BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Transkriptio

1 BI4 IHMISEN BIOLOGIA

2

3 MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi?

4

5 Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita, viruksia, alkueliöitä ja sieniä kuten hiivoja ja homeita. Niitä pääsee elimistöön ravinnon mukana, hengitysilmasta, sukupuoliteitse sekä veren välityksellä. Bakteerien vahingollinen vaikutus elimistölle perustuu yleensä niiden erittämiin myrkyllisiin aineisiin. Virukset lisääntyvät elimistön solujen sisällä, niillä ei ole omaa aineenvaihduntaa. Elimistön kykyä suojautua taudinaiheuttajilta kutsutaan immuniteetiksi.

6 TEHTÄVÄ 1 Miten ihmisen puolustus taudinaiheuttajia vastaan jaotellaan?

7

8 RYHMÄTYÖ Jakaudutaan 3 ryhmään ja tehdään lyhyt esittely seuraavista aiheista: 1. Ulkoinen puolustus 2. Sisäinen puolustus: synnynnäinen 3. Ulkoinen puolustus: hankittu

9

10 Synnynnäinen puolustus Elimistöön tunkeutuneet mikrobit kohtaavat ensin ns. syöjäsoluja, joita on makrofageja ja neutrofiilejä Makrofagit kehittyvät monosyyteistä: ne voivat syödä suuria määriä mikrobeja sekä elimistön omia vahingoittuneita soluja: elimistön ensipuolustus Mikrobi-infektio aiheuttaa tulehdusreaktion, ja paikalle saapuu neutrofiilejä. Ne ryömivät verisuonten seinämien läpi syömään mikrobeja ja niiden määrä lisääntyy nopeasti. Makrofagit ja neutrofiilit vastaavat elimistön puolustuksesta ensimmäisten päivien ajan. Näiden valkosolujen toimintaa aktivoi maksan tuottamat

11

12

13 HANKITTU PUOLUSTUS Hankittu puolustus kehittyy ihmiselle syntymän jälkeen: Kun elimistö kohtaa uuden taudinaiheuttajan, se tallentaa tiedon muistisoluihin Syntyy ns. hankittu immuniteetti, joka vastaa nopeasti, kun taudinaiheuttaja kohdataan uudestaan.

14 Imusolut vastaavat elimistön hankitusta puolustuksesta Hankittu immuniteetti perustuu imusolujen toimintaan. Syöjäsoluista poiketen imusolut tunnistavat kohteensa tarkasti. Kukin imusolu on erikoistunut tuhoamaan vain yhdenlaista taudinaiheuttajaa ja niitä on miljoonia erilaisia. Imusolut kykenevät valikoivaan puolustukseen. Se kehittyy ihmiselle elämän aikana ja siihen vaikuttavat ympäristön mikrobit. Koska järjestelmä kehittyy koko elämän aikana, kutsutaan sitä hankituksi immuniteetiksi (aquired immunity).

15 Imusolut kypsyvät luuytimessä Imusolut jaetaan kahteen päätyyppiin: T- ja B-imusoluihin Ne syntyvät kaikille verisoluille yhteisistä kantasoluista: T-solut kypsyvät kateenkorvassa B-solut punaisessa luuytimessä Kypsymisvaiheessa solujen pinnalle muodostuu reseptoreita, joiden avulla ne tunnistavat hyökkäävän mikrobin pintarakenteen. Kypsät imusolut siirtyvät imukudoksiin, jossa ne lisääntyvät jakautumalla. Valmiit imusolut partioivat verenkierrossa ja kaikkialla elimistössä: ne pysyvät passiivisina, kunnes kohtaavat tunkeutujan, jonka tunnistamiseen ne ovat erikoistuneet.

16

17

18

19 TEHTÄVÄ 2 Kerro miten T-imusolut luokitellaan ja selitä lyhyesti niiden toiminnasta.

20

21

22 TEHTÄVÄ 3 Kerro miten B-imusolut luokitellaan ja selitä lyhyesti niiden toiminnasta.

23

24

25

26 Rokotus perustuu elimistön immunologiseen muistiin Rokottaessa elimistöön ruiskutetaan tapettua tai heikennettyä taudinaiheuttajaa tai sen osaa, jonka B-solut tunnistavat vieraaksi antigeeniksi ja käynnistävät vasta-aineen tuotannon. B- soluista syntyy myös runsaasti muistisoluja. Näin vasta-aineen tuotanto käynnistyy nopeasti ja taudinaiheuttaja tuhotaan ennen kuin se ehtii sairastuttaa. Rokottamista kutsutaan aktiiviseksi immunisaatioksi. Elimistöön voidaan myös ruiskuttaa valmista vasta-ainetta. Tätä menetelmää kutsutaan passiiviseksi immunisaatioksi

27 Elimistön puolustusjärjestelmä ei toimi aina moitteettomasti Joskus solujen tunnistus ei toimi täydellisesti. Tauteja, joissa immuunijärjestelmä tuhoaa elimistön omia soluja ja kudoksia, kutsutaan autoimmuunisairauksiksi. Esim. Tyypin I diabetes, kihti ja nivelreuma. Immuunikato, aids, murentaa immunologisen puolustusjärjestelmän. HI-virus käyttää isäntäsolunaan T- auttajasoluja, jotka immuunipuolustus tuhoaa. Tällöin immuunivaste heikkenee dramaattisesti

28

29 Allergiat Allergia on immuunireaktio, jossa elimistö reagoi liian voimakkaasti tavallisesti vaarattomaan aineeseen. Allergiaa aiheuttavia aineita kutsutaan allergeeneiksi. Yleisempiä allergeenejä ovat pöly, eläinten hilse, homesienen itiöt, siitepöly, ja ruoka-aineet. Allergiset reaktiot vaihtelevat ja reaktio voi olla myös hengenvaarallinen (anafylaktinen reaktio)

30

31 Hylkimisreaktiot Elimistön soluilla on kudostyyppiproteiineja, jotka T-imusolut tunnistavat eivätkä tuhoa elimistön omia soluja. Koska jokaisella ihmisellä on ainutlaatuiset kudostyyppiproteiinit, pyrkivät T-solut tuhoamaan kudos- ja elinsiirrännäiset. Luovuttajan tulee olla mahdollisimman samaa kudostyyppiä; lisäksi hylkimisenestolääkkeillä hylkimistä voidaan lievittää. ABO-veriryhmän vasta-aineet syntyvät ilman aikaisempaa altistusta: vasta-aineet liimaavat vieraat punasolut kasaumiksi. Punasolujen pinnalla on myös D-antigeeni (Rh-tekijä): tämä on dominoiva ominaisuus (85%). Jos Rh-negatiivinen saa RH-positiivisen verta, alkaa vasta-aineiden muodostus. Jos Rh-negatiivinen äiti saa Rh-positiivisen lapsen, syntyy vereen vasta-ainetta, jotka seuraavan Rh-positiivisen raskauden aikana pääsevät sikiön vereen ja tuhoavat verisoluja.

32

33

34

35

36

37

38

39