ASIA 238/ /2015, Lapin liiton lausuntopyyntö asianosaisilta (viim. 22/6/2016)
|
|
- Olivia Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helena Tiihonen Kaisankankaantie Isokylä puh ASIA 238/ /2015, Lapin liiton lausuntopyyntö asianosaisilta (viim. 22/6/2016) LAUSUNTO MAAKUNTAKAAVAN ALUEVARAUKSEN NATURA-ARVIOINNISTA, KEMIHAARAN ALLAS. LAAJEMMINKIN LAITTOMUUKSISTA. Toistan aiemmat prosessin kuluessa esiin tuomani seikat, joille ei ole annettu mitään arvoa, kuten ei muillekaan vastustaville tahoille. Liitteissä myös tulvaryhmän toimista tehtyjä asiakirjoja, koska nämä kaksi erillistä prosessia on Lapin liiton taholta yhdistetty, tarkoitushakuisesti ja perusteitta. Ote Natura-arvioinnista: 13. JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä arvioinnissa esitetyn perusteella voidaan todeta, että maakuntakaavan allasaluevaraus heikentää merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Kemihaaran suot Natura - alue on sisällytetty osaksi Natura verkostoa. Aluevarauksen vaikutukset ovat merkittävän kielteisiä myös vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseen. Muille Natura - alueille ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Aluevaraukselle ei ole vaihtoehtoa, joka olisi teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Lahdessa 22. päivänä joulukuuta 2015 RAMBOLL FINLAND OY Tarja Ojala FM, biologi Jussi Mäkinen FM, ympäristöekologi ******************************************************************************** MITÄ MIETTEITÄ TÄMÄ OTE HERÄTTÄÄ ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVALUONNOKSESTA/KEMIHAARAN ALTAASTA/TULVASUOJELUSTA? Jopa Rambollin arvio yksiselitteisesti pitää altaan vaikutuksia pääosin kielteisinä joka seikka on ollut tiedossa aina, virallisestikin ja viimeistään Vuotoksen vesioikeusprosessissa ja Naturaprosessissa. Ehdottomat rakentamisesteet pohjautuvat hyvin perusteellisiin tutkimuksiin ko. prosessien yhteydessä. Näin Lapin liitto on kuluttanut veronmaksajien rahoja jälleen kerran Kemijoki Oy:n etujen ajamiseen, vrt. aiemmat tutkimuspyynnöt EOA:lle. EOA ei ole voinut puuttua valmisteilla oleviin asioihin, mutta luulisi ajan olevan kypsä tähänkin tutkimukseen. Valtiontalouden tarkastusviraston
2 tehtävä on valtion varojen käytön valvominen euroa on kulutettu tällä kertaa täysin turhaan arviointiin, jonka lopputulos kielteisistä vaikutuksista tiedettiin! Syntyperäisenä pelkosenniemeläisenä olen joutunut elämään allasuhan alla koko tietoisen elämäni eli 1950-luvulta. Niin vanha hanke on kysymyksessä. Johtopäätös Teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja aluevaraukselle ei ole olemassa... sen sijaan on täysin perustelematon, tilaustyötä. Vrt Lapin ELY-keskuksen eriävä mielipide tulvaryhmän esitykseen MMM:lle: Lapin ELY-keskus katsoo, että Kemijärven varastotilavuuden kasvattaminen - toimenpide tulee palauttaa suunnitelmaan ensisijaiseksi toimenpiteeksi. Perustelu: ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Kemijärven varastotilavuuden kasvattaminen -toimenpiteen poistaminen Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmasta aiheuttaa tilanteen, jossa tosiasiallinen tulvariskien hallinta vaarantuu ja mahdollisesti estyy kokonaan. Kemijärven varastotilavuuden kasvattaminen -toimenpide on nopeasti toteutettavissa oleva tulvasuojelun toimenpide, jolla on todettu olevan vähäiset haitalliset ympäristövaikutukset, eikä se vaaranna vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamista. Toimenpidettä edistetään joka tapauksessa patoturvallisuuslain mukaisena patojen korottamisena, jonka suunnittelu on käynnissä. Patojen korottamisen myötä Kemijärven tulvariskialue voidaan esittää poistettavaksi tulevissa tulvariskien hallintasuunnitelmissa. Aiemmin hanketta kutsuttiin nimellä Kemihaaran allas ja seuraavaksi Vuotoksen tekoallas ja nyt siis 2000-luvun lopulta taas Kemihaaran allas. Ensimmäiseen altaaseen olisi hukkunut nk. Vuotosalueen lisäksi Luiron kylä, toiseen Kemijokivarsi Savukoskelle saakka nk. Vuotosalueen lisäksi ja tähän innovatiiviseen kolmanteen sitten pikkuisen vähemmän Vuotosaluetta ja Kemijokivartta, oleellisilta osin kuitenkin samanlaisia Yli-Kemin alajuoksuallassuunnitelmia nämä kaksi viimeistä. Lapin liiton virkavastuullisten toimijoiden tietoon olisi pitänyt kaiken järjen mukaan tulla vesioikeuskäsittely ja sen lopputulema KHO:n vuosikirjapäätös 18/12/2002 eli ehdottomat rakentamiskiellot perustuen pääosin luonnonarvoihin, mutta myös laajalle ulottuviin vahingollisiin muutoksiin vesiluonnossa jne. Luonnonarvot oikeutetusti johtivat Natura-statukseen ja myöhemmin Suomen luonnonsuojelulain suojaan. Natura-status ilmeisesti on tullut virkamiesten tietoon, koska nyt on haussa poikkeuksen myöntäminen Natura-arvojen tuhoamiseksi, tällä kertaa motiivina Rovaniemen suojeleminen 1/250- tulvilta ja tulvadirektiiviin kuulumaton energiantuotanto Kemijoki Oy:lle. Historiaa: KHO teki Vuotoksen altaan vesioikeusprosessissa ehdottoman kielteisen vuosikirjapäätöksen 18/12/2002 (VL 2. luku 5 :n mukaiset ehdottomat rakentamisesteet) 10-vuotisen käsittelyn jälkeen. Kaikki kotimaiset oikeusasteet käytiin läpi. Vuonna 2004 maakuntakaavoituksessa jätettiin ko. alue valkoiseksi selvitysalueeksi. Poliittisia kiistoja oli käyty jo koko oikeusprosessin ajan olemassa olevista ja silmin nähtävistä ja korvin kuultavista luontoarvoista. Prosessin loppuvaiheessa EU:n Natura-verkostoa jo
3 muodostettiinkin. Altaan vastustajat ostivat alueelta pieniä määräaloja nimen omaan Naturaa silmällä pitäen luonnonsuojelutarkoituksessa. Hallitus joutui laittamaan nk. Kemihaaran suot Natura-verkostoon kirjavien vaiheiden jälkeen vuonna Nyttemmin tulvaryhmän puheenjohtajana toiminut, sen aikainen ministeri Hannes Manninen joutui tappiolle vastustaessaan ponnekkaasti Kemihaaran suot Natura aluetta. Jääviysväittämä on esitetty MMM:n päätöksestä tehdyissä valituksissa, vrt. liitteet. 15/9/2005 KHO teki päätökset mm. Kemijoki Oy:n valituksesta ko. alueen Natura-asiassa: Kemihaaran suot vahvistettiin Natura 2000-alueeksi. Maakuntakaavoituksessa ei tapahtunut mitään! Kemijoki Oy:kin joutui rauhoittamaan omistamansa alueet nk. Vuotos-alueella v Lukuisa joukko yksityisiä maanomistajia oli jo aiemmin rauhoittanut palstojaan yksityisiksi suojelualueiksi. Näin alueen suojaksi tuli Suomen luonnonsuojelulaki, joka konsultoidun ympäristövirkamiehen mukaan takasi enemmän suojaa kuin pelkkä Natura-status. Siksi Kemijoki Oy:n saamista suojelukorvauksista (3,2 miljoonaa euroa) ja sen saman tien julkistamasta allasoptiosta alueella ei valitettu. Maakuntakaavoituksessa ei sen jälkeenkään tapahtunut mitään eli alue pysyi edelleen selvitysalueena. Tapahtui päin vastoin: jostakin kummasta ilmestyi sellainen käsite kuin Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnos - ja ilmeni, että ko. alueen kaavaan on päätetty Lapin liiton toimesta laittaa Yli-Kemin alajuoksulle tulvasuojeluallas Rovaniemen turvaksi. Jo tuli julkisuuteen Lapin liiton Visio 2015, jossa koplattiin yhteen Kemihaaran ekoallas ja kalaportaat, tulvadirektiivi kun vaatii allasta... Myyräntyö varsinkin julkisuudelta piilossa oli ja on pontevaa. Lapin liiton silloinen puheenjohtaja Esko Lotvonen on nykyään Rovaniemen kaupunginjohtaja. Sen kaupungin rakennuksia on nyt tarkoitus suojella 1/250 tulvilta, toisin kuin muualla Suomessa (1/100) ja Euroopassa (1/50). Yhteenveto Lapin liiton kaavoitustavoista Yli-Kemin ja Kemihaaran suhteen: 1. Huolimatta KHO:n tekemästä kielteisestä Vuotos-vuosikirjapäätöksestä 18/12/2002 jätettiin nk. Vuotosalue selvitysalueeksi maakuntakaavaan vuonna KHO:n Natura 2000-valituksista tekemä hylkäävä päätös tuli 15/9/2005, mutta se ei aiheuttanut muutosta kaavoitustilanteeseen: alue pysyi valkoisena selvitysalueena. 3. Ko. KHO:n päätökset ja se, että Kemihaaran soille on perustettu yksityisiä Suomen luonnonsuojelulain mukaisia rauhoitusalueita, ei ole estänyt altaan ajamista hallinnossa. 4. Verovaroja on käytetty Kemihaaran altaan selvityksiin, vesivoimayhtiö Kemijoki Oy:n puolesta. Vrt. tehdyt tutkimuspyynnöt EOA:lle (eduskunnan oikeusasiamiehelle). 5. Valtio on maksanut korvauksia rauhoituksista ja valtio on lunastanut osan Natura-alueesta.
4 6. Kemijoki Oy joutui pitkän neuvotteluprosessin jälkeen rauhoittamaan omistamansa Natura-alueet vuonna 2013 ja sai 3,2 miljoonan euron korvauksen. Yhtiön edustajat salasivat saadut suojelukorvaukset ja ilmaisivat heti pitävänsä allasoption omistamallaan alueella. 7. Tyhjästä ilmestyi keinotekoinen ja tarkoitushakuinen Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnos altaineen 8. Kaikki asianosaiskunnat ( Pelkosenniemi, Savukoski, Kemijärvi) ovat niin tulvariskienhallinta- kuin kaavaprosesseissa vastustaneet hallitustensa ja valtuustojensa päätöksin allasta laillisten päätösten mukaisesti. 9. Samoin ovat tehneet monet keskeiset lausunnonantajatahot. 10. Lukuisat yhteisöt ja yksityiset asianosaiset ovat tehneet samoin. 11. Näitä kannanottoja ei ole otettu huomioon. 12. Nyt sitten Lapin liitto on kuluttanut veronmaksajien rahoja euroa lisää nk. Naturaarvioon. Lapin liiton ja tulvaryhmän äänestyspäätösten mukaan tulvasuojelua ei voi muilla keinoin hoitaa kuin tekemällä säännöstelyaltaan Kemijärven yläpuolelle. Tulvaryhmän päätökseen esitykseksi MMM:lle (maa- ja metsätalousministeriölle) Kemijoen tulvariskien hallintaratkaisuksi jätti eriävän mielipiteen asiantuntijaviranomainen, Lapin ELY-keskus, jonka mukaan: on olemassa parempia keinoja kuin esitetty allas, joka voi jopa huonontaa tulvahallintaa. Asiantuntijaviranomaisen esittämä ja patoturvallisuuslain vaatima Kemijärven varastotilavuuden kasvattaminen poistettiin tulvaryhmässä, kun sillä vaihtoehdolla ei saavuteta energiahyötyä. Aiotaanko nyt esittää altaan rakentamista (kenties verovaroin) yleisen edun kannalta erittäin tärkeänä hankkeena pakottavasta syystä, jolla ei ole vaihtoehtoja? Kun vaihtoehtona on patoturvallisuuslain vaatima ja jokiyhtiön itsensä maksettava Kemijärven varastotilavuuden kasvattaminen. Lapin liitto ei ole noudattanut laillisia päätöksiä ja on jättänyt laatimatta lainmukaisen kaavan nk. Vuotos-alueelle. Oikeusviranomaisilla riittää työsarkaa. Lapin liitto on vienyt allasasiaa eteen päin kahdessa erillisessä prosessissa: a) kaavoituksessa ja
5 b) tulvariskien hallintasuunnitelmaprosessissa Tulvasuojelun toteutusratkaisu on asetettu ilman perusteluita riippuvaiseksi kaavoitusprosessista ja päin vastoin: vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Kaavoitusasiassa on kyse eri prosessista kuin tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelusta eikä tässä yhteydessä käsitellä esim. ympäristöselostuksen keskeisiä asioita tulvariskiensuojelunäkökulmasta eikä menettely vastaa tarpeeseen suorittaa kokonaisharkintaa eri tulvariskiensuojeluvaihtoehtojen välillä. Hallintolaki 45 :n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Tulvaryhmän päätöksestä puuttuvat edellä mainituin tavoin perustelut koskien ympäristöselostuksen, mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottamista, sekä selvitys siitä, millä tavoin nämä sekä ympäristönäkökohdat ovat vaikuttaneet sisältöön ja vaihtoehtojen harkintaan. MMM ei ole perustellut riittävästi päätöstään tai tähdentänyt millä tavoin kaavapäätöksen yhteydessä tehtävä Natura-arvio vaikuttaa myöhempään päätökseen, kuten vaihtoehtoisten tulvariskitoimenpiteiden arviointiin ja millä perustein kaavaprosessiin kytketty päätös tultaisiin tekemään. Kaava-asiassa taas Lapin liitto ei ole puolestaan perustellut millään tavalla altaan laittamista kaavaan. Tulvasuunnitelmassa säännöstelyallasta koskevien osien yhteensopivuus Natura - suojelun, luonnonsuojelulain ja aiemman korkeimman hallinto-oikeuden allaspäätöksen kanssa olisi tullut selvittää jo päätöstä valmisteltaessa eikä jättää maakuntakaavoituksen yhteydessä ratkaistavaksi. Lapin liiton hallituksen vastine Pelkosenniemen edustajan Annika Kostamon kysymykseen Naturaarvion puutteeellisuudesta: Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Natura-alueita koskeva selvitys on laadittu maakuntakaavatason tarpeisiin. Maakuntakaava ei ole toteuttava kaavataso vaan ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua, jossa vaikutusten arviointi tarkentuu. Varsinaisessa Natura-arvioinnissa selvitetään vain ne vaikutukset, jotka kohdistuvat niihin luonnonarvoihin, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura verkostoon. MMM jäi siis odottamaan tulvariskienhallintasuunnitelmassaan tätä maakuntatason selvitystä. Tämänkö pitäisi perustella Naturasta poikkeaminen? Laajasti laittomana, suorastaan anarkiana pidettyä toimintaa. Nyrkkiä puidaan monessa taskussa. Lapin liiton pitäisi olla Lapin kuntien ja kansalaisten edunvalvoja, ei hajottaja ja riidan kylväjä eikä Kemijoki Oy:n edunvalvoja. Pelkän kaavoituspäätöksen yhteydessä annettava Natura-arvio ei tule paikkaamaan tulvariskienhallintavalmisteluvaiheen lainvastaisuutta puutteellisen ympäristösuunnitelman ja - selostuksen osalta eikä myöskään voi tarjota pohjaa kokonaisarviolle eri tulvansuojeluvaihtoehtojen välillä. Lainmukaisuusväitteistä: Lapin ELY-keskus:...Luonnonsuojelulain 68 :n mukaan viranomaisilla on velvollisuus edistää Natura verkoston alueiden suojelun perusteena olevien luontotyyppien ja lajien ekologisia vaatimuksia vastaavia, niiden säilyttämiseen, lisäämiseen tai
6 parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Suojeluperusteet on otettava huomioon myös maankäyttö - ja rakennuslain mukaisia kaavoja laadittaessa kaavan tehtävän ja tarkoituksen edellyttämällä tavalla. ELY- keskus katsoo, että kyseessä ei ole luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi, vaikka liite 2 onkin otsikoitu Rovaniemen ja Itä- Lapin maakuntakaavan Natura- arviointi. ELY:lle Lapin liiton hallitus vastaa: Maakuntakaavaan liittyy maankäyttöratkaisuja joiden osalta on vireillä erillisselvitykset luonnonsuojelulain 66 :n mukaiselle menettelylle. Muutetaan liitteen 2. otsikointia: Rovaniemen ja Itä -Lapin maakuntakaavan suhde Natura alueisiin. Siis otsikon muuttaminen riittää eliminoimaan laittomuuden? Lapin liiton hallituksen vastine Rovaniemen lausuntoon on ristiriidassa ELY-keskuksen väitteen kanssa: Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Natura-alueita koskeva selvitys on laadittu erillisessä prosessissa yhteistyössä luonnonsuojeluviranomaisten kanssa. Selvitykseen sisältyvä Natura-arviointi on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti ja on parhaillaan lausuntomenettelyssä. Lapin liiton vastine asianosaiskuntien lausuntoihin on vain perustelematon toteamus: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara - alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. Lapin liiton hallitus on päättänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavasta saatuun palautteeseen antamissaan vastineissa, että maakuntakaavassa osoitetaan Kemihaaran allas vesialueena (W - 1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet. Siis: Vastustavilla asiantuntijaviranomaisten lausunnoillakaan ei ole mitään merkitystä. Allas on kaavassa ja pysyy. ILMAN MITÄÄN PERUSTELUITA! Lapin liitossa ei tunneta (vai eikö tunnusteta?) KHO:n päätöstä ja sen merkitystä. On vastuutonta viedä allas-hanketta eteen päin, kun tulvasuojelulle on olemassa asiantuntijaviranomaisenkin mukaan parempia keinoja kuin esitetty allas, joka voi jopa huonontaa tulvahallintaa. Ei siis ole kyse erittäin tärkeän yleisen edun mukaisesta pakottavasta hankkeesta, jolle ei ole vaihtoehtoja ja sen vuoksi allas-hankkeella ei ole menestymisen mahdollisuutta, poikkeusta Natura-alueiden tuhoamiseksi ei voi toteuttaa! Erittäin tärkeä yleinen etu on aivan muuta kuin Kemijoki Oy:n, Lapin liiton ym. kulisseissa toimivan hyvä veli-verkoston Veljet Vuotoksessa etu. Moneen kertaan on tullut kysyttyä: Millä keinoilla tätä systeemiä ylläpidetään eli miten ko. toimijat on sitoutettu? Erittäin tärkeä yleinen etu on vapaa suurjoki Yli-Kemi, joka tuo puhdasta vettä rakentamisten rehevöittämään vesistöön. Se on Kemihaaran suot Natura 2000-alue erityispiirteineen ja kaiken tämän mahdollistama eliöstö kaikkineen. Se on järkevät tulvasuojelutoimet tuhoavan hankkeen sijasta. Se on vapaus ilman ainaista allasuhkaa, jolloin energiaa riittäisi positiiviseen toimintaan.
7 Jo Vuotoksen altaan vesioikeusprosessissa altaan rakentajatahot yrittivät joka käänteessä saada altaan nk. yleisen tarpeen vaatimaksi hankkeeksi, mutta lopputulos on tiedossa: vain vesiinsinöörituomarit olivat tätä mieltä, kaikkien muiden mielestä hanke täytti ehdottomat rakentamisesteet. KHO:n päätöstä kaikki noudattakoot! Hallinnon lainalaisuus on oikeusvaltion kulmakivi. Jos hallinto ei toimi lainmukaisesti, oikeusturva ei voi toteutua. Lisäksi kaiken aikaisemmin esiin tuomani hankkeen järjenvastaisuuden korostamiseksi: Olennainen tosiasia: Yli-Kemi ja Ounasjoki ovat ainoat vapaat suurjoet Kemijoen vesistössä ja koko Suomessa rajajokia lukuun ottamatta. Aiottu säännöstelyallas olisi Suomen ensimmäinen alajuoksuallas. UHKA: Yksi positiivinenkin vastine vaatimuksiin on näkyvissä: Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset) kohdekohtainen suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttamiselle. Lisätään määräys koskemaan myös Kokkosnivan voimalaitosmerkintää (EN 2323). VAATIMUS I Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnokseen sisältyvä Kemihaaran tekoallas tulee poistaa lakien vastaisena kaavasta. II Kemihaaran Natura-alueet tulee osoittaa luonnonsuojelualueiksi ja muut maat maa-, metsä- ja porotalousvaltaisiksi alueiksi. Pidätän itselläni oikeuden täydentää lausuntoani tarvittaessa.
8 Kemijärvellä 22/6/2016 Helena Tiihonen Yleislääketieteen erikoislääkäri asianosainen, Natura-alueella sijaitsevan palstan omistaja Keminsaarilla (Tuuliketo), hukutettavaksi suunnitellun Natura-alueen pienten määräalojen osaomistaja Kokonaavalla (Ojaranta) ja metsäpalstan osaomistaja Vuotos-alueella (Tiihola), omakotitilan osaomistaja Kemijärven rannalla (Metsonpirtti), tilan ja talon osaomistaja Pelkosenniemen kk:ssa Kemijoen vaikutuspiirissä Vuotoksen Voima Oy:n hallituksen puheenjohtaja, ks. toimiala liite 13 Vapaa Vuotos-liikkeestä Aikaisemmalla ja yhä voimassa olevalla valtuutuksella (vesioikeus- ja Natura-prosessissa jätetty valtakirjat) luonnonsuojelutarkoituksessa Vuotos-prosessin aikana ostettujen satojen määräalan erottamisoikeuksien omistajien puolesta (Kokonaapa, Ojaranta/Keminsaaret, Ahola) Liitelista ja liitteet myöhemmin
Eriävät mielipiteet ehdotuksesta Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille
1 LIITE 11 Eriävät mielipiteet ehdotuksesta Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016 2021 Lain tulvariskien hallinnasta 16 :n mukaan tulvaryhmä hyväksyy ehdotuksen suunnitelmaksi ja siihen
VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS
1 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS DN:o YM4/577/2016 Annettu Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 2018 Asia: Luonnonsuojelulain 66 2 momentin mukainen valtioneuvoston päätös koskien Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan
Paikka: Lapin liitto. Aika: klo 9:30-11:45. 1 Kokouksen avaus. 2 Läsnäolijoiden toteaminen. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Kemijoen tulvaryhmän 11. kokouksen pöytäkirja 25.9.2014 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto Aika: 22.9.2014 klo 9:30-11:45 Kemijoen tulvaryhmän 11. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden
Luontodirektiivin (92/43/ETY) 6 artiklan 3 kohta:
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Lainsäädäntöneuvos 1.2.2018 Heikki Korpelainen 1. Hakemuksen sisältö LUONNONSUOJELULAIN 66 :N MUKAINEN VALTIONEUVOSTON PÄÄ- TÖS KOSKIEN ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN
Kemi-Ounasjoen monikäyttö
23.2.2011 Maiju Hyry Taustalla Eu:n direktiivt Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/EY) velvoittaa jäsenmaat valmistelemaan vesistökohtaiset vesienhoito-ohjelmat ohjelman tavoitteena on vesistöjen hyvä
Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson
Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten
Tulvariskien hallinnan tavoitteet
Tulvariskien hallinnan tavoitteet Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 13.12.2012, Rovaniemi Tulvariskien hallinnan työn kulku Tulvariskien alustava arviointi 22.12.2011 1. Tarkistus 22.12.2018 Seuraavat
Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen
Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen 1 Lainsäädäntö Tulvadirektiivi (2007/60/EY) Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSA Korttelit 3063 Uimahallin ja Jyvälänpuiston päiväkodin alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2018 Suunnittelualue Suunnittelun kohteena on noin 1,5
Helena Tiihonen Kaisankankaantie 165 98400 Isokylä p: 0400345104 sp: taavatii@gmail.com
Helena Tiihonen Kaisankankaantie 165 98400 Isokylä p: 0400345104 sp: taavatii@gmail.com VALITUS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE ( korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi ) VALITUKSEN SYY: MAA-JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
Lausunto Kemihaaran soiden alueelle suunnitellun tekoaltaan Natura arvioinnista
Pelkosenniemen kunta 20.6.2016 Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi Lausunto Kemihaaran soiden alueelle suunnitellun tekoaltaan Natura arvioinnista Itä Lapin maakuntakaavassa Vuotoksen alue on varattu selvitysalueeksi,
Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.09.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Valtuusto Sivu 1 / 1
Valtuusto 23.03.2015 Sivu 1 / 1 399/10.02.03/2015 Kaupunginhallitus 88 2.3.2015 46 Högnäs, asemakaavan kumoaminen ja palauttaminen uudelleen valmisteltavaksi oikaisukehotuksen johdosta, alue 633000, 65.
KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
Ajankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö
SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.5.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö 1) SAC alueiden perustamismenettely ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen Luontodirektiivin 1 artiklan l-kohta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 27.03.2017 Sivu 1 / 1 334/2017 10.02.03 94 Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle määräajan palauttamista koskevan hakemuksen johdosta Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen,
Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.12.2016 Seitap
Suojelutietopaketti , Tampere. Yhdessä lintujen puolesta
Suojelutietopaketti 14.11.2015, Tampere Miksi kaavoitus on tärkeää? Kaikki hankkeet linkittyvät kaavoitukseen Lintujen suojelu on vaikeaa ilman kaavoitukseen osallistumista Prioriteetti yhdistyksissä?
Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014
MUISTUTUS KEMIJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN SUUNNITTELUSTA LAPIN ELY- KESKUKSELLE
Helena Tiihonen Liite 7. Kaisankankaantie 165 98400 Isokylä puh 0400 345104 helena.tiihonen@sll.fimnet.fi MUISTUTUS KEMIJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN SUUNNITTELUSTA LAPIN ELY- KESKUKSELLE 1. Miksi tämäkin
Maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn vaihtoehdot. Selvityksen esittelyaineistoa Auvo Haapanala
Maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn vaihtoehdot Selvityksen esittelyaineistoa 22.1.2015 Auvo Haapanala 22.1.2015 1 Esittelyaineiston sisältö Selvityksen lähtökohta kuva 3 Taustatietoa maakuntakaavoituksesta
Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä
Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa
Lausunto Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta
LAUSUNTO 23.2.2015 / LUONNOS Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. Lausunto Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmassa
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja
SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2019
SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2019 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä on kaavoituskatsaus 2 Kaavoitusviranomainen 2 Miten voit osallistua kaavoitukseen 2 2. Maankäytön suunnittelu ja kunnan tavoitteet 3
PELKOSENNIEMEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PELKOSENNIEMEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS PYHÄTUNTURI / OSA-ALUE C SOUTAJAN RANNAN ALUE Pyhätunturin matkailualueella korttelissa 582 kiinteistöjen 583-403-77-1, 583-403-77-45 ja 583-403-77-46 alueilla OSALLISTUMIS-
Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?
Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta 31.1.2013, Rovaniemi 4.2.2013 Tulvadirektiivi (2007/60/EY) 4
Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Tulvariskien hallinnan suunnittelu
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö
Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto
Maakuntakaavoituksen tarpeet Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto Esityksen runko 1. Kooste liittojen näkökulmista 2. Entäpä tulevaisuus? Onko kaavoissa merkitty ekologisten käytäviä,
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka
, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava ja asemakaavan muutos (Rakkavaara 9 ja kortteli 420) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ilmakuva suunnittelualueelta (2006) ja suunnittelualueen rajaus 1 2 1.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3
SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA
Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.
1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon
KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO LIITE 2
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.10.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö-
Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö
Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet
Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos 2013 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa
Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-
OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN
OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy
EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Häme 9.4.2018 HAMELY/1444/2017 Liitteet 3 EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.01.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
J u k k a S i m i l ä Kunnan rooli päätöksentekijänä kaivosprosessissa
J u k k a S i m i l ä 1 5. 2. 2 0 1 7 Kunnan rooli päätöksentekijänä kaivosprosessissa Kaivostoiminnan ja matkailun suhde Kaivostoiminta ja matkailu voivat toisiaan tukea taikka olla kilpailevia Jos kaivos
Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio
Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 14 ja 22 maakuntakaavan ja kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistusmenettelystä
POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015
POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 205. KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA JA OSIA KORTTELEISTA 1, 2, 3, 7, 8, 9, 11 JA 12 SEKÄ NIIHIN
TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA
TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön
Muonio. KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2. Kaavaehdotuksen selostus (täydennetty
Muonio KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2 Kaavaehdotuksen selostus 04.06.2018 (täydennetty 12.10.2018) Seitap Oy 2018 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap
Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO
Kuuleminen 14.3.2013 SAC-työryhmän tehtävät Satu Sundberg, YM/LYMO Työn tavoitteet, aikataulu ja osallistaminen Taustalla luonto- ja lintudirektiivien tulkinnan täsmentyminen EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen
POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2016
POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2016 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-
Paikka: Lapin liitto. Aika: klo 10:00. 1 Kokouksen avaus. 2 Läsnäolijoiden toteaminen. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Kemijoen tulvaryhmän 12. kokouksen pöytäkirja 6.5.2015 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto Aika: 6.5.2015 klo 10:00 Kemijoen tulvaryhmän 12. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen
Ympäristöterveys kaavoituksessa 6.2.2018 Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen, alueidenkäyttöryhmän päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykyinen kaavajärjestelmä Suunnittelujärjestelmän
tulvariskin hallintasuunnitelman keskustelutilaisuus Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi
Kemijoen vesistöalueen tulvariskin hallintasuunnitelman keskustelutilaisuus Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 31.1.2013 Rovaniemellä merkittävä riski Rovaniemi yksi Suomen vaikeimmista tulvariskialueista
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ARKKITEHTITOIMISTO KEIJO TOLPPA L I I T E 1 Savonniemenkatu 3B1 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 arkkitehtitoimisto.tolppa@spynet.fi 21.1.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VALKSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN
Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila
Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
Viiden entisen ministerin yhteinen näkemys ehdotuksesta ottaa Vuotoksen allas uudelleen esille
Viiden entisen ministerin yhteinen näkemys ehdotuksesta ottaa Vuotoksen allas uudelleen esille http://www.satuhassi.fi/2015/viiden-entisen-ministerin-yhteinen-nakemys-ehdotuksesta-ottaa-vuotoksenallas-uudelleen-esille/
Kaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja maanomistajan oikeusturva , Petäjävesi Leena Penttinen Lakimies
Kaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja maanomistajan oikeusturva 11.11.2015, Petäjävesi Leena Penttinen Lakimies leena.penttinen@mtk.fi Kaavoituksesta Päätösvalta ja vastuu kunnan maankäytöstä ja
SEPÄNKYLÄ Korttelin 401 asemakaavan muutos
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 25.8.2014, tarkistettu 5.10.2015 SEPÄNKYLÄ Korttelin 401 asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa
KOLMIKANTAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVOITUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari KOLMIKANTAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVOITUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 29.04.2019 Seitap Oy 2019 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Merkittävät tulvariskialueet
Ehdotus Kaakkois-Suomen merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Kaakkois-Suomen
Muonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 11 14 sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2019 Seitap Oy
ELY-keskuksen rooli rakentamisessa
ELY-keskuksen rooli rakentamisessa Rakentaminen nopeammaksi -seminaari Kuopio 7.2.2018 Kimmo Huttunen, ympäristölakimies Pohjois-Savon ELY-keskus 7.2.2018 ELY-keskuksen vastuualueet Elinkeinot, työvoima
Rakennussuojelun ja käyttötarkoituksen muutoksen tiekartta
n ja käyttötarkoituksen muutoksen tiekartta Tiekartan tarkoituksena on kuvata prosessi, jossa valtio myy asetuksella suojellun kiinteistön. Kiinteistön käyttötarkoitus on tarkoitus muuttaa, jotta se palvelee
SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS
1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-22-46 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 30.5.2018
Kaavaprosessi ja kaavojen käsittely Kolarin kunnassa
Kaavaprosessi ja kaavojen käsittely Kolarin kunnassa Maankäyttöinsinööri Kullervo Lauri Maankäyttö- ja rakennuslain tavoite Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä
Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.5.2014 Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö/ Niina Karjalainen 23.5.2014
Ympäristöministeriö on 16.6.2005 vahvistanut Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan.
KAAVOITUSKATSAUS Kaavoitusasioita valmistelee tekninen lautakunta. Kaavoitukseen kuuluu eriasteisten kaavojen ja niihin liittyvien selvitysten laatiminen, kaavaasioiden valmistelu luottamusmiehille, vuorovaikutteisuuden
JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue
Poikkeusluvat lintujen tappamiseksi
Poikkeusluvat lintujen tappamiseksi Mikä mättää, mistä valittaa ja miten? Tero Toivanen, suojeluasiantuntija Millä perusteilla rauhoituksesta voidaan poiketa? Lintudirektiivin 9. artiklan mukaiset poikkeamisperusteet
SALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS
SALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Luonnos 13.12.2016 EY 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusjärjestystä
Rakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala
Rakennusten sujuva suojeleminen Museoviraston tehtävät kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen. vastaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön,
Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen
Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen 12.9.2016 Uudistuksen aikataulu Lakimuutos tulisi voimaan vuonna 2017 ELY-keskuksia koskeva lainsäädäntö ja viranomaistoiminta muuttuvat vuoden 2019
Muonio. KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200
Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema)
KITTILÄN KUNTA 1 Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 7.12.2012 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.12.2012
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 1101 Kunnan kaavatunnus:
HIEKKASÄRKKIEN VAIHEITTAINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA ALUEELLA 4
KALAJOEN KAUPUNKI HIEKKASÄRKKIEN VAIHEITTAINEN ASEMA MUUTOS OSA ALUEELLA 4 OSALLISTUMIS ARVIOINTISUUNNITELMA 15.4.2019 OSALLISTUMIS ARVIOINTISUUNNITELMAN (OAS) TARKOITUS 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa
IIN KUNTA HENKIKALLIO TILA 12:130 OLHAVAN OSA-ALUE (4) Kaavaselostus P13972 IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Henkikallio 12:130 1 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS HENKIKALLIO TILA 12:130 OLHAVAN OSA-ALUE (4) P13972 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Henkikallio
Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen
Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen Tausta Tulvariskien hallintasuunnitelmat laaditaan niille vesistö- tai rannikkoalueille
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658
ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija
LAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus
1 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi tekninen@kemijarvi.fi 9.10.2015 Liite 5 Ehdotusvaiheen nähtävilläoloaikana (28.8 28.9.2015) saatujen lausuntojen (3 kpl) ja mielipiteiden (5
Sahantien asemakaavan muutos
JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...
Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun
ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
Levin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti)
1, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.12.2012 Ilmakuva suunnittelualueelta
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
Lausunnot Lapin ELY-keskuksen ehdotuksesta Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi
Lausuntojen koonti LAPELY/29/07.02/2011 07.10.2011 Lausunnot Lapin ELY-keskuksen ehdotuksesta Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi Lapin ELY-keskus on järjestänyt tulvariskilain (620/2010 17 ) mukaisen
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön
Sandsundin teollisuusalueen asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:
Sandsundin teollisuusalueen asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599406201501 1. Innehåll SANDSUNDIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS... 1 1. SUUNNITTELUALUE...