Mirjam Kalland Päivähoidosta varhaiskasvatukseen- seminaari. Mistä syntyy laadukas varhaiskasvatus?

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Mirjam Kalland 12.9.2014 Päivähoidosta varhaiskasvatukseen- seminaari. Mistä syntyy laadukas varhaiskasvatus?"

Tuomas Seppälä
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Mirjam Kalland Päivähoidosta varhaiskasvatukseen- seminaari Mistä syntyy laadukas varhaiskasvatus?

2 Varhaiskasvatuksen eri lähtökohdat Leikin ja lapsuuden itsenäinen merkitys erillisenä ajanjaksona ihmisen kehityshistoriassa (mm. Pestalozzi, Fröbel, myös Rousseau) Lapsuuden merkitys myöhemmän kehityksen kannalta (kehityspsykologia) Lapsen uteliaisuus, yksilöllinen oppiminen ja lapsen herkkyysvaiheet lapsen yksilöllisen oppimisen edellytykset (oppimispsykologia)

Pestalozzi, Fröbel, myös Rousseau) Lapsuuden merkitys myöhemmän kehityksen kannalta

3 Varhaiskasvatuksen eri lähtökohdat Visio varhaiskasvatuksesta eri yhteiskuntaluokkien kasvatuksellisena foorumina, myös demokratiakehityksen tukena (kasvatussosiologia, mm. Malaguzzi) Lapsen mahdollisuus solmia ystävyyssuhteita, kehittyä ryhmän jäseneksi ja harjoitella kaveritaitoja (sosiaalipyskologia) Terveyttä edistävä ja terveyseroja kaventava varhaiskasvatus (terveyden edistämisen tutkimus) Lapsen subjektiivisen oikeutena 3

Malaguzzi) Lapsen mahdollisuus solmia ystävyyssuhteita, kehittyä ryhmän jäseneksi ja harjoitella

4 Suomen varhaiskasvatuksen laadun haasteena kahdenlaiset tarpeet Vuonna 1909 Tekla Hultin esitti eduskunnassa määrärahojen myöntämistä kansanlastentarhoille. Hän perusteli anomustaan toisaalta äitien tarpeelle käydä ansiotyössä, toisaalta kansanlastentarhojen kasvatuksellisella merkityksellä Hultin käynnisti poliittisen päivähoitokeskustelun jossa näkyi sekä sosiaalis-hoidollinen että kasvatuksellisopetuksellinen ulottuvuus. Mm. nämä ulottuvuudet näkyvät keskustelussa edelleen (ks Onnismaa et al 2014) Onnismaa, Paananen& Lipponen : Varhaiskasvatusjärjestelmän polkuriippuvuuksien jäljillä Kasvatus & Aika 8 (2) 2014,

poliittisen päivähoitokeskustelun jossa näkyi sekä sosiaalis-hoidollinen että kasvatuksellisopetuksellinen ulottuvuus. Mm.

5 Päivähoidon laadun tekijät Puitteet: Tärkeitä puitetekijöitä ovat ryhmän koko, henkilökunnan koulutus, ihmissuhteiden pysyvyys ja fyysinen ympäristö (tarkoituksenmukaiset ja turvalliset tilat, puhdas sisäilma). Lisäksi lapsen terveyttä tukee ravitseva ja terveellinen ruoka, riittävästi ulkoilua, liikuntaa ja lepoa. Prosessi: hoivan ja huolenpidon laatu, aikuinen-lapsi vuorovaikutus, pedagogiikka ja oppiminen, vertaissuhteet ja ryhmän toiminta, lapsen osallisuus, vuorovaikutus vanhempien kanssa Lisäksi: Johtaminen, henkilökunnan keskinäinen vuorovaikutus, työssä jaksaminen 5

Lisäksi lapsen terveyttä tukee ravitseva ja terveellinen ruoka, riittävästi ulkoilua, liikuntaa ja lepoa.

6 Laadusta Varhaiskasvatuksen pedagoginen laatu on yhteydessä henkilöstön koulutukseen (Jensen, 2009). Kun lapsiryhmässä toimii pedagogisen koulutuksen saanut lastentarhanopettaja, se vähentää oppimishäiriöiden syntyä ja tukee lasten kielellistä kehitystä (Bremberg, 2001) Toisaalta havaintoja siitä, että koulutustaso ei yksin selitä päivähoidon toiminnallista laatua (Early et al 2007: Teachers Education, Classroom Quality, and Young Children s Academic Skills: Results From Seven Studies of Preschool Programms. Child Development Vol 78 Nr 2, P ) 6

kielellistä kehitystä (Bremberg, 2001) Toisaalta havaintoja siitä, että koulutustaso ei yksin selitä päivähoidon toiminnallista laatua

7 Varhaiskasvatuksen merkityksestä Kun lapsi on osallistunut varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen, lapsi suoriutuu paremmin erityisesti kognitiivisissa tehtävistä. Tulos liittyy varhaiskasvatuksen laatuun, ja erityisesti prosessilaatuun; hyvät puitteet eivät yksin riitä. Käyttäytymishäiriöihin liittyy ristiriitaisia löydöksiä jotka todennäköisesti kytkeytyvät laatuun. J James Hall, Kathy Sylva, Pam Sammons, Edward Melhuish, Iram Siraj- Blatchford & Brenda Taggart (2013) Can preschool protect young children s cognitive and social development? Variation by center quality and duration of attendance, School Effectiveness and School Improvement: An International Journal of Research, Policy and Practice, 24:2,

Käyttäytymishäiriöihin liittyy ristiriitaisia löydöksiä jotka todennäköisesti kytkeytyvät laatuun.

8 Laadultaan heikolla päivähoidolla on kielteisiä vaikutuksia lasten kehitykseen. Pieni lapsi ylisuuressa ryhmässä Pitkät hoitopäivät Vaihtuvat ja/tai epäpätevät hoitajat Välinpitämättömät, epäjohdonmukaiset tai julmat hoitokäytännöt Toiminta laadultaan heikko, heikosti suunniteltu

Pieni lapsi ylisuuressa ryhmässä Pitkät hoitopäivät Vaihtuvat ja/tai

9 Kiteyttäen: Aikuisten ja lasten välinen suhdeluku, ryhmäkoko, henkilökunnan koulutustaso ja valmennus tehtäväänsä, yhteistyö vanhempien kanssa, hoitajan/päiväkodin kasvatusnäkemys jotka kaikki heijastuvat prosessilaatuun. Tutkimustulokset ovat sekä itsestään selviä että puhuttelevia: Päivähoidossa asetettujen standardien yhteys lasten kehitykseen oli suoraviivainen (NICHD)

10 Laatukeskustelussa keskitetty aikuinen-lapsi vuorovaikutussuhteeseen Alle kouluikäisten lasten vertaissuhteita ja niiden merkitystä tutkittu vähemmän Vertaissuhteiden merkitys mainitaan harvoin laatukeskustelussa Kiusaamisen vastainen työ sekä ryhmän hyvinvoinnin tukeminen ja vertaissuhteiden turvaaminen nostettava tärkeäksi laatukriteeriksi Lasten osallisuus 10

mainitaan harvoin laatukeskustelussa Kiusaamisen vastainen työ sekä ryhmän hyvinvoinnin

11 Fokus vuorovaikutukseen Lasta vahingoittava vuorovaikutus: laiminlyövä, välinpitämätön, etäinen, katkonaiset prosessit, rautatieasema ruuhka-aikaan tunkeileva, lapsen aloitteita katkaiseva, vihamielinen, rankaiseva, epäjohdonmukainen, syyllistävä Mirjam Kalland

rautatieasema ruuhka-aikaan tunkeileva, lapsen aloitteita

12 Lapsen kehitystä tukeva vuorovaikutus Perustuu aikuisen kykyyn tavoittaa lapsen mieltä ja pitää se mielessään: aikuinen on avoin ja kiinnostunut lapsen ajatuksista, kokemuksista, tunteista, tavoitteista. Aikuinen ymmärtää, että myös lapsen kielteinen ja häiritsevä käyttäytyminen kertoo siitä, että lapsella on jotakin kerrottavaa. Aikuisen mieli on joustava ja yksilöllistä lasta kohtaava. Tätä kutsutaan mentalisaatiokyvyksi, usein puhutaan myös reflektiivisestä kyvystä joka palvelee myönteistä vuorovaikutusta. Mirjam Kalland

Aikuinen ymmärtää, että myös lapsen kielteinen ja häiritsevä käyttäytyminen kertoo siitä, että lapsella on jotakin kerrottavaa.

13 Kun reflektiivisyys otetaan käyttöön: Aikuinen ehkä ajattelee: aina tuo Minttu häiritsee noiden muiden leikkejä, nyt taas se riitelee ja tappelee. Mitä sitä oikein vaivaa? Tekisi ehkä mieli kysyä: Miksi ihmeessä sinä taas teit noin?! Eikö me olla puhuttu, että?! (mutta se ei auta, ei ole auttanut tähänkään asti) Aikuinen ottaa RF käyttöön, ja kysyy, lämpimästi: Tulepa Minttu tänne, jutellaan vähän. Katsoo lasta silmiin, pysyy lähellä, kenties ottaa lapsen syliin tai pyytää lapsen etsimään paikan jossa hänellä on hyvä olla. RF-kysymyksiä: Kertoisitko, mitä tapahtui? Mitä ajattelet siitä? Miltä sinusta tuntui? Mitä arvelet että se toinen ajatteli/tunsi silloin? Ajatteletko, että nuo muut ymmärsivät miltä sinusta tuntuu? Mitä ajattelet, miten tämä asia voisi korjaantua? 13

! (mutta se ei auta, ei ole auttanut tähänkään asti) Aikuinen ottaa RF käyttöön, ja kysyy, lämpimästi: Tulepa Minttu tänne, jutellaan vähän.

14 Sensitiivisen vuorovaikutuksen tuntomerkkejä: Säätelevää vuorovaikutusta: tyynnyttää, rauhoittaa, ottaa vastaan tunteita ja työstää niitä, auttaa lasta hahmottamaan toimintaa ja sen sääntöjä, rajaa, jäsentää Tyydyttävää vuorovaikutusta: emotionaalisten ja fyysisten tarpeiden samanaikaista tyydyttämistä Rikastuttavaa vuorovaikutusta: kiinnostuu, innostuu, seuraa, on utelias siitä, mitä lapsen mielessä liikkuu, antaa lapselle sopivia haasteita, tukee lasta sopivasti, ei katkaise aloitteita tai ohjaa liikaa.

emotionaalisten ja fyysisten tarpeiden samanaikaista tyydyttämistä Rikastuttavaa vuorovaikutusta: kiinnostuu, innostuu, seuraa,

15 Turvallisuuden kehä 1 (Circle of security): Lapsi tarvitsee turvallisen perustan (secure base) leikkiä ja uteliaisuutta varten. Turvallisen perustan tehtävä on mahdollistaa lapsen tutkimusretkiä, huolehtia lapsen fyysisestä turvallisuudesta, iloita lapsesta, auttaa lasta riittävän paljon oikealla hetkellä, iloita yhdessä lapsen kanssa. Aikuinen havaitsee, seuraa, innostuu, iloitsee. Aikuinen ottaa vastaan lapsen arkista, valtavaa lahjaa: keskittyneesti tarjottua leikkikahvia, tai iloisesti väritettyä piirustusta (Tamminen). 15

auttaa lasta riittävän paljon oikealla hetkellä, iloita yhdessä lapsen kanssa. Aikuinen havaitsee, seuraa, innostuu, iloitsee.

16 Turvallisuuden kehä 2: Turvasatama safe haven. Lapsi tarvitsee suojelevan sylin joka ottaa vastaan, lohduttaa, jossa on mahdollisuus levätä ja kerätä voimia, ja joka auttaa säätelemään ja jäsentämään lapsen tunteita ja kokemuksia. Aikuisen on oltava isompi, voimakkaampi, viisaampi ja lisäksi lempeä. Hän vastaa lapsen tarpeisiin aina kun se on mahdollista, ja hän ottaa vastuun ja johdon aina kun on tarpeen. 16

voimia, ja joka auttaa säätelemään ja jäsentämään lapsen tunteita ja kokemuksia.

17 Cooper, Hoffman Powell & Marvin 17

18 Negatiiviset rajat pysäyttävät Aikuinen on aina vastuussa Aikuisella oikeus ja velvollisuus päättää lasta pitää kuunnella huolellisesti, olla aidosti kiinnostunut, huomioi myös lasten osallisuutta Rajojen asettaminen ei ole huutamista ja riehumista se on rajojen rikkomista. Ehdoton raja on: ketään ei saa vahingoittaa, ei myöskään itseään. Mitään ei saa rikkoa.

huomioi myös lasten osallisuutta Rajojen asettaminen ei ole huutamista ja riehumista se on

19 Postiiviset rajat avaavat tien eteepäin Näin me toimimme tässä päiväkodissa/ryhmässä Schemas of being with ja niistä muistutetaan Pysäyttävän Ei :n jälkeen avaava Kyllä Pienelle lapselle: Ei, ei saa lyödä kissaa, mutta paijata saa Pääpiste myönteisissä rajoissa ja arjen rakenteissa ja rutiineissa joita luodaan ja vahvistetaan yhdessä lasten ja heidän vanhempiensa kanssa

lapselle: Ei, ei saa lyödä kissaa, mutta paijata saa Pääpiste myönteisissä rajoissa ja arjen

20 Tarvitaan systemaattista laatutyötä laadukkaiden rakenteiden lisäksi Kehitetään varhaiskasvatuksen laatua yhdessä kasvattajien kanssa Jatkokoulutusta ja valmentamista liittyen pedagogiseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen Laadun varmistus ja arviointi Lasten kehitysten seuranta Lasten vertaissuhteiden huomioiminen ja tukeminen Johtajuus ja henkilökunnan keskinäinen vuorovaikutus 20

pedagogiseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen Laadun varmistus ja arviointi Lasten kehitysten

21 OECD:n raportti Suomessa 60% nelivuotiaista varhaiskasvatuksen piirissä, muualla keskimäärin 80%, monessa maassa käytännössä kaikki (Ranska, Belgia, Espanja, Italia, ym.) Resursseja käytetään Suomessa vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin Suomessa väestön koulutustason nousu on hidastunut, koulutustaso jopa pudonnut Mihin toimenpiteisiin Suomi ryhtyy? 21

22 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

Mirjam Kalland. Päivähoidon laadun merkitys lapsen kehitykselle

Mirjam Kalland. Päivähoidon laadun merkitys lapsen kehitykselle 25.10.2013 Mirjam Kalland Päivähoidon laadun merkitys lapsen kehitykselle Varhaiskasvatuksen taustaa Leikin ja lapsuuden itsenäinen merkitys erillisenä ajanjaksona ihmisen kehityshistoriassa (Pestalozzi,