Herpesvirus 6:n aiheuttamat infektiot
|
|
- Elli Auvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Matteus Salonen, Marjaleena Koskiniemi, Esko Kinnunen, Marjo-Riitta Aine, Outi Junttila, Kimmo Linnavuori ja Antti Vaheri Ihmisen herpesvirus 6 eristettiin 20 vuotta sitten. Se on lymfotrooppinen ja tunnetuista viruksista kaikkein neurotrooppisin. Tieto sen merkityksestä tautien aiheuttajana tai myötävaikuttavana tekijänä lisääntyy jatkuvasti. Virus jää elimistöön ensikontaktin jälkeen ja voi aktivoitua eri syistä, erityisesti immunologisen vastustuskyvyn heiketessä. I hmisen herpesvirus 6 (HHV 6) eristettiin vuonna 1986 (Salahuddin ym. 1986) HIVpositiivisten ja erilaisten luuytimen tautitiloista kärsivien potilaiden veren valkosoluista. Aluksi sitä nimitettiinkin ihmisen B lymfotrooppiseksi virukseksi. HHV 6 on maailmanlaajuisesti levinnyt. Se kuuluu beeta herpesvirusten ryhmään, mutta eroaa genomiltaan selvästi muista herpesryhmän viruksista. Läheisimmin HHV 6 muistuttaa myöhemmin löydettyä herpesvirus 7:ää (HHV 7) ja sytomegalovirusta (CMV), jonka kanssa sillä on 66 %:n DNAhomologia. HHV 6:tta on kahta päätyyppiä, A ja B. HHV 6B on vauvarokon (exanthema subitum) aiheuttaja, kun taas variantti A:n merkitys sairauksien aiheuttajana on epäselvä (Yamanishi ym. 1988). Yli 90 %:lla kaksi vuotta täyttäneistä lapsista on vasta aineita HHV 6:lle. HHV 6 on todennäköisesti tunnetuista viruksista kaikkein neurotrooppisin. infektoi monentyyppisiä ihmisen soluja. Soluviljelmissä se aiheuttaa solutuhoa (Yamanishi 2001). Muutamassa päivässä voidaan nähdä morfologialtaan muuttuneita, laajentuneita ja pyöristyneitä soluja. HHV 6 kasvaa hyvin luuydinperäisissä T lymfosyyttilinjan HSB 2 ja Molt 3 suspensiosoluissa sekä napaveren mononukleaarisissa leukosyyteissä. Perifeerisessä veressä se infektoi T ja B soluja, samoin luonnollisia tappajasoluja ja lymfosyyttejä (Ablashi ym. 1987). HHV 6:n antigeenia esiintyy laajalti elimistön eri kudoksissa ja eri solutyypeissä, imusolmukkeissa, sylkirauhasissa, keskushermostossa, polymorfisissa ja mononukleaarisissa soluissa, endoteeli ja tubulaarisoluissa, neuroneissa ja oligodendrosyyteissä (Aberle ym. 1996). Ihminen näyttäisi olevan HHV 6:n ainoa isäntä, joskin virus pystyy infektoimaan viljeltyjä simpanssin veren soluja. Genomi ja kasvuominaisuudet HHV 6 on kaksisäikeinen DNA virus, jonka läpimitta vaipallisena on nm. Sen DNA sekvenssien vaihtelu on vähäisempää kuin esimerkiksi herpes simplex virusten. HHV 6 Duodecim 2006;122: Infektion kulku HHV 6:n infektioreittejä ei tunneta tarkoin. Se leviää ihmisestä toiseen, ilmeisesti hengitysteiden kautta (de Bolle ym. 2005). Se ei yleensä aiheuta epidemioita, mutta laitoksissa ja lasten hoitopaikoissa voi esiintyä tapausrypäitä. 1607
2 Viruksen DNA:ta on eristetty verestä, syljestä ja nielunäytteistä jopa yli 70 %:lla tutkituista. Virus DNA:ta on löydetty myös raskaana olevien kohdunkaulasta, ja on mahdollista, että vastasyntynyt saa infektion synnytyskanavasta (Okuno ym. 1995). Myös kohdunsisäinen infektio on mahdollinen. Sikiöistä ja vastasyntyneiden verestä on osoitettu virusta (Aubin ym. 1992, Hall ym. 1994). HHV 6 voi siirtyä myös elinsiirtojen yhteydessä. Serologia ja persistenssi HHV 6:n infektoimien solujen tuottamia spesifisiä proteiineja ja glykoproteiineja tunnetaan jo yli 20. Niistä 101 kda:n proteiini näyttää olevan spesifinen serologinen markkeri HHV 6 infektiolle (Yamanishi 2001). Vasta aineet ilmaantuvat jo muutaman päivän kuluttua sairauden alusta. IgM vaste on todettu viiden päivän ja IgG vaste seitsemän päivän kuluttua. IgM vastetta ei ilmene enää kuukauden kuluttua, mutta IgG vasta aineet säilyvät pitkään. Koska HHV 6 infektoi monia immuunisoluja, se voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia ja erityisesti luuytimen toiminnan suppression. Merkittäviä seikkoja HHV 6 infektiossa ovat myös persistenssi ja reaktivaatio. Virus persistoi ilmeisesti perifeerisen veren soluissa, sylkirauhasissa ja keskushermoston soluissa (Caserta ym. 1994). Se reaktivoituu paitsi immunosuppressiivisissa tiloissa myös tavanomaistenkin virusinfektioiden yhteydessä (Suga ym. 1992). Primaari infektio HHV 6:n primaari-infektio on vauvarokko, joka on tunnettu jo lähes 100 vuotta (Zahorsky 1910). Virusta voidaan viljellä vauvarokkopotilaiden polymorfonukleaarisista soluista. Noin kymmenen päivän kuluttua todetaan sytopaattinen vaikutus. Tyypillisiä herpesviruspartikkeleita näkyy sekä tumassa että solulimassa. Yleensä vauvarokko on hyvänlaatuinen sairaus, jossa kuumeen ja ihottuman lisäksi voi esiintyä ripulia, yskää, imusolmukkeiden suurentumista ja pullottava aukile (Dockrell 2003). Arvioidaan, että jopa kahdessa kolmasosassa tapauksista ei esiinny iho oireita. Aikuisilla primaari infektio voi muistuttaa mononukleoosia (Stoeckle 2000). Yleensä aiheuttaja on HHV 6B, tuskin koskaan HHV 6A. Erityinen piirre HHV 6 infektioissa on kouristusten yleisyys. Niitä ilmenee jopa %:ssa primaari infektioista, ja lastenpäivystyksen kouristustapauksista kolmasosa voi liittyä HHV 6 infektioon, mutta löydöksissä esiintyy vaihtelua (Hall ym. 1994, Ward 2005a ja b, Zerr ym. 2005). Kouristukset ovat usein pitkittyneitä ja niillä on taipumus toistua (Suga ym. 2000). Primaari infektio voi ilmetä myös enkefaliittina, fataalina hepatiittina, idiopaattisena trombosytopeenisena purppurana, suolen tuppeutumisena, fataalina myokardiittina ja myelomonosyyttileukemiaa muistuttavana sairautena (Yoshikowa ym. 2001, Lorenzana ym. 2002). HHV 6 infektion yhteydessä on kuvattu myös tyvitumakkeiden infarktaatio kuusivuotiaalla (Webb ym. 1997) ja akuutti disseminoitunut demyelinaatio (ADEM) 19 kuukauden ikäisellä (Kamei ym. 1997). Molemmissa em. artikkeleissa on mainittu myös tapaukset, joissa HHV 6:n yhteydessä on todettu enkefaliitti tai enkefalomyeliitti eri ikäisillä potilailla. ADEM potilaalla HHV 6 PCR testi likvorista antoi positiivisen tuloksen akuuttivaiheessa kaksi kertaa. Maksa arvot olivat suurentuneet ja trombosytopenia oli selvä. Aivojen magneettikuvauksessa näkyi signaalintehostuma vasemman talamuksen alueella ja syvällä vasemmassa parieto oksipitaalisessa valkeassa aineessa samalla tavoin kuin ADEM:ssä on kuvattu. Kuolemaan johtaneessa enkefaliitissa on osoitettu HHV 6:n DNA:ta aivosoluissa (Ahtiluoto ym. 2000). Eräässä tapauksessa kehittyi akuuttivaiheen jälkeen infantiilispasmioireyhtymä ja kahdeksan kuukauden kuluttua astrosytooma (Rantala ym. 2000). Diffuusissa leptomeningeaalisessa oligodendrogliomatoosissa on löydetty HHV-6A variantti (Stodberg ym. 2002). Myös HHV 6:ta koskee herpesvirusten yleinen ongelma eli mitä viruslöydös merkitsee, kun kyse on persistoivasta viruksesta (Zerr ym. 2005) M. Salonen ym.
3 Kuva. Immunohistokemiallinen kaksoisvärjäys herpesvirus 6:sta (HHV-6) ja tpa:sta (kudoksen plasminogeenin aktivaattori). HHV-6 värjäytyy kuvassa ruskeana ja tpa punertavana. MS-potilaiden aivoleikkeiden verisuonten seinämissä näkyy vahva tpa-ekspressio (kaksoisnuoli). Nuolet näyttävät joidenkin aivosolujen ekspressoivan HHV-6:n antigeenia. Kuvassa tpa ja HHV-6 esiintyvät myös samassa solussa, ensin mainittu solulimassa ja jälkimmäinen tumassa. (Kuva: O. Virtanen 2005). Reaktivaatio Koska HHV 6 persistoi elimistössä primaarin infektion jälkeen, se voi aktivoitua erityisesti immunosuppressiivisissa tiloissa. Näin käy paitsi luuytimen siirroissa myös maksan, munuaisen ja sydämen siirroissa (Drobyski ym. 1993, de Bolle ym. 2005). Infektio voi aiheuttaa kuumetaudin, pneumoniitin, enkefaliitin tai käänteishyljinnän. Samalla saattaa esiintyä myös ihottumaa. Siirretyn elimen HHV 6 voi myös aktivoitua siirron saaneella potilaalla ja johtaa elimen hyljintään. Reaktivaatio ja hylkiminen tapahtuvat yleensä kahden kuukauden kuluessa siirrosta. Infektio voi aiheuttaa kuumereaktion, henkeä uhkaavan trombosytopenian tai etenevän enkefalopatian (Yoshikawa 2003). Samanaikaisesti saattaa aktivoitua useita herpesryhmän viruksia. AIDS potilailla HHV 6 aiheuttaa pneumoniittia, enkefaliittia ja retinopatiaa. HHV 6:ta pidetään HIV infektion mahdollisena kofaktorina ja se voi olla osallisena AIDSiin liittyvän enkefalopatian syntyyn. Krooniset sairaudet HHV 6:ta pidetään transformoivien ominaisuuksiensa takia kasvainten mahdollisena aiheuttajana tai osatekijänä (Yamanishi 2001). Näitä ovat non Hodgkin lymfooma, Hodgkinin tauti sekä ruoansulatuskanavan, hengitysteiden, rintarauhasen ja kohdunkaulan kasvaimet (Torelli ym. 1991). Leukemiaa potevilla lapsilla on todettu taudin diagnoosivaiheessa merkitsevästi enemmän HHV 6 IgM vasteita kuin verrokeilla (Salonen ym. 2002). Krooninen väsymysoireyhtymä (chronic fatigue syndrome, CFS) liitetään HHV 6 infektioon varsinkin, jos oireyhtymässä esiintyy kuumetta, lihaskipuja, suurentuneita imusolmukkeita, unihäiriöitä tai masennusta. Toisen suuren ryhmän muodostavat multippeliskleroosi (MS) ja progressiivinen multifokaalinen leukoenkefalopatia (PML). MS potilailla on todettu useammin HHV 6 IgM vasta aineita seerumissa ja likvorissa kuin verrokeilla ja lisäksi oligodendrosyyteissä ja neuroneissa HHV 6 spesifistä antigeenia (Friedman ym. 1609
4 1999, Virtanen ym. 2005). Löydökset eivät kuitenkaan ole pysyviä ja niitä todetaan terveilläkin, joskin harvemmin. HHV 6B on liitetty myös hypersensitiivisyysoireyhtymiin (Fujino ym. 2002). Ohimolohkoepilepsiapotilailta HHV 6:n DNA:ta on löydetty hippokampuksesta ja ohimolohkoista (Donati ym. 2003). HHV 6:een liittyvien kroonisten neurologisten tautien määrä on lisääntynyt tasaisesti vuosien mittaan. Diagnostiikka Vauvarokon diagnoosi on kliininen. Virusviljely on ollut diagnostiikan kulmakivi myös HHV 6 infektioissa ja onnistuu vauvarokkopotilaan perifeerisen veren polymorfonukleaarisista soluista. Arkikäytännön tarpeisiin se ei sovellu työläytensä takia. Virus DNA:n osoitus soluista tai seerumista, plasmasta, likvorista tai syljestä voi vahvistaa diagnoosin akuuteissa tapauksissa, mutta virus DNA:ta voidaan osoittaa myös reaktivaatioissa, joten se ei erottele primaari infektiota ja reaktivaatiota. Niinpä likvorin PCR tutkimuksen merkitys voi olla kyseenalainen (Dewhurst 2004). Vähintäänkin pidetään edellytyksenä, että PCR tutkimukset tehdään usealle virukselle samasta näytteestä (Yamamoto ja Nakamura 2000). Samasta näytteestä saattaa löytyä usean herpesryhmän viruksen DNA:ta (Studahl ym. 2000). Serologia on usein paras diagnostinen menetelmä. IgG testillä osoitetaan immuniteetti HHV 6A tai HHV 6B infektiolle ja aviditeettitestillä infektion ajoittuminen. Nyt korostetaankin A ja B tyypin erottamista serologisin keinoin (Ward 2005b). IgM testi on ongelmallinen, koska herpesvirusten tapaan se ei aina välttämättä merkitse primaari infektiota ja tulos voi jäädä negatiiviseksi primaari infektioissa. Omia kokemuksia diagnostiikasta Omassa tutkimuksessamme totesimme IgG:n aviditeetin toimivan hyvin, kun tutkimme 23 serokonversionäytettä. Vähäinen aviditeetti sopii primaari infektioon. Verrokeilta löytyi harvoin pienen aviditeetin vasta aineita. Primaari infektio voidaan siis todeta varsin luotettavasti jo yhden näytteen perusteella kuten monissa infektioissa. Uutena haasteena on A ja B tyypin virusten erottaminen (Ward 2005b). Olemme havainneet vasta aineita kummallekin tyypille erikseen, ja kummallekin voidaan mitata IgG:n aviditeetti. Olemme todenneet joillakin neurologisesti oireilevilla lapsilla sekä A että B tyyppiin kohdistuvia IgG vasta aineita siten, että edellinen on viitannut aiempaan ja jälkimmäinen primaariin infektioon. Koska HHV 6 voi ilmetä myös synnynnäisesti, olemme tämän viruksen aiheuttamien tautien tutkimuksessa vasta alkutaipaleella (Hall ym. 2004). Lopuksi Ihmisen herpesvirus 6 eristettiin 20 vuotta sitten. Siihen kohdistuva tutkimus on vilkasta. Kyse ei ole vain vauvarokon aiheuttajasta vaan merkittävästä mikrobista, joka on ehkä neurotrooppisin kaikista tunnetuista viruksista ja joka voi liittyä moniin kroonisiin tauteihin. y d i n a s i a t Ihmisen herpesvirus 6 (HHV 6) eristettiin 20 vuotta sitten. Se on lymfotrooppinen ja neurotrooppisin kaikista tunnetuista viruksista. Tieto HHV 6:n merkityksestä tautien aiheuttajana tai myötävaikuttavana tekijänä lisääntyy jatkuvasti. HHV 6 jää elimistöön ensikontaktin jälkeen ja voi aktivoitua eri syistä, erityisesti immunologisen vastustuskyvyn heiketessä M. Salonen ym.
5 Kirjallisuutta Aberle SW, Mandl CW, Kunz C, Popow-Kraupp T. Presence of human herpesvirus 6 variants A and B in saliva and peripheral blood mononuclear cells of healthy adults. J Clin Microbiol 1996;34: Ablashi DV, Salahuddin SZ, Josephs SF, ym. HBLV (or HHV-6) in human cell lines. Nature 1987;329:207. Ahtiluoto S, Mannonen L, Paetau A, Muttilainen M, Vaheri A, Koskiniemi M. In situ hybridization of HHV-6 in brain of a child with fatal encephalitis. Pediatrics 2000;105: Aubin JT, Poirel L, Agut H, ym. Intrauterine transmission of human herpesvirus 6. Lancet 1992;340: De Bolle L, Naesens L, de Clercq E. Update on human herpesvirus 6 biology, clinical features, and therapy. Clin Microbiol Rev 2005; 18: Caserta MT, Hall CB, Schnabel K, ym. Neuroinvasion and persistence of human herpesvirus 6 in children. J Infect Dis 1994;170: Dewhurst S. Human herpesvirus type 6 and human herpesvirus type 7 infections of the central nervous system. Herpes 2004;11 Suppl 2:105A 111A. Dockrell DH. Human herpesvirus 6: molecular biology and clinical features. J Med Microbiol 2003;52:5 18. Donati D, Akhyani N, Fogdell-Hahn A, ym. Detection of human herpesvirus-6 in mesial temporal lobe epilepsy surgical brain resections. Neurology 2003;61: Drobyski WR, Dunne WM, Burd EM, ym. Human herpesvirus-6 (HHV-6) infection in allogeneic bone marrow transplant recipients: evidence of a marrow-suppressive role for HHV-6 in vivo. J Infect Dis 1993;167: Friedman JE, Lyons MJ, Cu G, ym. The association of the human herpesvirus-6 and MS. Mult Scler 1999;5: Fujino Y, Nakajima M, Inoue H, Kusuhara T, Yamada T. Human herpesvirus 6 encephalitis with hypersensitivity syndrome. Ann Neurol 2002;51: Hall CB, Long CE, Schnabel KC, ym. Human herpesvirus-6 infection in children: a prospective study of complications and reactivation. N Engl J Med 1994;331: Hall CB, Caserta MT, Schnabel KC, ym. Congenital infections with human herpesvirus 6 (HHV6) and human herpesvirus 7 (HHV7). J Pediatr 2004;145: Kamei A, Ichinohe S, Onuma R, Hiraga S, Fujiwara T. Acute disseminated demyelination due to primary human herpesvirus-6 infection. Eur J Pediatr 1997;156: Lorenzana A, Lyons H, Sawaf H, Higgins M, Carrigan D, Emanuel PD. Human herpesvirus infection mimicking juvenile myelomonocytic leukemia in an infant. J Pediatr Hematol Oncol 2002;24: Okuno T, Oishi H, Hayashi K, Nonogaki M, Tanaka K, Yamanishi K. human herpesviruses 6 and 7 in cervixes of pregnant women. J Clin Microbiol 1995;33: Rantala H, Mannonen L, Ahtiluoto S, ym. Human herpesvirus-6 associated encephalitis with subsequent infantile spasms and cerebellar astrocytoma. Dev Med Child Neurol 2000;42: Salahuddin SZ, Ablashi DV, Markham PD, ym. Isolation of a new virus, HBLV, in patients with lymphoproliferative disorders. Science 1986;234: Salonen M, Siimes M, Salonen E-M, Vaheri A, Koskiniemi M. Antibody status to HHV-6 in children with leukaemia. Leukemia 2002;16: Stodberg T, Deniz Y, Esteitie N, ym. A case of diffuse leptomeningeal oligodendrogliomatosis associated with HHV-6 variant A. Neuropaediatr 2002;33: Stoeckle MY. The spectrum of human herpesvirus 6 infection: from roseola infantum to adult disease. Ann Rev Med 2000;51: Studahl M, Hagberg L, Rekabdar E, Bergström T. Herpesvirus DNA detection in cerebral spinal fluid: differences in clinical presentation between alpha, beta, and gamma-herpesviruses. Scand J Infect Dis 2000;32: Suga S, Yoshikawa T, Asano Y, Nakashima T, Kobayashi I, Yazaki T. Activation of human herpesvirus-6 in children with acute measles. J Med Virol 1992;38: Suga S, Suzuki K, Ihira M, ym. Clinical characteristics of febrile convulsions during primary HHV-6 infection. Arch Dis Child 2000;82:62 6. Torelli G, Marasca R, Luppi M, ym. Human herpesvirus-6 in human lymphomas: identification of specific sequences in Hodgkin s lymphomas by polymerase chain reaction. Blood 1991;77: Ward KN. Human herpesviruses 6 and 7 infections. Curr Opin Infect Dis 2005(a);18: Ward KN. The natural history and laboratory diagnosis of human herpesviruses-6 and 7 infections in the immunocompetent. J Clin Virol 2005(b);32: Webb DW, Bjornson BH, Sargent MA, Hugin J, Thomas EE. Basal ganglia infarction associated with HHV-6 infection. Arch Dis Child 1997; 76: Virtanen JO, Zabriskie JB, Siren V, ym. Co-localization of human herpes virus 6 and tissue plasminogen activator in multiple selerosis brain tissue. Med Sci Monit 2005;11:BR84 7. Zahorsky J. Roseola infantilis. Pediatrics 1910;22:60 4. Zerr DM, Meier AS, Stelke SS, ym. A population-based study of primary human herpesvirus 6 infection. N Engl J Med 2005;352: Yamamoto T, Nakamura Y. A single tube PCR assay for simultaneous amplification of HSV-1/2, VZV, CMV, HHV-6A/6B, and EBV DNAs in cerebrospinal fluid from patients with virus-related neurological diseases. J Neurovirol 2000;6: Yamanishi K, Okuno T, Shiraki K, ym. Identification of human herpesvirus-6 as a causal agent for exanthem subitum. Lancet 1988; 1: Yamanishi K. Human herpesvirus 6 and human herpesvirus 7. Kirjassa: Knipe DM, Howley PM, toim. Fields Virology. 4. painos. Philadelphia, New York: Lippincott-Raven, 2001, s Yoshikawa T. Significance of human herpesviruses to transplant recipients. Curr Opin Infect Dis 2003;16: Yoshikawa T, Ihira M, Suzuki K, ym. Fatal acute myocarditis in an infant with human herpesvirus 6 infection. J Clin Pathol 2001;54: Matteus Salonen, HLL Haartman-instituutti, virologian osasto ja Helsingin yliopisto, hammaslääketieteen laitos Marjaleena Koskiniemi, dosentti, tutkija Antti Vaheri, professori Haartman-instituutti, virologian osasto Marjo-Riitta Aine, LL, ylilääkäri Lapin keskussairaala, lastenneurologian yksikkö PL 8041, Rovaniemi Kimmo Linnavuori, LKT, ylilääkäri Lääkelaitos PL 55, Helsinki ja HusLAB, virologian osasto Esko Kinnunen, dosentti, ylilääkäri Outi Junttila, LL, erikoislääkäri HUS, Hyvinkään sairaala, neurologian yksikkö Sairaalankatu Hyvinkää 1611
Herpesvirus 6 ja maksan akuutti vajaatoiminta viruksen merkitys ennen maksansiirtoa ja sen jälkeen
KATSAUS Maiju Härmä, Krister Höckerstedt ja Irmeli Lautenschlager Herpesvirus 6 ja maksan akuutti vajaatoiminta viruksen merkitys ennen maksansiirtoa ja sen jälkeen 1716 Ihmisen herpesvirus 6 (HHV-6) on
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotLasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004
Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)
LisätiedotLabqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto
Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotTartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset suppea lista
1 (7) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen
LisätiedotGeenimonistus -ongelmia
Geenimonistus -etuja nopeus spesifisyys herkkyys ei tarvitse elävää virusta tunnistetaan viruksia, joita ei voida viljellä hitaasti kasvavien virusten tunnistus nopeutuu kvantitaatio, genotyypitys Geenimonistus
LisätiedotMitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL
Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotMikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?
Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Multiplex-PCR ym. uudet monianalyyttimenetelmät - Laboratorion näkökulma Dos., osastonylilääkäri Maija Lappalainen HUSLAB, Virologian ja immunologian osasto
LisätiedotTartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista
1 (8) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
Lisätiedot10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999
1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotMaksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere
Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla
LisätiedotYersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto
Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia
LisätiedotToxoplasma gondii. Toksoplasmoosi, moderni diagnostiikka. Dos. Maija Lappalainen HUSLAB, virologian osasto 17.10.2008. o Protozoa (sporozoa)
Toksoplasmoosi, moderni diagnostiikka Dos. Maija Lappalainen HUSLAB, virologian osasto 17.10.2008 Toxoplasma gondii o Protozoa (sporozoa) o akuutin vaiheen jälkeen organismit piiloutuvat kudoskystien sisälle
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotHepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa
Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotPenikkatauti turkiseläimillä
Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
LisätiedotModerni virusdiagnostiikka pystyy vastaamaan
Virologia Mitä lääkärin on hyvä tietää virusdiagnostiikasta Raija Vainionpää, Klaus Hedman ja Timo Hyypiä Virusdiagnostiikan käyttömahdollisuudet ovat viime vuosina merkittävästi laajentuneet menetelmien
LisätiedotConflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and
Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Duodecim, and a textbook chapter on viral gene therapy for
LisätiedotPlasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri
Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotTARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotInfluvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa , Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Influvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa 6.7.2016, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden
LisätiedotLepakkorabiestutkimus
Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotMeeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.
Meeri Apaja-Sarkkinen Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. HODGKININ LYMFOOMA IAP Tampere 4.-5.5.2006 Dosentti Meeri Apaja-Sarkkinen OYS/Patologian osasto Hodgkinin lymfooma/alatyypit
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotHPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku
HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotHHV8-virus: infektio ja diagnostiikka
HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka (Kaposin sarkooma -herpesvirus, KSHV) Anne Lehtonen, FT Suomen Akatemian tutkijatohtori Genomibiologian tutkimusohjelma Biomedicum Helsinki, HY Esityksen sisältö 1.
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotHengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012
Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotAltistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa. V-J Anttila 13.3.2013
Altistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa V-J Anttila 13.3.2013 Herpes ryhmän virukset Herpes ryhmän virukset Alfa -herpes ryhmä: HSV 1,2, Vesirokko Beta-herpes: CMV, HHV6 Gamma-herpes: EBV, HHV8 Kerran
LisätiedotSytomegalovirus (CMV)
Sytomegalovirus (CMV) Ilkka Helanterä Erikoislääkäri HYKS Elinsiirto- ja maksakirurgia Herpesvirukset Herpes simplex virus 1,2 (HSV) Varizella zoster virus (VZV) Epstein-Barr virus (EBV) Cytomegalovirus
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotRiskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Blincyto (blinatumomabi)
EMA/642231/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Blincyto (blinatumomabi) Tämä on Blincyto-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotHerpesvirukset II. 13.11.2013 Irmeli Lautenschlager, dosentti Virologian os. HUSLAB / HY
Herpesvirukset II 13.11.2013 Irmeli Lautenschlager, dosentti Virologian os. HUSLAB / HY Herpesvirusryhmä Herpes simplex-1 Herpes simplex-2 (HSV-1) (HSV-2) Varicella zoster (VZV) Epstein-Barrin virus (EBV)
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotHepatiitti B hiljaa etenevä sairaus
Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotRiskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Imlygic (talimogeenilaherparepveekki)
EMA/713818/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Imlygic (talimogeenilaherparepveekki) Tämä on Imlygic-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotNarkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus
Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotLasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto
Lasten luuydinpatologiaa Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Päivän prikalta 3 v 11 kk tyttö Ontuminen, jalkakipu Osteomyeliitti? Cristabiopsiat molemmin puolin Leder
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen
LisätiedotHPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta
HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta Eeva Auvinen dosentti, vs. laboraattori HUSLAB Kliininen mikrobiologia, virologia Labquality 15.10.2004 1 Papilloomavirukset Ihmisillä ja useilla muilla eläinlajeilla,
LisätiedotNOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström
NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT Tampere 4. 5. 2006 Karl Ove SöderstrS derström B solujen erilaistuminen Nopeakasvuiset B solub lymfoomat Diffuusi suurisoluinen B solub lymfooma Manttelisolu
LisätiedotVirtaussytometrian perusteet
Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
LisätiedotSuutaudit 4 Virusinfektiot
Suutaudit 4 Virusinfektiot Jaana Hagström, HLT, EHL Patologian laitos/haartman instituutti ja Suupatologian osasto/ Hammaslääketieteen laitos, Helsingin Yliopisto Virusinfektiot Herpesvirukset Herpes simplex
LisätiedotLuonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä?
Argumenta, Majvik 19.11.203 Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Tari Haahtela The striking contrast between Finnish and Russian Karelia von Hertzen L, and the Karelia Group. JACI 2006; Laakkonen
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotHIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto
HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto WHO:n hyväksymiä HIV-pikatestejä Näitä käytetään USAssa FDA/USA: hyväksytyt HIVpikatestit OraQuick Advance - whole blood -oral fluid -plasma
LisätiedotVaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka
Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Tehohoidon vaikeat hengitystieinfektiot symposium 4.5.212, Helsinki Dos. Maija Lappalainen HUSLAB Infektioiden yleisyys teho-osastoilla 45-6%
LisätiedotTIETOA HUULIHERPEKSESTÄ
TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.
Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:
LisätiedotInfektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS
Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotKANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN
KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN Suomen Ympäristösairauskeskus perustettiin viime vuonna ajantasaisen ympäristösairaustiedon asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on ajantasaisen,
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotHeikki Rantala Kuumekouristukset
Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy
LisätiedotBENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA
BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA MARTINE VORNANEN LABORATORIOKESKUS PSHP 04.05.2006 IMUSOLMUKKEEN ANATOMIA perinteisesti imusolmuke jaetaan 3 alueeseen korteksi; joka
Lisätiedotclass I T (Munz, autophagy (Argiris, 2008) 30 5 (Jemal, 2009) autophagy HLA / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) in vitro
65 35 (Argiris, 2008)30 5 (Jemal, 2009) / 1991Boon / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) / / (Sakakura, 2005; Sakakura, 2006; Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2007; Chikamatsu, 2008)/
LisätiedotVasta-aineiden merkitys elinsiirroissa
Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Jouni Lauronen Elinsiirtojen perusteet kurssi 29.1.14 1 1 1 1 1 Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineet voivat johtaa elinsiirtotarpeeseen Autoimmuunitaudit
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys
Lisätiedot