Kuva: GORILLA/HERO. Teksti: JUHA PELTONEN. LIIKUNNAN KÄYTTÖ LÄÄKKEENÄ ONTUU: Liikuntafysiologi hoitotiimin jäseneksi
|
|
- Emilia Väänänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuva: GORILLA/HERO Teksti: JUHA PELTONEN LIIKUNNAN KÄYTTÖ LÄÄKKEENÄ ONTUU: Liikuntafysiologi hoitotiimin jäseneksi 34
2 Liikuntalääketieteen päivien työpajassa terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisille käsiteltiin aihetta Liikuntafysiologi hoitotiimin jäsenenä?. Tämän kirjoituksen tavoit teena on jatkaa tätä marraskuussa 2016 viriteltyä keskustelua. Keskustelun edistämiseksi voi lähestymistavaksi ottaa liikunnallisen passiivisuuden seuraukset terveydenhuollon näkökulmasta ja nykyisin ter veydenhuollossa käytössä olevat liikunnan yleiset suositukset. Sen jälkeen on esitettävä kysymys, tuoko liikuntafysiologin panos lisäarvoa hoitotiimiin ja edistääkö tämä liikunnan käyttöä lääkkeenä sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Vastauksia voi etsiä paneutumalla liikuntafysiologien koulutukseen ja osaamisen ytimeen sekä tutustumalla sellaisiin malleihin maailmalta ja meiltä, joissa liikuntafysiologi on hoitotiimin jäsenenä. Lopuksi on hyvä pohtia lyhyesti koko hoitotiimin osalta viestintästrategioita, joilla potilaan/asiakkaan liikuntakäyttäytymiseen pyritään vaikuttamaan. Liikunnallisesti passiivisen elämäntavan seurauksia ja terveydenhuollon haasteita Liikunnan terveysvaikutukset tunnustetaan laajasti, mutta terveydenhuollossa liikuntatieteen ja lääketieteen yhteistoiminta ontuu. Potilas ei välttämättä osaa valita itselleen tarpeellista liikuntaa saamiensa yleisten liikuntasuositusten perusteella, eikä niitten mukainen liikunta anna toivottuja vasteita kaikkien kohdalla. Liikunnan käyttö lääkkeenä voi jäädä vajavaiseksi. Terveydenhuollossa onkin tarve liikuntafysiologian ja -harjoittelun asiantuntijoille. Terveydenhuolto kohtaa globaalisti uusia haasteita liikunnallisesti passiivisen elämäntavan yleistyessä sekä siitä seuraavista terveys- ja taloushaasteista. Kasvaneeseen fyysiseen passiivisuuteen liittyy esimerkiksi merkittävästi lisääntynyt ylipainon/ lihavuuden, metabolisen oireyhtymän, tyyppi 2 diabeteksen, kardiovaskulaaristen, henkisten ja kognitiivisten sekä tuki- ja liikuntaelin sairauksien ja/tai oireiden riski (Aroor ym. 2013; Del Buono ym. 2011; Lasselin ym. 2014), sekä kohonnut kardiovaskulaari- ja kokonaiskuolleisuus (Pereira ym. 2009; Wilmot ym. 2012). Liikkumattomuuden on arvioitu aiheuttavan vuosittain 3,2 miljoonaa kuolemaa globaalisti (Lim ym. 2012). Naisilla liikkumattomuuteen liittyvä lihavuus vaikuttaa haitallisesti myös hedelmällisyyteen ja lisää raskauden aikaisten komplikaatioiden riskiä. Lisäksi äidistä johtuva epäedullinen metabolinen ympäristö altistaa sikiön ja syntyvän lapsen metabolisille sairauk sille ja ennenaikaiselle kuolemalle (Reynolds ym. 2013). Fyysinen inaktiivisuus vähentää myös työn tuottavuutta ja lyhentää työuria (Krstovic- Spremo ym. 2014). Vaikka ratkaisu elämäntavoista aiheutuvien sairauksien ehkäisyyn kuulostaa helpolta liikutaan enemmän ja syödään terveellisemmin on monien vaikea noudattaa näitä ohjeita. Terveydenhuollolle on erittäin suuri haaste lisätä yleistä fyysistä aktiivisuutta ja erityisesti vaikuttavaa liikuntaharjoittelua potilailla, joilla on yllämainittuja riskejä, komplikaatioita ja sairauksia. Kohdistettujen yksilöllisten moniammatillisten toimintamallien tarve on suuri, koska huolimatta huomattavasta panostuksesta yleiseen liikuntavalistukseen, on fyysinen passiivisuus pysynyt ongelmana, johon joukkoviestinnällä ei ole ollut merkittävää vaikutusta (Annesi ja Unruh, 2007). Vaikka fyysinen aktiivisuus on luonnollinen edel 35
3 lytys terveyshyötyjen saavuttamiseksi, on erityisesti korostettava, että hyvä suorituskyky ja kunto ovat olennaisesti tärkeämpiä sairausriskien vähentäjiä kuin pelkkä fyysinen aktiivisuus sinällään. Sekä hyvällä aerobisella kapasiteetilla (VO 2max ) että lihas voimalla on vahvempi yhteys edellä mainittujen kroonisten sairauksien ja/tai oireiden esiintyvyyteen kuin yleisten suositusten mukaisella liikunta-aktiivisuudella sinällään (Stovitz, 2012; Williams, 2001). Liikunnan yleiset suositukset Yleisen fyysisen aktiivisuuden ja erityisesti liikuntaharjoittelun terveyshyödyt ovat yleisesti tunnustettuja. Ilman nykyistä näyttöä liikunnan terveyshyödyistä, olisi sen edistäminen terveydenhuollossa hankalaa. Yleisiä liikuntaohjeita onkin julkaistu ja päivitetty sekä kansallisesti että kansainvälisesti jo pitkään. Kansainvälisiä edelläkävijöitä liikuntasuositusten antamisessa ovat American College of Sports Medicine (ACSM) ( Exercise is Medicine (EIM) ( ja American Heart Association ( Näiden kanssa kotimaiset Käypä hoito -suositukset ( ovat hyvin yhteneväisiä. Terveysvaikutusten edistämiseksi aikuisten liikuntasuosituksissa todetaan toteutustavoitteeksi harrastaa kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, ainakin 150 minuuttia viikossa (esimerkiksi viitenä päivänä á 30 min) tai raskasta liikuntaa, kuten juoksua, 75 minuuttia viikossa (esimerkiksi kolmena päivänä á 25 min). Kestävyysharjoittelun lisäksi ohjeistetaan toteuttamaan lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa ja nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää liikuntaa. Jotta hyvä ajatus liikunnasta siirtyisi toteutuksen tasolle, todetaan Käypä hoito -suosituksissa, että lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä on kysyä liikuntatottumuksista ja liikkumisesta, kirjata tiedot ja kannustaa liikkumaan. Lääkäri myös arvioi liikunnan vasta-aiheet ja sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet. Ennen liikunnan aloittamista ja harjoittelun aikana on tärkeää havaita tapaukset, joissa potilailla on uusia rasitukseen liittyviä oireita, ja ohjata heidät tarvittaessa jatkoarvioon. Lopuksi ohjeissa todetaan, että terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaiset antavat yhteistyössä yksilölliset liikuntaohjeet ja seuraavat liikuntaohjelmien toteutumista. Niin hyvät ja tarpeelliset kuin kansalliset ja kansainväliset yleiset liikuntaohjeet ovatkin, nostaa edellä mainittujen ohjeiden loppuosa esiin keskeisen kohdan: Yksilölliset ohjeet ja seuranta terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisten yhteistyönä. Tämän Suomessa yllättävän vaatimattoman huomion saaneen kannanoton taustalla on yksinkertaisia, mutta tärkeitä syitä. Yleisellä joukkoviestinnällä ei ole ollut merkittävää vaikutusta fyysiseen aktiivisuuteen (Annesi ja Unruh, 2007). Sairastumisriskin vähentämisen kannalta on tärkeämpää olla hyväkuntoinen kuin pelkästään fyysisesti aktiivinen (Stovitz, 2012; Williams, 2001). Samanlainen, yleisten suositusten mukainen harjoittelu ei tuota toivottua harjoitusvaikutusta läheskään kaikille (Hautala ym. 2006; Karavirta ym. 2011; Ramirez-Velez, 2012). Näitä seikkoja on alettu ottamaan enenevässä määrin huomioon tarttumattomien tautien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen hoidossa tavoitteita ollaan suuntaamassa yksilölliseen liikuntaharjoitteluun pelkkien yleisten suositusten sijaan (O Hagan ym. 2013). Liikuntapainotteisen hoidon on myös Suomessa osoitettu olevan kustannustehokasta (Hautala ym. 2016). Tyypillisiin hoitotiimeihin kuuluu lääkärin/lääkäreiden ja sairaanhoitajien ohella tarpeen mukaan esimerkiksi fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti tai jalkojenhoitaja. Ylipainon/lihavuuden, diabeteksen, kardiovaskulaaritautien jne. lisääntyminen on luonut voimakkaan tarpeen liikuntafysiologien mukaantulolle moniammatillisiin hoitotiimeihin ehkäi semään (elintapa)sairauksien ja niiden haittojen kasvua. Tätä taustaa vasten on tarpeellista pohtia liikuntafysio login roolia hoitotiimissä myös Suomessa. Liikuntafysiologien osaamisen ydin Kansainvälisten määritelmien mukaan liikuntafysiologi hyödyntää tieteellistä perustaa mitatessaan ja analysoidessaan akuutteja ja kroonisia liikuntavasteita, sekä suunnitellessaan ja ohjatessaan liikuntaharjoittelua. Hoitotiimin jäsenenä liikuntafysiologin tehtävänä on olla liikuntavasteiden asiantuntija ja edistää potilaan fyysisen suorituskyvyn paranemista/ylläpitoa, tuoda liikuntaosaamista kroonisten sairauk sien hoitoon ja sairastumisriskin pienentämi Hoitotiimin jäsenenä liikuntafysiologin tehtävänä on olla liikuntavasteiden asiantuntija ja edistää potilaan fyysisen suorituskyvyn paranemista/ ylläpitoa, tuoda liikuntaosaamista kroonisten sairauksien hoitoon ja sairastumisriskin pienentämiseen. 36
4 Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa näyttää valtaosa liikuntafysiologien avoimista työpaikoista olevan nimenomaan terveydenhuollossa. seen, edistää terveyttä ja hyvinvointia elämäntapojen ohjauksella, auttaa henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisessa ja priorisoinnissa sekä purkaa esteitä liikuntaharjoittelulta, edistää arkiliikunnan toteutusta sekä edistää pysyviä elämäntapamuutoksia. Miten liikuntafysiologi eroaa fysioterapeutista tai personal trainerista? Liikuntafysiologilla on laaja osaaminen erityisesti kestävyyden ja lihasvoiman mittaamisessa ja harjoittamisessa, sekä näiden ominaisuuksien syvällisessä fysiologisessa ymmärtämisessä. Hoitotiimin jäsenenä tälle on käyttöä tutkittaessa ja hoidettaessa esimerkiksi diabetesta, metabolista oireyhtymää, sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia tai näiden riskitekijöitä. Liikuntafysiologin asiantuntemukselle on käyttöä myös terveiden hoitotiimissä, esimerkiksi ylikuormituksen diagnosoinnissa ja hoidossa, sekä outojen tapausten selvittelyssä. Fysioterapeutti puolestaan on asiantuntija erityisesti akuutin tai kroonisen tuki- ja liikuntaelimistön kivun tai vaivan hoidossa sekä vammojen ja/tai toimintahäiriöiden ennaltaehkäisyssä, ja hän käyttää näiden hoitoon liikuntaa ja muita terapioita (esimerkiksi ultraääni, sähköstimulaatio). Fysioterapeutteja toimii laajalti myös esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien sekä keuhkosairauksien kuntoutuksessa. Personal trainer käyttää liikuntaharjoittelua auttaessaan asiakastaan saavuttamaan tavoitellun fyysisen potentiaalin. Personal trainerilta ei vaadita muodollista koulutusta (vaikka sellainen hänellä voi myös olla). Liikuntafysiologien koulutus Suomessa liikuntafysiologien koulutus on keskittynyt Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan. Tämän kotimaisen koulutuksen rinnalle voi ottaa kolme kansainvälistä esimerkkiä benchmarkkauksena: Yhdysvallat, Kanada ja Australia (Smart ym. 2016). Näissä kaikissa maissa alan alemman korkeakoulututkinnon (B.Sc.) voi suorittaa neljässä vuodessa. Jos tämän tutkinnon jälkeen haluaa toimia liikuntafysiologina terveydenhuollossa, edellytetään useimmiten lisäpätevöitymistä sertifiointijärjestelmien kautta. Australiassa tästä vastaa Exercise and Sports Science Australia. Alemman korkeakoulututkinnon jälkeen vaaditaan 500 tunnin harjoitusjakso, mutta ainakaan toistaiseksi erillistä sertifikaattikoetta ei ole käytössä. Kanadassa sertifioinnista vastaa Canadian Society for Exercise Physiology. B.Sc. -tutkinnon jälkeen on suoritettava 200 tunnin harjoittelu sekä läpäistävä kirjallinen ja käytännön koe. Yhdysvalloissa eniten käytetty on ACSM:n sertifiointijärjestelmä, jossa on liikuntafysiologeille kolme tasoa. ACSM Certified Exercise Physiologist koe on mahdollista suorittaa B.Sc. -tutkinnon jälkeen tai viimeisen opiskeluvuoden aikana ja sen tavoitteena on pätevöityä suunnittelemaan liikuntaharjoittelua terveille ja hyvässä sairauden hoitotasapainossa oleville henkilöille. Seuraava tason suorittanut, ACSM Certified Clinical Exercise Physiologist, on pätevöitynyt lisäksi suunnittelemaan liikuntaharjoittelua kardiovaskulaari-, pulmonaali- ja metabolisten sairauksien/ oireiden potilaille. Tähän vaaditaan B.Sc- -tutkinnon jälkeen vähintään 400 tunnin harjoittelu ja kirjallisen kokeen läpäisy. ACSM Registered Clinical Exercise Physiologist on vaativin sertifiointitaso. Sen saavuttamiseksi vaaditaan vähintään ylempi korkeakoulututkinto (M.Sc) liikuntatieteisessä (exercise science), liikuntafysiologiassa tai kinesiologiassa sertifikaattia tukevin tutkintosisällöin, 600 tuntia kliinistä harjoittelua ja kirjallisen kokeen läpäisy. Sertifiointi ja sitä edeltävä koulutus antaa valmiudet suunnitella ja toteuttaa liikuntaharjoittelua sairaiden henkilöiden hoito- tai tutkimustiimissä. Sertifiointikoekaan ei ole mikään läpihuutojuttu. Edellä mainitun kolmen tason läpäisyprosentti vaihtelee 35 prosentin molemmin puolin. Suomessa vastaavaa sertifiointijärjestelmää ei ole käytössä. Yliopistotutkinnon suorittaneita liikuntafysiologeja toimii kyllä työssä oppineina tai muuta lisäkoulutusta hankkineina hoitotiimeissä ja moniam matillisissa tutkimusryhmissä ainakin liikuntalääketieteen keskuksissa, muutamissa yliopisto- ja keskussairaaloissa sekä tutkimuslaitoksissa. Keskustelua kotimaisesta liikuntafysiologien jatkokoulutuksesta ja siihen liittyvästä sertifiointijärjestelmästä kannattaa jatkaa. Mikäli hoitotiimeihin halutaan Liikunta on lääke -ajatuksen mukaisesti nimenomaan liikuntatieteellistä ja -fysiologista osaamista, kannattaa tämä lisäkoulutus kansainvälisten esimerkkien mukaisesti suunnata liikuntafysiologeihin. Lääketieteelliset tiedekunnat, joiden paikkakunnilla on myös liikuntalääketieteen keskukset, ovat mahdollisia luontevia yhteistyökumppaneita tarjoamaan terveydenhuoltoon pätevöittäviä kursseja liikuntafysiologeille. Mikäli tällaiseen malliin halutaan Suomessakin pyrkiä, riittää kliinisen harjoittelun suunnittelussa ja toteutuksessa tehtävää. Yhtenäisen sertifiointijärjestelmän ja -kokeen osalta on syytä kartoittaa myös Liikuntatieteellisen Seuran mahdollisuudet, ulkomaisten mallien mukaisesti. Kroonisten tarttumattomien tautien vallitsevuuden eli prevalenssin (ilmaisee, kuinka moni tut 37
5 kittavasta väestöstä jollain tietyllä hetkellä kärsii tietystä terveysongelmasta) ja kustannusten nousu on osoittanut perinteisen terveydenhuoltojärjestelmän riittämättömyyden ja uudistamistarpeen globaalisti. Lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten, kuten kliinisten liikuntafysiologien (kliininen liikuntafysiologi on terveydenhuollon ammattilainen useassa maassa!), koulutus terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen voi olla hyvin merkittävä askel tavoitteiden saavuttamiseksi (Roy ym. 2014). Kehitettävää riittää kuitenkin menetelmissä, motivoinnissa ja seurannassa, sillä kaikki terveysinterventiot eivät tuota toivottua tulosta (Wolever ym. 2013). Tutkimustulosten ohella käytännön toimintamallit voivat tarjota ajatuksia liikuntafysiologien terveydenhuollon tiimeihin osallistumisen hyödyistä. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa näyttää valtaosa liikuntafysiologien avoimista työpaikoista olevan nimenomaan terveydenhuollossa. Australiassa terveydenhuollon kulukorvauksia on saatavilla terveydenhuollon liitännäispalveluista (allied health services), ml. akreditoidun liikuntafysiologin palvelut, kroonisten tilojen/sairauksien hoitoon tai erityisen tarpeen mukaan lääkärin lähetteellä. Tämä edellyttää lääkärin organisoimaa hoitotiimiä, sisältäen kokonaisvaltaisen suunnitelman diagnostiikan, lääkityksen ja asiantuntijoiden käytöstä. Sikäläinen järjestely mahdollistaa vähintään kahden liitännäispalvelun tarjoajan käytön ja viiden käyntikerran vuoden aikana. Esimerkiksi tyypin 2 diabeetikko voi käydä kerran jalkojenhoitajalla hoidattamassa jalkahaavojaan ja kaksi kertaa ravitsemusterapeutilla ja liikuntafysiologilla saadakseen ohjausta painonhallintaan ja liikuntaan (Smart ym. 2016). Kansainvälisten mallien ja kokemusten innoittamana, olisi Suomessakin virkistävää miettiä Liikunta on lääke -ajatusta uudelta moniammatilliselta pohjalta. On erityisen tärkeää, että hoitava lääkäri, potilaan edun niin edellyttäessä, suosittelee liikuntaa hänelle. Monet erikoislääkärit, liikuntalääketieteen erikoislääkärit etunenässä, ovat kouluttautuneet ohjaamaan potilasta liikuntaan. Silti kirjoittajankin työyhteisössä erikoislääkärit haluavat usein rasituskokeisiin ja hoitotiimiin liikuntafysiologin asiantuntemuksen niin liikuntavasteiden analysoinnissa, kuin harjoittelun suunnittelussa ja toteutuksen seurannassa. Sen sijaan ajatus, että yleislääkäri pystyisi peruskoulutukseensa nojautuen antamaan yleisten liikuntasuositusten lisäksi potilaalleen yksilöllisiä ja vaikuttavia harjoitteluohjeita onkin jo haastavampaa. Näin siksi, että lääkäreiden koulutuksessa ei tähän alueeseen juurikaan ehditä paneutua. Liikunta on lääke -ajattelun vertailukohtana suomalaisessa kilpa- ja huippu-urheilussa on tavoitteeksi otettu Urheilija on keskiössä -ajattelu. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean mallissa urheilijalla on valmentajan, kodin ja perheen ohella tukenaan asiantuntijat muun muassa fyysiseen harjoitteluun, fysioterapiaan, kuntotesteihin, kuormituksen ja palautumisen seurantaan, terveydenhuoltoon, psyykkiseen valmennukseen, ravintovalmennukseen sekä opinto- ja uraohjaukseen. Sen sijaan suomalaisessa terveydenhuollossa valitettavan usein tilanteemme on se, että parhaassa tapauksessa hoitava lääkäri voi kannustaa potilastaan harrastamaan liikuntaa. Sen jälkeen potilas on asiansa kanssa yksin. Liikuntaa harrastamattomalle henkilölle tämä on kiperä paikka: Kuinka innostua ja mitä tehdä erityisesti niin, että siitä olisi myös oikeasti hyötyä? Liikunta on lääke -tavoitteen toteutumiseksi ja kehittymiseksi tarvitaan edelleen myös liikunnan biotieteellistä tutkimusta liikunnan vaikutusmekanismeista ja toteutuksesta terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa. Liikuntafysiologeille onkin tarve niin monitieteisissä ja -ammatillisissa hoito- kuin tutkimustiimeissä. Mietittävää koko terveydenhoitotiimille Samalla kun mietimme liikuntafysiologien asiantuntemuksen käyttöä hoitotiimissä, on syytä pysähtyä miettimään hoitotiimin ja potilaan välistä viestintää koko liikunta- ja elämäntapaohjauksen osalta. Liikunnallisen aktiivisuuden/harjoittelun edistäminen ensisijaisesti lääkkeenä sen terveysvaikutusten vuoksi, niin loogista kuin se onkin, on viestintästrategiana hieman ongelmallinen, koska terveydenhuollon asettamat liikuntatavoitteet potilaalle ovat monesti epärelevantteja ja heikosti motivoivia. Liikunnan suosittelun lääkkeenä on todettu heikentävän potilaan sitoutumista, koska se näyttää tahattomasti estävän autonomian tunnetta ja positiivisia tuntemuksia, ja vahvistavan negatiivisia tuntemuksia. Nämä ovat tietysti aivan päinvastaisia vaikutuksia sitoutumisen vahvistamisen kannalta. Liikunnan ilo, elinvoimaisuuden tunne, välitön palau te, onnellisuus ja elämän laatu ovat voimak Mikäli hoitotiimeihin halutaan Liikunta on lääke -ajatuksen mukaisesti liikuntatieteellistä ja -fysiologista osaamista, kannattaa alan lisäkoulutus kansainvälisten esimerkkien mukaisesti suunnata liikuntafysiologeihin. 38
6 kaampia sisäisen motivaation synnyttäjiä ja liikunnan pysyvyyden edistäjiä kuin paino- ja terveyslähtöiset tavoitteet (Segar ym. 2016; Segar ja Richardson, 2014). Niinpä koko hoitotiimin, mukaan lukien liikuntafysiologit, kannattaa miettiä lääketieteellisten ja fysiologisten motivointitapojen rinnalle käyttäytymistieteellisiä lähestymistapoja. Toiveista toimintaan Vaikka Suomessa liikunnan terveysvaikutukset tunnistetaan niin terveydenhuollossa kuin kansalaisten keskuudessa, puuttuu meiltä muutamia harvoja kohteita lukuun ottamatta liikunta- ja lääketieteen yhteistoiminta terveydenhuollossa. Yleisesti oletetaan potilaiden osaavan laatia itselleen liikuntaohjelmia yleisten suositusten perusteella ja vielä noudattavan niitä, tai että yleiset suositukset innostaisivat liikkumaan ja olisivat vaikuttavia kaikkien kohdalla. Tämä on täysin epärealistinen odotus ja johtaa liikunnan käyttöön lääkkeenä hyvin vajavaisesti. Siksi meillä on suuri tarve liikuntafysiologian ja -harjoittelun asiantuntijoille terveydenhuollossa. Tarve syntyy pyrkimyksestä ohjata henkilöitä ottamaan ohjauksen ja työkalujen kautta enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään sekä sairauksien ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Tarve vaikuttavan liikuntaharjoittelun lisäämiselle terveydenhuollossa liikuntafysiologien asiantuntemuksen avulla on ilmeinen. Muuten on vaarana takertua sinällään hyödyllisen, mutta terveysvaikutuksiltaan epäoptimaalisen yleisen fyysisen toimeliaisuuden piiriin. Aivan kuten lehden päätoimittaja Kari Kalliokoski kirjoituksessaan Olisiko aika päivittää muutkin liikuntasuositukset? (Liikunta & Tiede 53:5, 17, 2016) aiheellisesti osoitti. JUHA PELTONEN, LitT, dosentti (liikuntafysiologia) Tutkimusjohtaja Urheilulääketieteen Säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema; Liikuntalääketieteen yksikkö, Clinicum, Helsingin yliopisto Sähköposti: LÄHTEET Annesi, J.J., Unruh, J.L Effects of the COACH APPROACH intervention on drop-out rates among adults initiating exercise programs at nine YMCAs over three years. Percept Mot Skills 104, Aroor, A.R., McKarns, S., Demarco, V.G., Jia, G., Sowers, J.R Maladaptive immune and inflammatory pathways lead to cardiovascular insulin resistance. Metabolism 62, Del Buono, A., Battery, L., Denaro, V., Maccauro, G., Maffulli, N Tendinopathy and inflammation: some truths. Int J Immunopathol Pharmacol 24, Hautala, A.J., Kiviniemi, A.M., Makikallio, T., Koistinen, P., Ryynanen, O.P., Martikainen, J.A., Seppanen, T., Huikuri, H.V., Tulppo, M.P Economic evaluation of exercise-based cardiac rehabilitation in patients with a recent acute coronary syndrome. Scand J Med Sci Sports. Hautala, A.J., Kiviniemi, A.M., Makikallio, T.H., Kinnunen, H., Nissila, S., Huikuri, H.V., Tulppo, M.P Individual differences in the responses to endurance and resistance training. Eur J Appl Physiol 96, Karavirta, L., Hakkinen, K., Kauhanen, A., Arija-Blazquez, A., Sillanpaa, E., Rinkinen, N., Hakkinen, A Individual responses to combined endurance and strength training in older adults. Medicine & Science in Sports & Exercise 43, Krstovic-Spremo, V., Racic, M., Joksimovic, B.N., Joksimovic, V.R The effects of diabetes mellitus and hypertension on work productivity. Acta Med Acad 43, Lasselin, J., Magne, E., Beau, C., Ledaguenel, P., Dexpert, S., Aubert, A., Laye, S., Capuron, L Adipose inflammation in obesity: relationship with circulating levels of inflammatory markers and association with surgery-induced weight loss. J Clin Endocrinol Metab 99, E Lim, S.S., Vos, T., Flaxman, A.D., Danaei, G., Shibuya, K., Adair- Rohani, H., Amann, M., Anderson, H.R., Andrews, K.G., Aryee, M., Atkinson, C., Bacchus, L.J., Bahalim, A.N., Balakrishnan, K., Balmes, J., Barker-Collo, S., Baxter, A., Bell, M.L., Blore, J.D., Blyth, F., Bonner, C., Borges, G., Bourne, R., Boussinesq, M., Brauer, M., Brooks, P., Bruce, N.G., Brunekreef, B., Bryan- Hancock, C., Bucello, C., Buchbinder, R., Bull, F., Burnett, R.T., Byers, T.E., Calabria, B., Carapetis, J., Carnahan, E., Chafe, Z., Charlson, F., Chen, H., Chen, J.S., Cheng, A.T., Child, J.C., Cohen, A., Colson, K.E., Cowie, B.C., Darby, S., Darling, S., Davis, A., Degenhardt, L., Dentener, F., Des Jarlais, D.C., Devries, K., Dherani, M., Ding, E.L., Dorsey, E.R., Driscoll, T., Edmond, K., Ali, S.E., Engell, R.E., Erwin, P.J., Fahimi, S., Falder, G., Farzadfar, F., Ferrari, A., Finucane, M.M., Flaxman, S., Fowkes, F.G., Freedman, G., Freeman, M.K., Gakidou, E., Ghosh, S., Giovannucci, E., Gmel, G., Graham, K., Grainger, R., Grant, B., Gunnell, D., Gutierrez, H.R., Hall, W., Hoek, H.W., Hogan, A., Hosgood, H.D., 3rd, Hoy, D., Hu, H., Hubbell, B.J., Hutchings, S.J., Ibeanusi, S.E., Jacklyn, G.L., Jasrasaria, R., Jonas, J.B., Kan, H., Kanis, J.A., Kassebaum, N., Kawakami, N., Khang, Y.H., Khatibzadeh, S., Khoo, J.P., Kok, C., Laden, F., Lalloo, R., Lan, Q., Lathlean, T., Leasher, J.L., Leigh, J., Li, Y., Lin, J.K., Lipshultz, S.E., London, S., Lozano, R., Lu, Y., Mak, J., Malekzadeh, R., Mallinger, L., Marcenes, W., March, L., Marks, R., Martin, R., McGale, P., McGrath, J., Mehta, S., Mensah, G.A., Merriman, T.R., Micha, R., Michaud, C., Mishra, V., Mohd Hanafiah, K., Mokdad, A.A., Morawska, L., Mozaffarian, D., Murphy, T., Naghavi, M., Neal, B., Nelson, P.K., Nolla, J.M., Norman, R., Olives, C., Omer, S.B., Orchard, J., Osborne, R., Ostro, B., Page, A., Pandey, K.D., Parry, C.D., Passmore, E., Patra, J., Pearce, N., Pelizzari, P.M., Petzold, M., Phillips, M.R., Pope, D., Pope, C.A., 3rd, Powles, J., Rao, M., Razavi, H., Rehfuess, E.A., Rehm, J.T., Ritz, B., Rivara, F.P., Roberts, T., Robinson, C., Rodriguez-Portales, J.A., Romieu, I., Room, R., Rosenfeld, L.C., Roy, A., Rushton, L., Salomon, J.A., Sampson, U., Sanchez- Riera, L., Sanman, E., Sapkota, A., Seedat, S., Shi, P., Shield, K., Shivakoti, R., Singh, G.M., Sleet, D.A., Smith, E., Smith, K.R., Stapelberg, N.J., Steenland, K., Stockl, H., Stovner, L.J., Straif, K., Straney, L., Thurston, G.D., Tran, J.H., Van Dingenen, R., van Donkelaar, A., Veerman, J.L., Vijayakumar, L., Weintraub, R., Weissman, M.M., White, R.A., Whiteford, H., Wiersma, S.T., Wilkinson, J.D., Williams, H.C., Williams, W., Wilson, N., Woolf, A.D., Yip, P., Zielinski, J.M., Lopez, A.D., Murray, C.J., Ezzati, M., AlMazroa, M.A., Memish, Z.A A comparative risk assess- 39
7 ment of burden of disease and injury attributable to 67 risk factors Segar, M.L., Richardson, C.R Prescribing pleasure and and risk factor clusters in 21 regions, : a systematic meaning: cultivating walking motivation and maintenance. Am J analysis for the Global Burden of Disease Study Lancet 380, Prev Med 47, Smart, N.A., Williams, A., Lyndon, K The role and scope O Hagan, C., De Vito, G., Boreham, C.A Exercise prescrip- of accredited exercise physiologists in the Australian healthcare tion in the treatment of type 2 diabetes mellitus : current practices, system. Journal of Clinical Exercise Physiology 5, existing guidelines and future directions. Sports Med 43, Stovitz, S.D Contributions of fitness and physical activity to Pereira, M.A., Kottke, T.E., Jordan, C., O Connor, P.J., Pronk, N.P., reducing mortality. Clin J Sport Med 22, Carreon, R Preventing and managing cardiometabolic risk: Williams, P.T Physical fitness and activity as separate heart the logic for intervention. International journal of environmental disease risk factors: a meta-analysis. Medicine & Science in Sports research and public health 6, & Exercise 33, Ramirez-Velez, R A 12-week exercise program performed Wilmot, E.G., Edwardson, C.L., Achana, F.A., Davies, M.J., Gore- during the second trimester does not prevent gestational diabetes ly, T., Gray, L.J., Khunti, K., Yates, T., Biddle, S.J.H Sedenta- in healthy pregnant women. J Physiother 58, 198. ry time in adults and the association with diabetes, cardiovascular Reynolds, R.M., Allan, K.M., Raja, E.A., Bhattacharya, S., Mc- disease and death: systematic review and meta-analysis. Diabeto- Neill, G., Hannaford, P.C., Sarwar, N., Lee, A.J., Bhattacharya, logia 55, S., Norman, J.E Maternal obesity during pregnancy and Wolever, R.Q., Simmons, L.A., Sforzo, G.A., Dill, D., Kaye, M., premature mortality from cardiovascular event in adult offspring: Bechard, E.M., Southard, M.E., Kennedy, M., Vosloo, J., Yang, follow-up of person years. BMJ 347, f4539. N A Systematic Review of the Literature on Health and Roy, B., Lisowski, C., Roberts, P Health and Wellness Coa- Wellness Coaching: Defining a Key Behavioral intervention in Healt- ching: An Opportunity for Clinical Exercise Physiologists. Journal of hcare. Glob Adv Health Med 2, clinical Exercise Physiology 3, Segar, M.L., Guerin, E., Phillips, E., Fortier, M From a Vital Sign to Vitality: Selling Exercise So Patients Want to Buy It. Curr Sports Med Rep 15, SGGF 2015 Liikunnan ja hyvinvoinnin ammattimessut move Made to Kuntotestauspäivät 2017 Sports f acilitie s Liikuntapaikkojen ammattimessut SGGF-messujen yhteydessä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 40
SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotLiikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki
Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10
LisätiedotLIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN
LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN Arto Hautala, FT, THM, ft, Dosentti Tutkimus- ja koulutusjohtaja HUR arto.hautala@hur.fi Konenäön ja signaalianalyysin
LisätiedotHoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen
Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotRiittäkö opiskelijoiden työkunto?
Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotLataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Fysiatria Lataa ISBN: 9789516564923 Sivumäärä: 570 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.63 Mb Fysiatrian toiminnan kohteena on erityisesti ihmisen toimintakyky. Fysiatrian kliinisessä osaamisessa keskeisenä
LisätiedotLataa Liikuntalääketiede. Lataa
Lataa Liikuntalääketiede Lataa ISBN: 9789516564015 Sivumäärä: 699 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.84 Mb Liikuntalääketiede on uusimpaan tieteelliseen näyttöön perustuva alan oppi- ja käsikirja. Liikuntalääketieteellisen
LisätiedotLiikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotKuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa
Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000
LisätiedotTyöelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060
LisätiedotNuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri. Paavo Nurmi -keskus
Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi -keskus Terveys ja hyvinvointi uusin silmin Historiaa Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008)
LisätiedotLiikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotHarjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella
Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä
LisätiedotLisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL
Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotTerveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville
Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Pauliina Husu TtT, erikoistutkija UKK-instituutti Kuntotestauspäivät, 21.3.2019 Terveyskunto fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta
Liikkumattomuuden hinta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus Meijän polku Alkupamaus 12.9.2017 LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä www.likes.fi Agenda 1. Miksi
LisätiedotMitä on laadukas ja näyttöön perustuva kuntotestaustoiminta?
Mitä on laadukas ja näyttöön perustuva kuntotestaustoiminta? Kuntotestauspäivät 2019 Arcada Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Kuntotestaus Kuntotestaus Fyysisen kunnon mittaaminen tai arvioiminen Fyysisen
LisätiedotLakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotMuutama herättelevä kysymys
Muutama herättelevä kysymys Ihminenkin on ISTUMMEKO ITSEMME SAIRAIKSI? Harri Helajärvi, LT vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Mehiläisen Liikuntaklinikka, Turku Sairaala NEO, Turku elamantapatohtori.blogspot.fi
LisätiedotNuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta
Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,
LisätiedotNivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit
Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotKuntotestauspäivät #KTP Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Kunnon testaus on (myös) teknologiaa
www.lts.fi Kuntotestauspäivät 2017 15.-16.3.2017 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Kunnon testaus on (myös) teknologiaa 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.30 Tervetuloa 9.45 Kuntotestin kertomaa totta vai
LisätiedotArkiliikkuminen terveyden näkökulmasta
Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen
LisätiedotUsein kuultua. Terveyden edistämisen uusia tuulia Harri Helajärvi, Elämäntapojen muuttaminen on haastavaa
Faktaa Elämäntapojen muuttaminen on haastavaa Terveyden edistämisen uusia tuulia Harri Helajärvi, LT vt. erikoislääkäri, Paavo Nurmi keskus, Turku Mehiläisen liikuntaklinikka, Turku Sairaala NEO, Turku
LisätiedotLiikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotMiten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena
Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä Mäkelä Oulu Apr18 1 Sidonnaisuudet Tutkimusprofessori emerita, THL Yleislääketieteen professori, Kööpenhaminan yliopisto
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotLasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi
Lasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi Hammaslääkäri Rosa Korhonen Käsiteltävät teemat esityksessä Omaolo-palvelu Omahoidon vastaanotto Tulevaisuuden visiot
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotPyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle
Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi HEAT-työkalulla 19.12.2014 HEAT-työkalu Vähenevän arkiliikunnan ja elintapasairauksien (lisääntyvän
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotKiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen
Lisätiedotterveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009
TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
LisätiedotLiikunta edistää keski-ikäisten terveyttä
Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. asiakassuhteen luominen
Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheiluopistojen Personal Trainer - tutkinnon osan ammattitaito osoitetaan ja arvioidaan todellisissa työelämän tehtävissä erilaisissa toimintaympäristöissä
LisätiedotKuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68mm. Kliininen opettaja, Yleislääketieteen erikoislääkäri, Perhelääkäri, GPS2030 jäsen Nina Tusa
Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68mm Laaja-alainen työote Kevätkoulutus 25.5.2018, Helsinki Kliininen opettaja, Yleislääketieteen erikoislääkäri, Perhelääkäri, GPS2030 jäsen Nina Tusa UEF//Tusa
LisätiedotFORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon
FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta
Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Jyrki Komulainen ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Työmarkkinoilta poistuu
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotKuntokatsastus uusi mahdollisuus ryhmäläisten kestävyyskunnon testaamiseen
Kuntokatsastus uusi mahdollisuus ryhmäläisten kestävyyskunnon testaamiseen Ryhmäohjaajien verkostopäivä uusia työvälineitä ohjaustyöhön. KSSHP 26.4.2019. Jarmo Heiskanen Testauspäällikkö, LitM LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotSmart Break tarjoaa uudenlaisen ratkaisun työhyvinvoinnin ongelmiin.
ESITTELYMATERIAALI Smart Break tarjoaa uudenlaisen ratkaisun työhyvinvoinnin ongelmiin. Asiantuntijoiden suunnittelema selkeä työhyvinvointisovellus innostaa koko työyhteisön liikkumaan yhdessä. LIIAN
LisätiedotLaatua liikuntaneuvontaan
Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
Lisätiedot6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.
ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotUudet fyysisen aktiivisuuden suositukset (U.S.)
Uudet fyysisen aktiivisuuden suositukset (U.S.) U.S. Department of Health and Human Services. Physical Activity Guidelines for Americans, 2nd edition. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human
LisätiedotTerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.
TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen
LisätiedotLääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012
Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:
LisätiedotElintavat. TE4 abikurssi
Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen
LisätiedotViherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen. MMT, dos. Erja Rappe , Jyväskylä
Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen MMT, dos. Erja Rappe 21.3.2018, Jyväskylä Al Tausta Yli ¾ eurooppalaisista asuu kaupunkialueilla Kaupungistuminen tuottaa terveysongelmia
LisätiedotBiohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia
Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten?
Moniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Kuntotestauspäivät 2019 Ari Mänttäri, liikuntafysiologi, LitM, UKK Terveyspalvelut Oy Jussi Kirjavainen, toimitusjohtaja, TtM, Gymstick
LisätiedotTavoitteet ja johdon sitoutuminen. Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Vaikuttava työhyvinvointihanke
Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Kuntotestauspäivät 2019 Ari Mänttäri, liikuntafysiologi, LitM, UKK Terveyspalvelut Oy Jussi Kirjavainen, toimitusjohtaja, TtM, Gymstick
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotKAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä?
KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä? Toimenpidesuositusten analyysi käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta Eveliina Korkiakangas Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work
LisätiedotLasten ja nuorten urheilun laatutekijät
Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät 29.11.2017 1 Johtamiseen ja hyvään hallintoon liittyvät lasten urheilun kysymykset Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua seuran toiminnan toteuttamiseen
LisätiedotLiikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo
Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo Liikuntateknologian yksikkö, Vuokatti Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Maisterikoulutus Liikuntateknologia
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotArja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
Lisätiedotaikuisille -infograafit
Fyysisen aktiivisuuden suositukset toimintaesteisille aikuisille -infograafit Fysisk aktivitet Rekommendationer för vuxna med funktionsnedsättning -infografer Pajulahti 12.4.2019 Suomen Vammaisurheilu
LisätiedotOPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä
OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä
LisätiedotElämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti
Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotHYVINVOINTI JA LIIKUNTA
HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotLiikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!
Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta
LisätiedotNivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys
Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Liikunta ja tule-sairaudet Lääketieteessä juuri millään ei ole yhtä vahva näyttö kuin liikunnan
LisätiedotMARATONHARJOITTELUN VAIKUTUS VERENKIERTOELIMISTÖN TOIMINTAAN
MARATONHARJOITTELUN VAIKUTUS VERENKIERTOELIMISTÖN TOIMINTAAN LK Jarmo Piilola Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö 01/2016 Ohjaajat: professori Ilkka Pörsti Tampereen
LisätiedotValtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa
Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö 29.5.2013 Kuronen,
Lisätiedot3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=."fl: ä; E!, \ ins:" qgg ;._ EE üg.
t AJ 1., t4 t4 \J : h J \) (.) \ ( J r ) tḡr (u (1) m * t *h& r( t{ L.C g :LA( g9; p ö m. gr iop ö O t : U 0J (U.p JJ! ä; >
LisätiedotOnko kaikki suurempaa rapakon takana? Terveiset Kanadasta ja NAFAPA:sta
Onko kaikki suurempaa rapakon takana? Terveiset Kanadasta ja NAFAPA:sta Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos 8.12.2016 1 Kuulumisia University of Victoria,
LisätiedotMuutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena
Muutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja Jaana Kari, tutkija LIKES-tutkimuskeskus & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KOULUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT LIIKUNTABIOLOGIAN LAITOKSELLA. Heikki Kyröläinen, professori Laitoksen pedagoginen johtaja
KOULUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT LIIKUNTABIOLOGIAN LAITOKSELLA Heikki Kyröläinen, professori Laitoksen pedagoginen johtaja KANSAINVÄLISYYS EDISTÄÄ KOULUTUSTA JA TUTKIMUSTA - Aalborg University (Denmark) - Appalachian
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotAktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota.
Istumisammatit yleistyvät ja vapaa-ajalla ollaan paikallaan entistä enemmän. Uusien tutkimustulosten valossa istuminen ja liikkumattomuus voikin olla suurempi terveysriski kuin se, että arjesta puuttuu
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotOmahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi
Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
Lisätiedot