KSL/334/2013 VALITUSASIAKIRJA. Valituksen kohde: Ympäristöministeriö, päätös n:o YM7/5222/2012 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan vahvistaminen

Transkriptio

1 VALITUSASIAKIRJA KSL/334/2013 Valituksen kohde: Ympäristöministeriö, päätös n:o YM7/5222/2012 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan vahvistaminen Ympäristöministeriö vahvisti antamallaan päätöksellä YM7/5222/2012 Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston hyväksymän Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan. 3. vaihemaakuntakaavan ohjaus 3. vaihemaakuntakaavan valmistelu eteni hyvässä yhteistyössä ympäristöministeriön, Keski-Suomen ELY-keskuksen ja muiden viranomaisten kanssa. Kaikkiaan pidettiin 14 ohjausryhmän kokousta ja lukuisia työneuvotteluja. Ympäristöministeriön ohjaus oli hyvää. Turvevarojen tutkimus, soiden luontokartoitus ja vesistövaikutusarviointi olivat valtakunnallisia pilotteja. Tuulivoiman osalta Keski-Suomi teki yhdessä Kainuun, Pohjois- Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kanssa yhteisen tuulivoimaselvityksen, jota myöhemmin täydennettiin. Näiden ja kaavavalmistelun ohjaukseen ministeriöstä osallistuivat Keski-Suomen maakuntakaavoituksen yhdyshenkilö yli-insinööri Petteri Katajisto sekä ympäristöneuvos Harri Pitkäranta ja luonnonsuojeluvalvoja Pekka Salminen. Toisessa viranomaisneuvottelussa Ympäristöministeriön edustaja totesi, että tehdyt selvitykset ovat maakuntakaavatasolla kattavat. Yksittäisten soiden osalta voi tosin tulla vielä selvitystarpeita/tarkistuksia. Tuulivoimaan liittyen maisema-analyysi olisi syytä tehdä ympäristöministeriön tuulivoimaoppaan mukaisesti, ainakin niiden alueiden osalta, joissa kulttuuriympäristöalueita on läheisyydessä. Tämä viime mainittu vaade toteutettiin kaavan tuulivoimapuiston alueiden osalta ja kirjattiin taustatietoraporttiin sanallisesti. Keski-Suomen liitto katsoo, että kaavan vahvistuspäätös ei ole linjassa saadun ohjauksen kanssa. Ministeriön lakisääteinen tehtävä on ohjata maakuntaliiton kaavan laadintaa. Tässä kaavaprosessissa ministeriö on osallistunut vahvasti myös kaavatyön perustaksi tehtyjen selvitysten laadintaan ohjausryhmän jäsenyyden muodossa. Turvevaroja, suoluontoa ja vesistövaikutuksia koskevassa selvitystyössä ei missään vaiheessa käynyt ilmi, että ministeriö olisi pitänyt tehtyjä selvityksiä riittämättöminä tai puutteellisina yleispiirteistä suunnittelua ajatellen. Tuulivoimaselvityksen osalta ministeriö on myös rahoittanut tehtyä selvitystä, jonka tarkoituksena on ollut nimenomaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen. Myös tuulivoimaselvitys laadittiin ministeriön ohjauksessa. Keski-Suomen liitto katsoo, että liiton asema suhteessa ympäristöministeriöön rinnastuu hallinnon asiakkaaseen, jonka on voitava luottaa saamansa ohjaukseen ja siihen, ettei viranomainen muuta käsitystään saman aineiston osalta prosessin eri vaiheissa.

2 Vestonmäen, Soidinmäen, Pihlajakosken ja Jämsänniemen tuulivoimapuistojen alueet Keski-Suomen liitto pyytää, että korkein hallinto-oikeus kumoaa ympäristöministeriön päätöksen jättää vahvistamatta edellä mainitut tuulivoimapuistojen alueet. Vahvistamatta jättämisen syy oli, että kaavassa ei ole selvitetty tuulivoimapuiston toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia riittävällä tavalla (näkymäanalyysi) Vestonmäen, Soidinmäen ja Pihlajakosken osalta valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja Jämsänniemen osalta maakunnallisesti arvokkaaseen maisemaan (maankäyttö- ja rakennuslaki 9, 28 ). Perustelut liiton vaatimukselle 3. vaihemaakuntakaavan tuulivoimapuistojen sijoittumiseen liittyviä tekijöitä on tarkasteltu taustaselvityksissä yleisellä tasolla sekä kaavan tuulivoimapuistojen alueiden osalta (Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys 2011,s. 4-8; 3. vaihemaakuntakaava/keski-suomen tuulivoimapuistot taustatiedot). Näitä olivat tuulisuus ja korkeusolosuhteet, rakennettu ympäristö, voimassa olevat kaavat, elinkeinotointa, lentoturvallisuus, linnusto ja eläimistö, suojelualueet ja Natura 2000-verkosto, matkailu ja virkistys sekä kulttuuriympäristö ja maisema. Lähtökohtana ei ollut tarkkoja kriteereitä vaan alueita harkittiin tapauskohtaisesti. Kaavaselostuksen s. 38 todetaan, että tuulivoimapuistojen alueille ei sijoitu valtakunnallisia tai maakunnallisia kulttuurimaisema-alueita. Nämä alueet on tunnistettu myös Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksessä ja 3. vaihemaakuntakaava/keski-suomen tuulivoimapuistot taustatiedoissa. Viimemainitussa selvityksessä on kuvattu maisemarakenne ja kulttuuriympäristö ja se mihin mahdollisien tuulivoimaloiden näkymävaikutus kohdistuisi. Kaavassa on osoitettu alueen erityisominaisuutta kuvaavalla merkinnällä tuulivoimapuistojen alueita. Merkintöjen mahdollistamien voimaloiden tarkkoja sijainteja ei ole ratkaistu maakuntakaavavaiheessa. Tästä syystä yksityiskohtaisten ja kaikki mahdolliset mastovaihtoehdot kattavien näkymäanalyysien teko on ollut tarpeetonta, eikä maakuntakaavan suunnittelutarkkuus huomioon ottaen maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n riittävien selvitysten vaatimus voi tarkoittaa erityisominaisuutta kuvaavan merkinnän kohdalla yleiskaavatasoista näkemäanalyysiä. Alla oleva kuva havainnollistaa yllä kerrottua tilannetta vahvistamatta jätetyn Soidinmäen tuulivoimapuiston alueen osalta. Soidinmäen tuulivoimapuiston yleiskaavaluonnoksessa voimaloiden paikat ovat kauttaaltaan eri kuin mihin teoreettisesti päädyttiin 3. vaihemaakuntakaavassa tuuliatlaksen tietojen pohjalta (Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys 2011, Yleiskaavaluonnoksessa on tehty näkymäanalyysi ja se on hyvin erilainen 3. vaihemaakuntakaavan osalta. Näkymäanalyysin teko vaihemaakuntakaavan tuulivoimapotentiaalisen vyöhykkeen pohjalta olisi harhaanjohtava ja olisi johtanut päällekkäisten selvitysten tekemiseen. Konkreettisen toteutushankkeen yhdeksästä voimalasta vain kaksi on sijoittumassa maakuntakaavan tuulivoimavyöhykkeelle. Voimaloiden sijoittumista käytännössä ohjaa voimakkaasti maanomistussuhteet. Soidinmäen tuulivoimayleiskaavan luonnos oli nähtävillä ennen ympäristöministeriön päätöstä

3

4 Liitto katsoo, että tehdyt selvitykset Vestonmäen, Soidinmäen, Pihlajakosken ja Jämsänniemen tuulivoimapuistoista maiseman osalta ovat riittävät. On tehty sanallisia kuvauksia ja maastokartat ympäristöineen. Kuvasovitteita on tehty harkiten niistä suunnista mihin oletettiin voimaloiden sijoittuvan. Vestonmäen osalta liitto toteaa, että valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Viisarinmäki-Rutalahti on näkyvissä laakson itäreunan tieltä ja levähdysalueelta, jolloin mahdolliset tuulivoimalat sijoittuvat katsojan selän taakse, näkymättömiin kallioalueen päälle. Toisella puolen laakson yläosassa, mihin mahdolliset voimalat näkyisivät, ei ole yleisiä teitä ja laakson katselupaikkoja. Vestonmäen osalta taustaselvityksessä (3. vaihemaakuntakaava/keski-suomen tuulivoimapuistot. Taustatiedot) todetaan maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön osalta seuraavaa. Vestonmäen tuulivoimapuiston alue kuuluu maisemamaakuntajaossa Keski-Suomen järviseutuun. Alue koostuu vaihtelevista luonnonmaiseman elementeistä ja maisemaa hallitsee mäkisyys ja osaksi myös luode-kaakkosuuntaiset moreenista muodostuneet drumliinit ja niiden väliset järvet. Idässä, etelässä ja luoteessa on mäkimaastoa. Alueen selkein näkymäsuunta on pohjoiseen Leppävedelle, todennäköisesti myös länteen Päijänteen Rutalahdelle. Alueen länsiluoteispuolella on valtakunnallisesti arvokas Viisarimäen-Rutalahden maisema-alue. Maisema-alue on poikkeuksellisen jylhä, korkeiden kalliomäkien väliseen murtumalaaksoon tiivistynyt maatalousmaisema, jonka ytimenä on Vihijärven viljelylaakso. Vihijärven eteläpuolella on mäki- ja vesimaisemaa, joka rajoittuu kallioisiin mäkiin. Tuulivoimapuiston alueelle rakennettavat voimalat näkyisivät maisema-alueen länsilaidalta itään suuntautuvassa maisemakuvassa. Voimalat eivät näkyisi kulttuuriympäristön itärinnettä pitkin kulkevalta ja maaston muotoja noudattelevalta maantieltä, jolta päänäkymä avautuu selkeästi viljelylaakson yli länteen päin. Soidinmäen tuulivoimapuiston poiston perusteena oleva Saarijärven reitin kulttuurimaisemat sijaitsee valtaosaltaan kapeahkossa jokilaaksossa. Mahdolliset tuulivoimalat näkyisivät maisema-alueille vain osittain. Soidinmäen osalta taustaselvityksessä (3. vaihemaakuntakaava/keski-suomen tuulivoimapuistot. Taustatiedot) todetaan maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön osalta seuraavaa. Soidinmäen tuulivoimapuiston alue kuuluu maisemamaakuntajaossa Suomenselkään. Alue on tasaista ja korkeaa ylänköä. Alueella ei ole mitään selkeitä näkymäsuuntia. Länsipuolella aluetta on Pajumäen maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema, joka on perinteisen maatalouden leimaama mäkiasutuskylä. Osa voimaloista tulisi näkymään Pajumäen metsäntakaisessa maisemakuvassa. Itäpuolella 5 km etäisyydellä on valtakunnallisesti arvokas Saarijärven reitin kulttuurimaisema-alue, joka on osa kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealuetta. Pihlajakosken tuulivoimapuiston poiston perusteena oleva Hassi-Kotakosken maisema-alue sijaitsee valtaosaltaan kapeahkossa jokilaaksossa. Mahdolliset tuulivoimalat näkyisivät maisema-alueille vain osittain. Pihlajakosken osalta taustaselvityksessä (3. vaihemaakuntakaava/keski-suomen tuulivoimapuistot. Taustatiedot) todetaan maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön osalta seuraavaa. Pihlajakosken tuulivoimapuiston alue kuuluu maisemamaakuntajaossa Päijänteen seutuun. Tuulivoimapuiston alue on mäkistä. Raiskasselkä ja osin Judinsalonselkä ovat alueita, joihin puisto tulisi näkymään, todennäköisesti myös Lehesselälle. Etelässä ja lännessä hallitsee mäkimaasto. Alueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia kulttuuriympäristöarvoja. Jämsänniemen tuulivoimapuiston alue sijaitsee maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen välittömässä tuntumassa, sen itäpuolella. Maisema-alueelle näkyvät Pitkävuoren hyppyrimäki, Kaipolan tehtaitten voimalinjat ja osaksi myös tehtaat savupiippuineen. Tuulivoimapuisto ei ole häiriöksi tällaisessa erilaisia rakenteita sisällään pitävässä maisemassa. Jämsänniemen osalta taustaselvityksessä (3. vaihemaakuntakaava/keski- Suomen tuulivoimapuistot. Taustatiedot) todetaan maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön osalta seuraavaa. Jämsänniemen tuulivoimapuiston alue kuuluu Päijänteen seutuun. Tuulivoimapuiston alue on jylhäpiirteistä. Näkymäsuuntia on etelään Päijänteen Lehesselälle ja Tiirinselälle sekä länteen Himokselle ja Jämsänlaaksoon. Pohjois- ja itäpuolella on mäkimaastoa. Alueella ei ole kulttuuriympäristöarvoja. Alueen länsipuolella on maakunnallisesti arvokas Jämsänjoen vanha viljelymaisema.

5 Maakuntakaavassa potentiaaliset tuulivoima-alueet esitetään alueen erityisominaisuutta kuvaavalla karttamerkinnällä. Tuulivoima-alueen toteutuminen edellyttää kunnan yleiskaavaa tai muun tarkemman suunnitelman, jolla voimaloiden paikat ja niiden mukainen näkyvyys selvitetään. Voimaloiden paikkoihin vaikuttaa tuulisuuden ohella määräävästi maanomistus. Keski-Suomen maakuntakaavan tuulivoimaa koskeva tavoite on (kaavaselostus s. 5): Kaavassa osoitetaan myös energiahuollon kannalta maakunnalliset tuulivoimapuistojen alueet. Maakunnallisen tuulivoimapuiston kokona pidetään noin 10 voimalaa tai enemmän. Kun tuulivoimaloita suunnitellaan enemmän kuin 10 tai alueen ominaisuudet sitä muuten edellyttävät, tulee hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä laatia yleiskaavan lisäksi hanketoimijan toimesta myös ympäristövaikutusten arviointi. Maisemavaikutusten arviointia ja mastojen näkymistä eri suuntiin on selvitetty 3.vaihekaavan tehtävä ja tarkoitus yleispiirteisenä kaavana huomioon ottaen yleispiirteisellä tasolla. Tuulivoimapuisto-merkintöjen toteuttamiseen tähtäävää yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaamaan on lisäksi asetettu suunnittelumääräys, jonka tavoitteena on muun ohella turvata maisema-arvojen huomioon ottaminen: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, liikenneväyliin, maisemaan, kulttuuriperintöön, luontoon ja maa-aineshuoltoon. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet ja puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. Keski-Suomen maakuntakaavalle asetetun tavoitteen mukaisesti maakuntakaavassa osoitetut kaavamerkinnät ovat sellaisia, että ne edellyttävät toteutuessaan YVA-lainsäädännön mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin. Ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen selvitysten riittämättömyystulkinta tarkoittaa käytännössä sitä, että myöhemmin tehtävään ympäristövaikutusten arviointiin kuuluvan maisemavaikutusten tarkastelun laajuinen ja yleiskaavan tarkkuustasoinen maisemavaikutusten arviointi olisi pitänyt tehdä jo maakuntakaavassa. Näkemyksemme mukaan niin tarkat selvitykset eivät kuulu yleispiirteiseen maakuntakaavoitukseen, koska eri kaava- ja suunnittelutasojen välillä on ero selvitysten laajuudessa. Ottaen huomioon, että tuulivoimapuiston alue on erityisominaisuutta kuvaava merkintä, voimaloiden yksityiskohtaista sijainti ei ole ratkaistu maakuntakaavassa ja että voimaloiden toteuttaminen edellyttää yksityiskohtaisempia suunnitteluprosesseja, liitto katsoo, että taustaselvityksissä on huomioitu maisemalliset seikat riittävästi ja että suunnittelumääräys ohjaa tuulivoimapuistojen alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ottamaan huomioon myös maisema- arvot. Ympäristöministeriö on päätöksessään tulkinnut MRL 28 :n maisema-arvojen huomioon ottamisvelvoitteen tarkoittavan osittaista maiseman muuttamiskieltoa todetessaan, että maiseman vaaliminen ei edellytä kaikkien olemassa olevien maisemien muuttamisen kieltämistä. Liitto toteaa, että maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen läheisyyteen sijoittuvan tuulivoimapuiston alue -merkinnän vaikutukset eivät merkittävästi heikennä maakunnallisia maisema-arvoja, eikä merkintä ulotu maisema-alueelle. Maisema-arvojen huomioon ottaminen tarkoittaa liiton käsityksen mukaan eri alueidenkäyttömuotojen yhteensovittamista ja yksityiskohtaisemman suunnittelun ohjaamista määräyksin ympäröivä alueidenkäyttö huomioon ottaen. Lisäksi liitto katsoo, että ministeriö ei ole vastannut selvitysten riittävyyttä koskeviin kaikkiin valitusperusteisiin hyväksyessään osan valitusperusteista maisemaselvityksiin liittyen. Esimerkiksi valitukset nro 5, 6, 9 ja 10.

6 Turvetuotantoon soveltuva alue 3. vaihemaakuntakaavassa on annettu koko maakunnan turvetuotantoa koskeva suunnittelumääräys, jonka mukaan turvetuotanto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että kulloinkin voimassa olevassa Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa esitetyt vesienhoidon tavoitteet saavutetaan. Lisäksi suunnittelumääräyksen mukaan alla mainituilla valuma-alueilla turvetuotanto on voimakkaasti vaiheistettava ja vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kokonaistuotanto on suunniteltava ja mitoitettava siten, että se ei vaikuta vesien tilaan heikentävästi. Valuma-alueet ovat: 14.5 Jämsän reitti Kankarisveteen saakka; 14.6 Saarijärven reitti; 14.7 Rautalammin reitti; 14.9 Mäntyharjun reitti; 35.4 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti; 35.6 Keuruun reitti; Kivijärven-Vuosjärven valuma-alue poislukien Vuosjärvi; Isojoen-Jääjoen valuma-alue; Rumaoja-Myllyojan valuma-alue; Vanajajärven valuma-alue; Iso-Virmaksen valuma-alue; Kannonjoen valuma-alue; Tervajoen valuma-alue. Turvetuotantoon soveltuvan alueen (tu, tu1) suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoon soveltuvan alueen käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon asutus, tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta- alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Lisäksi tu1-alueiden maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että turvevarojen hyödyntäminen on mahdollista luontoarvot turvaten (kaavaselostuksen liite 4). Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi (MMM 2011) arvioidaan (s. 85) Suomen turvemaiden käytöstä aiheutuvasta vuosittaisesta vesistökuormituksesta seuraavaa (t/v): Edellä olevan taulukon mukaan turvetuotannon kiintoainepäästön osuus vesistökuormituksesta on noin 4 %, turvepeltojen viljelyn noin 33 % ja turvemaiden metsätalouden aiheuttamaa noin 63 %. Turvetuotannon osuus vesistökuormituksesta ei ole edellä olevan lähteen perusteella merkittävää, koska myös metsäojitukset ovat turvemaiden tai soistumassa olevien maiden ojituksia. Vaikutukset Natura 2000 verkostoon kuuluviin alueisiin Asemaneva tu 40, Haleansuo tu 41, Isoneva 2 tu 46, Isosuo 2 tu 49, Kankisuo tu 50 ja Kilpisuo tu 52, Kivisuo 2 tu1 53. Keski-Suomen liitto pyytää, että korkein hallinto-oikeus kumoaa ympäristöministeriön päätöksen jättää vahvistamatta edellä mainitut turvetuotantoon soveltuvat alueet. Vahvistamatta jättämisen syy oli, että edellä mainitut suot sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvilla valuma-alueilla ja joiden uhkaksi on Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa mainittu turvetuotanto (maankäyttö- ja rakennuslaki 9, luonnonsuojelulaki 65 ).

7 Perustelut liiton vaatimukselle Maakuntakaava on LSL:n 65 :n tarkoittama suunnitelma, minkä takia maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on oltava selvillä kaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. Kaavan toteuttaminen ei saa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon. Liiton tekemä 3. vaihemaakuntakaavan Naturan tarveharkinta on kuvattu kaavaselostuksessa (s ). Tarveharkinnan perusteella kaavassa ei ole esitetty soita, joiden kaavaan merkitsemisen arvioitiin edellyttävän Natura-vaikutusten arviointia, vaikka soiden tiedettiin sisältävän turvetuotantopotentiaalia ja olevan luontoarvoiltaan vähäisiä. Ympäristöministeriön vahvistamatta jättämillä soilla ei liiton tarveharkinnassa todettu vaikutuksia Natura 2000-verkostoon. Ympäristöministeriön vahvistamatta jättämät em. suot sijaitsevat Ähtärin ja Pihlajaveden (35.4) valuma-alueen piirissä. Ympäristöministeriön päätöksessä Natura-arvioinnin tarve on kytketty vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman suojelurekisterin sisältöön. Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä edellyttää (28 ), että viranomaisten on soveltuvin osin otettava huomioon valtioneuvoston hyväksymät vesienhoitosuunnitelmat. Vesienhoitosuunnitelma ja siihen liittyvä toimenpideohjelma on kaavan laadinnassa toiminut selvitysaineistona vesien tilaa koskien. Toimenpideohjelma ulottuu vuoteen 2015 ja maakuntakaavan toteutumisen tavoitevuosi on Maakuntakaavan toteutuminen sijoittuu pintavesien toimenpideohjelman jälkeiseen aikaan. Liitto on tehnyt kaavaan laadintaan kuuluvan Natura-vaikutusten arvioinnin tarveharkinnan ottaen huomioon myös vesienhoitosuunnitelman sisällön. Vesienhoitosuunnitelma toimenpideohjelmineen ei liiton näkemyksen mukaan ole siinä määrin velvoittava, että se ohjaisi tai muuttaisi yleispiirteisessä suunnittelussa tehtävän Natura-arvioinnin laatimiskynnystä ympäristöministeriön päätöksessä esitetyllä tavalla. Ympäristöministeriö ei ole muutoin katsonut Natura arvioinnin tarveselvityksen sisällön olevan puutteellinen. Kaavalla ei luviteta soita turvetuotantoon. Kaavamerkintä tu ja tu1 on erityisominaisuutta kuvaava merkintä. Suunnittelumääräyksissä on esitetty useita suunnittelumääräyksiä, jotka tulevat huomioon otettaviksi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä sekä ympäristölupamenettelyssä. Lisäksi on huomioitava, että tuotantotapaa ei kaavassa ole määritelty, mutta kaava edellyttää alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ottamaan huomioon vesiensuojelumenetelmät, sekä edellyttää tarvittaessa vaiheistamaan ja mitoittamaan alueen käytön siten, ettei vesistön tilaa heikennetä. Myöskään kaikkia maakuntakaavan turvetuotantoon soveltuvia soita ei saada tuotantoon maanomistuksellisista tai taloudellisista syistä, joten kaavan tulee osoittaa vaihtoehtoisia mahdollisuuksia, millä on merkitystä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, jotka maakuntakaavan sisältövaatimuksena on otettava huomioon myös turvetuotannon osalta. Vahvistamatta jätettyjen turvetuotantoon soveltuvien soiden ja niiden valuma-alueiden pinta-ala- ja ojitustietoja on alla olevassa taulukossa. Valuma-alue Pinta-ala ha Valuma-alueen ojamäärä (<2m leveys) km Vahvistamatta jätetty pintaala ha* Vahvistamatta jätetyn alueen ojamäärä km, jos turvetuotannossa** Kitusjärvi Pihlajavesi ,5

8 Vihtaminpuro ,5 *turvetuotantoon soveltuvan suon tuotantokelpoisen > 1,5 alueen pinta-ala **1 ha turvetuotantoalueen ojamäärä 0,5 km Turvetuotantoon soveltuvien soiden pinta-ala on marginaalinen koko valuma-alueen pinta-alasta. Jos turvetuotantoon soveltuvat alueet olisivat tuotannossa, niiden ojamäärä ja samalla valunta ja kuormitus alapuolisiin vesistöihin olisivat vähäisiä verrattuna koko valuma-alueen ojamäärään. Edellä olevan perusteella liitto katsoo, että kaavan vesistövaikutusten arvioinnin tulosten perusteella turvetuotantoon soveltuvien alueiden osoittamisessa ja suunnittelumääräyksissä on huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain 9 sekä luonnonsuojelulain 65 sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden turvetuotantoa koskeva erityistavoite. Vesistövaikutukset Hallaneva tu 21, Lehmineva tu1 86, Penikkaneva tu1 27, Puukellonneva tu1 30, Rahkaneva 1 tu 31, Rahkaneva 3 tu 32, Rötkönperänsuo tu 33, Töyrenneva tu 80, Töyrinnevatu 37, Veteläneva tu 81, Isosuo 4 tu 93, Karistonneva tu 97, Korvalammensuo tu1 99, Kuvaslammensuo tu 100, Marketansuo tu 105, Nimetönsuo 4 tu 107, Pykälistönsuo tu 115, Hinkkasuo-Kirnusuo tu 43, Hirsisuo tu 92, Moskuvansuo tu 59, Penkkisuo tu 64, Pirttisuo 1 tu1 65, Raatesuo tu 116, Riihisuo 3 tu 125, Isoneva-Mäenperänsuo tu 45, Leinonneva tu 58, Ottovuorenneva tu 62, Sikosuo-Kantolansuo tu 68, Isoniitty tu 47, Isosuo 1 tu 48, Konisuo-Kivisuo tu 54 ja Lampisuo 2 tu 57. Keski-Suomen liitto pyytää, että korkein hallinto-oikeus kumoaa ympäristöministeriön päätöksen jättää vahvistamatta edellä mainitut turvetuotantoon soveltuvat alueet. Vahvistamatta jättämisen syy oli, että vesistövaikutusten arvioinnin tuloksia ei ole otettu riittävästi huomioon hyväksytyssä kaavassa. Kaavaratkaisu ei turvaa vesistövaikutusten hallintaa ottaen huomioon turvetuotantoalueiden pitkä käyttöaika ja tuotantoalueiden suuri määrä mainituilla valuma-alueilla eikä kaavaa laadittaessa ole kiinnitetty erityisesti huomiota vesivarojen kestävään käyttöön (maankäyttö- ja rakennuslaki 28, 1 ja 3 mom.). Perustelut liiton vaatimukselle 13 erityisen suunnittelumääräyksen saanutta valuma-aluetta perustuvat 3. vaihemaakuntakaavan selvitykseen: Turvetuotantoon soveltuvien soiden vesistövaikutusriskin arviointi Keski-Suomessa (s. 47, kuva 3). Kivijärvenreitin, Jämsänreitin ja Keuruunreitin valuma-alueiden piirissä, jotka kuuluvat 13 voimakkaan suunnittelumääräyksen saaneen valuma-alueen joukkoon, sijaitsevat ympäristöministeriön vahvistamatta jättämät turvetuotantoon soveltuvat suot ja niiden valuma-alueet. Kaavalla ei luviteta soita turvetuotantoon. Kaavamerkintä tu ja tu1 on erityisominaisuutta kuvaava merkintä. Suunnittelumääräyksissä on esitetty useita suunnittelumääräyksiä, jotka tulevat huomioon otettaviksi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä sekä ympäristölupamenettelyssä. Lisäksi on huomioitava, että tuotantotapaa ei kaavassa ole määritelty, mutta kaava edellyttää alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ottamaan huomioon vesiensuojelumenetelmät, sekä edellyttää tarvittaessa vaiheistamaan ja mitoittamaan alueen käytön siten, ettei vesistön tilaa heikennetä. Myöskään kaikkia maakuntakaavan turvetuotantoon soveltuvia soita ei saada tuotantoon maanomistuksellisista tai ta-

9 loudellisista syistä, joten kaavan tulee osoittaa vaihtoehtoisia mahdollisuuksia, millä on merkitystä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, jotka maakuntakaavan sisältövaatimuksena on otettava huomioon myös turvetuotannon osalta. Vesistövaikutusten vuoksi vahvistamatta jätettyjen turvetuotantoon soveltuvien soiden ja niiden valuma-alueiden pinta-ala- ja ojitustietoja on alla olevassa taulukossa. Valuma-alue Pinta-ala ha Valuma-alueen ojamäärä (<2m leveys) km Vahvistamatta jätetty pintaala ha* Vahvistamatta jätetyn alueen ojamäärä km, jos turvetuotannossa** Viivajoki Pengerjoki ,5 Kuhanjoki Kaijanjoki Iso-Kivijärvi ,5 *turvetuotantoon soveltuvan suon tuotantokelpoisen > 1,5 alueen pinta-ala **1 ha turvetuotantoalueen ojamäärä 0,5 km Turvetuotantoon soveltuvien soiden pinta-ala on marginaalinen koko valuma-alueen pinta-alasta. Jos turvetuotantoon soveltuvat alueet olisivat tuotannossa, niiden ojamäärä ja samalla valunta ja kuormitus alapuolisiin vesistöihin ei olisi kovin merkittävää verrattuna koko valuma-alueen ojamäärään. Liitto katsoo, kuten ministeriö vastauksessaan valitukseen nro 15, että turvetuotantoalueiden pinta-ala ja vesiensuojelumenetelmät tarkentuvat yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Ottaen huomioon tehdyt selvitykset (Turvetuotantoon soveltuvien soiden vesistövaikutusriskin arviointi Keski-Suomessa Monitavoitearviointitarkastelun menetelmäkuvaus, tulokset ja yhteisriskien tunnistaminen; Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi) maakuntakaavan yleispiirteisyys, kaavaratkaisu kaavamääräyksineen turvaa maakuntakaavan ohjausvaikutuksen osalta vesiensuojelullisten tavoitteiden saavuttamisen. Vaihemaakuntakaavan selvitysten avulla on voitu arvioida riittävästi kaavan toteuttamisen vaikutuksia ja kaavassa on otettu huomioon muun muassa pintavesien suojelutarve ja vesivarojen kestävä käytto sekä luonnon virkistys- ja moninaiskäytto maakuntakaavan sisältövaatimusten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeentuotantoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Kaavassa on turvetuotantoon soveltuviksi soiksi osoitettu vain jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita (kaavaselostus liite IV, > Selvityksen ja tutkimkset > Turvetuotanto ja suoluonto > Ojituskartoitus). Tavoitteiden mukaisesti vaikutuksia on tarkasteltu valuma-alueittain ja tehty yhteensovitus luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi sekä huomioitu muut ympäristönäkökohdat (kaavaselostus s , liite IV). Myös taloudellisuuden asettamamia vaatimuksia, mm. työllisyyttä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, on tarkasteltu (kaavaselostus s , 54-71).

10 Edellä olevan perusteella liitto katsoo, että kaavan vesistövaikutusten arvioinnin tulosten perusteella turvetuotantoon soveltuvien alueiden osoittamisessa on huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset, 28 1 momentti, 3 momentti ja 6 momentti sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden turvetuotanto koskeva erityistavoite.