VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ
|
|
- Inkeri Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa ajan tasalle. Yhteiskunnallinen tilanne on muuttunut merkittävästi ja ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä. Sähköverkon tasapainon ylläpitäminen puolestaan tarvitsee lisää nopeasti säädettävää sähköntuotantoa, mihin vesivoima on teknisesti ja taloudellisesti parasta. Kuva: Jyrki Kallio-Koski Ympäristönsuojelulainsäädäntö on kehittynyt merkittävästi koskiensuojelulain säätämisen jälkeen. Koskiensuojelulakia uudemmat lait turvaavat hyvän suojelun tason myös vesirakentamishankkeissa. Tämä antaa mahdollisuuden päivittää koskiensuojelulakia siten, että vesivoiman lisääminen olisi mahdollista, kunhan luontoarvoista huolehditaan. Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki PL 100, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)
2 2(6) Suomen kaikkiin jokiin ja koskiin ei ole suunnitteilla vesivoimalaitoksia Läheskään kaikkiin virtavesiin ei olla suunnittelemassa vesivoimalaitoksia. Suomen koko vesivoimapotentiaalista (energiamäärästä laskettuna) on rakennettu noin 60 % vuonna 2007 tehdyn selvityksen mukaan. Neljäsosa Suomen teoreettisesta vesivoimapotentiaalista on joko rajajoissa tai muissa vesistöissä, joissa ei ole rakentamiskelpoista vesivoimaa. Koskiensuojelulailla suojeltujen mahdollisten rakentamiskohteiden energiamäärä on noin 3,5 % Suomen koko potentiaalista. Koskiensuojelulaki ei suojaa koskia, vaan estää ainoastaan voimantuotannon Koskiensuojelulailla on kielletty nimenomaan vesivoiman käyttöönotto 53 vesistössä tai vesistön osassa. Koskiensuojelulaki estää siinä mainituissa vesistöissä mm.: uusien vesivoimalaitosten rakentamisen vesivoimalaitoksen rakentamisen olemassa olevaan säännöstelypatoon lisävesivoiman käyttöönoton jokea ruoppaamalla tai padotuskorkeutta korottamalla Monet estetyistä hankkeista ovat jo olemassa oleviin patoihin ja vesivoimalaitoksiin liittyviä toimia, eivätkä siis kohdistu luonnontilaisiin koskiin. Koskiensuojelulain sanamuoto kieltää nimenomaan uuden vesivoimalaitoksen rakentamisen nimetyissä vesistöissä. Lakia on kuitenkin sovellettu vesilain määritelmien nojalla siten, että lisävesivoimaa ei saa ottaa käyttöön myöskään jokea ruoppaamalla tai olemassa olevan laitoksen padotuskorkeutta muuttamalla. Lisäksi on epäselvää kuinka lakia sovelletaan tapauksiin, joissa ei-suojellussa vesistössä tehtävän toimenpiteen vaikutusalue voisi ulottua koskiensuojelulailla suojeltuun vesistöön. Koskiensuojelulailla suojeltujen vesistöjen vesivoiman tuotantopotentiaalista on vuonna 2007 tehdyn selvityksen mukaan noin 200 MW teknistaloudellisesti merkittävää. Lisäksi monien hankkeiden toteutuksella voitaisiin merkittävästi tehostaa useiden nykyisten vesivoimalaitosten toimintaa. Kaikki mahdollisesti toteutettavat hankkeet ovat joka tapauksessa luvanvaraisia ja voimassaolevan ympäristönsuojelulainsäädännön piirissä. Monet hankkeista olisivat ympäristövaikutuksiltaan varsin vähäisiä, kuten vesivoiman tehonkorotukset yleensäkin. Osa hankkeista myös edistäisi tulvasuojelua.
3 Esimerkkinä tämän lain nojalla suojellusta kohteesta on viereisessä kuvassa näkyvä Irnin säännöstelypato Iijoen vesistössä. 3(6) Tähän olemassa olevaan patoon voisi asentaa voimalaitoskoneiston ja tuottaa uusiutuvaa energiaa 2700 pientalon (ei sähkölämmitystä) vuotuisen sähkönkulutuksen verran. Muut lait suojaavat jokien luontoarvoja Suomessa merkittävä vesirakentaminen vaatii aina luvan, ja toteutettavan hankkeen ympäristövaikutukset tulevat tarkkaan arvioiduksi. Nämä säädökset koskevat koskiensuojelulain alaisia vesistöjä samoin kuin muitakin. Koskiensuojelulain säätämisen jälkeen on muu ympäristölainsäädäntö kehittynyt merkittävästi. Uhanalaisimmat lajit ja luontotyypit ovat nykyisin suojeltuja mm. Luonto- ja lintudirektiivien, Natura 2000 alueiden ja luonnonsuojelulain avulla. Merkittävistä rakennushankkeista tehdään ympäristövaikutusten arviointi YVA-lain mukaisesti ja muu lainsäädäntö kuten ympäristönsuojelulaki, vesilaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelevät millaisia hankkeita saa toteuttaa ja miten. Vesistöjen tilan parantamiseksi on säädetty myös EU:n vesipuitedirektiivi sekä meristrategiadirektiivi, joiden vaatimusten mukaisesti Suomessakin on laadittu alueelliset vesienhoitosuunnitelmat. Kaikille vesimuodostumille on asetettu tavoitteeksi saavuttaa vähintään hyvä tai hyvä saavutettavissa oleva tila. Vesistöjen tilaa seurataan sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla ja uusien vesistöjen tilaan vaikuttavien hankkeiden toteuttamiselle on tiukat vaatimukset. Ympäristölainsäädäntö varmistaa niin kuin sen pitääkin tehdä - tehokkaasti sen, ettei ympäristölle vahingollisia hankkeita toteuteta.
4 Nykyaikainen vesirakentaminen ottaa huomioon koskiluonnon 4(6) Tietämys vesiympäristöstä ja rakentamisen vaikutuksista siihen on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Samoin suunnittelutekniikka on aivan toisella tasolla kuin ja -60 luvuilla, jolloin valtaosa Suomen vesivoimalaitoksista on rakennettu. Hankkeen ympäristövaikutukset pystytään nykyään selvittämään tarkasti etukäteen ja niiden minimoiminen otetaan hankkeen alusta asti yhdeksi suunnittelun tavoitteeksi, mikä mahdollistaa aiempaa paremman toteutuksen. Jokiuoma ja voimalaitos voidaan mallintaa 2- tai 3D-mallinnustekniikalla ja tutkia erilaisten virtaamatilanteiden vaikutuksia esimerkiksi kaloihin ja pohjaeliöstöön. Näiden mallinnustutkimusten avulla pystytään määrittämään mm. kullekin kohteelle sopivin juoksutus luonnonuomaan ja/tai minimivirtaama sekä pinnankorkeuksien sopiva vaihtelu. Esimerkkinä mallinnuksen käytöstä on alla kuvattu Ruotsin Edeforsenin voimalaitosprojektin aiheuttamien virtaamamuutosten vaikutusten arviointi ja elinympäristökunnostuksen suunnittelu. Mitattujen syvyys- ja topografiatietojen avulla Edeforsenista luotiin kosken olosuhteita mallintava virtaus- ja elinympäristömalli. Mallinnuksen tulokset osoittivat, että ehdotetut toimenpiteet - luonnollisempi virtaamien vaihtelu vuodenaikojen mukaan sekä biotooppikunnostukset - luovat virtakaloille selvästi parantuneet elinolosuhteet. Muutosten jälkeen kosken pinta-alasta aiempaa suurempi osa on taimenen ja harjuksen eri-ikäisille poikasille soveltuvaa elinympäristöä. Alla olevissa kuvissa on esimerkkejä tuloksista ja mallin tuottamista virtaamakuvista.
5 5(6) Virtausnopeudet, nykytila Virtausnopeudet, kunnostettu
6 Ehdotamme lain saattamista ajan tasalle 6(6) Ehdotamme koskiensuojelulain päivittämistä siten, että se vastaa nykyisiä olosuhteita. Toivomme lakiin muutosta, joka mahdollistaisi erityisesti osittain rakennettujen jokien täydennysrakentamisen sekä olemassa olevien patojen ja voimalaitosten hyödyntämisen vesivoiman lisätuotantoon luontoarvoja samalla kunnioittaen. Suojeltujen koskien luetteloa ei tarvitse muuttaa, vaan lakia voidaan päivittää esimerkiksi lisäämällä 1 :ään 2 momentti: "Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen lupa voimalaitoksen rakentamiselle voidaan myöntää, mikäli koskiluonnon ominaispiirteet sekä kalojen ja eliöiden vaellusmahdollisuudet säilyvät. Lupa voidaan myöntää myös silloin, kun olemassa oleva pato muutetaan voimalaitokseksi." Tällä tavoin vesivoimanrakentamisen rajoittaminen kohdistuisi koskiensuojelulaissa määriteltyjen alueiden luontoarvoihin, kuten pitääkin. Sen sijaan tarvittavan uusiutuvan energian tuotannon lisääminen olisi mahdollista kohteissa, joissa tämä voidaan kestävällä tavalla tehdä.
Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä
Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa
LisätiedotUudenlainen vesivoimahanke Iijoella Mahdollisuus vai uhka vaelluskaloille. Vaelluskalafoorumi
Uudenlainen vesivoimahanke Iijoella Mahdollisuus vai uhka vaelluskaloille Vaelluskalafoorumi 11.2.2014 11.2.2014 PVO-Vesivoima Oy Pohjolan Voiman tytäryhtiö Kahdeksan omaa ja neljä voimalaitosta, joissa
LisätiedotLuontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
LisätiedotKotimaista säätövoimaa vedestä
Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotMetsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012
Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus
LisätiedotLuontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.
1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon
LisätiedotSuomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta
LisätiedotVESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
LisätiedotVesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014
Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotELYt ja merialueiden suunnittelu
ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja
LisätiedotSuomi tarvitsee lisää uusiutuvaa kotimaista säätövoimaa
Suomi tarvitsee lisää uusiutuvaa kotimaista säätövoimaa 1(45) PVO-Vesivoima Oy Pohjolan Voiman tytäryhtiö Kahdeksan omaa ja neljä voimalaitosta, joissa osaomistus Koneistoja yhteensä 23 kpl Kokonaiskoneteho
Lisätiedot67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta
LisätiedotUusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen
Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden
LisätiedotYmpäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1
Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 YSL:n soveltamisala 1 (2) Ympäristön pilaantumisentorjunnan yleislaki YSL:a sovelletaan toimintaan,
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotKestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse
LisätiedotVESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA
VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 2018 Suomen ympäristökeskus 30.1.2018 1 I Vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotVOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista
VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista Jukka Leskelä Energiateollisuus ry 1 Vesivoiman lisäämiselle poliittista kysyntää Vanhanen I hallituksen energia- ja ilmastostrategia vesivoiman
Lisätiedot49 Perhonjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro
LisätiedotErityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013
Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun
LisätiedotIijoki koskiensuojelun keskipisteessä - Kollaja kestää isältä pojanpojalle. Erätaloussuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta
Iijoki koskiensuojelun keskipisteessä - Kollaja kestää isältä pojanpojalle Erätaloussuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (2008) Virtavedet jaettu 18 eri luontotyyppiin Uhanalaisuus
LisätiedotMiia Wallén LAUSUNTO 1(7)
Miia Wallén LAUSUNTO 1(7) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi irmeli.roponen@ymparisto.fi Viite: Lausuntopyyntö, D nro. YM045:00/2004 YMPÄRISTÖVASTUUTOIMIKUNNAN MIETINTÖ: EHDOTUS YMPÄRISTÖVAS-
LisätiedotVesivoiman ja vesiluonnon yhteensovitus - esimerkkinä Kollaja
Vesivoiman ja vesiluonnon yhteensovitus - esimerkkinä Kollaja Puheenvuoro Rambollin tulevaisuusseminaarissa Näkökulma 2008 --- Birger Ylisaukko-oja Toimitusjohtaja PVO-Vesivoima Oy Vesivoiman ja vesiluonnon
LisätiedotVesilaki 2011 ja metsäojitukset
Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotVaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja. Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari
Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 30.1.2018 Meritaimenkanta alun perin 60 joessa nyt 11 jokea tuottaa taimenta. Vain yhdessä
LisätiedotPaimionjoki voimantuotannossa
Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri 16.3.2011 Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö,
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotLammin päivät Ympäristöjuristi Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto
Lammin päivät 3.10.2018 Ympäristöjuristi Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto Kaivoslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Ympäristönsuojelulaki Vesilaki Luonnonsuojelulaki YVA-laki... poronhoitolaki, erämaalaki,
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä 6.6.2018 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä on
LisätiedotPaimionjoki voimantuotannossa
Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille
Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat
Lisätiedot57 Siikajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 133(196) 57 Siikajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 318 km 2 Järvisyys 2,2 % Vesistönro Vesistö + hanke Rakennetut MW GWh/a 57 Siikajoen vesistöalue 4,7 15,7
LisätiedotVAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA
VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA Suomen Vesiyhdistyksen pohjavesijaoston teemailtapäivä 6.9.2018 Johtava pohjavesiasiantuntija Jaana Mäki-Torkko, Ramboll Finland Oy POHJAVESIVAIKUTUSTEN
LisätiedotEKOenergia verkosto ja merkki
sivu 1/5 Konsultaatiokierros 1 9.4.-4.6.2018 EKOenergia verkosto ja merkki 8.3 Erityiset vaatimukset C. Vesivoima EKOenergia haluaa vahvistaa ympäristöasiat tiedostavaa vesivoimasektoria, minimoida vanhojen
LisätiedotKehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro
Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen Alustajana J.Erkinaro VIIME VUOSIEN TUTKIMUSTEEMOJA RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALOJEN HOITO KUTU MÄDIN
LisätiedotELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin
ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia
LisätiedotKultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk
Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi
LisätiedotSELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?
SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? HAASTEITA RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUKSELLE VAELLUSKALASEMINAARI 22.9.2011 Keminmaa Aki Mäki-Petäys RKTL RAKENNETTUJEN JOKIEN
LisätiedotKuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO
Kuuleminen 14.3.2013 SAC-työryhmän tehtävät Satu Sundberg, YM/LYMO Työn tavoitteet, aikataulu ja osallistaminen Taustalla luonto- ja lintudirektiivien tulkinnan täsmentyminen EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä
LisätiedotTulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA
Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee vesi- VOIMAA FORTUMIN ENERGIAKATSAUS JOULUKUU 2015 Uusiutuva, päästötön ja joustava vesivoima olennainen osa tulevaisuuden energiajärjestelmää Vesivoimalla on
LisätiedotEU-OIKEUDELLINEN TAUSTA
EU-OIKEUDELLINEN TAUSTA Apulaisprof. Niko Soininen Helsingin yliopisto/helsus 18.3.2019 1 SISÄLTÖ 1. Suomen sääntelyn nykytila 2. EU-oikeuden vaatimukset ja komission palaute Suomelle 3. Suomen nykysääntelyn
LisätiedotVesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi
Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Puitedirektiivi on Euroopan laajuinen, uusi järjestelmä. Direktiivi luo jatkuvan prosessin, jolle on annettu määräajat ja tavoitteet. Kansallinen toteutus sovitetaan
LisätiedotA7-0277/102
10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotViherkatot pykälissä
Viherkatot pykälissä SUVI BORGSTRÖM, HTT ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO OMAPIHA MESSUT HELSINKI 29.3.2012 Esityksen rakenne 1) Viherkatot ja ympäristölainsäädännön tavoitteet 2) Viherkattorakentamisen ohjaus voimassa
LisätiedotPyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1.2.2017 1.2.2017 Näsijärvi Pinta-ala 257 km 2 MW NN+ 95,02 m MQ 75 m 3 /s LSVeO 1978 (KHO
LisätiedotProjektien tuottamat aineistot BORISjärjestelmässä
Projektien tuottamat aineistot BORISjärjestelmässä BORIS2 koulutukset Kati Tahvonen, Meri Hietala, Heli Haapasaari Ympäristövahinkojen torjuntaryhmä Samuli Neuvonen Tietokeskus SÖKÖ-toimintamalliin perustuvat
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA
LisätiedotVesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon
Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden
LisätiedotITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN
ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden
LisätiedotYmpäristö ja laki - kuinka vesiympäristön rakentamisen sääntely on muuttunut
Ympäristö ja laki - kuinka vesiympäristön rakentamisen sääntely on muuttunut Matti Hepola johtaja, OTT Lapin ympäristökeskus / Matti Hepola johtaja, OTT 1 Vesilain muutokset Vesilainsäädäntö on muuttunut
LisätiedotRovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009
LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
LisätiedotHE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotMediatilaisuus POHJOLAN VOIMA OYJ
Mediatilaisuus 14.2.2018 2 (34) Markkinaehtoisuus ja vesivoima saavat vahvan tuen Toimitusjohtaja Lauri Virkkunen 5 (34) Pohjolan Voima täyttää 75 vuotta Tarinamme alkoi vuonna 1943 vesivoimasta, jolla
LisätiedotVesienhoidon TPO Teollisuus
Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan
LisätiedotKaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta
Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta Pohjois-Savon ELY-keskus 10.10.2018 1 Kaivostoiminnan luvat Kaivostoiminta edellyttää useita lupia ja muita menettelyjä (KaivosL,YVAL,
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila
Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa
LisätiedotLainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa
Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotYlitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten
LisätiedotWebinaari Jari Siltala. Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi
Webinaari 23.10.2018 Jari Siltala Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi 2 Merkittävien verkonkäyttäjien nimeäminen Jari Siltala Koodi velvoittaa: Jakeluverkkoyhtiöitä Merkittäviä verkonkäyttäjiä:
LisätiedotYmpäristövirtaamakäsite. suojelijana 19.09.2013. Sini Olin, Maria Arola Suomen ympäristökeskus. Kuva: Sini Olin
Ympäristövirtaamakäsite virtavesien suojelijana 19.09.2013 Sini Olin, Maria Arola Suomen ympäristökeskus Kuva: Sini Olin Sisältö Käsitteen määritelmä ja keskeisimmät periaatteet Keskeisimmät menetelmät
LisätiedotVesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle
Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle Kalatieseminaari, EKOenergia ja SLL, 6.10.2017 Helsinki Antti Belinskij, Itä-Suomen yliopisto / SYKE By Maseltov - shot by myself / eigene Aufnahme, CC
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI LIIKENTEESSÄ KÄYTET- TÄVIEN VAIHTOEHTOISTEN POLTTOAINEIDEN JAKELUSTA
Muistio 1(3) Esa Niemelä 20.4.2017 Eduskunnan talousvaliokunnalle Viite HE 25/2017 vp, kuuleminen 21.4.2017 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI LIIKENTEESSÄ KÄYTET- TÄVIEN VAIHTOEHTOISTEN POLTTOAINEIDEN
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotPadot taimenen tiellä Uudellamaalla
Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Ekologiset yhteydetseminaari 9.3.2012 Uudenmaan ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Ryhmäpäällikkö Markku Marttinen 8.3.2012 1 Lähde: Pedersen, S., Heinimaa, P. & Taparinen,
LisätiedotTUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA
TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?
LisätiedotVestia Oy esittää, että vakuuden määrä olisi 312 000 euroa.
PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.8.2008 Dnro PPO 2005 Y 294 111 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kaatopaikkatoimintaa. Vestia Oy PL 66, 84101
LisätiedotSierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa
Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa ET:n kevätseminaari Rovaniemellä 13.5.2016 Tuomas Timonen ja Timo Torvinen 13.5.2016 1 Sisältö Kemijoen ajankohtaiset kuulumiset Sierilän voimalaitosprojekti
LisätiedotValtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde
LisätiedotLUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö
1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten
LisätiedotLISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi
LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotEkologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto
Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla
LisätiedotEKOenergia verkosto ja merkki
Pilotoitava versio, helmikuu 2019, sivu 1/6 Vesivoimakriteerit pilotoitavaksi 14.2.2019 EKOenergia verkosto ja merkki 8.3 Erityiset vaatimukset C. Vesivoima EKOenergia haluaa edistää vapaana virtaavien
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Pori 4.11.2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kari Nieminen Lain tavoite 1. Edistää, järjestää ja sovittaa yhteen vesivarojen ja vesiympäristön
LisätiedotVaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan
Vesienhoidon ja Merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017, Pohjois- Pohjanmaan ELY Vaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan Jukka Muotka, Fortum Vaelluskalojen hoito Oulujoella
LisätiedotYmpäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen
Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa
LisätiedotHarjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa
Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu
LisätiedotMuut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014
Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden
LisätiedotEHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 11.5.2017 Eriika Melkas EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ Pääasiallinen sisältö Tiettyjen julkisten ja yksityisten
LisätiedotNäkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen
Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen 12.9.2016 Uudistuksen aikataulu Lakimuutos tulisi voimaan vuonna 2017 ELY-keskuksia koskeva lainsäädäntö ja viranomaistoiminta muuttuvat vuoden 2019
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa
UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset
LisätiedotMiltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
Lisätiedot