Tulvariskien hallinnan suunnittelu
|
|
|
- Aku Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi & Kemijärvi Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö Niina Karjalainen ja Anna Kurkela
2 Sisältö Tulvariskien hallinnan suunnittelun lähtökohdat Tulvaryhmän toiminta Esiintyneet tulvat Tulvakartoitukset Tulvariskien hallinnan tavoitteet Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Tulvariskien hallinnan suunnittelun aikataulu Tulvavahinkojen korvauskäytännön muuttuminen 2
3 Tulvariskien hallinnan suunnittelun lähtökohdat Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) ( Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010) ( Lain tarkoituksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja edistää varautumista tulviin. Lain tarkoituksena on myös sovittaa yhteen tulvariskien hallinta ja vesistöalueen muu hoito ottaen huomioon vesivarojen kestävän käytön sekä suojelun tarpeet. 3
4 Tulvaryhmän toiminta Lapin liitto Lapin pelastuslaitos Asiantuntijat Lapin ELYkeskus Kunnat Tehtävät: Käsittelee tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laaditut selvitykset Asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet Hyväksyy ehdotuksen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi ja siihen sisältyviksi toimenpiteiksi Järjestää riittävän vuorovaikutuksen suunnittelun aikana 4
5 Toistuvuus Q [m 3 /s] W [N60+m] Lainas Esiintyneet tulvat (1/4) Rovaniemi Historialliset tulvat: mm. Räisäsen jääpatotulva 1807, Saulin tulva 1859 ja vuoden 1910 tulva Säännöstelyn jälkeen esiintyneet tulvat: mm.1966, 1973 ja 1993 Valajaskosken HQ-virtaamat ja Lainaanselän HW-vedenkorkeudet vuosilta / / ,62 1/ ,08 1/ ,69 1/ ,62 m³/s Q = 3979 Q = 3909 Q = 4207 W = 77,26 W = 77,02 W = 77,25 (N₄₃) +m 77,5 77,0 76,5 76,0 75,5 75,0 74,5 74,0 73,5 73,0 72,5 Virtaama Vedenkorkeus 5
6 Esiintyneet tulvat (2/4) Q [m 3 /s] Kemi- ja Ounasjoen kevättulva 1973 (HQ1/20a) Kemijoki, Vanttauskoski Ounasjoki, Marraskoski Valajaskoski 6 vrk, jolloin virtaama yli 3500 m3/s vrk, jolloin virtaama yli 1500 m3/s vrk, jolloin virtaama yli 1000 m3/s 500 0
7 Esiintyneet tulvat (3/4) 4500 Q [m 3 /s] Kemi- ja Ounasjoen kevättulva 1993 (HQ1/20a) Kemijoki, Vanttauskoski Ounasjoki, Marraskoski Valajaskoski vrk, virtaama yli 3500 m3/s vrk, virtaama yli 1500 m3/s vrk, virtaama yli 1000 m3/s 0
8 Esiintyneet tulvat (4/4) Kemijärvi Ennen säännöstelyä suurin vedenkorkeus (N43+150,19 m) Kemijärven Pappilanrannassa on havaittu vuonna 1943 Säännöstelyn aloittamisen jälkeen säännöstelyn yläraja on ylitetty 12 kertaa ( ) 1987: Vedenkorkeus N43+149,82 m jääpadon takia Kemijärvi vuonna 1943 (Kuva: Juhanna Stolt/ Kemijärven Kotikiekerö ry) 8
9 Lähde: Suomen ympäristö 718, Kemijärven säännöstelyn kehittäminen yhteenveto ja suositukset 9
10 Tulvakartoitukset (1/4) Tulvan toistuvuus Tulvan toistuvuus [vuosia] Vuotuinen todennäköisyys Todennäköisyys, että esiintyy ainakin yhden kerran seuraavan 100 vuoden aikana [%] Sanallinen kuvaus toistuvuudelle 2 50 % 100 % 5 20 % 100 % yleinen % 100 % kohtalaisen yleinen 50 2 % 87 % melko harvinainen % 63 % harvinainen 250 0,4 % 33 % erittäin harvinainen 10
11 Tulvakartoitukset (2/4) Tulvavaarakartta kertoo minne tulva leviää. 11
12 Tulvakartoitukset (3/4) Tulvariskikartta kertoo mitä tulva alle jää. 12
13 Tulvakartoitukset (4/4) Tulvavaarakartat ovat saatavilla ympäristöhallinnon karttapalvelussa: Lisäksi ympäristöhallinnon paikkatietopalvelusta OIVA:sta tulvavaarakartat paikkatietoaineistona ( Palvelussa kaikilta merkittäviltä tulvariskialueilta yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Vuoden 2013 alussa karttapalvelu uudistuu, jonka jälkeen saataville tulevat myös tulvariskikartat 13
14 Tulvariskikohteet Rovaniemi Riskikartoituksessa kartoitettu yhteensä 103 riskikohdetta Toistuvuus Asukkaita Asuinrakennuksia [kpl] (rakennuksia yhteensä) Kerrosala [m 2 ] 1/20a 20 <10 (23) /50a (222) /100a (534) /250a (1260) /1000a (2634)
15 Tulvariskikohteet Kemijärvi Riskikartoituksessa kartoitettu yhteensä 41 riskikohdetta Toistuvuus Asukkaita Asuinrakennuksia [kpl] (rakennuksia yhteensä) Kerrosala [m 2 ] 1/20a /50a < 10 < 10 < 100 1/100a < 10 < 10 < 100 1/250a (78) /1000a (171)
16 Tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet (1/4) Koko vesistöaluetta koskevat tavoitteet: Ihmisten terveys ja turvallisuus Melko harvinaisen tulvan (1/50a) peittämällä alueella olevat vaikeasti evakuoitavat kohteet, vedenottamot ja asuinrakennukset yhtenäisellä asuinalueella eivät vahingoitu. Asukkaat ovat tietoisia tulvavaarasta ja osaavat suojata omaisuuttaan sekä varautua tulvatilanteeseen omatoimisesti Ylläpidetään ajantasaista tulvatilannekuvaa viranomaisille ja kansalaisille Välttämättömyyspalvelut (tavoitetaso 1/50a tulva) Vesi- ja jätevesihuolto toimivat Lämmön- ja sähkön tuotanto ja jakelu toimivat Tietoliikenneyhteydet toimivat Tie- ja muu liikenneinfra toimivat 16
17 Tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet (2/4) Koko vesistöaluetta koskevat tavoitteet: Ympäristö ja kulttuuriperintö (tavoitetaso 1/50a tulva) Tulva-alueella ei sijaitse sellaista toimintaa, josta voisi aiheutua pitkäkestoista ja laajaalaista vahingollista seurausta ympäristölle Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta Vesienhoito Tulvariskien hallinnan toimenpiteet pyritään sovittamaan yhteen vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa 17
18 Tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet (3/4) Rovaniemi Ihmisten terveys ja turvallisuus (tavoitetaso 1/250a tulva) Ihmisten terveys ja turvallisuus eivät vaarannu Asuinrakennukset eivät vahingoitu. Vaikeasti evakuoitavat kohteet on suojattu ja kulkuyhteydet varmistettu Välttämättömyyspalvelut Vesihuolto sekä lämmön ja sähkön jakelu ja tuotanto toimivat erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a). Jätevesihuolto toimii harvinaisessa tulvatilanteessa (1/100a) Merkittävät liikenneyhteydet eivät katkea erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a) Ympäristö ja kulttuuriperintö (tavoitetaso 1/250a tulva) Tulvan peittämällä alueella ei sijaitse sellaista toimintaa, josta voisi aiheutua pitkäkestoista ja laaja-alaista vahingollista seurausta ympäristölle Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta 18
19 Kemijärvi Tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet (4/4) Ihmisten terveys ja turvallisuus (tavoitetaso 1/250a tulva) Asuinrakennukset eivät vahingoitu. Vaikeasti evakuoitavat kohteet on suojattu ja kulkuyhteydet varmistettu. Välttämättömyyspalvelut (tavoitetaso 1/250a tulva) Välttämättömyyspalvelut eivät keskeydy pitkäaikaisesti 19
20 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Toimenpiteiden jaottelu pääryhmiin: Tulvariskien vähentäminen Valmiustoimet Tulvasuojelu Toiminta tulvatilanteessa Jälkitoimenpiteet 20
21 Tulvariskien hallinnan suunnittelun aikataulu I vaihe: Tulvariskien alustava arviointi ( ) Uudelleentarkastelu , jatkossa joka 6. vuosi II vaihe: Tulvakartoitus ( ) Uudelleentarkastelu , jatkossa joka 6. vuosi III vaihe: Tulvariskien hallintasuunnitelmat ( ) Uudelleentarkastelu , jatkossa joka 6. vuosi Kuuleminen ehdotuksesta tulvariskien hallintasuunnitelmaksi 10/2014-3/2015 Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy tulvariskien hallintasuunnitelman mennessä 21
22 Tulvavahinkojen korvauskäytännön muuttuminen (1/2) Korvauskäytäntö alkaen Vesistöjen poikkeuksellisten tulvien aiheuttamia rakennus- ja irtaimistovahinkoja korvataan vakuutuksista. Suurin osa vakuutusyhtiöistä on jo laajentanut tai laajentamassa koti- ja kiinteistövakuutustensa turvaa niin, että ne kattavat automaattisesti myös poikkeuksellisista vesistö-, merivesi- ja rankkasadetulvista aiheutuvat vahingot. Yleensä tulvaturva sisältyy laajoihin vakuutuspaketteihin. 22
23 Tulvavahinkojen korvauskäytännön muuttuminen (2/2) Eduskunta on päättänyt poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain kumoamisesta. Lakimuutos astuu voimaan Korvauskäytäntö saakka Vahinkoja korvataan valtion varoista vesistöjen poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983) perusteella, jolloin korvausta voidaan myöntää enintään 80 prosenttia arvioidusta vahingon määrästä. Merivesitulvien tai rankkasateista aiheutuvien hulevesitulvien aiheuttamiin vahinkoihin ei ole tähänkään saakka myönnetty valtion korvauksia, joten hallituksen esitys ei muuta korvauskäytäntöjä niiden osalta. 23
24 Lisää valtakunnallista tietoa tulvariskien hallinnan suunnittelusta osoitteessa: Kiitos! 24
Tulvariskien hallinnan tavoitteet
Tulvariskien hallinnan tavoitteet Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 13.12.2012, Rovaniemi Tulvariskien hallinnan työn kulku Tulvariskien alustava arviointi 22.12.2011 1. Tarkistus 22.12.2018 Seuraavat
Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään?
Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään? Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013, yksikön päällikkö Kari Rantakokko Uudenmaan ELY-keskus Vantaanjoen virtaamien muutokset ilmastonmuutoksen
Tulvariskien hallinnan suunnittelun ajankohtaiset asiat YTR Liisa Maria Rautio, Erika Raitalampi
Tulvariskien hallinnan suunnittelun ajankohtaiset asiat 7.4.2014 YTR Liisa Maria Rautio, Erika Raitalampi Tulvadirektiivin toimeenpanon työvaiheet ja aikataulu: I Vaihe: Tulvariskien alustava arviointi
Tulvariskien hallintasuunnitelmat
Tulvariskien hallintasuunnitelmat Helsingin ja Espoon rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Helsinki 26.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi
Merkittävät tulvariskialueet
Ehdotus Kaakkois-Suomen merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Kaakkois-Suomen
EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi LAPELY/29/07.02/2011 Lappi 07.10.2011 EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Tausta (Lapin ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta
Tulviin varautuminen
Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa
Maa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu
Maa- ja metsätalousministeriön avaus Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu 29.3.2011 1 Ilmaston muutokseen varautuminen: säädöshankkeita Patoturvallisuuslainsäädännön uudistus (2009)
Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus
Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit
EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
11.10.2011 Varsinais-Suomi EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan
1. Puheenjohtaja Janne Seurujärvi avasi kokouksen klo 10:00
Ivalojoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio LAPELY/5/07.02/2012 8.6.2012 Ivalojoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio Paikka: Ivalo, kunnantalo Aika: 1.6.2012 klo 10:00-11:45 Läsnä: Janne Seurujärvi
Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?
Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Rovaniemi 31.1.2013 Kai Kaatra, MMM 2000-luvun tulvat Meriveden
asiantuntija Lapin ELY-keskus Anna Kurkela asiantuntija Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen asiantuntija Suomen ympäristökeskus Anne-Mari Rytkönen
Kemijoen tulvaryhmän 3. kokouksen pöytäkirja Lappi 17.12.2012 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: 26.11.2012 klo 15:00 Kemijoen tulvaryhmän 3. kokouksen pöytäkirja 1
EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Korteoja ylävirtaan keväällä 2000, Suomen Ilmakuva Oy POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 2011 2/5 Tausta (ELY-keskus)
Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu
Dnro UUDELY/32/07.02/2013 Uusimaa Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,
Anne-Mari Rytkönen Suomen ympäristökeskus. 1. Puheenjohtaja Hannes Manninen avasi kokouksen klo 13:00
Kemijoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio LAPELY/5/07.02/2012 8.6.2012 Kemijoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4krs Aika: 30.5.2012 klo 13:00-15:05 Läsnä:
Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste
16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013
Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman tiivistelmä
LIITE 4 Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman tiivistelmä Tausta Kemijoen vesistöalueella on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä (20.12.2011) nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueiksi
Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2021
Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2021 Neuvottelu paliskuntien kanssa 4.8.2015 Esityksen sisältö Tulvariskien hallinnan suunnittelun aikataulu Kemijoen tulvaryhmä Tulvakarttapalvelu
Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot
Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot Vantaan III tulvaseminaari 16.04.2013 Mikko Huokuna, SYKE 2 Mikko Sane, SYKE 9.12.2013 Tulvariskien hallintaa ohjaava lainsäädäntö Tulvariskien
Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE
Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa
Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi
Dnro EPOELY/59/07.02/2011 Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi Valtatie 8, Vöyri (Unto Tapio, 2004). Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa
Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Olli-Matti Verta 9.2.2013 11.2.2013 1 Satakunnan tulvariskialueet MMM nimennyt 22.12.2011 Perustuu tulvariskien alustavaan arviointiin (laki
KEMIJOEN TULVA-ALTAAT
6/4/2013 KEMIJOEN TULVA-ALTAAT Lokka-Porttipahdan altaan luvanhakijana oli aikoinaan valtio hankkeella oli kaksi pääsyytä, sähkönsaannin turvaaminen ja tulvasuojelu tilanne on tänään toinen, valtiolla
HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI
HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...
Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta
Näkymiä lokakuu 204 varsinais-suomen ely-keskus Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta Kuva: Minna Uusiniitty-Kivimäki Johdanto Turku,
Tulvariskien hallinnan suunnittelun seuraavat vaiheet Mikko Huokuna, SYKE
Tulvariskien hallinnan suunnittelun seuraavat vaiheet 5.10.2017 Mikko Huokuna, SYKE Tulvariskien hallinnan suunnittelun seuraavat vaiheet Tarkistamiset: Tulvariskien alustava arviointi 22.12.2018 merkittävien
Meritulvat Tulvariskien hallinnan suunnittelu
Meritulvat Tulvariskien hallinnan suunnittelu Vaaralliset säätilanteet, Ilmatieteen laitos 11.4.2013 yksikön päällikkö Kari Rantakokko Uudenmaan ELY-keskus 10.4.2013 Havaittuja muutoksia ääriarvoissa Ilmatieteen
LIITE 4a. Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman tiivistelmä
LIITE 4a Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman tiivistelmä I Tausta Kemijoen vesistöalueella on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä (20.12.2011) nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi
Tulvakartat. Mikko Sane, SYKE. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus
Tulvakartat Mikko Sane, SYKE Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus 29.3.2011 Tulvatilannekuva Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa ratkaisee lopullisesti vahinkojen määrän SYKE
RAPORTTI. Riihimäen keskustan tulvariskikartoitus
RAPORTTI Riihimäen keskustan riskikartoitus Sisältö Johdanto... 3 Aineisto ja menetelmät... 4 Riihimäen keskustan riskit... 6 Johdanto Riihimäen kaupunki sijaitsee Vantaajoen vesistöalueen latvaosalla
Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta Johdanto Kuva: Juha Hyvärinen Turku, Raisio, Naantali
Liite 2: Terminologia
Liite 2: Terminologia Alin rakentamiskorkeus Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita, kuten rakennuksen alapohjaa. Tulvakorkeuden
Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö
Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.11.2015, Anna Kurkela Esityksen sisältö TRHS prosessi Yhteistyötahot Tulvakartoitus Rajavesiyhteistyö
VAASAN KAUPUNKI, Hulevesitulvariskien arviointi, 2 kierros,
VAASAN KAUPUNKI, Hulevesitulvariskien arviointi, 2 kierros, 1.11.2018 Yhteistyötahot Vaasan kaupungin hulevesiriskejä koskeva arviointi- ja selvitystyö on tehty yhteistoiminnassa seuraavien toimijoiden
Lapin tulvatilannekatsaus
Lapin tulvatilannekatsaus 16.4.28 Jää, lumi ja vesitilanne Lumen vesiarvo: Lumen vesiarvo Lapissa on ajankohtaan nähden lähes normaalin suuruinen (ka 14 2 mm/kg/m 2 ) Simo, Kemi ja Tornionjoen valuma alueilla.
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa
LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:
Tiivistelmä Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tiivistelmä Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta Johdanto Pori ja Huittinen ovat maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä (20.12.2011)
Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 27.2.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-
Kemijoen tulvariskien hallinnan suunnittelu. Sidosryhmätyöpajat Rovaniemi, Kemijärvi
Kemijoen tulvariskien hallinnan suunnittelu Sidosryhmätyöpajat Rovaniemi, Kemijärvi 3-4.12.2013 Tulvatyöpajan ohjelma 11:45 Kahvit 12:00 Osallistujat ja tilaisuuden tavoitteet 12:10 Kemijärven kaupungin
Omatoiminen tulviin varautuminen
Opas asukkaille Omatoiminen tulviin varautuminen Johdanto SISÄLTÖ Johdanto...2 Kuka hoitaa?...3 Ennen tulvaa...4 Tulvan aikana...6 Tulvan jälkeen...8 Tulvariskialueiden tulvatietoa...10 Tulvan varalta
Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen
Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen Mikko Huokuna, Suomen ympäristökeskus, Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu, 29.3.2011 Yleistä tulvariskien alustavasta
Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.
Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.2019 Mitä uutta? ClimVeTuRi-hanke (2019-20): kehitetään ja yhtenäistetään
Vantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta. Antti Auvinen 20.10.2015
Vantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta Antti Auvinen 20.10.2015 SISÄLTÖ KÄSITTEITÄ... 3 1. JOHDANTO... 4 2. TULVIIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS... 6 2.1. LAKI TULVARISKIEN HALLINNASTA... 6
Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: klo 12:00. 1 Kokouksen avaus. 2 Läsnäolijoiden toteaminen
Kemijoen tulvaryhmän 7. kokouksen pöytäkirja 24.2.2014 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: 13.2.2014 klo 12:00 Kemijoen tulvaryhmän 7. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen
Kemi-Ounasjoen monikäyttö
23.2.2011 Maiju Hyry Taustalla Eu:n direktiivt Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/EY) velvoittaa jäsenmaat valmistelemaan vesistökohtaiset vesienhoito-ohjelmat ohjelman tavoitteena on vesistöjen hyvä
