TALOUDEN KEHYKSET JA SUUNNITTELUOHJEET VUOSILLE

Transkriptio

1 1 TALOUDEN KEHYKSET JA SUUNNITTELUOHJEET VUOSILLE Maakuntahallitus TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITTELUOHJE VUOSILLE Toiminnan suunnitteluohje vuosille Tuloskortti, liite Talousarvion valmisteluohje vuodelle TALOUDEN KEHYKSET

2 2 1. TOIMINTA- JA TALOUSUUNNITTELUOHJE VUOSILLE TOIMINNAN SUUNNITTELUOHJE Suunnittelun lähtökohdat Toiminnan suunnittelu sisältyy strategisen taloussuunnitelman ja vuoden 2012 talousarvion laadintaan. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi (Kuntalaki 65 ). Suunnittelun lähtökohtana on maakuntavaltuuston hyväksymä Kainuun maakunta -kuntayhtymän strateginen suunnitelma (maakuntavaltuusto ). Suunnitelmaa on tarkistettu maakuntavaltuuston seminaareissa ja ja viimeksi päivitetty taloussuunnitelmassa (KAIMA -> Perehdyttäminen -> konsernitaso -> Maakunta - kuntayhtymän strategia). Suunnittelutyön toteutus Suunnittelutyö tehdään BSC- järjestelmää ja sen tuloskorttia hyödyntäen. (Balanced Scorecard eli tasapainotettu tuloskortti, liite 1). Talousarviovuoden 2012 sitovat tavoitteet mittareineen kuvataan toimialan/ tulosalueen/ vastuualueen ja tulosyksikön tasapainotetussa tuloskortissa. Jokainen toimiala/ tulosalue/ vastuualue ja tulosyksikkö laativat tuloskortin (liite 1), joka sisältää perustehtävän, arvot ja vision vuoteen 2015 jos ne on määritelty sekä strategiset päämäärät, menestystekijät sekä sitovat tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit talousarviovuodelle Toiminnan tarkastelunäkökulmat Suunnittelussa toiminta määritetään viiden tarkastelunäkökulman avulla: 1. Asiakas ja asukas Asiakas ja asukas -näkökulma edustaa poliittisen päätöksentekijän, kuntalaisen ja asiakkaan näkökulmaa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän päämäärinä ovat: 1) Tyytyväiset asiakkaat ja 2) Hyvinvoivat ja toimintakykyiset kainuulaiset 2. Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstö ja uudistuminen -näkökulma edustaa työyhteisön ja henkilöstön näkökulmaa. Kuntayhtymän päämäärinä ovat: 1) Henkilöstön hyvinvointi ja 2) Osaava ja motivoitunut henkilöstö

3 3 Tulosyksiköiden / vastuualueiden henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmat kootaan talouden ja toiminnan suunnittelun yhteydessä. Osaamisen kehittämissuunnitelmat ovat Kaimassa kohdassa: Täydennyskoulutus Henkilöstön osaamisen kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmalomake palautetaan sähköpostitse vastuualuepäälliköille ja koulutuspäällikkö Merja Leinoselle mennessä. Lisätietoja osaamisen kehittämisen suunnittelusta antaa koulutuspäällikkö Merja Leinonen puh tai merja.leinonen@kainuu.fi. 3. Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat -näkökulma edustaa organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden prosessinäkökulmaa. Kuntayhtymän päämäärinä ovat: 4. Talous 1) Lisäarvo asiakkaille 2) Toimiva johtamisjärjestelmä sekä 3) Hyvä yhteistoiminta, esimiestyö ja johtaminen Talous -näkökulma edustaa resurssien hallinnan näkökulmaa. Kuntayhtymän päämäärinä ovat: 1) Kustannustehokkuus ja 2) Tasapainoinen talous 5. Kainuun elinvoima Kainuun elinvoima -näkökulma edustaa yhteiskunnallinen vaikuttavuuden näkökulmaa. Kuntayhtymän päämäärinä ovat: 1) Vankka tulevaisuuden usko ja 2) Aluetalouden vahvistaminen Tuloskortin laatimisperiaatteet Strategiset päämäärät (mitä tavoitellaan) Strategiset päämäärät ilmaisevat konkreettisesti tavoitteet eli sen mitä tulee saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Kullekin viidelle näkökulmalle määritetään vähintään yksi päämäärä. Kriittiset menestystekijät (missä on onnistuttava) Menestystekijät johdetaan päämääristä. Menestystekijät ovat ratkaisevia päämäärän saavuttamisen kannalta eli ne ilmaisevat sen missä on ehdottomasti onnistuttava. Kullekin päämäärälle määritetään vähintään yksi menestystekijä.

4 4 Toimenpiteet Toimenpiteet asetetaan talousarviovuotta 2012 varten. Toimenpidekuvausta voidaan tarvittaessa täydentää tuloskorttia täydentävällä suunnitelmalla (vrt. aikaisemmin laaditut vuosisuunnitelmat). Sitovat tavoitteet, mittarit ja arviointikriteerit Mittareilla mitataan vuosittaista toiminnan onnistumista ja sitovien tavoitteiden toteutumista. Mittareiden tulee olla määrällisiä ja/tai laadullisia ja aikaan sidottuja. Mittarin pitää olla sellainen, että yleis- ja toimialueiden johto sekä tarkastuslautakunta voivat yksiselitteisesti todeta onko asetettu tavoite saavutettu. Mittareiden sitovan tavoitetason tulee olla haasteellinen eli kuvata pyrkimystä nykyistä parempaan. Suositeltavaa on, että mittareita on enintään viisi näkökulmaa kohti. Tietojen toimittaminen Sähköisesti täytetty vuosisuunnitelmalomake toimitetaan oman tulosalueen esimiehelle, joka lähettää kootut lomakkeet ja sekä Koulutustoimialan osalta: Vuosisuunnittelulomakkeet tulee olla valmiina ja sähköisesti toimitettuna mennessä. Lisätietoja antavat Talousjohtaja Asta Tolonen, puh Taloussuunnittelija Pirkko Heikkinen, puh Sosiaali- ja terveystoimiala Talouspäällikkö Pirjo Selesniemi, puh Kainuun ammattiopisto ja Koulutustoimiala Talousjohtaja Pirjo Kovalainen, puh Kainuun Työterveys liikelaitos Toimitusjohtaja Veli Kolehmainen, puh Suunnittelu ja kehittäminen tulosalue, konsernistrategia Strategiajohtaja Esa Toivonen; puh

5 5 Tuloskortti, suunnitelma vuosille Liite 1 Toimiala/tulosalue/vastuualue/tulosyksikkö Perustehtävä Arvot Visio 2015 Strategiset päämäärät (sitovat tavoitteet eli mitä tulee saavuttaa) Kriittiset menestystekijät (missä on onnistuttava, jotta sitoviin tavoitteisiin päästään) Asiakas ja asukas Toimenpiteet (mitä on tehtävä sitovien tavoitteiden toteutumiseksi ja kuka toteuttaa) Mittarit/ arviointikriteerit (millä sitovien tavoitteiden onnistumista ja toteutumista mitataan) Strategiset päämäärät Henkilöstö ja uudistuminen Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Mittarit/ arviointikriteerit Strategiset päämäärät Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Mittarit/ arviointikriteerit Strategiset päämäärät Talous Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Mittarit/ arviointikriteerit Strategiset päämäärät Kainuun elinvoima Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Mittarit/ arviointikriteerit

6 TALOUSARVION VALMISTELU VUODELLE 2012 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Kainuun maakunta -kuntayhtymän talousarvio vuodelle 2012 tehdään tulosyksiköittäin SAP -järjestelmään suunnittelu- ja raportointiosioon. Talousarviomäärärahat syötetään 10 euron tarkkuudella budjettitasolle. SAP Taloussuunnitteluohjelma otetaan käyttöön elokuussa, jolloin ohjelman käytöstä järjestetään koulutukset. Nykyiseen SAP järjestelmään voi laatia vuoden 2012 talousarvion, mutta suunnitelma on myöhemmin itse siirrettävä uuteen taloussuunnitteluohjelmaan, kun ko. ohjelma on otettu käyttöön. Voimassaoleva tilikartta löytyy Kaimasta kohdasta talouspalvelut/tilikartta. Toimintatuottoihin tehdään kustannustason nousua vastaavat korotukset n. 3 %. Sisäisiin tuottoihin tulosyksiköiden tulee varata entisen käytännön mukaisesti määrärahat sisäisten erien tileille. Sisäisten palvelujen myynti budjetoidaan ostajan ja myyjän sopiman periaatteen mukaisesti esim. laboratorio, radiologia ja tilavuokrat. Tarkempi toimintamalli sisäisille erille sovitaan uuden suunnitteluohjelman käyttöönoton yhteydessä. Henkilöstökulut Henkilöstökulut sisältävät palkat ja palkkiot, ansionmenetyksestä maksetut korvaukset sekä muut ennakonpidätyksen alaiset kustannusten korvaukset, joista maksetaan työnantajan sosiaaliturvamaksut. Ne sisältävät myös ennakonpidätyksen alaiset päivärahat, siviilipalvelusmiehille maksetut päivärahat ja lakisääteiset ja vapaaehtoiset henkilöstösivukulut. Päätoimisen vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön varsinaisista palkoista muodostetaan keskitetysti aineisto SAP:n henkilöstösuunnitteluosioon elokuun tilanteen mukaan. Henkilöstön palkkausta ja jakautumisperusteita koskeva aineisto on tarkastettava ja korjattava esimiesten toimesta. Tämän lisäksi esimiesten tulee varata määrärahat työaikalisiin, sivutoimisten palkkoihin ja mahdollisiin muihin sijaisuuksiin sekä palkkioihin. Lisätietoja henkilöstöliitteen tarkistamisesta ja korjaamisesta elokuussa pidettävien SAP:n talosuunnitteluohjelman koulutusten yhteydessä. Palkkojen korotusvaraus on alustavasti 3 % ja lomaraha 6 %. Nämä varaukset viedään taloussuunnitteluohjelmaan keskitetysti. Perhehoidon palkkioista ja omaishoidon (1940 jälkeen syntyneet) tuesta tehtävä KuEl-maksun osuuden budjetointiohje annetaan elokuussa pidettävien koulutusten yhteydessä.

7 7 Palkkojen sivukulut Palvelujen ostot Palkkoihin liittyvät sivukulut kirjautuvat sivukulujen tileille automaattisesti, kun palkkasummat syötetään talousarvion valmistelun yhteydessä palkkatileille. Palkkojen sivukulut talousarviossa 2012; KuEL -maksu, palkkaperusteinen 16,30 % KuEL maksu, eläkeperusteinen 3,70 % Sairausvakuutusmaksu 2,12 % Työttömyysvakuutusmaksu 3,20 % Tapaturmavakuutusmaksu (+ryhmähenkivakuutus) 0,30 % Yhteensä 25,62 % Varhaiseläkemaksu varataan talousarvioon keskitetysti euromääräisenä. Palvelujen ostoihin sisältyy asiakas- ja muiden palvelujen ostot, rakennusten ja alueiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut, majoitus- ja ravitsemuspalvelut, matkustus- ja kuljetuspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, opetus- ja kulttuuripalvelut ja muut yhteistoimintaosuudet. Aineet, tavarat ja tarvikkeet Kuluerään aineet, tarvikkeet ja tavarat sisällytetään näiden hyödykkeiden tilikauden aikaiset suoriteperusteiset ostot. Kalusto Kalustotileille budjetoidaan muu kuin investointeihin luettava kalusto ja välineistö. (Ks Investoinnit) Käyttötalousmenoiksi lasketaan kaikki hankinnat, jotka ovat alle euroa. Avustukset Avustukset sisältävät kotitalouksille maksetut tuet ja avustukset sekä yhteisöille myönnetyt tuet ja avustukset. Muut toimintakulut Vuokrat Vuokriin varataan vuokrasopimusten mukaiset kustannukset. Maakunta vuokraa pääsääntöisesti toimitilat kunnilta. Tiedot vuokrakustannuksista toimitetaan keskitetysti. Sisäiset kulut Sisäisiin kuluihin tulosyksiköt varaavat entisen käytännön mukaisesti määrärahat sisäisten erien tileille. Sisäiset kulut on otettava huomioon palveluita hinnoiteltaessa.

8 8 Investoinnit Sisäinen palvelujen myynti budjetoidaan ostajan ja myyjän sopiman periaatteen mukaisesti esim. laboratorio, röntgen ja tilavuokrat. Tarkempi toimintamalli sisäisille erille sovitaan uuden suunnitteluohjelman käyttöönoton yhteydessä Hankinnat lasketaan investoinneiksi, kun kokonaishankintahinta on suurempi kuin ja hankinnan taloudellinen pitoaika on vähintään kolme vuotta. Näistä tehdään poistot maakuntavaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Investointimenoksi laskettavat hankinnat luetteloidaan vapaamuotoisesti ja lähetetään sähköpostitse Pirkko Heikkiselle Maakunnan liikelaitokset Kainuun ammattiopisto ja Kainuun Työterveys on maakunnallisia liikelaitoksia. Maakuntavaltuusto päättää liikelaitosten strategisista tavoitteista, toiminnallisista tavoitteista, taloudellisista tunnusluvuista ja muista yleisistä periaatteista liikelaitosten ohjauksessa. Maakunnan talousarvioon ja -suunnitelmaan liikelaitosten keskeiset tavoitteet liitetään liitetietoina. Liikelaitosten tulot ja menot eivät sellaisinaan sisälly maakunnan talousarvioon, vaan ainoastaan maakunnan liikelaitokselle mahdollisesti antama avustus tai kehittämisraha sisältyy toimintakatteeseen. Aikataulu Talousarvio- ja taloussuunnitelma tulee olla valmis lautakuntienkäsittelyä varten Lisätietoja antavat Talousjohtaja Asta Tolonen, puh , Vs. Talouspäällikkö Pirkko Heikkinen, puh Talouspäällikkö Pirjo Selesniemi, Vs. Taloussuunnittelija Sari Pöllänen, puh , Kainuun ammattiopisto ja Koulutustoimiala Talousjohtaja Pirjo Kovalainen, puh , Kainuun Työterveys liikelaitos Toimitusjohtaja Veli Kolehmainen, puh , Sap-järjestelmän osalta tietoja antaa: Pääkirjanpitäjä Ulla Heikkinen, puh , Järjestelmävastaava Kaisu Heikkinen, puh

9 9 2. TALOUDEN KEHYKSET Maakunnan ja kuntien talouden kehitys vuosina Maakuntakokeilun alussa yleiseksi talouden tavoitteeksi asetettiin ehto, että menojen kasvu ei saa olla kuntien eli maakunnan pääasiallisten rahoittajien tulopohjan (valtinosuuksien ja verotulojen) kasvua suurempaa. Maakunta -kuntayhtymän toimintakulujen kasvu on ollut vuosilta yhteensä keskimäärin 4,8 prosenttia vuosittain. Vastaavasti tulopohja (kuntien verotulot ja valtionosuudet) on samana aikana kasvanut keskimäärin 5,8 prosenttia vuosittain. Sosiaali- ja terveysmenojen valtakunnallinen kasvu on ollut vuosina keskimäärin 5,4 prosenttia vuosittain. Näin maakunnan toimintamenojen vuosikasvu on ollut keskimäärin 1,0 prosenttia tulopohjan kasvua pienempää ja 0,6 prosenttia valtakunnan keskimääräistä sosiaali- ja terveysmenojen kasvua pienempää. Euromääräisinä lukuina ero kokeilun ajalta verrattuna valtakunnalliseen kasvutasoon merkitsee vuoden 2010 loppuun mennessä kumulatiivisesti laskettuna noin 60 miljoonaa euroa pienempiä menoja. 14,0 Menojen ja tulojen kasvu, prosenttia 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 KMKY:N toimintamenot Koko maan sote-menot Kainuun kuntien tulopohja Kuntien rahoitusosuus 0, Kaavio 1. Kuntien maakunnalle maksama rahoitusosuus on kasvanut vuosina keskimäärin 5,3 prosenttia vuodessa. Maakunnan rahoitusosuuden kasvu oli vuosina menojen kasvua pienempää. Näin maakunnalle syntyi rahoitusvajetta eli alijäämää, joka oli vuoden 2007 lopussa 17,4 milj. euroa. Vuodelle 2008 kuntien maksuosuusprosenttia korjattiin 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin alijäämäkierteen katkaisemiseksi. Maakunnan alijäämä onkin sen jälkeen pystyt-

10 10 ty pienentämään vuosina yhteensä 14,7 milj. eurolla. Vuoden 2010 lopussa maakunnan kattamattomia alijäämiä oli jäljellä yhteensä 2,7 milj. euroa. Lisäksi maakunnan liikelaitoksilla oli taseissaan ylijäämiä yhteensä 1,9 milj. euroa. Maakuntakokeilun ansiosta mutta myös kuntien omien toimenpiteiden johdosta Kainuun kuntien vuosikatteet ovat parantuneet vuosina oleellisesti vuoteen 2004 verrattuna. Vuosikatteiden yhteenlaskettu määrä on lähes viisinkertaistunut vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2004 Kainuun kuntien yhteenlaskettu vuosikate (ilman Vaalaa) oli 99 /as ja vuonna /as. Maakunnan vuosikate oli pahimpana alijäämävuonna euroa asukasta kohden ja vuonna 2010 vuosikate oli euroa asukasta kohden. Kuntayhtymän ja kuntien yhteenlaskettu vuosikate on ollut kolmen viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan selkeästi poistoja suurempi. Yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna euroa asukasta kohden kun vastaava poistojen määrä oli 300 euroa asukasta kohden. Vuonna 2010 vuosikate oli 580 euroa / asukas ja poistot olivat 330 euroa / asukas Vuosikate, Kainuun kunnat euroa/asukas Vuosikate, kunnat+kmky Poistot kunnat+kmky Vuosikate, kunnat ( ) vuosi Kaavio 2. Kainuun vuosikate on ollut koko hallintokokeiluajan vertailukuntien ( asukasta) vuosikatetta suurempi. Ennen hallintokokeilua tilanne oli pääsääntöisesti päinvastoin eli Kainuun vuosikate oli vuosittain hieman vertailukuntien vuosikatetta pienempi. Kainuun kuntien ja maakunnan kattamattomat bruttoalijäämät (ilman maakunnan liikelaitoksia) olivat suurimmillaan vuoden 2007 lopussa eli 41,6 milj. euroa (530 euroa/asukas). Vuoden 2010 lopussa kattamattomia alijäämiä on yhteensä 18,2 milj. euroa (230 euroa/asukas) eli kattamattomat alijäämät ovat pienentyneet yhteensä 23,4 milj. eurolla. Maakunnan kattamaton alijäämä oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 2,7 milj. euroa ja kuntien yhteensä 15,5 milj. euroa. Nettoalijäämä oli vain 2,4 milj. euroa (30 euroa/asukas), koska viidellä kunnalla on taseessaan aiemmilta vuosilta kertyneitä ylijäämiä yhteensä 15,8 milj. euroa.

11 E 2010 euroa/asukas Kuntien ylijäämät KMKY:n alijäämä Kuntien alijäämät Nettoalijäämät Kaavio 3. Yhteenvetona voidaan todeta, että hallintokokeilun kuuden vuoden aikana on pystytty leikkaamaan maakunnan tehtäväksi siirrettyjen menojen kasvua siten, että menojen kasvu on ollut valtakunnallista kasvua pienempää. Lisäksi menojen kasvu on ollut Kainuun kuntien tulopohjan kasvua pienempää. Myös kuntien maakunnalle maksaman maksuosuuden kasvu on ollut keskimäärin tulopohjan kasvua pienempää. Kainuun kuntatalouden tilanne on keskimääräisesti laskettuna tällä hetkellä tyydyttävä. Ongelmana on kuitenkin kuntien erilaisuus. Kainuun maakunnalla ja kolmella peruskunnalla (Kajaani, Sotkamo ja Hyrynsalmi) on taseessaan kattamattomia alijäämiä yhteensä 18,2 milj. euroa. Tämä on ko. kuntien asukaslukuun verrattuna 365 euroa asukasta kohti. Talous 2011 Yhteenlaskettujen talousarvioiden mukaan Kainuun kuntatalous heikkenisi kuluvana vuonna ja alijäämät lisääntyisivät n. 3,7 milj. eurolla. Kuntien ja maakunnan talousarviot on hyväksytty marras - joulukuussa Verotulojen uusien valtakunnallisten ennusteiden mukaan kuluvan vuoden verotulojen tilitykset tulevat kasvamaan n. 5 prosenttia edellisvuoden tilityksiin verrattuna. Mikäli tämä ennuste pitää paikkansa, Kainuun verotulojen tilitysarviot ovat talousarvioissa n. 10 milj. euroa liian pienet. Kuluvana vuonna alustavien toteutumatietojen ( ) mukaan kunnat pysynevät maakuntaa lukuun ottamatta menojen osalta talousarvioissaan. Maakunnan menot tulevat ylittymään henkilöstökulujen ja asiakaspalvelujen ostojen osalta. Näin Kainuun kuntatalouden kokonaisennuste on parempi kuin talousarvioissa on arvioitu. Odotettavissa on, että ylijäämää kertyy yhteensä n. 3 milj. euroa.

12 Maakunnan talouden toteutumavertailun mukaan kuluvan vuoden tilikauden tulos tulee olemaan n. 2 milj. euroa alijäämäinen. Epävarmuustekijänä on lisäksi huomioitava toimeentulotuen ja lastensuojelun menojen kehitys sekä erikoissairaanhoidon ostot muilta sairaanhoitopiireiltä. Lisäksi lopulliset tiedot verovuoden 2010 verotuksesta valmistuvat vasta syksyllä 2011, joten kuntien maksuosuus perustuu viime syksyn ennustetietoihin. 12

13 13 RAHOITUS VUOSILLE Julkisen talouden kestävyysvaje Peruspalveluohjelman mukaan Suomen julkisessa taloudessa on kestävyysvaje, jonka suuruus on arviolta 5 % BKT:sta. Tämä vastaa yhteensä n. 10 mrd. euroa. Julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisemiseksi tarvitaan sekä välittömiä toimenpiteitä (verotuksen maltillista kiristämistä ja menojen kasvun hillintää) että rakenteellisia toimia (kuten työurien pidentämistä, rakenteellisen työttömyyden vähentämistä ja julkisten palveluiden tehostamista). Toimeen tulee ryhtyä pikaisesti, koska väestörakenteen muutoksen nopein vaihe on Suomessa juuri alkamassa ja menojen kasvua hillitsevien uudistusten lykkääminen kasvattaa tulevaa taakkaa jatkuvasti. Talouskasvu ei yksinään poista julkisen talouden kestävyysvajetta. Siksi tulevalla vaalikaudella tarvitaan päätöksiä julkisen talouden rahoitusasemaa välittömästi kohentavista toimenpiteistä. Sopeutustoimien konkreettisuus ja niiden etupainotteisuus on keskeistä koska: - Demografisen muutoksen nopein vaihe on Suomessa juuri alkamassa. - Tulevaisuuden epävarmuuksiin ja uusiin taloutta uhkaaviin häiriöihin tulee myös varautua vahvistamalla julkista taloutta. Julkisen talouden tasapainon pitäisi korjaantua niin pian, että talouspolitiikalla ja erityisesti automaattisilla vakauttajilla olisi mahdollisuus toimia myös seuraavassa, aikanaan tulevassa taantumassa. Kansainvälisen talouden epävarmuuden vuoksi tälle näkökohdalle tulee antaa nyt erityisen suuri painoarvo. - Mitä etupainotteisemmin sopeutus pantaisiin toimeen, sitä enemmän se alentaisi velkaantumisesta aiheutuvaa korkorasitusta ja loisi liikkumavaraa tuleville vuosille. - Myös sopeuttamisohjelman uskottavuus edellyttää konkreettisia toimenpiteitä. Menoihin keskittyvää sopeuttamisohjelmaa on Suomelta jo peräänkuuluttanut mm. Suomen luottokelpoisuutta arvioiva Standard & Poor s (S&P Research Update, November 29, 2010).

14 14 Verotulojen kehitys Valtiovarainministeriön laatiman Peruspalveluohjelman mukaan kuntien verotulojen tilitysten odotetaan kasvavan seuraavasti: Kuntien tilinpäätöksiin tulevat verotulot kirjataan verotulojen ennakonkantoon perustuvien tilitysten mukaan. Yllä oleva taulukko kuvaa verotulojen tilityksiä. Kuntien maakunnalle maksamat maksuosuudet perustuvat sitä vastoin aina vuoden viipeellä maksuunpantujen verotulojen mukaisesti korjattuna perussopimuksessa sovituilla kiinteillä veroprosenteilla. Maksuosuuden pohjana olevien verotulojen kehitys Kuntien maksuosuuteen laskettavat kunnallisverot ja yhteisöverot ovat talousarviovuotta edeltävän vuoden maksuunpanon mukaiset verotulot. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maakunnalle tuleva osuus vuoden 2011 verotuloista vaikuttaa vasta vuoden 2012 rahoitusosuuteen ja vuoden 2012 verotulot vaikuttavat vuoden 2013 rahoitusosuuteen. Vuoden 2010 maksuunpanotilitys valmistuu lokakuussa 2011, ja vaikuttaa lopulliseen vuoden 2011 rahoitusosuuteen. Maakunnan maksuosuuden pohjana olevat verotulojen kehitysarviot on tehty vuoden 2009 toteutuneen verotuksen ja valtakunnallisten ennusteiden pohjalta. Lisäksi on otettu huomioon Kainuun poikkeavat arviot yhteisöverojen ja kunnallisverojen osalta. Apuna on käytetty myös Kuntaliiton veroennustekehikkoa ( ).

15 15 Laskennallisten verojen maksuunpanon kehitys Suunnitteluvuosi KUNNALLISVERO Kainuu 6,3-0,9 0,0 3,5 4,0 4,0 4,0 Koko maa 6,5-0,2 2,8 4,7 4,6 4,5 4,0 KIINTEISTÖVERO Kainuu (maakunnan osuus) 5,4-0,3 0,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Koko maa 5,9 21,2 2,4 1,9 2,1 1,8 2,0 YHTEISÖVERO Kainuu -27,7 23,9 10,0 5,0-25,0 5,0 5,0 Koko maa -22,5 13,7 11,1 10,3-25,7 6,3 5,9 Yhteensä muutos-% 3,2 0,6 0,6 3,5 1,5 3,9 3,9 Vuoden 2010 kunnallisverotulojen ennustetaan kasvavan koko maassa yhteensä 2,8 prosentilla. Kasvu johtuu pääasiassa kunnallisveroprosenttien korotuksista. Varsinainen tulopohja ei alustavien arvioiden mukaan kasvanut vuonna Kainuun kuntien kunnallisverotulojen maksuunpanon ennustetaan myös hieman kasvavan edellisvuoden tasoon verrattuna. Kasvu tulee pelkästään veroprosenttien korotuksen kautta ja varsinainen tulopohja ei myöskään Kainuussa kasvanut vuonna Maakunnan maksuosuus lasketaan kiinteällä 19,25 prosentin tuloveroprosentilla, joten verojen korotukset eivät vaikuta maakunnan maksuosuuteen. Kiinteistöverotulot kasvavat tänä vuonna koko maassa arviolta 2,4 prosenttia. Kainuussa kiinteistöverotulojen verottava ei odoteta kasvavan. Maakunnan maksuosuus perustuu kiinteisiin kiinteistöveroprosentteihin vuodesta 2010 lukien. Tulevina vuosina Kainuun kiinteistöverojen oletetaan kasvavan kuten muualla maassa. Yhteisöverotulot supistuvat 2008 vuoden maksuunpanossa 27,7 prosenttia. Taantumasta johtuen hallitus korotti kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta väliaikaisesti kymmenellä prosentilla (22,03 32,03) vuosiksi Yhteisöverot ennustetaan jälleen pienevän vuonna prosentilla, koska tuolloin valtion kompensaatiosta luovutaan. Valtionosuuksien kehitys YLEINEN VO + MUUT Kainuu 0,3 130,5 5,5 9,6 0,0 0,0 0,0 Koko maa 2,0 90,7 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 STM Kainuu 8,7 2,1 2,3 3,4 3,0 3,0 3,0 Koko maa 10,5 4,0 2,0 3,0 3,0 3,0 3,0 TASAUS Kainuu 8,4 1,3-7,0 3,0 2,0 2,0 2,0 Koko maa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä muutos-% 8,8 9,4 0,5 4,1 2,4 2,4 2,4 Vuoden 2010 valtionosuusuudistus muutti valtionosuusrakennetta siten, että STM:n, OPM:n ja kulttuuritoimen valtionosuudet maksetaan yhtenä summana ns. peruspalveluiden yhden putken valtionosuutena. Lisäksi uutena osuutena tuli mukaan ns. harvaan asuttujen kuntien

16 16 valtionosuuden lisäosa. Tästä johtuen Kainuun kokonaisvaltionosuudet kasvoivat yli 9 prosenttia. Vuonna 2011 harvan asutuksen lisäosan piiriin tuli Hyrynsalmi ja 2012 lisäosa myönnetään myös Kuhmon kaupungille Julkisen talouden kestävyysvajeesta johtuen sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien ennustetaan Kainuussa kasvavan vuonna 2012 vain indeksikorotuksen verran eli 3,4 prosenttia. Suunnitteluvuosien osalta valtionosuuden kasvuksi on laskettu yleistä kustannustason nousua vastaava summa. Kainuun keskimääräiset verotulot ovat n. 79 prosenttia koko maan keskiarvosta, joten Kainuu saa verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta. Koska tuloero on koko maahan verrattuna kasvanut, odotetaan myös tasauksen kasvavan vuosittain vähintään 2 prosenttia. Väestörakenteen muutos Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisten sekä nuorten ja lasten ikäluokka edelleen määrällisesti vähenee tulevilla vuosikymmenellä. Vastaavasti yli 75 -vuotiaiden määrä kasvaa sekä määrällisesti että suhteellisesti hyvin nopeasti. Kainuun väestö (lähde: Tilastokeskus) väestö yli 65 - vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuosi Väestötekijöiden muutoksen vaikutus kustannuksiin Valtio on peruspalveluohjelmassaan varautunut väestön ikääntymiseen ja sen myötä palvelutarpeen ja rahoituksen muutoksiin. Väetön ikärakenteen takia koulutusmenojen arvioidaan supistuvan reaalisesti keskimäärin 0.5 prosenttia vuosittain vuoteen 2015 mennessä. Väestön ikärakenteen vanhenemisen takia tilanne on päinvastainen terveyspalveluissa ja vanhusten tarvitsemissa palveluissa. Terveyspalvelumenojen arvioidaan kasvavan lähivuosina noin 1,4 prosentin vuosivauhtia, jos eri-ikäiset käyttävät jatkossakin terveyspalveluita kuten vuonna Nopeinta menojen kasvu on kuitenkin sosiaalitoimessa ja siellä vanhusten tarvitsemissa palveluissa, jotka kasvat reaalisesti 2 prosenttia vuosittain.

17 17 Ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeenlisäys arvioidaan Kainuussa olevan n. 2 prosenttia vuosittain. Muut menoihin vaikuttavat kustannusten muutokset: Kuntaliiton alustavien arvioiden mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna noin 3,0 prosenttia. Kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen yleisen ansiotasonkehityksestä vuonna 2012, joka seuraa kuntien arvioitua yleistä kuntien kustannustason muutosta. Maakunnan raamissa on varauduttu vuosittain valtiovarainminiteriön ennusteen mukaiseen kuntien kustannustason nousuun. Ikärakenteen muutoksen vuoksi tuleva palvelutarpeen lisäys on huomioitu 2 prosentin mukaisena. Lisäksi raami pitää sisällään toimintojen tehostamisvaatimuksen, joka on n. 1 prosentti vuosittain. Raamiin sisältyvät seuraavat riskit, joita ei ole erikseen otettu huomioon: toimeentulotuen kehitys, lastensuojelun tarve ja vammaisten henkilökohtaisten avustajien käyttö sekä vanhuspalveluissa ns. ikälain mahdollinen voimaan tulo.

18 18 Kuntien rahoitusosuuden muodostuminen Kansantalous ja sen mukana kuntatalous on ajautunut vuosina vaikeuksiin, jonka takia kansantaloudessa on pitkällä aikavälillä n. 5 prosentin kestävyysvaje. Valtiovarainministeriön arvion mukaan, mikäli kuntien menojen kasvu ei hidastu olennaisesti ja pysyvästi, kuntatalous pysyy lähivuodet veronkorotusten ja velkaantumisen tiellä. Samalla kuitenkin ongelmana on menojen voimakas kasvaminen johtuen ikääntymisen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta, koko maassa noin 1 prosentti vuodessa. Sosiaali- ja terveysmenot eivät voi kuitenkaan heilahdella hallitsemattomasti vuosittain tulopohjan vaihteluiden mukaan vaan sosiaali- ja terveysmenoja on tarkasteltava pidemmällä aikajanalla, jossa haetaan maltillista kokonaiskehitystä useamman vuoden perspektiivillä. Periaatteena on ollut, että maakunnan menojen kasvu on vuosittain tulojen kasvua vastaavan prosentin suuruinen. Kasvupaineiden erilainen kohdentuminen kuntien ja maakunnan välillä edellyttää kuitenkin suhteellisten osuuksien tarkastelua vuosittain siten, että palvelutarpeen muutos otetaan huomioon kuntien maksuosuutta määriteltäessä. Maakunnan menojen kasvuksi vuodelle 2012 on arvioitu 5-6 prosenttia, mikäli palvelutarpeen muutos ja lainsäädännön tuomat menojen lisäykset otetaan täysimääräisenä huomioon. Koska alustavien arvioiden mukaan kuntien tulopohjaa kasvu jää vain noin 3 prosentin tasolle vuosittain, maakunnan menojen kasvua pyritään sopeuttamaan mahdollisuuksien mukaan tulopohjan kasvuun. Väestön ikääntymisestä johtuvaa palvelutarpeen lisäystä ei kuitenkaan voida kompensoida pelkästään toimintojen tehostamisen kautta vaan palvelutarjontaa on tältä osin myös selkeästi lisättävä. Maakunnan toimintoihin kohdistuva tehostamisvaade on n. 1 prosentti vuodessa. Koko maan tasolla tavoitteeksi on asetettu, että toimintamenojen kasvu on hyvin matala, eli vain noin 0,5 prosentin vuotuinen reaalinen lisäys. Tämä tarkoittaa käytännössä koko kuntataloudessa toimintojen tehostamista 0,5 1,0 prosentilla vuosittain. Tavoitteena onkin, että kunta- ja palvelurakenneuudistusta jatketaan tehostetusti myös vuoden 2012 jälkeen.

19 19 Maakunnan menojen kehys vuosille on rakennettu noin 4 prosentin vuotuiselle menojen kasvulle. Tämä sisältää kustannustason noususta johtuvan 3 prosentin kasvun sekä väestön ikääntymisestä johtuvan palvelutarpeen kasvun 2 prosenttia ja 1 prosentin toimintojen tehostamisvaateen. Tulopohjan kasvuksi on arvioitu noin 3 prosenttia vuosittain. Näillä oletuksilla laskettuna kuntien perussopimuksen mukaiseksi maksuosuudeksi tulee vuodelle 2012: 61,5 prosenttia ja osuus kasvaa vuosittain 0,5 1,0 prosenttiyksikköä. (Laskelmissa ei ole huomioitu 2013 suunniteltua rahoitusmallin muutosta). Maakunnan talouden raamit vuodelle 2011: Vanhojen alijäämien kattaminen Alijäämän kattaminen tapahtuu sovitulla tavalla siten, että jäsenkunnat maksavat kuntayhtymälle alijäämän ,93 euroa vuosina vuosien rahoitusosuuksien keskiarvon suhteessa siten, että vuonna 2009 osuus on 15 %, vuonna 2010 osuus on 20 %, 2011 osuus on 30 % ja vuonna 2012 osuus on 35 % katettavasta alijäämästä. Laskutus tapahtuu kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä. Mikäli maakunnalle syntyy vuosina ylijäämiä, ne vähennetään katettavasta summasta tasaisesti jokaiselta kattamattomalta vuodelta samansuuruisella summalla. Kunnat maksoivat maakunnalle alijäämiä yhteensä ,79 euroa. Vuoden 2009 ylijäämä oli ,77 ja vuoden 2010 ylijäämä oli ,47 euroa. Näin vuoden 2010 lopussa kattamatonta alijäämää on jäljellä ,90 euroa. Tästä vuonna 2011 kuntien katettava summa on ,49 euroa ja vuonna 2012 summa on ,41 euroa.

20 LIITE 1 20

21 21 LIITE 2 Käyttötalousyhdistelmä toimialoittain (ilman liikelaitoksia) Rah-% = 61,5 % RAAMI TOIMIALOITTAIN TP 2009 TP 2010 TA 2011 KS KUNTIEN RAHOITUSOSUUS , , , , ,4 MAAKUNTAVALTUUSTO Toimintatuotot Toimintamenot , , , , ,2 Toimintakate Poistot Tilikauden tulos , , , , ,2 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintamenot 78-14, , , ,5 90-6,3 Toimintakate Poistot Tilikauden tulos , , , , ,3 MAAKUNTAHALLITUS Toimintatuotot , , , , ,0 Toimintamenot , , , , ,0 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut Poistot Satunnaiset erät 0 Tilikauden tulos , , , , ,0 KOULUTUSTOIMIALA Toimintatuotot , , , , ,0 Toimintamenot , , , , ,0 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut Poistot Tilikauden tulos , , , , ,5 SOSIAALI - JA TERVEYSTOIMIALA Toimintatuotot , , , , ,6 Toimintamenot , , , , ,3 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut -2-1 Poistot Tilikauden tulos , , , , ,4 YHTEENSÄ Toimintatuotot , , , , ,1 Toimintamenot , , , , ,0 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut Poistot Satunnaiset j erät Tilikauden tulos

22 22 LIITE 3 INVESTOINTIOSA (kuntayhtymä ja liikelaitokset) TP-2009 TP-2010 TA-2011 TS-2012 TS-2013 TS-2014 TS-2015 MAAKUNTAHALLITUS Koneet ja kalusto Käyttöomaisuuden myynnit -104 Yhteisten tietojärjestelmien hankinta KOULUTUSTOIMILA Koneet ja kalusto Lukion kalusteet Rakennukset Kainuun ammattiopisto SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Rakennukset KAKS; korjaus ja lisärakentaminen K-mäki; korjaus ja lisärakentaminen Muut korjaukset Koneet ja kalusto Tietojärjestelmät Muut koneet ja kalusto Työterveyshuolto YHTEENSÄ Vuosina toteututaan KAKS:ssa MAPO-hanke, joka pitää sisällään seuraavaa: M = Materiaalipalvelut A = Apteekki P = Patologia O = Obduktio Hankkeen laajuus on noin 5200 m2 ja kustannusarvio noin 9 milj. euroa. Laajuuteen sisältyy KAKS:n talouskeskukseen laajennusta noin 3500 m2 ja peruskorjausta noin 1700 m2. Kainuun ammattiopistolla Opintien kiinteistöjen korjaus Vuosina toteutetaan Kuusanmäellä uudisrakennushanke, johon tulee 24-paikkainen ryhmäkoti kehitysvammaisille ja toiminnalliset tilat. Hankkeen laajuus on noin 1500 m2 ja kustannusarvio noin 3,5 milj. euroa. KAKSin korjaus- ja lisärakentamisen ( ) tarkempi suunnittelu aloitetaan syksyllä 2011

23 23 LIITE 4 RAHOITUSLASKELMA (pl. liikelaitokset) RAAMI TA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet Luovutustulot Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen kassavirta Antolainauksen muutokset -36 Lainankannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen muutos Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Kassavara Kassavarat