. myöntänyt rahoituksen (30.000e + n.1000e) kokouksessaan tutkimukseen Kemihaaran soiden Natura-kohteiden vaihdosta toisiin alueisiin. Lapin%20lintual.%20kartoitus.pdf b. myöntänyt rahaa e (energiastrategia), sisältäen epäilemättä Vuotoksen altaan Lappi-työryhmän raportti Natura-alueiden vaihtosuosituksineen, että alue voitaisiin ottaa tulvasuojelun ja voimatalouden käyttöön 4. Vuotos - alueen kaavoittamattomuus: Itä-Lapin maakuntakaavan osallistumis - ja arviointisuunnitelma nähtävillä Vuotos ei ole mukana OAS:ssa, vaikka YM on antanut suunnittelumääräyksen päivittää maakuntakaava, kun Natura on ratkaistu (KHO 2005). Lapin liiton valtuusto kokoontuu päättämään marraskuussa tulvasuojeluun satsattavista selvitysveromarkoista ja Lapin liiton esitys on, että selvitettäisiin nimenomaan altaita niin Ounasjoelle kuin Pelkosenniemen yläpuoliselle Yli-Kemijoellekin suurimpana alajuoksuallas nimenomaan KHO:n hylkäämän Vuotoksen altaan sijoille. Lapin liitto siis tuhlaa veronmaksajien rahoja lain ja KHO:n päätösten vastaisiin, asiantuntijaviranomaisenkin kannan vastaisiin ja myös EU-direktiivin vastaisiin suunnitelmiin. Se jättää samalla selvittämättä kunnolla asiantuntijoiden kiireellisiksi esittämät tulvasuojelutoimet Rovaniemellä ja Kittilässä. Lapin ympäristökeskus on esittänyt suojapenkereitä. Erilaisten pengerten mahdollisimman hyvään suunnitteluun pitäisi selvitysvaroja käyttää. Esimerkiksi tarvittaessa esiin nostettavat suojavallit voisivat nykytekniikan keinoin olla hyvinkin mahdollisia. Ihmisen toiminnan aiheuttamia tulvariskejä pitäisi vähentää kosteikkojen entistämisellä yms, mutta niihin Lapin liitolla ei ole intressiä. Huomattakoon, että asiantuntijaviranomaisen, Lapin ympäristökeskuksen johtaja Matti Hepola on sekä Visio 2015-asiantuntijana että Lappi-työryhmän raportissa korostanut, että tulvasuojelussa on toimittava lakien ja oikeuksien päätösten mukaan. Vuotos-asia yksityisen kansalaisen näkökulmasta: Vuotoksen altaan vastustajat olivat erittäin motivoituneita ja aktiivisia niin oikeudenkäynnissä kuin muussakin Vuotos-asiaan vaikuttavassa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Päämäärä oli selvä ja tavoittelemisen arvoinen. Vesioikeudenkäynti kesti 30-vuotisen esitaistelun jälkeen yli 10 vuotta vv ja nyt KHO:n päätöksestä on kulunut kohta 6 vuotta. Raskaan ja äärimmäisen työntäyteisen käsittelyn tuloksena oli vuosikirjapäätös suuressa hankkeessa, siis päätös, jolla Suomen oikeuskäytännössä on ollut tähän asti lainsäädäntöä ohjaava merkitys. Saavutettu voitto perustui laajasti hankkeen edellytyksiä tutkivaan työhön ja mahdollisimman korkeatasoisiin asiantuntijalausuntoihin, kaikkia mahdollisia oikeudellisia keinoja asiallisesti käyttäen.

72 Kysymyksiä: Mitä keinoja jää jäljelle nyt, kun kaikki lailliset keinot on käytetty, yksiselitteisesti? Kaikki oikeusasteet on käyty läpi - ja voitettu. Yksityisen ihmisen näkökulmasta viranomaisten valtionrahoilla rahoitettu toiminta murtaa oikeusvaltion periaatteet. Mitä virkaa on Suomen riippumattomalla oikeuslaitoksella ja sen päätöksillä? Missä suhteessa tämä toiminta on perusoikeuksiin, siis ihmisoikeussopimuksen velvoitteisiin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin? Väkivaltaisuudestaan tunnetussa Suomessa tällainen oikeuksien polkeminen on todella vaarallista ja allekirjoittanut onkin vastustajien luottoihmisenä, vastuullisena kansalaisena ja lääkärinä yrittänyt siitä varoittaa monella foorumilla. Seurauksena vain se, että allekirjoittaneen sanomisia on Lapin liiton edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalon toimesta vääristelty kokousmuistioon 5/2008 lainausmerkkien sisään ja lähetetty Koillis-Lapin kihlakunnan poliisilaitokselle tiedoksi. Tarkoituksena leimata allekirjoittanut laittoman uhkauksen tekijäksi. Ks. ohessa kyseisen muistion kopio - ja tilaisuudesta (onneksi) tehty äänite. Mikä on KHO:n vuosikirjapäätöksen oikeusvoima suuruusluokaltaan Vuotos-hankkeen kaltaisessa oikeusprosessissa? Aikoinaan kysyttiin jo hallituksen iltakoulupäätöksen, kielteisen periaatepäätöksen (v. 1982) oikeusvoiman selvittämistä. Nyt yritetään pienin näennäismuutoksin alkaa käsitellä uudestaan ko. hanketta samalla tavalla kuin esimerkiksi jotakin Keski-Suomen läänin siltarumpuasiaa. Kemijoki Oy:n ja sen pyrkimyksiä kannattavien viranomaisten tarkoituksena on viedä hanke uuteen oikeuskäsittelyyn, johon ei kenenkään kannata osallistua, koska edes voimassa olevan lain mukaisella vuosikirjapäätöksellä ei näytä olevan mitään merkitystä. Asian edistäminen tarkoittaa sitä, että Vuotos-alueella on koko ajan päällä uhka luonnonarvojen raiskaamisesta ja elinkeinotoiminta mahdotonta. Pyydän eduskunnan oikeusasiamiestä kiireellisesti tutkimaan, ovatko Lapin liiton virkamiehet noudattaneet ja noudattavatko virkavelvollisuuttaan. Pyydän eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan edellä olevat kysymykset ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, että Vuotos-alueella vihdoin voitaisiin ryhtyä alueen potentiaalisiin kehittämistoimiin. Eduskunnassa on valmisteilla aloite kansallispuiston perustamiseksi nk. Kemihaaran soiden ja Luiron soiden sekä ylisen Kemijoen alueelle. Viranomaisten altaiden rakentamispyrkimykset on saatava loppumaan ja valtion on vastattava oikeuslaitoksensa lainvoimaisista päätöksistä. Pyydän saada tulla kuulluksi suullisesti asian käsittelyssä, perusteena pitkäaikainen kokemukseni niin aktiivisena Vuotos-prosessin asianosaisena kuin lääkärinäkin tällä alueella. Vuotos-asia on laaja, sen puitteissa tapahtuva viranomaistoiminta monimutkaista ja vaikea laittaa paperille ja niin ollen myös vaikea hahmottaa. Toivon, että Vuotos-prosessissa asianosaisten asiamiehenä toiminut hallintojuristi Pirjo-Riitta Oinaala voisi olla ko. kuulemisessa myös osallisena. Kemijärvellä 5/11/08 Helena Tiihonen Yleislääketieteen erikoislääkäri Natura-alueella sijaitsevien palstojen omistaja tai osaomistaja: omistaja Keminsaarilla (Tuuliketo), pienten määräalojen osaomistaja Kokonaavalla (Ojaranta) ja metsäpalstan osaomistaja (Tiihola)

73 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMEHELLE Asia: Kantelu Lapin Liiton sekä eräiden sen virka- ja luottamusmiesten päätöksenteosta ja toiminnasta sekä eräiden esityksessä esille tulevien henkilöiden ja yhtiöiden toiminnasta Kemijoen tulvariskien hallinnan suunnittelun yhteydessä. Tarkennetut syyt kanteluun edellä mainittua tahoa sekä henkilöitä kohtaan ilmenevät alla olevasta tapahtumien selostuksesta ennen ja jälkeen Lain tulvariskien hallinnasta voimaanastumisen. Valtakunnallisen tulvariskityöryhmän asiakirjoista (2009) ilmenee, että sen jäsenenä on toiminut Lapin liiton edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo ja ryhmän jaoston jäsenenä lakiasiainpäällikkö Kaj Hellsten Kemijoki Oy:stä. Tulvariskityöryhmä perustettiin MMM:n asettamana. 1. Laki tulvariskienhallinnasta astuu voimaan Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010) astuu voimaan Lapin liitto aloittaa tulvansuojelusuunnitelmiin valmistautumisen jo ennakolta valtuuston päätöksellä , joka tuloksena syntyy Kemi-Ounasjoen vesistön monikäyttö- ja tulvanhallintasuunnitelma/visio 2015 (Maiju Hyry, Jaakko Ylitalo). Liitekuvassa 1 vision tavoitteet Rovaniemen alueen tulvanriskien hallinnan päävaihtoehdoiksi esitetään kahta toimintamallia, joista toinen, ja suunnitteluasiakirjan sisällön perusteella ensisijainen vaihtoehto on, Sulamisveden kiinniotto Pelkosenniemen yläpuolella ns. Kemihaaran alueella, joka on yhtä kuin Kemihaaran allas. Visio 2015 suunnitelmassa esitetään mm.liitekuvan 2 mukainen lisäselvityssuunnitelma. Rovaniemen Energia Oy:n hallituksen puheenjohtajan (vuodesta 2005 lähtien, Wikipedia) ja Rovaniemen Verkko Oy:n hallituksen puheenjohtajana (vuodesta 2007 lähtien, Wikipedia) toimi ja toimii edelleen Lapin liiton hallituksen nykyinen ( vuodesta 2012) puheenjohtaja kansanedustaja Markus Lohi Lapin liiton hallitus tekee Kemijoki oy:lle esityksen, että..yhtiö aloittaisi tulvariskien hallintaan liittyvän selvitystyön Kemijoen yläosalla. Perusteluna selvityspyynnölle Lapin liitto toteaa päivätyssä kirjeessä, että järkevin tapa ratkaista Rovaniemen kaupungin tulvasuojelu on tulvien leikkaus varastoimalla vettä. Liitto toteaa myös, että ei ole taloudellisesti mielekästä eikä edes mahdollista rakentaa varastotilavuutta pelkästään tulvasuojelua varten, vaan

74 on tarkoituksenmukaisempaa, että altaita hyödynnetään myös energiakäytössä. Jotta allas hyödyntäisi mahdollisimman paljon Itä-Lappia, se tulee toteuttaa niin, että huomioidaan matkailun ja kalatalouden tarpeet sekä painotetaan valinnoissa huolellisesti ympäristöarvojen merkitystä Liiton hallituksen puheenjohtajana toimi Hannes Manninen Edellä olevasta Lapin liiton Visio 2015 suunnitelmasta ja yo. päätöksestä ilmenee selkeästi, että Lapin liiton tavoite on ollut käynnistää prosessi, jonka päämääränä on tulvariskien hallinnan varjolla saada Kemihaaran allas esitykseksi Maa- ja metsätalousministeriölle/valtioneuvostolle, kuten myöhemmin toteennäytetään. Lapin liitto on näin ollen lähtenyt vastoin voimassa olevia KHO:n Vuotos- ja Naturapäätöksiä ( 2002 ja 2005 ) ajamaan nk. yleisen edun nimissä (Rovaniemen kaupungin tulvansuojelu), hanketta, jonka esittäminen uuden allashankkeen käynnistämiseksi mielestäni kuuluu yksinomaan Kemijoki Oy:lle. On syytä vahvasti epäillä, että prosessin taustalta löytyy Lapin liiton senhetkinen edunvalvonta päällikkö Jaakko Ylitalo ja Kemijoki Oy/Kaj Hellsten (valtakunnallisen tulvariskityöryhmän jaoston jäsen) ja sen omistajayhtiö Rovaniemen energia Oy/Markus Lohi (em yhtiön hallituksen puheenjohtaja), kuten myös Lapin liiton silloinen maakuntajohtaja Esko Lotvonen, Rovaniemen nykyinen kaupunginjohtaja ja Lapin liiton pitkäaikainen vaikuttaja Hannes Manninen Koska prosessissa on ensisijaisesti kysymys voimataloudellisen hankkeen käynnistämisestä, jossa edunsaajana on yksityisoikeudellinen yhteisö/t, Lapin liitto on syyllistynyt törkeään toimivaltansa ylitykseen. Koska kyseessä on prosessi, jonka mahdollisesti myönteisessä lopputuloksessa syntyy huomattavaa hyötyä Kemijoki Oy:lle ja sen omistajille, myös Rovaniemen Energia Oy:lle, ja Rovaniemen Verkko Oy:lle, Lapin liiton hallituksen, Rovaniemen Energia Oy:n ja Rovaniemen Verkko Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markus Lohi on syyllistynyt esteellisyyssäädösten toistuvaan törkeään rikkomiseen jääväämättä itseään asiakohdissa, joissa Lapin liiton hallituksessa käsitellään po. prosessiin kytkeytyviä asiakohtia. Prosessin seuraavassa vaiheessa esitys altaasta on saatava jollain tavalla Valtineuvostoon, jotta tämä voisi Luonnonsuojelulain 66 :ään perustuen lähteä viemään hanketta eteenpäin. Lapin liitto ei voi toimivaltansa puitteissa ryhtyä ilman erittäin painavia perusteita ryhtyä esittämään valtioneuvostolle tällaista hanketta, joka on voimassa olevien KHO:n päätösten vastainen. Tähän mahdollisuuden antaa tulvansuojelusäädösten perusteella perustettava Kemijoen tulvaryhmä. Esitys Valtioneuvostoon edellyttää kuitenkin sitä, että tulvatyöryhmän laatimassa suunnitelmassa ensisijaiseksi vaihtoehdoksi tulee tulvansuojeluallas Kemihaaraan Lapin liiton hallitus päättää tulvatyötyhmän kokoonpanoperiaatteista: Kemijen vesistöalue on laaja. Se ulottuu 13 kunnan alueelle: Kemi, Kemin maa, Tervola, Rovaniemi, Sodankylä, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla, Kittilä ja Enontekiö sekä pieniltä osin myös Simo, Ranua ja Posio. Tulvat ja tulvasuojeluratkaisut ml. Kemihaaran monikäyttöallas koskettavat näistä yhdeksää ensin mainittua, minkä vuoksi

75 on perusteltua pyytää edustus tulvaryhmään vain niistä Kokouksen puheenjohtajana on Hannes Manninen. Kokoukseen osallistuu myös maakuntajohtaja Esko Lotvonen, nykyinen Rovaniemen kaupunginjohtaja. Läsnä myös nykyinen maakuntakaavajohtaja Riitta Lönnström ja perustettavan tulvatyöryhmän sihteeri Maiju Hyry. Ennenkuin Kemijoen tulvaryhmä on pitänyt yhtään kokousta tai käsitellyt tulvariskien hallintaa, Lapin liitto antaa tulvaryhmälle ensimmäisen, po. prosessin kannalta tärkeimmän, tavoitteen, 1/250a- tulvan edellyttämät toimenpiteet. Ajan mittaan asia tulee esille myöskin Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa. (Riitta Lönnström) Tutkittavaksi tulee näin ollen myös Riitta Lönnströmin esteellisyys toimia maakuntakaavavastaavana samanaikaisesti etenevässä Itä-Lapin maakuntakaavasuunnittelussa. Myöskin Maija Hyryn esteellisyys tulvaryhmän sihteerinä on kyseenalaistettava. Kaavavalmisteljat ovat välittämättä voimassaolevista Vuotos- ja NATURA-päätöksistä asettaneet yhdeksi vaihtoehdoksi maakuntakaavaan allasvarauksen ennen kuin tulvaryhmä on saanut suunnitelman valmiiksi. Näin ollen myös Itä-Lapin maakuntakaavavalmistelu on otettava tutkittavaksi. Po. prosessin tavoitteiden kannalta on erittäin merkityksellistä, että maakunta kaavaan saadaan allasvauraus. 6. Tulvatyöryhmä aloittaa toimintansa Tulvatyöryhmän kokouksissa 5. ja 6. edellä mainittu ensisijainen vaihtoehto toteutuu tulvaryhmän puheenjohtajan Hannes Mannisen esityksestä. Kokouspöytäkirjassa on esillä Rovaniemen kaupungin esitys tulvansuojelusuunnitelmaan, jossa lähtökohdaksi on asetettu 1/250a-tulva (erittäin harvinainen). Huomionarvoista on, että Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen on entinen Lapin liiton maakuntajohtaja. Puheenjohtajan esittämästä tavoitteesta Erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu. äänestettiin. Äänin 6-2, yksi tyhjä, puheenjohtajan ehdotus tuli päätökseksi. ELY-keskus jätti asiasta eriävän mielipiteen. Eriävän mielipiteen sisällöstä ei ole tietoa, mutta sitä valaissee YLE-Lappi-uutisissa ollut ELYkeskuksen tulvatyöryhmän jäsenen Timo Alaraudanjoki, ja Hannes Mannisen, haastattelu.

76 Haastattelu Mielenkiintoinen yksityiskohta Raudanjoen kommenteissa on Teetimme selvitykset KAT Oy:llä, jotta ei syntyisi kuvaa, että ely-keskus vetäisi omia tutkimuksiaan. Samoihin tuloksiin tulisi mikä tahansa asiantuntijafirma. Tulokset ovat luotettavat, mutta ehkä tässä jotkin muut arvot painavat enemmän kuin tulvasuojeluasia, Alaraudanjoki sanoo. Edellä olevat lehtihaastattelut ja viittaus vahvistavat käsitystä, että perimmäinen tavoite ei ole objektiivinen tulvansuojelusuunnitelma, vaan esitys Maa- ja Metsätalousministeriölle/valtioneuvostolle NATURA- päätöksen purkamiseksi ja allashankkeen vireillesaaminen Luonnonsuojelulain 66 :n perusteella. Hannes Manninen on toimiessaan Lapin liiton hallituksen puheenjohtajana ollut päättämässä eo. kohdassa 4. asiasta "...järkevin tapa ratkaista Rovaniemen kaupungin tulvasuojelu on tulvien leikkaus varastoimalla vettä..., ja syytä epäillä tietoisena siitä, minkälaiseen suunnitelmaan tulvatyöryhmän tulee päätyä (1/250a-tulva/Kemihaaran allas), jotta MMM:lle/Valtioneuvostolle lähetettävän Kemijoen Vesistöalueen tulvariskien hallintasuunniteman perusteella voisi Luonnonsuojelulain 66 :n perusteella käynnistää Kemihaaran allashankkeen. Kun lisäksi tiedetään hänen aikaisemman toimintansa ja lausuntojensa perusteella Vuotos-prosessissa, ja vielä KHO:n päätösten jälkeenkin, asenteellisuus, joka vaarantaaa riippumattoman työryhmän objektiivisen työskentelyn ja luotettavuuden, pidän hänen valintaansa ja toimimistaan tulvatyöryhmän puheenjohtajana esteellisyyssäädösten perusteella laittomana. Kemijärven sellutehtaan lakkauttamisen yhteydessä pidetyssä tilaisuudessa Hannes Manninen piti puheen, jossa hän kompensaatioksi vaati Vuotoksen rakentamista. Tulvatyöryhmän 5. kokouspöytäkirjan liitteenä on lehtileikkeitä ja Rovaniemeläisten asukasyhdistysten kannanottoja tulva-asiaan. Erityistä mielenkiintoa herättää leike Kemijoki Oy:n Virtauutisista. Tekstin ja kuvan mukaan asiantuntijoina ja tulva-asioiden esittelijöinä toimivat Erkki Nuortio Kemijoki Oy:stä ja Jaakko Ylitalo, entinen Lapin liiton edunvalvoja, em. Visio 2015 valmistelija. Kysymys kuuluu, millä valtuuksilla Jaakko Ylitalo toimii tulvatyöryhmän tiedotustoimivaltaan kuuluvissa asioissa, ellei hänellä ole tulvatyöryhmän valtuutusta tai hänen omistamallaan Koskikara-Konsultointi Ky:llä (Ly-tunnus ) toimeksiantoa tulvatyöryhmältä. Kummastakaan ei ole mainintaa kokouspöytäkirjoissa. Jos näitä valtuutuksia ei ole, jota en ole pystynyt varmentamaan, Jaakko Ylitalo on syyllistynyt oikeudetta julkisen vallan käyttöön. Varma todiste tästä saatiin Itä-Lapin maakuntakaavan esittelytilaisuudessa, jossa oli jakelussa tulvansuojelusuunnitelman asioita koskeva moniste ja siinä Ylitalon ja tulvatyöryhmän sihteerin allekirjoitus. Asukasyhdistysten lausunnoista käy selkeästi ilmi, että po. prosessin tavoitteiden mukainen, yhden vaihtoehdon peruste, 1/250a-tulva, on saatu iskostettua kuulijoiden näkemyksiin.

77 Tiedottamiseen ja asennemuokkaukseen on menneinä vuosina kuulunut nk. maan tapana Kemijoki Oy:n kustantamat informaatio- ja virkistystilaisuudet, jollaisessa olin itsekkin mukana 90-luvulla ollessani valtion virkamies. Tilaisuudet olivat yltäkylläiset ja kosteat. Koska on syytä epäillä, että käytäntö ei ole muuttunut, on aiheellista käynnistää tutkimus tällaiseen mielipidevaikuttamiseen liittyvistä tilaisuuksista ja muista vaikuttamiseen liittyvistä keinoista, jotka voidaan todeta lainvastaisiksi, erityisesti Kemijoki Oy:n, Rovaniemen Energia Oy:n, Rovaniemen kaupungin ja Koskikara-konsultointi Ky:n osalta. Lisäksi olisi erikseen tutkittava Koskikara-konsultointi Ky:n toimet prosessin yhteydessä ja kytkennät Kemijoki Oy:öön. Maan tapa ei ainakaan PVO osalta näytä muuttuneen. "KUTSU Arvoisa toimittaja, Vesivoiman rooli Suomen energiapaletissa on noussut aiempaa vahvemmin esille. Vesivoima on ainut uusiutuvan energian muoto, jota olisi mahdollista lisätä jo rakennetuissa vesistöissä ilman veronmaksajien tukea. Faktan lisäksi vesivoimassa on vahvasti mukana tunne. Voisiko koskiensuojelulakia päivittää siten, että ehdottoman kiellon sijaan se voisi mahdollistaa rakentamisen jo rakennettuihin vesistöihin tietyillä tiukoilla reunaehdoilla? Miten päätöksentekijät suhtautuvat koskiensuojelulain avaamiseen? Miten vesivoimayhtiöt suhtautuvat vaelluskalojen palauttamiseen? Kysymyksiä on, mutta haluatko kuulla myös vastauksia? Meillä on ilo kutsua sinut matkalle Kemijärvellä sijaitsevalle Jumisko-kerhollemme. Matkan aikana keskustelemme vesivoimasta, Pohjolan Voiman Kollaja-hankkeesta sekä vaelluskalojen palauttamisesta Iijokeen. Kerho sijaitsee kauniissa luonnonmaisemassa lähellä Pohjolan Voiman Jumiskon vesivoimalaitosta. Vaihtoehtoiset ajankohdat ovat seuraavat: to 19.2 (lento: klo 16.20) la tai to (lento: klo 16.20) la Alustava ohjelma on ohessa. Ohjelma on joustava, ja varaamme siihen aikaa myös vapaalle keskustelulle muista aiheista sekä mahdollisuudelle

78 hiihtämiseen tai muuhun ulkoiluun. Omia hiihtovälineitä ei välttämättä ole tarpeen ottaa mukaan. Pohjolan Voima hoitaa kuljetukset Rovaniemeltä Jumiskoon ja takaisin sekä majoituksen ruokailuineen. Voimme tarvittaessa avustaa matkajärjestelyissä. Pyydämme sinua ilmoittautumaan yhteistyökumppanillemme Blicille osoitteeseen mahdollisimman pian. Olisimme iloisia, jos kertoisit myös, jos et pääse matkalle mukaan. Ystävällisin terveisin, Ohjelma:... Pertti Pietinen Riitta Larnimaa 7. Ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi Po. prosessin ensisijaisen tavoitteen, esitys MMM:öön/Valtioneuvostoon, 1/250a tulvavahinkojen torjumiseksi, allashankkeen rinnalle on saatava vaihtoehtoinen ratkaisumalli. Sellainen malli, joka periaatteessa voisi olla toteuttamiskelpoinen, mutta joka allasvaihtoehdon rinnalla saa kansalaiset päätymään allashankkeen puolelle. Tulvatyöryhmän 10. kokouksessa ratkaisu edellä olevaan, prosessin kannalta strategisesti tärkeä malli saa ratkaisunsa. Tulvaryhmä hyväksyy nähtäville asetettavan Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen, siihen sisältyvät toimenpiteet ja niiden priorisoinnin. Sovittiin, että käydään ensin yleiskeskustelu hallintasuunnitelmasta, minkä jälkeen käydään läpi hallintasuunnitelmaluonnos kappalekohtaisesti. Yleiskeskustelussa tuli esille, että hallintasuunnitelmasta olisi hyvä olla tiivistelmä. Niina Karjalainen Lapin ELY-keskuksesta kertoi, että tiivistelmä on tulossa mm. käännöksiä varten. Käytiin seuraavaksi läpi luonnos kappalekohtaisesti Käsittelyn aikana Lapin ELY-keskuksen edustaja totesi, että luonnos käy vielä Lapin ELY:n sisäisen kommenttikierroksen. Keskusteltiin Kemijärven säännöstelytilavuuden kasvattamisesta poik-

79 keuksellisessa tulvatilanteessa. Tulvaryhmä on aiemmin päättänyt, että ko. vaihtoehto hylätään*. Hallintasuunnitelmassa pitäisi kuitenkin ministeriöstä tulleen kirjallisen ohjeen mukaan (Anna Kurkelan ilmoitus) esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kun kokouksessa ei selvinnyt, mistä ohjeesta oli kysymys, puheenjohtaja pyysi toimittamaan hänelle tarkemman yksilöinnin asiasta. Päätettiin puheenjohtajan esityksestä lisätä Kemijärven säännöstelytilavuuden kasvattaminen poikkeuksellisessa tulvatilanteessa toissijaisena toimenpiteenä kappaleeseen 9.2 ja todetaan, että toimenpiteistä päätetään lopullisesti kuulemiskierroksen jälkeen. *Tulvaryhmän aiemman päätöksen perusteluna on ollut : Kemijärven pysyvää nostoa yhdellä metrillä ei tarkastella kyseessä olevassa monitavoitearvionnissa. Tilapäisellä Kemijärven ylipadotuksella 1 m ei saada energiahyötyä. Ylipadotuksen pitäisi olla pysyvä, jotta saataisiin energiahyötyä. Edellä oleva perustelu on vahva näyttö sille, mitkä taustavoimat tulvaryhmän suunnittelutoimintaa ovat ohjanneet, ja mikä on ollut vaihtoehtoisten ratkaisujen välillä ensisijainen kriteeri. Energiahyöty. Tämä antaa selityksen myös sille, miksi tulvaryhmän piti päätyä 1/250a-vaihtoehtoon, ja päästä eroon 1/100a-vaihtoehdon mukaisten tulvansuojelutoimenpiteiden jatkokäsittelystä. Timo Alaraudanjoki mainitsee em. haastattelussa... Kemijärven säännöstelyllä päästäisiin haluttuun tavoitteeseen... Tarkemmin tutkittuna se saattaisi olla käyttökelpoinen ratkaisu kaikkia 1/100a- ja jopa suurempienkin tulvien varalle. Tällainen vaihtoehto Kemihaaran altaalle veisi pohjan koko käynnissä olevalta prosessilta. Kemijoki Oy ei tietenkään Kemijärven säännöstelyn muuttamiseen myöskin tulvariskejä huomioivaksi suostu, koska pahoina tulvavuosina malli aiheuttaisi energiahyödyn menetyksiä. Kemijoki Oy on epäilemättä ollut taustalla juonimassa prosessin tavoitteen 1/250a-tulvariskien saamista ainoaksi vaihtoehdoksi tulvariskien hallintasuunnitelmaan. (Vaikuttamisen keinot?) Merkillepantavaa on, että missään muualla ei ole suunnitelmien pohjaksi otettu erittäin harvinaista (1/250a) tulvaa. Tämän jälkeen tulvansuojelusuunnitelmaehdotus on valmistunut kuulemismenettelyä varten. Kuulemisaika päättyy maaliskuun lopussa Siinä esille tuotujen ehdotusten mahdollisesti aiheuttamien muutosten jälkeen suunnitelma on valmis hyväksyttäväksi tulvaryhmässä, ja esitettäväksi edelleen MMM:lle.

80 Prosessin Lapin liiton osuus ei kuitenkaan pääty tähän. Lapin liiton hallitus Pohjois-Suomen strategia "Kemijoen tulvaryhmä on määritellyt vesistöalueen tulvariskien hallinnan ensisijaiseksi tavoitteeksi riittävän suuren, tulvavesiä pidättävän tekoaltaan rakentamisen Kemijoen yläjuoksulle. Kemijoki Oy on Lapin liiton pyynnöstä ( Lapin liiton hallitus tekee Kemijoki oy:lle esityksen..allekirjoittaneen lisäys) selvittänyt tulvantorjuntaan sopivia allasvaihtoehtoja, joista toteuttamiskelpoisin sijoittuu Kemihaaran alueelle, osittain Kemihaaran suot Natura-alueelle. Altaan säännöstelytilavuus olisi 794 milj.m3 ja pinta-ala ylärajalla 155 km2 ja alarajalla 36 km2. Altaan säännöstelyväli olisi 8 metriä. Ehdotettu allas olisi 81 km2 pienempi kuin aiemmin suunniteltu Vuotoksen allas. Lapin liiton hallitus toteaa tulvatyöryhmän tulvariskien ensisijaiseksi tavoitteeksi riittävän suuren, tulvavesiä pidättävän tekoaltaan rakentamisen Kemijoen yläjuoksulle, ennen kuin tulvatyöryhmä on saanut ehdotuksen Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta valmiiksi kuulemismenettelyä varten, saati lopulliseen formaattiinsa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Markus Lohi, jonka esteellisyys on toteennäytetty jo aikaisemmin. Hallituksen kokoukseen osallistui Sodankylän kunnan edustajana Veikko Virtanen, joka on myös tulvatyöryhmän jäsen. Koska Veikko Virtanen on Lapin liiton hallituksessa osallistunut päätöksentekoon, jossa tarkoitushakuisesti käytetään hyväksi tulvansuojeluryhmän keskeneräistä työtä, hänen toimimisensa tulvatyöryhmässä on katsottava esteelliseksi ja po. ryhmän objektiivista työskentelyä vahingoittavaksi. Lapin liiton hallituksen kokouksissa ja käsitellään allasesitystä tulevaan hallitusohjelmaan. Esitykseksi tulee: "Rovaniemen ja Kemijärven tulvavahingot ehkäistään rakentamalla Kemijoen vesistöalueelle uusi tekoallas, joka tuottaa myös kasvava ydin- ja tuulienergiakapasiteetin edellyttämää säätöenergiaa. Allas tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että se vahingoittaa mahdollisimman vähän alueen luontoa. Tämän jälkeen se tulee KEPU:n vaaliohjelmaan. "Keskustan mielestä säätövoimana erittäin tärkeän vesivoiman lisärakentaminen on oltava mahdollista jo rakennetuissa vesistöissä. Tämän edellytyksenä Keskusta pitää kansallisen kalatiestrategian toteuttamista. Ratkaisuja tehtäessä on otettava huomioon myös tulvasuojeluasiat

81 Ennen lopputoteamusta tapahtumat aikajanalla. Tulvariskityöryhmä perustettiin MMM:n asettamana. Jaakko Ylitalo Lapin liitto, Kai Hellsten/Kemijoki Oy Lapin liitto aloittaa tulvansuojelusuunnitelmiin valmistautumisen jo ennakolta valtuuston päätöksellä , joka tuloksena syntyy Kemi-Ounasjoen vesistön monikäyttö- ja tulvanhallintasuunnitelma/visio 2015 (Maiju Hyry, Jaakko Ylitalo). Laki tulvariskienhallinnasta astuu voimaan Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010) astuu voimaan Lapin liiton hallitus päättää tulvatyötyhmän kokoonpanoperiaatteista: Kemijen vesistöalue on laaja. Se ulottuu 13 kunnan alueelle: Kemi, Kemin maa, Tervola, Rovaniemi, Sodankylä, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla, Kittilä ja Enontekiö sekä pieniltä osin myös Simo, Ranua ja Posio....Tulvat ja tulvasuojeluratkaisut ml. Kemihaaran monikäyttöallas... Tulvatyöryhmä aloittaa toimintansa Tulvatyöryhmän kokous tulvariskien hallintasuunnitelman tavoitteeksi tulee 1/250a-tulvan vahinkojen torjuminen (Hannes Manninen). ELY-keskus jättää eriävän mielipiteen. Lapin liiton hallitus (pj. Markus Lohi) "Kemijoen tulvaryhmä on määritellyt vesistöalueen tulvariskien hallinnan ensisijaiseksi tavoitteeksi riittävän suuren, tulvavesiä pidättävän tekoaltaan rakentamisen Kemijoen yläjuoksulle. Tulvatyöryhmän ehdotus tulvariskien hallinnaksi valmistuu mennessä. Lapin liiton hallituksen kokous , esitys hallitusohjelmaan "Rovaniemen ja Kemijärven tulvavahingot ehkäistään rakentamalla Kemijoen vesistöalueelle uusi tekoallas..." (pj.markus Lohi). LOPPUTOTEAMUS Edellä olevaan viitaten katson toteennäytetyksi, että Lapin liitto on toimivaltansa ylittäen ja hyvä hallinnon toimintatapoja rikkoen käynnistänyt hankeprosessin, jonka tavoitteena Kemihaaran NATURA-alueen purkaminen ja Kemihaaran tekoaltaan rakentaminen Itä-Lappiin. Jaakko Ylitalo, Hannes Manninen ja kumppanit ovat po. prosessin käynnistäjinä ja sen

82 aikana syyllistyneet vähintäänkin moitittaviin tekoihin, jotka kyseenalaistavat koko Lapin liiton toiminnan. Edelleen on toteennäytetty, että Hannes Manninen on esteellisyyssäädöksistä piittaamatta nimetty ja toiminut Kemijoen tulvatyöryhmän puheenjohtajana aikaansaaden objektiivisuuden ja luotettavuuden katoamisen tulvaryhmän toiminnasta. Tästä on seurauksena, että nyt kuulemisvaiheessa oleva Ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi ei ole objektiivisuuden puutteesta johtuen sellainen, jota riippumattomalta työryhmältä on edellytettävä. Edellä olevan johdosta pyydän, että Eduskunnan oikeusasiamies ottaa asian pikaisesti tutkittavakseen, ja mahdollisimman nopeasti keskeyttää Kemijoen tulvaryhmän toiminnan siihen asti kunnes prosessiin liittyvät kaikki epäselvyydet, laittomuudet, esteellisyydet ym. on perusteellisesti selvitetty. Pidätän itselläni oikeuden tehdä tarvittaessa lisäyksiä tähän kanteluun. Kemijärvellä Kunnioittavasti Jukka Vaarala DI/eläkeläinen Pelkosenniementie KEMIJÄRVI PS. Pyydän kuittauksen kantelun perillesaapumisesta ja kirjaamisesta.

83