TALOUDEN KEHYKSET JA SUUNNITTELUOHJEET VUOSILLE

Transkriptio

1 1 TALOUDEN KEHYKSET JA SUUNNITTELUOHJEET VUOSILLE Maakuntahallitus TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITTELUOHJE VUOSILLE Toiminnan suunnitteluohje vuosille Tuloskortti, liite Talousarvion valmisteluohje vuodelle TALOUDEN KEHYKSET

2 2 1. TOIMINTA- JA TALOUSUUNNITTELUOHJE VUOSILLE TOIMINNAN SUUNNITTELUOHJE Suunnittelun lähtökohdat Toiminnan suunnittelu sisältyy strategisen taloussuunnitelman ja vuoden 2012 talousarvion laadintaan. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi (Kuntalaki 65 ). Kainuun maakunta -kuntayhtymän hoitamat tehtävät organisoidaan uudelleen Kainuun hallintokokeilun päättymisen jälkeen. Koulutustoimialan tehtävien hoito palaa peruskunnille. Maakunnan liiton tehtäviä varten perustetaan Kainuun liitto kuntayhtymä nykyisen suunnittelu ja kehittäminen tulosalueen pohjalta. Sosiaali- ja terveystoimialan tehtävistä vastaa perustettava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Taloussuunnitteluun vaikuttava asia uudelleen organisoitumisessa on Puolangan asemointi. Siirtymävaiheessa suunnittelun lähtökohtana on edelleen maakuntavaltuuston hyväksymä Kainuun maakunta -kuntayhtymän strateginen suunnitelma (maakuntavaltuusto ). Suunnitelmaa on tarkistettu maakuntavaltuuston seminaareissa ja ja sitä on viimeksi päivitetty taloussuunnitelmassa (KAIMA -> Perehdyttäminen -> konsernitaso -> Maakunta -kuntayhtymän strategia). Suunnittelutyön toteutus Suunnittelutyö tehdään BSC- järjestelmää ja sen tuloskorttia hyödyntäen. (Balanced Scorecard eli tasapainotettu tuloskortti, liite 1). Talousarviovuoden 2013 sitovat tavoitteet mittareineen kuvataan toimialan/ tulosalueen/ vastuualueen ja tulosyksikön tasapainotetussa tuloskortissa. Jokainen toimiala/ tulosalue/ vastuualue ja tulosyksikkö laativat tuloskortin (liite 1), joka sisältää perustehtävän, arvot ja vision vuoteen 2016 jos ne on määritelty sekä strategiset päämäärät, menestystekijät sekä sitovat tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit talousarviovuodelle Toiminnan tarkastelunäkökulmat Suunnittelussa toiminta määritetään viiden tarkastelunäkökulman avulla: 1. Asiakas ja asukas Asiakas ja asukas -näkökulma edustaa poliittisen päätöksentekijän, kuntalaisen ja asiakkaan näkökulmaa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän päämäärinä ovat: 1) Tyytyväiset asiakkaat ja 2) Hyvinvoivat ja toimintakykyiset kainuulaiset

3 3 2. Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstö ja uudistuminen -näkökulma edustaa työyhteisön ja henkilöstön näkökulmaa. Kuntayhtymän päämäärinä ovat: 1) Henkilöstön hyvinvointi ja 2) Osaava ja motivoitunut henkilöstö Tulosyksiköiden / vastuualueiden henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmat kootaan talouden ja toiminnan suunnittelun yhteydessä. Osaamisen kehittämissuunnitelmat ovat Kaimassa kohdassa: Täydennyskoulutus Henkilöstön osaamisen kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmalomake palautetaan Kainuun Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän osalta sähköpostitse vastuualuepäälliköille ja koulutuspäällikkö Merja Leinoselle mennessä. Lisätietoja osaamisen kehittämisen suunnittelusta antaa koulutuspäällikkö Merja Leinonen puh tai merja.leinonen@kainuu.fi. 3. Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat -näkökulma edustaa organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden prosessinäkökulmaa. Kuntayhtymän päämäärinä ovat: 4. Talous 1) Lisäarvo asiakkaille 2) Toimiva johtamisjärjestelmä sekä 3) Hyvä yhteistoiminta, esimiestyö ja johtaminen Talous -näkökulma edustaa resurssien hallinnan näkökulmaa. Kuntayhtymän päämäärinä ovat: 1) Kustannustehokkuus ja 2) Tasapainoinen talous 5. Kainuun elinvoima Kainuun elinvoima -näkökulma edustaa yhteiskunnallinen vaikuttavuuden näkökulmaa. Kuntayhtymän päämäärinä ovat: 1) Vankka tulevaisuuden usko ja 2) Aluetalouden vahvistaminen Tuloskortin laatimisperiaatteet Strategiset päämäärät (mitä tavoitellaan) Strategiset päämäärät ilmaisevat konkreettisesti tavoitteet eli sen mitä tulee saavuttaa vuoteen 2016 mennessä. Kullekin viidelle näkökulmalle määritetään vähintään yksi päämäärä.

4 4 Kriittiset menestystekijät (missä on onnistuttava) Menestystekijät johdetaan päämääristä. Menestystekijät ovat ratkaisevia päämäärän saavuttamisen kannalta eli ne ilmaisevat sen missä on ehdottomasti onnistuttava. Kullekin päämäärälle määritetään vähintään yksi menestystekijä. Toimenpiteet Toimenpiteet asetetaan talousarviovuotta 2013 varten. Toimenpidekuvausta voidaan tarvittaessa täydentää tuloskorttia täydentävällä suunnitelmalla (vrt. aikaisemmin laaditut vuosisuunnitelmat). Sitovat tavoitteet, mittarit ja arviointikriteerit Mittareilla mitataan vuosittaista toiminnan onnistumista ja sitovien tavoitteiden toteutumista. Mittareiden tulee olla määrällisiä ja/tai laadullisia ja aikaan sidottuja. Mittarin pitää olla sellainen, että yleis- ja toimialueiden johto sekä tarkastuslautakunta voivat yksiselitteisesti todeta onko asetettu tavoite saavutettu. Mittareiden sitovan tavoitetason tulee olla haasteellinen eli kuvata pyrkimystä nykyistä parempaan. Suositeltavaa on, että mittareita on enintään viisi näkökulmaa kohti. Tietojen toimittaminen Sähköisesti täytetty BSC-vuosisuunnittelun lomake sekä Mittarit/tunnusluvut lomake toimitetaan oman tulosalueen esimiehelle, joka lähettää kootut lomakkeet ja Kainuun liiton osalta vastaavat tiedot lähetetään Vuosisuunnittelulomakkeet tulee olla valmiina ja sähköisesti toimitettuna mennessä. Lisätietoja antavat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä: Va. talousjohtaja Irma Kärnä, puh Va. talouspäällikkö Pirkko Heikkinen, puh Talouspäällikkö Pirjo Selesniemi, puh Kainuun liitto kuntayhtymä: Strategiajohtaja Esa Toivonen, puh Sisäinen tarkastaja Harri Turkulainen, puh

5 5 LIITE 1 Tuloskortti, suunnitelma vuosille Toimiala/tulosalue/vastuualue/tulosyksikkö Perustehtävä Arvot Visio 2015 Strategiset päämäärät (sitovat tavoitteet eli mitä tulee saavuttaa) Kriittiset menestystekijät (missä on onnistuttava, jotta sitoviin tavoitteisiin päästään) Asiakas ja asukas Toimenpiteet (mitä on tehtävä sitovien tavoitteiden toteutumiseksi ja kuka toteuttaa) Mittarit/ arviointikriteerit (millä sitovien tavoitteiden onnistumista ja toteutumista mitataan) Strategiset päämäärät Henkilöstö ja uudistuminen Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Mittarit/ arviointikriteerit Strategiset päämäärät Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Mittarit/ arviointikriteerit Strategiset päämäärät Talous Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Mittarit/ arviointikriteerit Strategiset päämäärät Kainuun elinvoima Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Mittarit/ arviointikriteerit

6 6 LIITE 2 Mittarit / Tunnusluvut Mittarit/Tunnusluvut TP 2010 TP 2011 TA 2012 tavoite Asukas, asiakas TA2013 tavoite Henkilöstö ja uudistuminen Johtaminen, palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Talous Kainuun elinvoima

7 TALOUSARVION VALMISTELU VUODELLE 2013 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän sekä Kainuun liitto kuntayhtymän talousarvio vuodelle 2013 tehdään tulosyksiköittäin SAP - järjestelmään suunnittelu- ja raportointiosioon. Talousarviomäärärahat syötetään 10 euron tarkkuudella budjettitasolle. SapBi -taloussuunnitteluohjelma on käytettävissänne alkaen. Taloussuunnittelun luvut tulee olla syötettynä järjestelmään mennessä. Talousarvion laadintaa ja tulosseurantaa varten esimiehille järjestetään Taloushallinnan koulutuksia seuraavasti: Kuntayhtymän Taloudenhallinnan ja seurannan koulutuksia esimiehille järjestetään seuraavasti: klo 9:00 11:30 Kaks, iso luentosali, Terveyden- ja sairaanhoito klo 9:00 11:30 KAO, iso luentosali, Perhepalvelut klo 9:00 11:30 KAO, iso luentosali, Sairaanhoidon palvelut klo 9:00 11:30 KAO, iso luentosali, Vanhuspalvelut klo 9:00 11:30 KAO, iso luentosali, Yhteiset palvelut, Soten johdon tuki sekä Kainuun liitto SAP Taloussuunnitteluohjelman koulutuksia esimiehille järjestetään seuraavasti: klo 9:00 11:30 KAO, Oppi 7, luokka 211, Terveyden- ja sairaanhoito klo 13:00 15:30 KAO, Oppi 7, luokka 211, Perhepalvelut klo 13:00 15:30 KAO, Oppi 7, luokka 211, Sairaanhoidon palvelut klo 9:00 11:30 KAO, Oppi 7, luokka 211, Vanhuspalvelut klo 13:00 15:30 KAO, Oppi 7, luokka 211, Yhteiset palvelut, Soten johdon tuki sekä Kainuun liitto Voimassaolevat tilikartat löytyvät Kaimasta kohdasta talouspalvelut/tilikartta. Kainuu. TOIMINTATUOTOT Toimintatuottoihin tehdään kustannustason nousua vastaavat korotukset n. 2 %. Sisäisiin eriin kuuluvien tuottojen ja kulujen budjetoinnin huolehtivat sisäisiä eriä laskuttavat tulosyksiköt. Talouspalvelut lähettää Excel-taulukkopohjat kuluvana vuonna sisäisiä eriä laskuttaville tulosyksiköille. Täydennetty taulukko lähetetään sähköpostilla osoitteeseen taloussuunnittelu@kainuu.fi. TOIMINTAKULUT

8 8 Henkilöstökulut Henkilöstökulut sisältävät palkat ja palkkiot, ansionmenetyksestä maksetut korvaukset sekä muut ennakonpidätyksen alaiset kustannusten korvaukset, joista maksetaan työnantajan sosiaaliturvamaksut. Ne sisältävät myös ennakonpidätyksen alaiset päivärahat, siviilipalvelusmiehille maksetut päivärahat ja lakisääteiset ja vapaaehtoiset henkilöstösivukulut. Palkkojen sivukulut Palvelujen ostot Päätoimisen vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön varsinaisista palkoista muodostetaan keskitetysti aineisto SAP:n henkilöstösuunnitteluosioon toukokuun tilanteen mukaan. Henkilöstön palkkausta ja jakautumisperusteita koskeva aineisto on tarkastettava ja korjattava esimiesten toimesta. Tämän lisäksi esimiesten tulee varata määrärahat työaikalisiin, sivutoimisten palkkoihin ja mahdollisiin muihin sijaisuuksiin sekä palkkioihin. Henkilöstöliitteen tarkistamista ja korjaamista koskevia asioita käsitellään elokuussa pidettävien SAP:n talosuunnitteluohjelman koulutusten yhteydessä. Palkkojen korotusvaraus on alustavasti 2,5 % ja lomaraha 6 %. Nämä varaukset viedään taloussuunnitteluohjelmaan keskitetysti. Perhehoidon palkkioista ja omaishoidon (1940 jälkeen syntyneet) tuesta tehtävä KuEl-maksun osuuden budjetointiohje annetaan elokuussa pidettävien koulutusten yhteydessä. Palkkoihin liittyvät sivukulut kirjautuvat sivukulujen tileille automaattisesti, kun palkkasummat syötetään talousarvion valmistelun yhteydessä palkkatileille. Palkkojen sivukulut talousarviossa 2013; KuEL -maksu, palkkaperusteinen 16,55 % Sairausvakuutusmaksu 2,12 % Työttömyysvakuutusmaksu 3,20 % Tapaturmavakuutusmaksu (+ryhmähenkivakuutus) 0,37 % Yhteensä 22,24 % Eläkeperusteinen ja varhaiseläkemaksu varataan talousarvioon keskitetysti. Palvelujen ostoihin sisältyy asiakas- ja muiden palvelujen ostot, rakennusten ja alueiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut, majoitus- ja ravitsemuspalvelut, matkustus- ja kuljetuspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, opetus- ja kulttuuripalvelut ja muut yhteistoimintaosuudet. Aineet, tavarat ja tarvikkeet Kalusto Kuluerään aineet, tarvikkeet ja tavarat sisällytetään näiden hyödykkeiden tilikauden aikaiset suoriteperusteiset ostot.

9 9 Kalustotileille budjetoidaan muu kuin investointeihin luettava kalusto ja välineistö. (Ks. Investoinnit). Käyttötalousmenoiksi lasketaan kaikki hankinnat, jotka ovat alle euroa. Vaatteisto Vuokravaatteiston hankintaan tulosyksiköt varaavat määrärahat vaatteiston vuokrat -tilille Lisätietoja vuokravaatteistosta antaa tekstiilipalvelupäällikkö Merja Ojala-Simola, puh , puh. Avustukset Avustukset sisältävät kotitalouksille maksetut tuet ja avustukset sekä yhteisöille myönnetyt tuet ja avustukset. Muut toimintakulut Vuokrat Vuokriin varataan vuokrasopimusten mukaiset kustannukset. Maakunta vuokraa pääsääntöisesti toimitilat kunnilta. Tiedot vuokrakustannuksista toimitetaan keskitetysti. Kunnilta vuokrattujen toimitilojen vuokrat varataan tillille (=toimitilojen vuokrat kunnilta). Sisäiset kulut Investoinnit Sisäisiin eriin kuuluvien tuottojen ja kulujen budjetoinnin huolehtivat sisäisiä eriä laskuttavat tulosyksiköt. Talouspalvelut lähettää Excel-taulukkopohjat kuluvana vuonna sisäisiä eriä laskuttaville tulosyksiköille. Täydennetty taulukko lähetetään sähköpostilla osoitteeseen Hankinnat lasketaan investoinneiksi, kun kokonaishankintahinta on suurempi kuin ja hankinnan taloudellinen pitoaika on vähintään kolme vuotta. Poistosuunnitelman vahvistaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon yhtymävaltuusto loppuvuonna Investointimenoksi laskettavat hankinnat luetteloidaan vapaamuotoisesti ja lähetetään hankintatoimistoon sähköpostitse os. Aikataulu Talousarvio- ja taloussuunnitelma tulee olla valmiina järjestelmässä Lisätietoja antavat

10 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä: Va.talousjohtaja Irma Kärnä, puh Va. Talouspäällikkö Pirkko Heikkinen, puh Talouspäällikkö Pirjo Selesniemi, Kainuun Liitto kuntayhtymä: Strategiajohtaja Esa Toivonen, puh Sisäinen tarkastaja Harri Turkulainen, puh Sap-järjestelmän osalta tietoja antaa: Pääkirjanpitäjä Ulla Heikkinen, puh , Järjestelmävastaava Kaisu Heikkinen, puh TALOUDEN KEHYKSET Maakunnan ja kuntien talouden kehitys vuosina

11 11 Maakuntakokeilun alussa yleiseksi talouden tavoitteeksi asetettiin ehto, että menojen kasvu ei saa olla kuntien eli maakunnan pääasiallisten rahoittajien tulopohjan (valtionosuuksien ja verotulojen) kasvua suurempaa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän toimintakulujen nousu on ollut valtakunnallista kuntatalouden kasvua maltillisempaa. Toimintakulujen keskimääräinen vuotuinen kastu hallintokokeilun aikana on ollut 5,3 %. Sosiaali- ja terveystoimen vuosittainen valtakunnallinen keskimääräinen kulujen kasvu on ollut 5,5, %. Vaikka viimeisten vuosien aikana maakunnan toimintakulujen kasvu on ollut keskimääräistä suurempaa, valtakunnalliseen kehitykseen verrattuna maakunnan kulut olisivat olleet 80 miljoonaa suuremmat ilman hallintokokeilua. Vastaavasti Kainuun kuntien tulopohjan kasvu (kuntien verotulot ja valtionosuudet) vuosina on ollut keskimäärin vuosittain 5,4 prosenttia. Kunnan rahoitusosuuden keskimääräinen vuotuinen kasvu on ollut 5,0 prosenttia. Näin maakunnan toimintamenojen vuosikasvu on ollut keskimäärin 0,4 prosenttia tulopohjan kasvua pienempää ja 0,5 prosenttia valtakunnan keskimääräistä sosiaali- ja terveysmenojen kasvua pienempää. Kaavio 1. Kuntien maakunnalle maksama rahoitusosuus on kasvanut vuosina keskimäärin 5,3 prosenttia vuodessa. Kainuun maakunta kuntayhtymän rahoitusosuuden kasvu oli vuosina menojen kasvua pienempää. Rahoitusvajeesta syntynyttä alijäämää oli kuntayhtymällä vuoden 2007 lopussa 17,4 milj. euroa. Maksuosuutta korjattiin vuodelle 2008 nostamalla maksuosuusprosenttia 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin alijäämäkierteen katkaisemiseksi. Kun-

12 12 tayhtymän alijäämää onkin sen jälkeen pystytty pienentämään vuosina yhteensä 14,7 milj. eurolla. Vuoden 2011 lopussa Kainuun maakunta kuntayhtymällä oli kattamattomia alijäämiä jäljellä yhteensä 12,5 milj. euroa. Lisäksi kuntayhtymän liikelaitoksilla oli taseissaan ylijäämiä yhteensä 2,5 milj. euroa. Kainuun kuntien vuosikatteet ovat hallintokokeilun ansiosta parantuneet kokeilua aiempaan aikaan verrattuna. Kuntayhtymän ja kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2011 poistoja pienempi, sen sijaan kolmen aiemman tilinpäätöksen mukaan vuosikatteet olivat poistoja suuremmat. Kaavio 2. Kainuun maakunta kuntayhtymän hallintokokeilun aikana Kainuun vuosikate on ollut vertailukuntien ( asukasta) vuosikatetta suurempi. Kainuun maakunta kuntayhtymällä (ilman liikelaitoksia) on vuoden 2011 lopussa kattamatonta alijäämää 12,5 milj. euroa. Kainuun kuntien kattamattomat alijäämät olivat samana ajankohtana 14,6 milj. euroa. Kainuun kuntien ja Kainuun maakunta kuntayhtymän (ilman liikelaitoksia) alijäämät olivat vuoden 2011 lopussa 348 euroa/asukas. Kainuun neljällä kun-

13 euroa/asukas 13 nalla on samanaikaisesti taseessaan ylijäämiä yhteensä 7,9 milj. euroa, joten nettoalijäämä on 7,9 milj. euroa eli 100 euroa/asukas Kuntien ylijäämät KMKY:n alijäämä Kuntien alijäämät Nettoalijäämät Kaavio 3 Hallintokokeilun vuosien tilinpäätöstietojen yhteenvetona voidaan todeta, että maakunnan tehtäväksi siirrettyjen menojen kasvua on voitu leikata valtakunnallista kehitystä pienemmäksi. Lisäksi menojen kasvu on ollut Kainuun kuntien tulopohjan kasvua pienempää. Myös kuntien maakunnalle maksaman maksuosuuden kasvu on ollut keskimäärin tulopohjan kasvua pienempää. Kainuun kuntatalouden tilanne on keskimääräisesti laskettuna tällä hetkellä tyydyttävä. Ongelmana on kuitenkin kuntien erilaisuus. Kainuun maakunnalla ja kolmella peruskunnalla (Kajaani, Sotkamo ja Hyrynsalmi) on taseessaan kattamattomia alijäämiä yhteensä 18,2 milj. euroa. Tämä on ko. kuntien asukaslukuun verrattuna 365 euroa asukasta kohti. Perustettavan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän rahoitusosuuden määräytymismalli muuttuu aiemman Kainuun maakunta kuntayhtymän rahoitusmallista. Jäsenkuntien maksuosuudet kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Kuntayhtymän järjestämiin toimintoihin kohdentuva peruspalvelujen (sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus ilman päivähoidon osuutta, joka lasketaan 80 % sosiaalihuollon 0 6-vuotiaiden laskennallisista kustannuksista ilman päivähoitokerrointa) kohdennetaan suoraan kuntayhtymälle. STM:n valtionosuus sekä sitä vastaava järjestelmä- ja siirtymätasaus erotetaan yhden

14 14 putken mallista vähentämällä kunkin kunnan STM:n laskennallisista kustannuksista omarahoitusosuus, joka lasketaan OPM:n ja STM:n laskennallisten kustannusten suhteessa. Valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määritellään puoliksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50 %/50 %). Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), muut kuin kuntayhtymälle maksettavat tai kohdennettavat valtionosuudet, valtionosuuksiin sisältyvät verovähennysten kompensaatiot, kompensaatiokorvaukset ja järjestelmän muutoksista johtuvat järjestelmä- ja siirtymätasaukset sekä näitä vastaavat muut erät. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella (t-2, kiinteistövero t- 1) ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Kunnallis- ja kiinteistöverotulot lasketaan jäsenkuntien keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Voimalaitosten kiinteistövero otetaan kuitenkin huomioon 1,4 %:n verokannan mukaan. Asukaslukuna käytetään viimeistä vahvistettua vuodenvaihteen asukaslukua. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja I tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia eikä investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Vuotuinen maksuosuus kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella siten kuin rahoitusneuvotteluissa on sovittu. Maksuosuuksia ei korjata talousarviovuoden aikana, vaan mahdolliset muutokset tulopohjassa huomioidaan seuraavan vuoden talousarviota laadittaessa. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä 12. ja 30. päivä. Kuntien ja kuntayhtymän toimintaympäristössä ja/tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten laki- tai muiden seikkojen muutosten johdosta päätetään kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet uudelleen. Tällöin päätös tehdään kuntalain 79 :ää noudattaen. Perustettavan Kainuun liitto kuntayhtymän jäsenkuntien maksuosuuden suuruus määräytyy edellisen vuoden joulukuun lopun tilastokeskuksen virallisen väliluvun mukaisessa suhteessa (perussopimusversio ). Talous 2012 Kainuun kuntien ja Kainuun maakunta kuntayhtymän tililajikohtainen kehitys vuosilta osoittaa kuntien toimintatuottojen vähentymisen v.2012 talousarvion ja v.2011 välillä. Sen sijaan toimintatuotot kasvoivat kunnilla 2,1 prosenttia vuosien 2011 ja 2010 välillä. Kainuun maakunta kuntayhtymällä toimintatuottojen odotetaan kasvavan vuonna 5,2 prosenttia 2012 talousarvion perusteella. Samoin ne ovat kasvaneet v.2011 yht. 3,4 prosenttia verrattuna vuoteen 2010.

15 15 Kuntien toimintakulut on budjetoitu 2,3 prosenttia pienemmiksi v.2012 kuin edellisen vuoden toteutumat osoittavat. Kuntien toimintakulut ovat kasvaneet vuodesta 2011 yht. 4,8 prosenttia verrattuna vuoteen Verotulot on arvioitu pienentyvän v.2011 yht. 3,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ne ovat nousseet 0,1 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen Valtionosuudet on arvioitu pienentyvän 3,7 prosenttia vuonna 2012, vuonna 2011 ne ovat kasvaneet 0,4 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Yhteenlaskettujen talousarvioiden mukaan Kainuun kuntatalous heikkenisi kuluvana vuonna ja alijäämät lisääntyisivät n. 12,6 milj. eurolla. RAHOITUS VUOSILLE Julkisen talous ja kestävyysvaje

16 16 Peruspalveluohjelman mukaan Suomen kuntatalouden yhteenlaskettu toimintakate v.2011 heikentyi enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Kehityksen taustalla oli erityisesti menojen ennakoitua nopeampi kasvu. Toimintamenot kasvoivat 4,6 prosenttia, kun verotulot ja valtionosuudet kasvoivat 3,5 prosenttia. Kauppatase kääntyi alijäämäiseksi v sekä Suomen talouden vaihtosuhteen heikkeneminen jatkui. Kuluvan vuoden kansantaloudellisen kasvun ennustetaan jäävän 0,8 %:iin ja inflaatio pysynee euromaiden keskimääräistä korkeampana. Maailmantalouden negatiiviset riskit vaikuttavat julkisen sektorin velkaantumiseen, työttömyyden pitkittymiseen sekä yksityisen kulutuskysynnän heikkouteen. Julkisen talous pysyy alijäämäisenä. Siihen on vaikuttanut finanssikriisi ja sitä seurannut taantuma. Suomen julkisen talouden rahoitusalijäämä on -0,8 % bruttokansantuotteesta. Pitkän aikavälin tulevaisuuden menopaineiden kestävyyden turvaavan ylijäämän arvioidaan olevan noin 4,5 % bruttokansantuotteesta. Kuntatalouden taloudellisten näkymien ennustetaan kiristyvän vuonna 2012 sekä , jolloin tulojen kasvun odotetaan samanaikaisesti hidastuvan. Menojen kasvua suhteessa tuloihin heikentää huoltosuhteen heikkeneminen, mihin vaikuttavat työvoiman määrän supistuminen ja toisaalta ikäsidonnaisten eläke-, sairauden- ja terveydenhoitomenojen kasvu. Toimintamenojen kasvun lisäksi kuntia rasittavat investointitarpeet. Huomattavaa kuntien korjausvelkaa aiheuttavat lähinnä 1970-luvulla rakennetut kiinteistöt. Poistojen ylittäessä toimintakatteet kuntatalouden velkaantuneisuus kasvaa. Kunnilla onkin keskeinen rooli kuntatalouden kestävyysongelman ratkaisemisessa, sillä kuntatalouden voimakas velkaantuminen uhkaa jatkua. Kuntalain kokonaisuudistukseen luo perustan meneillään oleva kuntarakenneuudistus. Siihen sisältyy kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää koskeva uudistus. Koska kuntauudistus on vielä kesken, sillä ei ole vaikutusta vielä talousarviovuoden 2013 budjetointiin, mutta suunnittelun viimeisimpiin vuosiin se voi jo vaikuttaa. Verotulojen kehitys Valtiovarainministeriön laatiman Peruspalveluohjelman mukaan kuntien verotulojen tilitysten odotetaan kasvavan seuraavasti:

17 17 Verotulot kirjataan kuntien tilinpäätöksiin ennakonkantoon perustuviin tilityksiin. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon uuden kuntayhtymän perussopimuksen mukaan rahoitukseen perustuvat verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella, joten niillä on yhden vuoden viive yllä olevaan valtakunnalliseen laskelmaan verrattuna. Kunnallisveroprosentti ei ole enää kiinteä, mikä on erona Kainuun maakunta kuntayhtymän vuosien rahoituksen määräytymiseen. Maksuosuuden pohjana olevien verotulojen kehitys Kainuun maakunta kuntayhtymän rahoitus perustui kiinteään 19,25 veroprosentin mukaiseen kertymään. Kuntien maksuosuuteen perusteena olevan kunnallisverot ja yhteisöverot laskettiin talousarviovuotta edeltävän vuoden maksuunpanon mukaisesti. Perusteena oli viimeksi valmistunut verotus. Maksuosuuden ennakko kannettiin kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella ja oikaistiin talousarviovuoden aikana sen jälkeen, kun edellisen vuoden verotus valmistui. Verotulot laskettiin viimeisimmän valmistuneen verotuksen mukaisina ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maakunnalle tuleva osuus vuoden 2011 verotuloista vaikuttaa vasta vuoden 2013 rahoitusosuuteen. Valtionosuudet lasketaan kunkin talousarviovuoden mukaisina. Maksuunpanotilitys vuodelta 2011 valmistuu lokakuussa 2012, ja vaikuttaa lopulliseen vuoden 2012 rahoitusosuuteen. Maakunnan maksuosuuden pohjana olevat verotulojen kehitysarviot on tehty vuoden 2010 toteutuneen verotuksen ja valtakunnallisten ennusteiden pohjalta. Lisäksi on otettu huomioon Kainuun poikkeavat arviot yhteisöverojen ja kunnallis-

18 18 verojen osalta. Apuna on käytetty myös Kuntaliiton veroennustekehikkoa ( Kuntaliitto, VM Peruspalveluohjelma). UUSI MALLI > Laskennallisten verojen maksuunpanon kehitys Suunnitteluvuosi KUNNALLISVERO (t-2) Kainuu 0,0 4,0 1,7 2,0 3,0 Koko maa 3,6 5,7 5,7 2,4 3,7 KIINTEISTÖVERO (t-1) Kainuu (maakunnan osuus) 0,7 2,0 2,0 2,0 2,0 Koko maa 2,9 5,1 5,1 1,9 1,8 YHTEISÖVERO (t-2) Kainuu 16,2 5,0 5,0-12,5 5,0 Koko maa 8,6 7,5 7,5-14,1 6,4 Yhteensä muutos-% 1,3 5,3 2,0 0,8 3,1 Vuoden 2011 kunnallisverojen ennustetaan nousevan koko maassa 3,6 prosenttia. Kunnallisvero nousi keskimäärin 19,25 prosenttiin koko maassa. Ansiotuloperusteisiin tehtiin v.2012 sekä korottavia että alentavia muutoksia, joiden nettovaikutus n. 300 milj. euroa kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Kainuun kuntien tekemät veroprosenttien muutokset eivät vaikuta vuonna 2012 maakunnan rahoitukseen, mutta sen sijaan vuodesta 2013 lähtien ne vaikuttavat, jolloin uuden kuntayhtymän rahoituksen perusteena oleva jäsenkuntien veroprosentti ei ole enää kiinteä. Laskennallisten valtionosuuksien kehitys YLEINEN VO + MUUT Kainuu 4,0 34,4 0,0 0,0 0,0 Koko maa 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 STM Kainuu 2,1 3,2 3,0 3,0 3,0 Koko maa 2,0 3,0 3,0 3,0 3,0 TASAUS Kainuu -6,4-7,6 2,0 2,0 2,0 Koko maa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä muutos-% 0,7 4,0 2,3 2,3 2,3 Vuonna 2010 valtionosuusuudistus muuttui ns. yhden putken valtionosuudeksi. Tällöin STM:n, OPM:n ja kulttuuritoimen valtionosuudet maksetaan yhdessä ns. peruspalveluiden valtionosuutena. Lisäksi harvaan asutuille kunnille myönnetään kuntien valtionosuuden lisäosaa. Keskimääräistä alhaisempia verotuloja ansaitsevia kuntia valtio kompensoi verotulojen tasausten avulla. Kainuun kunnat ovat olleet verotulotasausten saajakuntina. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän rahoituksessa STM:n valtionosuus kohdennetaan kuntayhtymän tehtävien osalta suoraan kuntayhtymälle. Peruspalveluohjel-

19 väestö 19 man mukaan kuntien valtionosuuksiin sisältyy tilapäinen 631 milj. euron kunnan peruspalvelujen valtionosuusvähennys, mikä toteutetaan kokonaisuudessaan vuodesta 2012 lukien. Vuonna 2013 vähennys on 125 milj. euroa, v yht. 250 milj. euroa ja 2015 yhteensä 500 milj. euroa. Vähennykset toteutetaan peruspalveluprosenttia alentamalla. Toisaalta määrärahoja kohdennetaan v.2013 lähtien mm. vanhuspalvelujen, vammaispalvelujen, lastensuojelun, perhehoidon, oppilashuollon, lapsiperheiden kotipalvelujen sekä palvelurakenteen ja perusterveydenhuollon kehittämiseen. Kainuun liitto kuntayhtymän osalta vuoden 2013 talousarvion peruste määritetään erikseen tosiasiallisten tehtävien perusteella, jolloin otetaan huomioon nykyisen suunnittelu ja kehittäminen -tulosalueen lisäksi uusi luottamusmieshallinto ja muut nykyisen maakuntahallituksen alaiset tehtävät. Väestörakenteen muutos Kainuun väestö (lähde:tilastokeskus) vuosi yli 65- vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaavio 5 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä nousee nopeasti sekä vastaavasti työikäisten, nuorten ja lasten ikäluokka pienenee huomattavasti tulevien vuosikymmenien aikana. Väestötekijöiden muutoksen vaikutus kustannuksiin Peruspalveluohjelman mukaan väestön ikärakenne muuttuu lasten ja nuorten osalta siten, että syntyneiden määrä viime vuosina on hieman noussut, mutta peruskoulun

20 20 jälkeisen toisen asteen koulutuspalveluja tarvitsevan väestömäärän ennustetaan pysyvän nykytasolla. Ikärakenteesta johtuen palvelutarve kasvaa nopeasti 2010-luvusta alkaen. Terveyspalvelumenojen ja vanhusten tarvitsemien palveluiden arvioidaan kasvavan lähivuosina noin 1,5 prosenttia vuosittain, jos ikäryhmittäinen palveluiden käyttö pysyy nykytasolla. Alla olevassa taulukossa esitetty palveluiden tarve perustuu pelkästään väestörakenteen muutoksesta johtuvaan lisäykseen. Muut menoihin vaikuttavat kustannusten muutokset: Kuntaliiton alustavien arvioiden mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa vuonna 2013 noin 2,6 prosenttia. Kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen yleisen ansiotasonkehityksestä vuonna 2013, joka seuraa kuntien arvioitua yleistä kuntien kustannustason muutosta. Kainuun maakunta kuntayhtymässä on varauduttu vuosittain valtiovarainminiteriön ennusteen mukaiseen kuntien kustannustason nousuun. Kuntatalouden ennuste on pohjana myös uuden Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kustannusten ennakoinnissa. Toimintamenoissa otetaan huomioon väestön ikärakenteesta johtuvat palvelutarpeen lisäyksen aiheuttamat muutokset. Toimintamenoissa huomioidaan prosessien tehokkuusvaatimukset. Toisaalta kuluriskejä aiheuttavat lakisääteisten subjektiivisten oikeuksien lisäykset, jotka kohdentuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin: ikälaki, lastensuojelun lisääntynyt tarve, omaishoidon tuen lisääntyminen ovat esimerkkejä lakisääteisistä kuluja aiheuttavista sosiaali- ja terveyspalveluista.

21 21 Kokonaistaloudellinen kehitys ja eräitä taustaoletuksia: Kuntien rahoitusosuuden muodostuminen perussopimuksen mukaisesti on selvitetty s.12.

22 22 INVESTOINTIOSA TP-2009 TP-2010 TP-2011 TS-2012 TS-2013 TS-2014 TS-2015 TS-2016 MAAKUNTAHALLITUS Koneet ja kalusto Käyttöomaisuuden myynnit -104 Yhteisten tietojärjestelmien hankinta Muut koneet ja kalusto 200 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Rakennukset KAKS; korjaus ja lisärakentaminen (MAPO) KAKS; uusi sairaala K-mäki; korjaus ja lisärakentaminen Muut korjaukset (omat kiinteistöt) Koneet ja kalusto Tietojärjestelmät Muut koneet ja kalusto Työterveyshuolto YHTEENSÄ Vuosina toteututaan KAKS:ssa MAPO-hanke, joka pitää sisällään seuraavaa: M = Materiaalipalvelut A = Apteekki P = Patologia O = Obduktio Hankkeen laajuus on noin 5200 m2 ja kustannusarvio noin 10 milj. euroa. Laajuuteen sisältyy KAKS:n talouskeskukseen laajennusta noin 3500 m2 ja peruskorjausta noin 1700 m2. Hankkeeseen liittyvät irtokalusteet, apteekin lääkevarastorobotti ja monitorointijärjestelmä sekä materiaalipalvelujen varastoautomaatit ja korkean tilan trukki on huomioitu kohdassa muut koneet ja kalusto. Erikoissairaanhoidon kehittäminen -hanke (KAKS, uusi sairaala) toteutetaan tällä tietoa vuosina Alustavien arvioiden mukaan hankkeeseen liittyy laajuudeltaan m2:n uudisrakennus. Uudisrakennuksen valmistumisen ja käyttöönoton jälkeen alkaa nykyisten tilojen saneeraus. Vuosina toteutetaan Vammaispalvelujen käyttöön Kajaanissa paikkaista ryhmäkotia. Kaksi ryhmäkotia liittyy laitoshoidon purkamiseen ja yksi mahdollisesti asumispalvelujen yksikkökoon kasvattamiseen.

23 23 Kainuun maakunta TULOSLASKELMA (pl. KAO) RAAMI 2013 KAINUUN Ulkoiset menot Tp TA (enn.) SOTE KY LIITTO Puolang alle siirtyvä osuus Koulutu s YHTEEN SÄ SOTE KY m-% m-% TUA esitys sisältää Puolangan esh:n menot muut os % TUA esitys ESH:n menojen vähennys muuto s % muutos LIITTO % 3 kk 3 kk ennuste TA 2012 ennuste TA TA 2012 Toimintatuotot , , , , ,9 Kuntien rahoitusosuus , , , , ,9 Tulot yhteensä , , , , ,4 Toimintakulut , , , , ,2 Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut yht , , Vuosikate , , ,0 Poistot , , Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Ali-/ylijäämä Erikoissairaanhoito poistosuositus huomioitu Muut yhteisesti järjestetyt palvelut Yllä olevat raamivaihtoehdot olivat kuntapäättäjien kokouksessa keskusteltavana Kuntapäättäjien kokous päättää raamista pidettävässä kokouksessa. Sote-kuntayhtymän raami 2013 Ensimmäinen raami on laskettu huhtikuussa v.2012 talousarvion perusteella. Siinä toimintakulujen kasvu v.2012 verrattuna on 3,3 %. Toimintakuluissa palkkojen kasvuun on varattu 2,0 % ja muiden kulujen kasvuun 1,3 %. Tuloihin sisältyy Puolangan ostot Kainuun sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä. Toinen raami, jossa kasvuksi on arvioitu 8,0 %, perustuu toukokuussa laskettuun Tulosaluejohtajien 3 kuukauden toteutuman pohjalta laskettuun v toteutumaennusteeseen. Laskelmassa on vähennetty Puolangalla sijaitsevien perusterveydenhuollon yksiköt. Laskelmaan sisältyvät erikoissairaanhoidon menot myös Puolangan osalta, mutta ei sisällä Puolangan erikoissairaanhoidon ostoja Kainuun Soten kuntayhtymältä. Kolmas raami, jossa kasvuksi on arvioitu 6,6 %, perustuu tulosjohtajien toukokuussa 2012 laatimaan 3 kuukauden ennusteeseen. Tässä laskelmassa Puolangan osalta erikoissairaanhoidon menot ja tulot on vähennetty. Kaikissa raamivaihtoehdoissa on huomioitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston poistosuositus lyhyemmistä poistoajoista. Kunnat ovat aikaisemmin laskuttaneet Kainuun maakunta kuntayhtymää eläke- ja varhaiseläkemaksuista Kuntien eläkevakuutuksen ilmoituksen mukaan. Niiden osuus oli v.2010 kuntayhtymätasolla yht. 1,5 milj. euroa. Kainuun maakunta kuntayhtymän talousarvio v tulee ylittymään näiden maksujen osalta. Uuden perussopimusluonnoksen mukaan kunnat vastaavat näistä maksuista v.2013 alkaen.

24 24 Kainuun liitto -kuntayhtymän raami 2013 Kainuun liiton vuoden 2013 talousarvion nettoloppusumma on 2,865 milj., joka on samalla esitys kuntien maksuosuudeksi Kainuun liitolle. Summassa on mukana n :n edestä maksuosuuksia erilaisiin yhteistoimintahankkeisiin. Nuorten kesätyösetelin osuus on , kansainvälisten ja alueiden käytön hankkeiden on n sekä varaus kesken toimintavuoden eteen tuleviin hankkeisiin n