Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro

Transkriptio

1 Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro Mirjam Kalland Varhaiskasvatuksen professori, Helsingin yliopisto

2 Eri tasoiset sopimukset Julistus (declaration) ei juridisesti sitova Tahdonilmaisu, käsityksen ilmaisu, voi olla poliittisesti merkittävä kannanotto joka asettaa uuden Sopimus (convention), sitova. Suomessa lain tasoisesti voimassa. Raportoidaan joka neljäs vuosi. 1924: Geneven julistus 1959: YK:n julistus 1989: Lapsen oikeuksien sopimus, lapselle myönnettiin kaikki ihmisoikeudet.

3 LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS YLEISPERIAATTEET oikeus elonjäämiseen ja kehitykseen syrjimättömyys lapsen näkemysten selvittäminen ja kunnioittaminen lapsen edun ensisijaisuus

4 Voidaan hahmottaa kolmen P:n kautta Protection suojelu Provision lasten kuuluu saada riittävästi yhteiskunnan voimavaroista Participation osallisuus. Palautuu otsikkoon: näenkö, kuulenko, kuuntelenko, otetaanko huomioon päätöksenteossa?

5 Tarkoittaa Lapsen edun ensisijaisuus on oikeudellisesti velvoittava Tarkoittaa, että lapsen etua ei voida asettaa horisontaalisesti riviin muiden intressien tai etujen kanssa Jos lapsen etu ja oikeus on ristiriidassa toisen henkilön tai ryhmän edun kanssa, lapsen edulla on enemmän painoarvoa Alatunnistetiedot tähän

6 Lapsen oikeuksien sopimus on velvoittava Lapsen edun toteutuminen edellyttää lapsen kuulemista (prof. Kirsten Sandberg, YK: lapsen oikeuksien komission jäsen) Arvioidaan monipuolisesti Kirjataan ja perustellaan Huom: voimassa englanninkielellä, Best Interest of the Child

7 Lapsen näkemyksen selvittäminen ja kunnioittaminen On velvoite, ja sen toteutuessa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten asema muuttuisi merkittävällä tavalla Lapsen ei tarvitse muodostaa eikä ilmaista mielipidettä Lapsi ei kanna vastuuta päätöksistä, eikä hänen tarvitse ottaa kantaa asioihin joiden vaikutusta hän ei voi arvioida Mutta hän voi ja saa aina ilmaista omia ajatuksiaan tilanteestaan, ja siitä mitä hän toivoo ja mikä häntä auttaisi Ei murenna aikuisen auktoriteettia, mutta antaa ohjeita siitä miten se toteutetaan ensin suoritetaan lapsen kuuleminen, varmistetaan osallisuus, sen jälkeen pohditaan huolellisesti kaikki eri vaikutukset ja näkökulmat. Palautuu siis kohtaan Best Interest of the Child Alatunnistetiedot tähän

8 Lapsen oikeudet ovat vastavuoroista oikeuksien kunnioittamista Lapsen tulee käyttäytyä siten, ettei se estä muiden oikeuksien toteutumista Esimerkiksi opetuksessa se tarkoittaa asiallista käyttäytymistä ja huolehtimista siitä, että ei häiritse muiden työrauhaa, myös varhaiskasvatuksessa voimme keskustella lasten kanssa siitä, että jokaisen lapsen oikeus on kokea olons turvalliseksi, saada leikkiä ja oppia jne. Kun lapsen oikeuksia kunnioitetaan on helpompaa luoda ilmapiiri, joka perustuu keskinäiseen kunnioitukseen ja arvostukseen. Suvianna Hakalehto-Wainio: Oppilaan oikeudet opetustoimessa.

9 Lapsen osallisuus pitää sisällään: Pyrkimystä tavoittaa miltä maailma näyttää, tuntuu, kuulostaa lapsen perspektiivistä Lapsella on tunteita, ajatuksia ja aikomuksia aikuinen on kiinnostunut niistä, avoin vastaanottamaan ja auttamaan lasta työstämään niitä Tunnistaa lasta toimijana, vahvistaa lapsen toimijuutta (self-agency) Alatunnistetiedot tähän

10 Lapsi on turvassa, kun hänen mielensä on aikuisen mielessä Aikuinen pyrkii tavoittamaan mikä on lapsen käyttäytymisen taustalla oleva tunnetila, ajatus tai tavoite Aikuinen ottaa omassa toiminnassaan huomioon lapsen mielen: mitä puhuu, miten toimii Aikuinen auttaa lasta hahmottamaan ja käsittelemään tapahtumia ja tunteita

11 Kysymyksiä jotka houkuttelevat esille lapsen näkemyksiä m-kysymykset : Mitä ajattelet siitä, että Mitä toivot aikuisten muistavan kun Mitkä asiat saa sinut tuntemaan olosi turvalliseksi Mitkä asiat saa sinut iloiseksi Mitkä asiat tuntuvat sinusta pelottavilta Ryhmässä: meillä on nyt tällainen tilanne, että mikä teidän mielestänne voisi auttaa? Minkälaisia sääntöjä pitäisi olla? Kuinka huolehditaan yhdessä siitä, että? Miten?

12 Onko lapsen edun mukaista että lapselle ei anneta ruokaa? Onko oikein että lapsi laitetaan käytävään? Onko lapsen etu että ei noudateta ryhmäkokoja, ei hankita sijaisia? Kolme eri ryhmää päivän aikana? Yhteenkuuluvuus ja syrjinnän kielto yhdenvertaisuus: jokainen yhdenvertaisesti yksilö Pysähtyminen, uskallus, osallisuus reflektointia ja reflektoiva pedagogiikka. Ajatusten äärelle pysähtymistä. Lasten kasvot loistavat kun järjestetään reflektiohetkiä osallisuus Ei valinnan asia täytyy voida perustella lapsen edun näkökulmasta Keskeneräisyys ja ei tietäminen. Uteliaisuus.

13 Oma vuorovaikutustyyli - Olemme töissä, luomme yhteisiä tapoja olla ja kommunikoida. Lapsi itsessään ilon lähde. Ihmiseksi kasvamainen, ja ihmiseksi kasvattaminen lapsikuiskaaja kesäsilmät, kesäkatse Lapsen oikeus kylpeä vahvuuksien kylvyssä Varhaiskasvatus suojaavana tekijänä lapsen elämässä Verkostot lapsen etuna luodaan yhteistä ymmärrystä Lapsen etu on kasvattaja joka on ylpeä työstään, ja halukas kehittymään.

14 Mikä on hyvä vuorovaikutus? Mikä on hyvä lapsuus? Lapsen vertaisvuorovaikutus turvallisen ryhmän rakentaminen Aikuisten vuorovaikutus Pedagoginen johtajuus