Sytomegalovirus (CMV)
|
|
- Kari Saarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sytomegalovirus (CMV) Ilkka Helanterä Erikoislääkäri HYKS Elinsiirto- ja maksakirurgia Herpesvirukset Herpes simplex virus 1,2 (HSV) Varizella zoster virus (VZV) Epstein-Barr virus (EBV) Cytomegalovirus (CMV) Human herpesvirus-6 (HHV-6) Human herpesvirus-7 (HHV-7) Human herpesvirus-8 (HHV-8) 1
2 Sytomegalovirus Kaksisäikeinen DNA- virus (läpimitta nm) 230 kb genomi, yli 200 proteiinia immediate early (IE) proteiinit säätelevät omaa synteesiään ja aktivoivat early (E) geenejä ja lukuisia muita solun toimintoja sääteleviä geenejä E-proteiinit aktivoivat late (L) rakenneproteeinien ja viruksen DNA synteesin proteiinien tuotantoa CMV 2
3 CMV:n latenssi Elinikäinen latenssi Rajoitettua IE-alueen transkriptiota voi esiintyä? Latenttina monosyytti/makrofagi- sarjan soluissa ja kantasoluissa, mahdollisesti myös endoteeli- ja epiteelisoluissa (esim.tubulussoluissa) CMV:n patogeneesi Virus voi tarttua vertikaalisti äidistä sikiöön tai horisontaalisesti yksilöstä toiseen Tartunta painottuu ihmisen varhaisille vuosille; 30% tartunnoista neo- ja perinataalivaiheessa, yleensä oireeton Myöhempi tartunta syljen välityksellä ja seksuaalikontaktissa 70-80% aikuisväestöstä Suomessa seropositiivisia Oireetonta erittämistä 1%:lla väestöstä 3
4 CMV-infektio Replikoituu useissa kudoksissa ja solutyypeissä Systeeminen infektio, viremia Leukosyytit kuljettavat useisiin elimiin Virukselle erityisen alttiita kudoksia ovat sylkirauhaset, maksa, keuhkot, suolen seinämä ja keskushermosto Terveellä oireeton tai lieväoireinen; vähäistä lämpöilyä, imusolmuketurvotusta, maksantoiminnan vajausta, joskus hepatiitti, harvoin keskushermosto-oireistoa Virusta eritetään vereen, sylkeen, virtsaan, äidinmaitoon, spermaan ja kohdun kaulakanavaan CMV ja immuniteetti Soluvälitteinen immuunivaste keskeistä infektion kontrolloinnissa NK-solut, sytotoksiset T-lymfosyytit (CD8) CMV säätelee immuunivastetta lukuisten geenituotteidensa välityksellä Jatkuva tasapaino viruksen ja immuunijärjestelmän välillä Iäkkäillä ihmisillä jopa 50% CD8+ T-soluista CMV:tä vastaan suuntautuneita (Looney ym. 1999) 4
5 CMV ja immuunivaste CMV tuottaa MHC class I- tyyppisiä proteiineja, jotka sotkevat MHC proteiinien toimintaa, lisäksi inhiboi MHC II- molekyylien ekspressiota CMV modifioi leukosyyttien migraatiota ja sytokiinivastetta: Suoraan geenituotteillaan, mm: cmvil-10 immunivaste kääntyy Th2- suuntaan Tuottaa kemokiini- ja kemokiinireseptori- analogeja leukosyyttien ja sileälihassolujen migraatio ja aktivaatio CMVsiRNAs (=small interfering RNAs) proteiinisynteesin esto Epäsuorasti CMV IE geenit indusoivat suoraan useita sytokiineja ja kasvutekijöitä IL-1, TNF-, IL-2 ja IL-2R, ICAM-1 (inflammaatio ) TGF-, PDGF (fibroosi, arterioskleroosi ) C. Söderberg-Naucler. J Intern Med Mar;259(3):
6 CMV ja immunosuppressio Aktivaatio tavallista immunosuppression yhteydessä Elinsiirtopotilaat HIV Muut immunosuppressiopotilaat (Allo)immuunivaste ja tulehdusreaktio aktivoi CMV:tä latenssista TNF-, IFN- CMV immunosuppressiopotilailla Primääri-infektio, reaktivaatio tai reinfektio Taudinkuva vaihtelee oireettomasta henkeä uhkaavaan infektioon Oireet: Kuume Leukopenia, lymfopenia, trombosytopenia Siirteen vajaatoiminta Pneumonia GI-oireet Hepatiitti Retiniitti (HIV) Yleensä 1-3 kk siirrosta 6
7 Sytomegalovirus (CMV) munuaisensiirron jälkeen Aiemman kirjallisuuden mukaan oireinen infektio 10-20%:lla (Sagedal ym. Transplantation 2000, Giral ym. JASN 2001) Leukopenia / trombopenia tai hepatiitti tavallisin oire Kuolleisuudesta tai oirekuvasta ei ajankohtaista tietoa Sagedal ym. Transplantation 2000 CMV muiden elinsiirtojen jälkeen 18-29% maksansiirtopotilaista kärsii CMV-infektiosta (Razonable, World J Gastroenterol 2008) Ilman profylaksiaa oireinen CMV infektio jopa 30-86%:lla keuhkonsiirtopotilaista, oireetonta viruksen aktivaatiota %:lla (Zamora ym. Am J Transplant 2004) Sydämensiirtopotilaista 17-46%:lla oireinen infektio, ja 51-93%:lla oireetonta viruksen aktivaatiota (Valantine ym. Am J Transplant 2004) Nykyisin profylaksia tai pre-emptiivinen hoito 7
8 CMV ja epäsuorat vaikutukset Useissa tutkimuksissa jo luvulta alkaen CMV yhdistetty: akuuttiin rejektioon siirteen heikentyneeseen ennusteeseen ja kuolleisuuteen Toisaalta useissa tutkimuksissa yhteys jäänyt osoittamatta Lisääntynyt riski muille opportunistisille infektioille Lisääntynyt riski siirronjälkeiselle diabetekselle Lisääntynyt riski kardiovaskulaarisille komplikaatioille Graft survival rates of first cadaver kidney transplants according to pretransplant recipient/donor cytomegalovirus (CMV) serostatus. The patients did not receive CMV prophylaxis. R = recipient, D = donor, += CMV-positive, = CMVnegative. Numbers of patients studied are indicated for each recipient/donor CMV serocombination. From: Opelz et al, Am J Transplant 2004 June; 4: 928 8
9 CMV ja potilaan eloonjääminen (Helanterä ym 2014) Persistoiva CMV-infektio munuaissiirteessä Liittyi lisääntyneisiin histologisiin muutoksiin siirteessä Liittyi heikentyneeseen siirteen funktioon 1 ja 2 v. kohdalla ja heikentyneeseen siirteen ennusteeseen Liittyi lisääntyneeseen haitallisten kasvutekijöiden ekspressioon siirteessä (Helanterä ym. Transplantation 2003, Nephrol Dial Transplant 2005, Transpl Int 2006) CMV pp65 CMV DNA in situ hybridisaatio 9
10 Diagnoosi Kvantitatiivinen PCR verestä Antigeenin osoitus pp65- antigenemia, pp65 kudoksesta, BAL:sta Virusviljely Pikaviljely (1-3 pv) Serologia IgM/IgG, IgGaviditeetti DNA in situ hybridisaatio kudoksesta Muistettavaa diagnostiikasta Serologialla merkitystä vain immunokompetentin henkilön primääri-infektion diagnostiikassa Kvantitatiivinen PCR immunosuppressiopotilailla Positiivinen tulos merkitsevä tasosta riippumatta ( kopiota/ml) P-CMVNh, tehdään 5 kertaa viikossa Joskus viljely virtsasta hyödyllinen Muut tutkimuskäytössä 10
11 Hoito Gansikloviiri (vakavat infektiot, esim koliitti) 5mg/kg i.v. x 2 /vrk Spesifi nukleosidianalogi, viruksen proteiinikinaasi fosforyloi aktiiviseksi Tehoaa myös HSV-1,-2 ja VZV:hen Luuydinsuppressio, annos kreatiniini-tason mukaan Valgansikloviiri (lievemmät infektiot) (900mgx2 p.o.) Gansikloviirin valiiniesteri, suurempi oraalinen hyötyosuus Hoito Hoito vähintään 2vk ajan, tai kunnes viremia hävinnyt CMV-PCR kerran viikossa hoidon aikana sekundääriprofylaksia hoidon jälkeen 1-3kk? Harkinta immunosuppression kevennyksestä Muita: Foskarneetti nefrotoksinen, käyttö hankalaa Sidofoviiri Maribaviiri 11
12 Profylaksia CMV:n esto estolääkitys valgansikloviirillä Pre-emptiivinen hoito CMV-PCR seuranta, hoidon aloitus kun sovittu kopiomäärä ylittyy (esim cp/ml) Profylaksia vai pre-emptiivinen hoito? (Kotton ym. Transplantation 2013) Profylaksia valgansikloviirilla suositeltavaa D+/R- potilaille kesto 3-6kk R+ potilailla pre-emptiivinen hoito vaihtoehto Vaihtelee eri elinten välillä profylaksia suositeltavaa keuhkonsiirron, ohutsuolensiirron, haimansiirron jälkeen Lapsilla oma ohjeistus 12
13 CMV profylaksia D+/R- potilailla 6kk profylaksi (vs. 3kk) näyttäisi vähentävän CMV- tautia (21% vs. 39%) ja infektioita (37% vs. 51%) (IMPACT: Humar ym. Transplantation 2010 ja Am J Transplant 2010) R+ - potilailla 3kk profylaksia vähensi CMV-tautia preemptiiviseen hoitoon verrattuna (4% vs 13%), mutta ei eroa siirteen tai potilaan ennusteessa 1 v. seurannassa (VIPP: Witzke ym. Transplantation 2012) Ongelmana myöhäiset primääri-infektiot riskipotilailla (Helanterä ym Am J Transplant 2010) Profylaksian ja pre-emptiivisen hoidon hybridi? Nykytilanne Näppituntuma CMV-infektiot tavallisia Infektiot lieväoireisia Usein epämääräiset vatsavaivat oireena Tutkimustietoa meiltä Huolimatta 6kk profylaksiasta riskipotilailla, primääriinfektiot yleisiä profylaksian jälkeen (Helanterä ym Am J Transplant 2010) Tauti uusii helposti (Helanterä ym. Transplant Int 2011) GI-kanavan CMV-infektiot tavallisia (Lempinen ym NDT 2009) 13
14 Infektion ilmaantumisaika (N=297) Helanterä 2014 CMV-taudin oireet (N=217) Helanterä
15 Kudosinvasiivinen CMV (N=217) Helanterä 2014 Tuloksia CMV- infektio uusi 33% potilaista 1 potilas kuoli CMV-infektioon (mortaliteeti 0.3%) D+/R- potilas Berliinistä Ei profylaksiaa 50 pv siirrosta akuutti hengitysvajaus, CMV-PCR 79,400,000 kopiota/ml, BAL:ssa CMV + (ei muita patogeenejä) Kehittyi ARDS, potilas menehtyi maksimaalisista hoidoista huolimatta Helanterä
16 Johtopäätökset CMV-infektion insidenssissä ei muutosta viime vuosina (n. 20%) GI-oireet selvästi tavallisimpia oireita usein melko epämääräisiä vatsavaivoja CMV pneumonia harvinainen Kuolleisuus hyvin alhainen, suurin osa infektioista lieviä Uusintainfektiot tavallisia sekundääriprofylaksian hyöty? CMV nykykäytännöt munuaisensiirrossa D+/R- potilailla valgansikloviiri- profylaksia 6kk CMV-PCR monitorointi profylaksian jälkeen Muilla potilailla CMV-PCR seuranta 3vk, 3kk, 6kk, sekä tarpeen mukaan 16
17 CMV ja immuniteetti Jopa 40% CD4 tai CD8- muistisoluista saattaa olla CMV:tä vastaan suuntautuneita (Sylwester ym J Exp Med 2005; 202(5): ) CMV ja immuniteetti CMV ja immunosenescense CMV- infektio liitetty T- solujen telomeerien lyhentymiseen (van der Berg ym. J Immunol 2010) T- solujen telomeerien lyhentyminen liitetty sepelvaltimotautiin CMV- seropositiivisilla (Spyridopoulos ym. Circulation 2009) CMV-vasta-aineiden korkea taso liitetty lisääntyneeseen kuolleisuuteen iäkkäällä väestöllä (Strandberg ym. JAMA 2009) Mahdollisesti jatkuvaa matala-asteista CMV reaktivaatiota terveilläkin? Elinsiirtopotilaiden CMV-infektiot ei välttämättä aina merkki liiallisesta immunosuppressiosta? 17
18 CMV ja immuniteetti munuaisensiirron jälkeen CMV-spesifistä immuniteettia voidaan mitata useilla eri menetelmillä korreloi CMV- infektion ilmaantuvuuteen, ja voi helpottaa riskin arvioinnissa esim. profylaksian päättymisen jälkeen (Kumar ym. Am J Transplant 2009, Manuel O ym. Clin Inf Dis 2013) CMV-spesifisiä T- soluja voidaan eristää potilaiden verestä, kasvattaa soluviljelmissä, ja käyttää infektioiden hoitona (Brestrich ym. Am J Transplant 2009) Faasi II tutkimukset käynnistymässä / käynnissä CMV rokote tulossa? Glykoproteiini B- rokote MF59-adjuvantilla faasi IItutkimuksissa Elinsiirtopotilailla: Hyvä vaste CMV-vasta-aineissa, rokotteen saaneilla D+/R- potilailla lyhyempi viremian ja antiviraalihoidon kesto (Griffiths P ym, Lancet 2011) Perusterveillä seronegatiivisilla naisilla: rokote vähensi merkitsevästi CMV- primääri-infektioita (Pass RF ym., NEJM 2009) Myös DNA-rokotetta tutkittu kantasolusiirtopotilailla faasi II- tutkimuksissa rokotetuilla vähemmän CMV-viremiaa, mutta primary endpointin suhteen (CMV-antiviraalihoidon aloitus) tulos jäi negatiiviseksi (Kharfan-Dabaja ym, Lancet Inf Dis 2012) 18
19 Uusia CMV- lääkkeitä? CMX001 Oraalinen sidofoviirin lipidi- konjugaatti Faasi II-III tutkimuksissa Tehoa myös polyoomaviruksiin (BK ja JC), HHV-6, ADV? Letermovir (AIC246) Oraalinen CMV:n terminaasi- entsyymin estäjä faasi II-III tutkimukset kantasolusiirtopotilailla käynnissä Maribavir UL97- kinaasin estäjä Faasi III:n tutkimuksissa ei saatu riittävää tehoa CMV- estossa (maksansiirto ja kantasolusiirron jälkeen) Yhteenveto CMV-infektiot tavallisia elinsiirtojen jälkeen Seronegatiivinen potilas joka saa siirteen seropositiiviselta, on suurimmassa infektioriskissä Tavallisimmat oireet: kuume GI-oireet Leukopenia / trombosytopenia Vakavat taudit harvinaisia CMV- koliitti melko tavallinen, CMV- pneumoniitti harvinainen Profylaksia tai pre-emptiivinen hoito Infektioiden hoito yleensä valgansikloviirillä joskus harvoin tarvitaan i.v. gansikloviiriä 19
Herpesvirukset II. 13.11.2013 Irmeli Lautenschlager, dosentti Virologian os. HUSLAB / HY
Herpesvirukset II 13.11.2013 Irmeli Lautenschlager, dosentti Virologian os. HUSLAB / HY Herpesvirusryhmä Herpes simplex-1 Herpes simplex-2 (HSV-1) (HSV-2) Varicella zoster (VZV) Epstein-Barrin virus (EBV)
LisätiedotHSV- ja VZV-keratiitit
HSV- ja VZV-keratiitit SSLY Levi 23.3.2017 Dos. Minna Vesaluoma, HY Moorfields Eye Hospital, London Sarveiskalvon HSV/VZV Epiteelin tauti Neurotrofinen keratopatia Strooman tauti Endoteelin tauti HSV Hoidon
LisätiedotHerpesvirus 6 ja maksan akuutti vajaatoiminta viruksen merkitys ennen maksansiirtoa ja sen jälkeen
KATSAUS Maiju Härmä, Krister Höckerstedt ja Irmeli Lautenschlager Herpesvirus 6 ja maksan akuutti vajaatoiminta viruksen merkitys ennen maksansiirtoa ja sen jälkeen 1716 Ihmisen herpesvirus 6 (HHV-6) on
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotSuutaudit 4 Virusinfektiot
Suutaudit 4 Virusinfektiot Jaana Hagström, HLT, EHL Patologian laitos/haartman instituutti ja Suupatologian osasto/ Hammaslääketieteen laitos, Helsingin Yliopisto Virusinfektiot Herpesvirukset Herpes simplex
LisätiedotMitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL
Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotMaksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere
Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla
LisätiedotHHV8-virus: infektio ja diagnostiikka
HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka (Kaposin sarkooma -herpesvirus, KSHV) Anne Lehtonen, FT Suomen Akatemian tutkijatohtori Genomibiologian tutkimusohjelma Biomedicum Helsinki, HY Esityksen sisältö 1.
LisätiedotGeenimonistus -ongelmia
Geenimonistus -etuja nopeus spesifisyys herkkyys ei tarvitse elävää virusta tunnistetaan viruksia, joita ei voida viljellä hitaasti kasvavien virusten tunnistus nopeutuu kvantitaatio, genotyypitys Geenimonistus
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotLiite II. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntiluvan ehtojen muuttamiselle
Liite II Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntiluvan ehtojen muuttamiselle 6 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee valmistetta nimeltä Cymeveneinfuusiokuiva-aine
LisätiedotHIV ja elinsiirrot MARI ERIKSSON, INFEKTIOLÄÄKÄRI HYKS VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS
HIV ja elinsiirrot MARI ERIKSSON, INFEKTIOLÄÄKÄRI HYKS VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS 1.2.2018 HIV + munuaisten vajaatoiminta HIVAN ja muut glomerulonefriitit, HCV-MPGN+cryoglobulinemia, diabetes konsensus:
LisätiedotPenikkatauti turkiseläimillä
Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotVasta-aineiden merkitys elinsiirroissa
Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Jouni Lauronen Elinsiirtojen perusteet kurssi 29.1.14 1 1 1 1 1 Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineet voivat johtaa elinsiirtotarpeeseen Autoimmuunitaudit
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotHLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti
HLA alueen geenit ja niiden funktiot Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti 29.1.2014 Vieras versus oma Immuunijärjestelmä puolustaa elimistöä haitallisia organismeja vastaan
LisätiedotALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.
ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.2010 ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA Lähde: THL ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotElinsiirtopotilaiden infektiot ja rokotteet. Elinsiirtopotilaiden Infektiot
Elinsiirtopotilaiden infektiot ja rokotteet V-J Anttila 26.2.2014 26.2.2014 1 Elinsiirtopotilaiden Infektiot Infektioihin vaikuttavat useat tekijät pre-transplantaatiotilanne perustaudit potilaan yleistila
LisätiedotVesirokko- ja vyöruusurokotteet
Labquality Helsinki 12.2.2016 Vesirokko- ja vyöruusurokotteet Prof. Timo Vesikari Tampereen yliopisto Rokotetutkimuskeskus Varicella zoster -viruksen aiheuttamat taudit Vesirokko Lapsuusiän rokkotauti,
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotHevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia
Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotTartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )
Henkilökunnan rokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Janne Laine Infektiolääkäri 2017 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan
LisätiedotHepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa
Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen
Lisätiedot10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999
1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotKalataudit vuonna 2017
Kalataudit vuonna 2017 Perttu Koski Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kalaterveyspäivä 22.3.2015 Helsinki Vuonna 2017 valmistetun ja maahan tuodun antibioottirehun käyttömäärä tuotettua ruokakalakiloa
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotEbola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö
Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia
LisätiedotRabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015
Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut
Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotKliininen mikrobiologia 1: Virologia
Kliininen mikrobiologia 1: Virologia Virusten luokittelu Virusten lisääntyminen - Soluun tarttuminen - Soluun tunkeutuminen - Genomin vapautuminen - Virusgenomin ekspressio ja monistuminen - Viruspartikkelien
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotTuberkuloosin diagnostiikka
Tuberkuloosin diagnostiikka Lauri Lammi LT, Keuhkosairauksien ja sisätautien erikoislää ääkäri Osastonylilää ääkäri Keuhkosairauksien vastuualue 16.3.2007 LLammi 16.3.2007 1 LLammi 16.3.2007 2 Mykobakteerit
LisätiedotAltistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa. V-J Anttila 13.3.2013
Altistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa V-J Anttila 13.3.2013 Herpes ryhmän virukset Herpes ryhmän virukset Alfa -herpes ryhmä: HSV 1,2, Vesirokko Beta-herpes: CMV, HHV6 Gamma-herpes: EBV, HHV8 Kerran
LisätiedotSiedätyshoidon immunologiset vaikutukset
SKLY:n syyskokous 11.11.2016. Siedätyshoidon immunologiset vaikutukset Johannes Savolainen Turun yliopisto SIDONNAISUUDET Viimeisten 2 vuoden ajalta Luento- tai asiantuntijapalkkioita: ALK-Abello, Abigo
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotBiologian tehtävien vastaukset ja selitykset
Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
LisätiedotStreptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät
Streptokokki Vakavat tartunnat Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät 13.11.17 Streptokokit Grampositiivinen ketjukokki, Kuva T. Seiskari, SLL 2016 Betahemolyyttisiä
LisätiedotTulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi
Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d
LisätiedotKlamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy
Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy 15.3.2019 Terveydenhoitajapäivät Gynekologi Katja Hämeenoja Lapin keskussairaala, Rovaniemi Klamydia Chlamydia trachomatis on pieni solunsisäinen
LisätiedotIMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011)
1 IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) Immuunipuolustukseen osallistuvien solujen kehitys jakautuu kahteen päälinjaan, myeloidiseen ja lymfoidiseen, jotka molemmat saavat alkunsa hematopoieettisista
LisätiedotConflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and
Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Duodecim, and a textbook chapter on viral gene therapy for
Lisätiedot- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto
- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB-tilanne - Hoito ja ennaltaehkäisy Siipikarjan terveys päivät, Ikaalinen 22.3.12 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Tarttuva keuhkoputkentulehdus, IB Koronaviruksen
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola
Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia
LisätiedotHiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus
Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan
Lisätiedot, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Entecavir STADA 0,5 mg ja 1 mg kalvopäällysteiset tabletit 14.6.2016, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Entecavir Stada 0,5 mg kalvopäällysteiset
LisätiedotMUNUAISENSIIRTOPOTILAAN ONGELMIA
MUNUAISENSIIRTOPOTILAAN ONGELMIA Keski-Suomen munuaiskoulutus 4.12.2018 Nefrologi Pirkko-Liisa Ilola-Puodinketo Sisältö Yleistä Hyljinnänestolääkitys Mekaaniset ongelmat siirron jälkeen Siirteen hyljintä
LisätiedotFollikulaarisen lymfooman nykyhoito
Follikulaarisen lymfooman nykyhoito Follikulaariseen lymfoomaan sairastui Suomen syöpärekisterin tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2014 kaikkiaan 228 potilasta. 1 Tämä tarkoittaa noin viidesosaa kaikista
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy
INTO-Infektioiden torjuntapäivät 7.11.2018 SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy Verna Björklund Lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, HYKS lasten ja
LisätiedotNarkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotIMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti
IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotTuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia
Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015
LisätiedotHPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta
HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta Eeva Auvinen dosentti, vs. laboraattori HUSLAB Kliininen mikrobiologia, virologia Labquality 15.10.2004 1 Papilloomavirukset Ihmisillä ja useilla muilla eläinlajeilla,
LisätiedotSSLY Kortisoni. Heikki Saaren-Seppälä, HYKS
SSLY Kortisoni Heikki Saaren-Seppälä, HYKS 23.3.2017 Mitä se sellainen kortisoni ihan oikeesti on?? Stressireaktion säätelijä Mitä se stressi ihan tarkalleen ottaen sitten on?? Ei vain hetkellinen fyysinen
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää valasikloviirihydrokloridia (hydraatti) vastaten valasikloviiria 500 mg.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Valorin 500 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää valasikloviirihydrokloridia (hydraatti) vastaten valasikloviiria
LisätiedotTARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
LisätiedotLOPPUTENTTI
Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN
LisätiedotLabqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto
Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus
LisätiedotClostridium difficile infektio kliinisenä ongelmana Eero Mattila
Clostridium difficile infektio kliinisenä ongelmana 13.5.2008 Eero Mattila Clostridium difficile o taudinkuva vaihtelee oireettomuudesta hengenvaarallisen rajuun o aina vaan uusiutuva Clostridium difficile
LisätiedotHepatiitti B hiljaa etenevä sairaus
Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti
LisätiedotSanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen
LisätiedotVERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ
VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää valasikloviirihydrokloridia vastaten 500 mg valasikloviiria. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Valaciclovir Teva 500 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää valasikloviirihydrokloridia vastaten 500 mg
LisätiedotSuojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A.
Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni A. Järvinen 031003 Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta
LisätiedotKladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä MAVENCLAD LÄÄKÄRIN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI - FI/CLA/1117/0049
Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä 31.10.2017 MAVENCLAD LÄÄKÄRIN OPAS Sisältö MAVENCLAD-valmisteen esittely Hoito-ohjelmat Hoidonaikainen seuranta Lymfosyyttien määrä Vaikeat infektiot
LisätiedotLasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007
Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
Lisätiedot