MAAKUNNAN TALOUS VUOSILLE

Transkriptio

1 1 Kuntaneuvottelu varten ( MH ) MAAKUNNAN TALOUS VUOSILLE TAUSTAA Maakunnan talouden kehitys vuosina Maakuntakokeilun alussa yleiseksi talouden tavoitteeksi asetettiin ehto, että menojen kasvu ei saa olla tulojen kasvua suurempaa. Lisäksi ensimmäiselle valtuustokaudelle vuosille asetettiin tätäkin tiukempi tavoite eli menojen kasvun puolittaminen aiempaan sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun verrattuna. Pyrkimyksenä oli helpottaa kuntien aiempina vuosina syntyneiden alijäämien kattamista. Maakunta -kuntayhtymän toimintakulujen kasvu on ollut vuosilta yhteensä keskimäärin 4,4 prosenttia vuosittain. Sosiaali- ja terveysmenojen valtakunnallinen vastaava keskiarvo on ollut alustavien tietojen mukaan noin 6,3 prosenttia. Näin maakunnan toimintamenojen kasvu on ollut keskimäärin 2 prosenttia alle valtakunnan keskimääräisen sosiaali- ja terveysmenojen kasvun. Kainuun kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kasvu vuosina ennen kokeilun alkua oli keskimäärin 6,9 prosenttia vuodessa. Yhteensä kunnat / maakunta 10,0 9,0 8,0 7,0 Sote-menojen keskimääräinen kasvu (asukasluvulla painotettu) Maakunnan menojen kasvu (ilman liikelaitoksia) = KOKO MAA SOTE 6,0 5,0 4,0 6.9 % 3,0 4.4 % 2,0 1,0 0, ka ka. Mikäli maakunnan menojen kasvu olisi ollut vuosina valtakunnan keskimääräisen kasvun suuruinen, menot olisivat olleet kumulatiivisesti yhteenlaskettuna n. 52 milj. euroa suuremmat kuin ko. vuosina toteutunut menojen kasvu oli. Jos vastaavasti kasvu olisi ollut Kainuun kuntien vuoden keskimääräisen kasvun

2 2 suuruinen eli 6,9 prosenttia, menot olisivat olleet 69 milj. euroa toteutunutta suuremmat. Maakunnan tulopohjan perusteena oleva laskennallinen verorahoitus on kasvanut vuosina keskimäärin 5,9 prosenttia vuosittain. Vastaavasti kuntien maksuosuus maakunnalle on kasvanut vuosina keskimäärin 5,6 prosenttia. Menojen ja tulojen kasvu ,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, arvio Toimintamenot Koko maan sote-menot Rahoituspohja Kuntien rahoitusosuus Koska maakunnan saama rahoitusosuuden kasvu oli vuosina menojen kasvua pienempää, maakunnalle syntyi rahoitusvajetta eli alijäämää, joka oli vuoden 2007 lopussa 17,4 milj. euroa eli 217 euroa asukasta kohti. Vuodelle 2008 kuntien maksuosuusprosenttia nostettiin 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin alijäämäkierteen katkaisemiseksi. Tässä onnistuttiin suunnitelmia paremmin ja ylijäämää syntyi vuodelta 2008 yhteensä 6,3 milj. euroa. Näin vuoden 2008 lopussa kattamattomia alijäämiä oli yhteensä 11.1 milj. euroa. Yhteenvetona voidaan todeta, että hallintokokeilun neljänä ensimmäisenä vuotena on pystytty leikkaamaan maakunnan tehtäväksi siirrettyjen menojen kasvua keskimäärin enemmän kuin samana aikana tapahtunut tulojen kasvu on ollut. Näin asetettu taloustavoite on saavutettu vaikka samanaikaisesti onkin syntynyt alijäämää. Syntynyt alijäämä kertoo enemmin rahoitusosuuden riittämättömyydestä vuosina kuin menojen kasvun hallitsemattomuudesta. Menojen kasvun puolittamisessa sen sijaan ei onnistuttu. Menojen kasvu oli keskimäärin 70 prosenttia valtakunnan kasvusta ja menojen kasvu on ollut tulojen kasvua pienempää.

3 3 Kainuun kuntien talouden kehitys Kainuun kuntien vuosikatteet ovat selvästi parantuneet vuosina Vuosikatteiden yhteenlaskettu määrä on 2,8 kertaistunut vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2004 Kainuun kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli 91 /as ja vuonna /as. Jos maakunnan alijäämää ja poikkeusvuotta 2002 ei huomioida, kuntien vuosikate yhteenlaskettuna oli ensimmäisen kerran vuoden 1997 jälkeen koko Kainuussa riittävä suhteessa poistopohjaan. Maakunnan vuosikate oli vuonna euroa asukasta, vuonna euroa asukasta kohti, vuonna euroa asukasta kohti. Vuonna 2008 kuntien vuosikate heikkeni -50 euroa asukasta kohti mutta samanaikaisesti maakunnan vuosikate nousi 169 euroon asukasta kohti ja näin Kainuun yhteenlaskettu vuosikate oli selkeästi poistoja suurempi. Tämän ansioista Kainuun yhteenlaskettua alijäämää pystyttiin pienentämään 14 milj. eurolla. Vuosikatteet, poistot sekä investoinnit /as, Kainuu: kunnat + maakunta /as /as /as +10 /as E 08 Vuosikate, kunnat Vuosikate, kunnat+maakunta Investointien omahank.menot, /as. Poistot /as Vuosikate, kunnat ( ) Kainuun kuntien ja maakunnan yhteenlaskettu alijäämä bruttona oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 41,3 miljoonaa euroa ja vuoden 2008 lopussa vastaava summa oli 27,3 milj. euroa.

4 4 Talous 2009 Korjatun talousarvion (käyttösuunnitelma) 2009 mukaan maakunnan toimintatuotot kasvavat 4,3 prosenttia tilinpäätökseen 2008 verrattuna. Kuntien maksuosuus kasvaa 5,1 prosenttia. Kasvu johtuu pääasiassa valtionosuuksien kasvusta, jotka kasvavat mm. verokompensaation vuoksi 9,0 prosenttia. Kunnallisvero vuodelta 2008 kasvanee alustaviin tietoihin perustuen n. 5 prosenttia, mutta yhteisöveron maksuunpano tulee olemaan n. 20 prosenttia edellisvuotta pienempi. Näin verojen yhteenlaskettu kasvu jää alle 3 prosentin. Yhteisöveron pienentyminen on huomioitu maakunnan korjatussa käyttösuunnitelmassa vuodelle Vastaavasti käyttösuunnitelman menoja on karsittu alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Talouden toteutumavertailun mukaan kuluvan vuoden tilikauden tulos tulee olemaan kuntien rahoitusosuuden pienentymisestä huolimatta talousarvion

5 5 mukainen. Epävarmuustekijänä on kuitenkin huomioitava toimeentulotuen ja lastensuojelun menojen kehitys sekä erikoissairaanhoidon ostot muilta sairaanhoitopiireiltä. Lopulliset tiedot verovuoden 2008 verotuksesta valmistuvat vasta syksyllä RAHOITUS VUOSILLE Vanhojen alijäämien kattaminen Perussopimuksen mukaan tilikausien yli- ja alijäämät otetaan huomioon kuntien seuraavien vuosien maksuosuuksien määrittelyssä erillisen suunnitelman mukaan. Kuntalain mukaan, jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Maakunnan ja kuntien välisessä neuvottelussa on sovittu vanhojen alijäämien kattamisohjelmasta. Alijäämän kattaminen tapahtuu siten, että jäsenkunnat maksavat kuntayhtymälle alijäämän ,01 euroa vuosina vuosien rahoitusosuuksien keskiarvon suhteessa siten, että vuonna 2009 osuus on 15 %, vuonna 2010 osuus on 20 %, 2011 osuus on 30 % ja vuonna 2012 osuus on 35 % katettavasta alijäämästä. Laskutus tapahtuu kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Alijäämän kattaminen rahoitusosuuksien keskiarvon suhteessa Kertynyt alijäämä ,01 Vaala ei mukana As.luku Rah.osuus ka. Alijäämäosuus rah.osuuden Laskutus Laskutus Laskutus 2011 Laskutus Yhteensä Kunta %-osuus suhteessa /as % % 30 % % Hyrynsalmi ,33 4, , , , , , ,64 Kajaani + V.joki ,68 43, , , , , , ,21 Kuhmo ,69 13, , , , , , ,30 Paltamo ,89 5, , , , , , ,05 Puolanka ,23 5, , , , , , ,78 Ristijärvi ,44 2, , , , , , ,48 Sotkamo ,10 12, , , , , , ,17 Suomussalmi ,35 12, , , , , , ,37 Vaala 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,71 100, , , , , , ,01 Koska maakunnan tilinpäätös vuodelta 2008 oli ylijäämäinen ,08 euroa, katettava alijäämä on pienentynyt vastaavalla summalla. Mikäli maksuohjelma muilta osin säilytetään entisenlaisena, paitsi katettavaa summaa pienennetään ylijäämän verran, uusi maksuohjelma on oheisen taulukon mukainen.

6 6 Alijäämän kattaminen rahoitusosuuksien keskiarvon suhteessa Maakunta KAO Työterveys YHTEENSÄ Alijäämä , , , ,15 Ylijäämä , , , ,76 Kertynyt alijäämä , , , ,39 Vaala ei mukana Alijäämäosuus rah.osuuden Laskutus Laskutus 2010 Laskutus 2011 Laskutus 2012 Yhteensä Alijäämä Kunta suhteessa /as % 20 % 30 % 35 % ERO Hyrynsalmi , , , , , , , ,96 Kajaani + V.joki , , , , , , , ,27 Kuhmo , , , , , , , ,11 Paltamo , , , , , , , ,92 Puolanka , , , , , , , ,07 Ristijärvi , , , , , , , ,68 Sotkamo , , , , , , , ,82 Suomussalmi , , , , , , , ,25 Vaala 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , , , , , , , ,08 Verotulojen kehitys Kuntien rahoitusosuuteen laskettavat kunnallisverot ja yhteisöverot ovat talousarviovuotta edeltävän vuoden maksuunpanon mukaiset verotulot. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maakunnalle tuleva osuus vuoden 2009 verotuloista vaikuttaa vasta vuoden 2010 rahoitusosuuteen ja vuoden 2010 verotulot vaikuttavat vuoden 2011 rahoitusosuuteen. Vuoden 2008 maksuunpanotilitys valmistuu lokakuussa 2009, ja vaikuttaa lopulliseen vuoden 2009 rahoitusosuuteen. Alustavan verohallinnon tulokehitystilaston mukaan palkkatulot kasvoivat vuonna 2008 koko maassa keskimäärin 5,8 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Vastaava luku Kainuussa on 5,0 prosenttia. Yhteisöveron ennustetaan pienentyvän vuodelta 2008 yli 20 prosenttia. Verojen maksuunpanon kehitys Suunnitteluvuosi KUNNALLISVERO Kainuu 1,4 1,5 4,3 6,0 5,0 0,0 0,0 2,0 2,0 Koko maa 2,6 4,2 6,2 7,6 5,8 0,1 1,0 4,5 4,2 KIINTEISTÖVERO Kainuu (maakunnan osuus) -0,6 7,7 4,0 7,4 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 4,0 8,3 8,8 7,5 4,2 8,3 2,6 1,8 1,8 YHTEISÖVERO Kainuu 7,6 24,5 22,1 13,8-20,0-5,0 0,0 5,0-25,0 Koko maa -1,0 12,3 14,6 19,1-21,2-2,4 0,8 10,6-26,5 Vuoden 2009 kunnallisverotulojen kasvun ennustetaan jäävän koko maassa edellisvuoden tasolle eli kasvua ei ole lainkaan. Myöskään Kainuun kuntien kunnallisverotulojen ei odoteta veronkevennyksistä johtuen kasvavan lainkaan tänä vuonna. Kiinteistöverotulot kasvavat tänä vuonna koko maassa yli 4 prosenttia ja 2010 niiden ennustetaan kasvavan verotuksessa tapahtuvien alarajojen korotuksen vuoksi yli 8 pro-

7 7 senttia. Kainuussa kiinteistöverotulojen ei odoteta kasvavan yhtä paljon, koska vain muutamassa kunnassa kiinteistöverolajit ovat lain mukaisilla alarajoilla. Yhteisöveron ennustetaan supistuvan tänä vuonna jopa 30 prosenttia. Tilanteen helpottamiseksi maan hallitus on esittänyt, että kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotetaan väliaikaisesti kymmenellä prosentilla (22,03 32,03) vuosiksi Tästä huolimatta yhteisöveron kasvu jää vuonna 2009 negatiiviseksi. Tämän vaikuttaa maakunnan rahoitusosuuteen Yhteisöveron kehitykseen liittyvä epävarmuus on erityisen suuri myös tulevina vuosina. Valtionosuuksien kehitys Valtionosuuksien kehitys YLEINEN VO Kainuu -1,7 47,3-7,6-0,2 0,3-2,0-2,0-2,0-2,0 Koko maa 3,1 19,1-4,8 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 STM Kainuu 9,2 7,9 7,8 17,1 9,6 5,0 5,0 5,0 5,0 Koko maa 10,2 6,6 6,9 17,0 10,5 5,0 5,0 5,0 5,0 TASAUS Kainuu -7,5 9,8 4,0 5,4 8,4 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kainuun yhteenlaskettu yleinen valtionosuus pienenee hieman vuosittain väkiluvun vähenemisen vuoksi. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien ennustetaan kasvavan vuonna 2010 alustavien tietojen mukaan n. 5 prosenttia ja sitä seuraavina vuosina kustannustason nousua vastaavasti. Valtionosuudet kasvavat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen vuoksi vuosittain noin prosentin verran. Kainuun keskimääräiset verotulot ovat n. 79 prosenttia koko maan keskiarvosta, joten Kainuu saa verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta. Koska tuloero on koko maahan verrattuna kasvanut, odotetaan myös tasauksen kasvavan vuosittain vähintään 3 prosenttia. Valtionosuusuudistus 2010: Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan siten, että hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään hallitusohjelman mukaisesti puitelain edellyttämin poikkeuksin vuoden 2010 alusta. Tämä toteutetaan kuntien välillä sekä kuntien ja valtion välillä kustannusneutraalisti. Edellä todetusta poiketen hallitusohjelman kirjausten toteuttamiseksi poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamat ongelmat ratkaistaan pysyväksi tarkoitetulla järjestelmämuutoksella. Tämä koskee kahdeksaa saaristokuntaa sekä 20 poikkeuksellisen harvaan asuttua kuntaa, joilla on alle 2,0 asukasta maaneliökilometriä kohden (mm. Puolanka, Suomussalmi ja Ristijärvi). Näille kunnille kohdennetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä yhteensä 30 milj. euroa.

8 8 Käytännössä yllä oleva tarkoittaa vain välttämättömiä muutoksia nykyiseen valtionosuusjärjestelmään. Nykyiset valtionosuusperusteet kertoimineen säilyvät, myös yleinen valtionosuus säilyy omana osionaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon, sekä esija perusopetuksen valtionosuuksien yhdistäminen on pitkälle tekninen toimenpide. Suurimmat muutokset tulevat esi- ja perusopetuksen järjestelmään, josta tulee ikäluokkapohjainen siten, että valtionosuudet osoitetaan kunnalle. Yhdistäminen tarkoittaa yhteistä valtionosuusprosenttia ja yhteistä asukaskohtaista kunnan rahoitusosuutta sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä esi- ja perusopetukseen. Tämä johtaa siihen, että Kainuun maakunnan perussopimuksen rahoituspykälää ei voida enää suoraan sellaisenaan soveltaa. Raamien perusteet Väestörakenteen muutos: Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisten sekä nuorten ja lasten ikäluokka edelleen määrällisesti vähenee tulevilla vuosikymmenellä. Vastaavasti yli 75 - vuotiaiden määrä kasvaa sekä määrällisesti että suhteellisesti hyvin nopeasti. Kainuun väestö (lähde: Tilastokeskus) väestö yli 65 - vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuosi Väestötekijöiden muutoksen vaikutus kustannuksiin: Valtio on peruspalveluohjelmassaan varautunut väestön ikääntymiseen ja sen myötä palvelutarpeen ja rahoituksen muutoksiin. Väetön ikärakenteen takia koulutusmenojen arvioidaan supistuvan reallisesti keskimäärin 0,7 prosenttia vuosittain vuoteen 2012 mennessä. Väestön ikärakenteen vanhenemisen takia tilanne on

9 9 päinvastainen terveyspalveluissa ja vanhusten tarvitsemissa palveluissa. Terveyspalvelumenojen arvioidaan kasvavan lähivuosina noin prosentin vuosivauhtia, jos eriikäiset käyttävät jatkossakin terveyspalveluita kuten vuonna Nopein menojen kasvu syntyy vanhusten tarvitsemissa palveluissa, jotka kasvat reaalisesti yli 2 prosenttia vuosittain. Ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen lisäys Kainuussa on muuta maata nopeampaa eli 2-3 prosenttia vuosittain. Tarpeen lisäykseen raamissa voidaan huomioida vain 1,5 prosentin kasvu ja loput palvelutarpeen lisäyksestä on hoidettava toiminnan tehokkuuden lisäyksellä. Mikäli Kainuun kuntatalouden menot simuloidaan yllä olevan taulukon mukaisesti vuosille , palvelutarpeen lisäyksen aiheuttama muutos maakunnan rahoitusprosenttiin on n. 0,8 prosenttiyksikköä vuosittain. Muut menoihin vaikuttavat kustannusten muutokset: Kuntaliiton alustavien arvioiden mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna noin 3 prosenttia. Työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sen sijaan sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun. Vuonna 2010 kela-maksu poistuu kokonaan, jonka vaikutus on 1,05 prosenttia. Samalla kuitenkin sairausvakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu nousevat. Lisäksi maakunnan eläkevakuutusmaksu tulee nousemaan muusta maasta poiketen kuntien kanssa sovitun korvausmenettelyn vuoksi. Henkilöstökuluissa varaudutaan näin keskimäärin 2,5 prosentin kustannusten nousuun.

10 10 Peruspalvelujen hintaindeksin vuosimuutoksen ennustetaan olevan vuonna ,2 prosenttia. Raamissa on varauduttu 2 %:n nousuun palveluiden ostoissa ja tarvikehankinnoissa. Lisäksi uusi teknologia, uudet hoitokäytännöt ja uudet lääkkeet lisäävät terveydenhuollon kustannuksia muita kustannuksia enemmän. Kuntien rahoitusosuuden muodostuminen Periaatteena on ollut, että maakunnan menojen kasvu on vuosittain tulojen kasvua vastaavan prosentin suuruinen. Kansantalous ja sen mukana kuntatalous on ajautunut alkuvuoden aikana lamaan. Laman seurauksena yhteisöveron taso on romahtanut ja kunnat Kainuussa menettävät yhteisöverotuloja jako-osuuden tilapäisestä korottamisesta huolimatta yhteensä 5-8 milj. euroa. Lisäksi kunnallisverojen kasvu on myös hiipunut käytännössä kokonaan. Samalla kuitenkin ongelmana on menojen voimakas kasvaminen johtuen ikääntymisen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta. Lisäksi lama aiheuttaa lisääntyvät paineet toimeentulotukeen ja muihin sosiaalimenoihin. Sosiaali- ja terveysmenot eivät voi heilahdella vuosittain yhteisöverotulojen kehityksen mukaan. Sosiaali- ja terveysmenoja on tarkasteltava pidemmällä aikajanalla, jossa haetaan maltillista kokonaiskehitystä useamman vuoden perspektiivillä. Maakunnan menojen kehitys vuosina , arvio vuodelle 2009 ja suunnitelma : Maakunnan ja koko maan sote-menojen kehitys 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, arvio 2010 suunn suunn 2012 suunn 2013 suun Maakunnan menojen kasvu Koko maan sote-menojen kasvu

11 11 Tavoitteena on, että vuodelle 2010, menojen kasvua leikataan siten, että kokonaiskasvu saa olla enintään 3,5 prosenttia verrattuna vuoteen Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että palvelut voidaan säilyttää vuoden 2009 tasolla ja ikärakenteen muutoksen ja laman tuomaan palvelutarpeen muutokseen voidaan rahallisesti vastata vain osittain. Lopullinen veroprosentti määritellään syksyllä, kun valtionosuudet varmistuvat. Alustavat raamit on rakennettu 3,5 prosentin menojen kasvulle, joka tällä hetkellä edellyttäisi rahoitusprosentin nostamista 60,9 prosenttiin (Liite 1: Kuntakohtainen maksuosuus jos 60,1 % tai 60,9 %). Maakunnan talouden raamit vuodelle 2009: Kainuun maakunta Tulopohjan kasvu romahtaa - yhteisöveron kompensaatio Menojen kasvutarve Rahoitusprosentti 60,1 % -- >60,9 % ( 61,4 %) Rahoituspohja Rahoituspohjan kasvu % 5,96 5,80 9,26 5,16 1,61 1,88 3,12 1,97 Rah.os-% 58,8 58,5 60,1 60,1 60,9 61,4 61,1 61,4 TULOSLASKELMA (pl. liikelaito TP TP TP KS RAAMI Ts Ts Ts m-% 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% 2013 m-% Toimintatuotot *** , , , , , , , ,0 Kuntien rahoitusosuus , , , , , , , ,4 Tulot yhteensä , , , , , , , ,2 Toimintakulut *** , , , , , , , ,2 Toimintakate , , , , , , , ,0 Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , , , , , ,0 Vuosikate , , , , , , , ,0 Poistot , , , , , , , ,0 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Varausten lisäys- tai vähenny TTH: tulos 0 Ali-/ylijäämä Kumalatiivinen alijäämä

12 12 3. EHDOTUKSET PERUSSOPIMUKSEN MUKAISELLE KUNTANEUVOTTELULLE Vanhat alijäämät Alijäämän kattaminen tapahtuu sovitulla tavalla siten, että jäsenkunnat maksavat kuntayhtymälle alijäämän ,93 euroa vuosina vuosien rahoitusosuuksien keskiarvon suhteessa siten, että vuonna 2009 osuus on 15 %, vuonna 2010 osuus on 20 %, 2011 osuus on 30 % ja vuonna 2012 osuus on 35 % katettavasta alijäämästä. Laskutus tapahtuu kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä. Mikäli maakunnalle syntyy vuosina ylijäämiä, ne vähennetään katettavasta summasta tasaisesti jokaiselta kattamattomalta vuodelta samansuuruisella summalla. Alijäämän periminen kirjataan kuntayhtymän kirjanpidossa edellisten tilikausien yli- ja alijäämän tilille ja jäsenkunnassa avustuskuluksi. Vuoden 2010 raamit 1. Rahoitusosuudenpohjana olevien verotulojen ja valtionosuuksien kasvun arvioidaan tässä vaiheessa olevan 1,6 prosenttia. 2. Maakunnan toiminnan menojen kasvuraamiksi ilman liikelaitoksia asetetaan 3,5 prosenttia vuodelle Tämä edellyttää maltillista palkkaratkaisua sekä sosiaali- ja terveystoimen toimintatapojen ja rakenteiden muuttamista tehokkaammiksi, jotta ikääntymisen tuoma palvelutarpeen lisäys voidaan kompensoida. 3. Rahoituksen kasvutarve on minimissään 7,0 milj. euroa. Mikäli rahoitusprosentti lasketaan voimassa olevan perussopimuksen mukaisesta laskennallisesta verorahoituksesta, rahoitusprosentti on korotettava vuodelle 2010 palvelutarpeen lisäystä vastaavasti 60,9 prosenttiin. Koska valtionosuusuudistukseen liittyviä tarkkoja laskelmia ei ole vielä käytettävissä, laskennallisen verorahoituksen sisältö on epäselvä. Siksi maakunta ehdottaa, että lopullinen rahoitusprosentti sovitaan syyskuussa, jolloin on käytettävissä tarkemmat laskelmat. Rahoituspykälän muuttaminen Valtionosuusjärjestelmä muuttuu vuoden 2010 alusta lukien siten, että valtionosuuden perusrakenne säilyy lähtökohtaisesti nykyisellään. Kunnan valtionosuus laskettaisiin jatkossakin siten, että kullekin kunnalle erikseen lasketusta valtionosuuden las-

13 13 kennallisesta perusteesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri. Yhdistettävissä valtionosuuksissa on yksi yhtenäinen kiinteä valtionosuusprosentti, joka kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Koska maakunnan perussopimuksen mukaan OPM:n valtionosuutta ei lasketa maakunnan laskennalliseen verorahoitukseen, täytyy se pystyä irrottamaan erilleen kuntien maksuosuuksia määrättäessä. Se miten irrottaminen tapahtuu, ei ole vielä selvää ja siitä on syytä sopia erikseen. (Liite 2) Valtionosuuteen on myös tulossa uusi elementti ns. erityisen harvaanasuttujen kuntien valtionosuus. Näillä näkymin Kainuussa ko. tukea saavat Puolanka, Ristijärvi ja Suomussalmi. Tämän mukaan ottaminen laskennalliseen verorahoitukseen on myös sovittava erikseen. Lisäksi on ehdotettu muutoksiksi nykyiseen rahoituspykälään mm. seuraavia asioita: Kunnallisveroprosentin kiinnittäminen vakiona esim. 19,25 % Kunnallis- ja yhteisöverotulojen maksuunpanotietojen ottaminen vuotta aikaisemmasta ajankohdasta eli talousarviota tehtäessä tiedossa olevan vuoden maksuunpanon mukaisista verotuloista. Tällöin rahoitusosuuteen ei enää tulisi suuria muutoksia talousarvio vuoden aikana. Voimalaitoksia koskeva 1,4 prosentin maksimi puretaan Maakuntahallitus esittää kunnille, että perustettu rahoitusmallityöryhmä tekee esityksen kunnille perussopimuksen rahoituspykälän muuttamisesta.

14 14 LIITE 1 Kuntakohtaiset maksuosuudet, jos rahoitusprosentti 60,1 % tai 60,9 % Kuntien rahoitusosuus 2010 (1 000 ) kasvu 1, ,1 % Kuntien rahoitusosuus 2010 (1 000 ) Asukasl uku Verotulot Valtionosuudet Laskennallinen KUNNAN 0suus-As. Kunta yhteensä OSUUS /asukas % osuus Hyrynsalmi ,3 3,6 Kajaani ,9 47,8 Kuhmo ,2 12,3 Paltamo ,2 5,0 Puolanka ,0 4,0 Ristijärvi ,4 1,9 Sotkamo ,5 13,5 Suomussalmi ,5 11, ,0 100,0 Asukasl uku Verotulot Valtionosuudet Laskennallinen KUNNAN 0suus-As. Kunta yhteensä OSUUS /asukas % osuus Hyrynsalmi ,3 3,6 Kajaani ,9 47,8 Kuhmo ,2 12,3 Paltamo ,2 5,0 Puolanka ,0 4,0 Ristijärvi ,4 1,9 Sotkamo ,5 13,5 Suomussalmi ,5 11, ,0 100,0 kasvu 1, ,9 %

15 15 PERUSSOPIMUS (VO-uudistuksen takia tehtävät muutokset) LIITE 2 12 Toiminnan rahoitus / jäsenkuntien maksuosuudet Voimassa oleva: Kainuun maakunnan alueella järjestettävän lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuden perusteena oleva yksikköhintarahoitus myönnetään ja maksetaan maa- kunnalle. Se määrä, joka talousarvion mukaan suoraan maakunnalle maksettavien valtionosuuksien ja yksikköhintarahoituksen sekä muiden tulojen lisäksi tarvitaan maa-kunnan 3 :ssä määriteltyjen tehtävien hoitamista varten, kootaan hallintokokeilualueen jäsenkunnilta varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkunnan maksuosuus määräytyy seuraavasti: Kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Ehdotus: Kainuun maakunnan alueella järjestettävän lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuden perusteena oleva yksikköhintarahoitus myönnetään ja maksetaan maa- kunnalle. Se määrä, joka talousarvion mukaan suoraan maakunnalle maksettavien valtionosuuksien ja yksikköhintarahoituksen sekä muiden tulojen lisäksi tarvitaan maa-kunnan 3 :ssä määriteltyjen tehtävien hoitamista varten, kootaan hallintokokeilualueen jäsenkunnilta varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkunnan maksuosuus määräytyy seuraavasti: Kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen sekä erityisen harvan asutuksen perusteella maksettava valtionosuus. STM:n valtionosuus lasketaan laskennallisesta valtionosuuden perusteesta vähentämällä kunnan STM:n rahoitusosuutta vastaava omarahoitusosuus??????? Omarahoitus OPM:n ja STM.n kesken lasketaan seuraavasti:?????

16 16 Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia ja investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia ja investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Kunnallisverotulot ja kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla lukuun ottamatta voimalaitosten kiinteistöverotuloa, joka lasketaan enintään 1,4 veroprosentilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Siirtymäsäännös vuosille : Poistettu Kunnallisverotulot lasketaan 19,25 veroprosentin mukaan. Kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla lukuun ottamatta voimalaitosten kiinteistöverotuloa, joka lasketaan enintään 1,4 veroprosentilla.(puretaanko?) Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Verotulot lasketaan viimeisimmän talousarviota hyväksyttäessä tiedossa olevan valmistuneen verotuksen perusteella ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. (Laitetaanko t-2?) Maksuosuuden ennakko kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella ja oikaistaan talousarviovuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset tiedot edellisvuoden verotuksesta ja kuluvan vuoden valtionosuuksista valmistuvat. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä. Kuntien ja maakunnan toimintaympäristössä ja / tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten laki- tai muiden seikkojen muutosten johdosta voidaan kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet päättää uudelleen. Kuntien palvelutarpeista, maakunnan Maksuosuuden ennakko kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella ja oikaistaan talousarviovuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset tiedot edellisvuoden verotuksesta ja kuluvan vuoden valtionosuuksista valmistuvat. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä. Kuntien ja maakunnan toimintaympäristössä ja / tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten laki- tai muiden seikkojen muutosten johdosta voidaan kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet päättää uudelleen.

17 17 tarjoamien palveluiden rakenteesta sekä kuntien maksuosuudesta käydään vuosittain toukokuun loppuun mennessä yhteiset neuvottelut maakunnan ja kuntien välillä. Maakuntavaltuuston päätöksellä maakunnalle tulevat tulot jaetaan talousarviossa tehtäväalueille palvelun tuottamista varten. Muun tulorahoituksen hinnoitteluperiaatteista päättää maakuntavaltuusto talousarvio -käsittelyn yhteydessä. Kunnat maksavat siirtymisajankohtaan mennessä kertyneet lomapalkkavelat mennessä Kainuun maakunnalle, joka vastaa niistä siirtymisajankohdan jälkeen. Kuntien palvelutarpeista, maakunnan tarjoamien palveluiden rakenteesta sekä kuntien maksuosuudesta käydään vuosittain toukokuun loppuun mennessä yhteiset neuvottelut maakunnan ja kuntien välillä. Maakuntavaltuuston päätöksellä maakunnalle tulevat tulot jaetaan talousarviossa tehtäväalueille palvelun tuottamista varten. Muun tulorahoituksen hinnoitteluperiaatteista päättää maakuntavaltuusto talousarvio -käsittelyn yhteydessä. Kunnat maksavat siirtymisajankohtaan mennessä kertyneet lomapalkkavelat mennessä Kainuun maakunnalle, joka vastaa niistä siirtymisajankohdan jälkeen.