TALOUDEN KEHYKSET JA SUUNNITTELUOHJEET VUOSILLE

Transkriptio

1 1 TALOUDEN KEHYKSET JA SUUNNITTELUOHJEET VUOSILLE Maakuntahallitus TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITTELUOHJE VUOSILLE Toiminnan suunnitteluohje vuosille Tuloskortti, liite Talousarvion valmisteluohje vuodelle TALOUDEN KEHYKSET

2 2 1. TOIMINTA- JA TALOUSUUNNITTELUOHJE VUOSILLE TOIMINNAN SUUNNITTELUOHJE Suunnittelun lähtökohdat Toiminnan suunnittelu sisältyy strategiseen taloussuunnitelman ja vuoden 2011 talousarvion laadintaan. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi (Kuntalaki 65 ). Suunnittelun lähtökohtana on maakuntavaltuuston hyväksymä Kainuun maakunta -kuntayhtymän strateginen suunnitelma (maakuntavaltuusto ). Suunnitelmaa on viimeksi tarkistettu maakuntavaltuuston seminaareissa ja ja taloussuunnitelmassa (KAIMA -> Perehdyttäminen -> konsernitaso -> Maakunta -kuntayhtymän strategia). Suunnittelutyön toteutus Suunnittelutyö tehdään BSC- järjestelmää ja sen tuloskorttia hyödyntäen. (Balanced Scorecard eli tasapainotettu tuloskortti, liite 1). Talousarviovuoden 2011 sitovat tavoitteet mittareineen kuvataan toimialan/ tulosalueen/ vastuualueen ja tulosyksikön tasapainotetussa tuloskortissa. Jokainen toimiala/ tulosalue/ vastuualue ja tulosyksikkö laativat tuloskortin (liite 1), joka sisältää perustehtävän, arvot ja vision vuoteen 2015 jos ne on määritelty sekä strategiset päämäärät, menestystekijät sekä sitovat tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit talousarviovuodelle Toiminnan tarkastelunäkökulmat Suunnittelussa toiminta määritetään viiden tarkastelunäkökulman avulla: 1. Asiakas ja asukas Asiakas ja asukas -näkökulma edustaa poliittisen päätöksentekijän, kuntalaisen ja asiakkaan näkökulmaa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän päämäärinä ovat: 1) Tyytyväiset asiakkaat ja 2) Hyvinvoivat ja toimintakykyiset kainuulaiset 2. Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstö ja uudistuminen -näkökulma edustaa työyhteisön ja henkilöstön näkökulmaa. Kuntayhtymän päämäärinä ovat: 1) Henkilöstön hyvinvointi ja 2) Osaava ja motivoitunut henkilöstö Tulosyksiköiden / vastuualueiden henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmat kootaan talouden ja toiminnan suunnittelun yhteydessä. Osaamisen kehittämissuunnitelmat löytyvät

3 3 Kaimasta kohdasta: Täydennyskoulutus Henkilöstön osaamisen kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmalomake palautetaan sähköpostitse vastuualuepäälliköille ja koulutuspäällikkö Merja Leinoselle mennessä. Lisätietoja osaamisen kehittämisen suunnittelusta antaa koulutuspäällikkö Merja Leinonen puh tai Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat -näkökulma edustaa organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden prosessinäkökulmaa. Kuntayhtymän päämäärinä ovat: 4. Talous 1) Lisäarvo asiakkaille 2) Toimiva johtamisjärjestelmä sekä 3) Hyvä yhteistoiminta, esimiestyö ja johtaminen Talous -näkökulma edustaa resurssien hallinnan näkökulmaa. Kuntayhtymän päämäärinä ovat: 1) Kustannustehokkuus ja 2) Tasapainoinen talous 5. Kainuun elinvoima Kainuun elinvoima -näkökulma edustaa yhteiskunnallinen vaikuttavuuden näkökulmaa. Kuntayhtymän päämäärinä ovat: 1) Vankka tulevaisuuden usko ja 2) Aluetalouden vahvistaminen Tuloskortin laatimisperiaatteet Strategiset päämäärät (mitä tavoitellaan) Strategiset päämäärät ilmaisevat konkreettisesti sitovat tavoitteet eli sen mitä tulee saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Kullekin viidelle näkökulmalle määritetään vähintään yksi päämäärä. Kriittiset menestystekijät (missä on onnistuttava) Menestystekijät johdetaan strategisista päämääristä. Menestystekijät ovat ratkaisevia päämäärän saavuttamisen kannalta eli ne ilmaisevat sen missä on ehdottomasti onnistuttava. Kullekin päämäärälle määritetään vähintään yksi menestystekijä. Toimenpiteet (mitä on tehtävä sitovien tavoitteiden toteuttamiseksi ja kuka toteuttaa) Toimenpiteet asetetaan talousarviovuotta 2011 varten. Tuloskorttipohjaa on päivitetty siten, että talousarviovuoden 2011 toimenpiteet ja niiden toteuttaja kuvataan lyhyesti kolmannessa pystysarakkeessa. Toimenpidekuvausta voidaan tarvittaessa täydentää tuloskorttia täydentävällä suunnitelmalla (vrt. aikaisemmin laaditut vuosisuunnitelmat).

4 4 Sitovat tavoitteet, mittarit ja arviointikriteerit Mittareilla mitataan vuosittaista toiminnan onnistumista ja sitovien tavoitteiden toteutumista. Mittareiden tulee olla määrällisiä ja/tai laadullisia ja aikaan sidottuja. Mittarin pitää olla sellainen, että yleisja toimialueiden johto sekä tarkastuslautakunta voivat yksiselitteisesti todeta onko asetettu tavoite saavutettu. Mittareiden sitovan tavoitetason tulee olla haasteellinen eli kuvata pyrkimystä nykyistä parempaan. Suositeltavaa on, että mittareita on enintään viisi näkökulmaa kohti. Tietojen toimittaminen Sähköisesti täytetty vuosisuunnitelmalomake toimitetaan oman tulosalueen esimiehelle, joka lähettää kootut lomakkeet ja sekä Koulutustoimialan osalta: Vuosisuunnittelulomakkeet tulee olla valmiina ja sähköisesti toimitettuna mennessä. Lisätietoja antavat Talousjohtaja Asta Tolonen, puh Taloussuunnittelija Pirkko Heikkinen, puh Sosiaali- ja terveystoimiala Talouspäällikkö Pirjo Selesniemi, puh Kainuun ammattiopisto ja Koulutustoimiala Talousjohtaja Pirjo Kovalainen, puh Kainuun Työterveys liikelaitos Toimitusjohtaja Veli Kolehmainen, puh Suunnittelu ja kehittäminen tulosalue, konsernistrategia Strategiajohtaja Esa Toivonen; puh

5 5 Tuloskortti, suunnitelma vuosille Liite 1 Toimiala/tulosalue/vastuualue/tulosyksikkö Perustehtävä Arvot Visio 2015 Strategiset päämäärät (sitovat tavoitteet eli mitä tulee saavuttaa) Kriittiset menestystekijät (missä on onnistuttava, jotta sitoviin tavoitteisiin päästään) Asiakas ja asukas Toimenpiteet (mitä on tehtävä sitovien tavoitteiden toteutumiseksi ja kuka toteuttaa) Mittarit/ arviointikriteerit (millä sitovien tavoitteiden onnistumista ja toteutumista mitataan) Strategiset päämäärät Henkilöstö ja uudistuminen Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Mittarit/ arviointikriteerit Strategiset päämäärät Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Mittarit/ arviointikriteerit Strategiset päämäärät Talous Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Mittarit/ arviointikriteerit Strategiset päämäärät Kainuun elinvoima Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Mittarit/ arviointikriteerit

6 TALOUSARVION VALMISTELU VUODELLE 2011 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Kainuun maakunta -kuntayhtymän talousarvio vuodelle 2010 tehdään tulosyksiköittäin SAP järjestelmään suunnittelu- ja raportointiosioon. Talousarviomäärärahat syötetään 10 euron tarkkuudella budjettitasolle. Voimassaoleva tilikartta löytyy Kaimasta kohdasta talouspalvelut/tilikartta. Toimintatuottoihin varataan määrärahat tiliryhmittelyn mukaisille tileille tulosyksikön tarpeen mukaisesti. Tuloihin tehdään ainakin kustannustason nousua vastaavat korotukset. Sisäisiin tuottoihin tulosyksiköt varaavat entisen käytännön mukaisesti määrärahat sisäisten erien tileille. Henkilöstökulut Henkilöstökulut sisältävät palkat ja palkkiot, ansionmenetyksestä maksetut korvaukset sekä muut ennakonpidätyksen alaiset kustannusten korvaukset, joista maksetaan työnantajan sosiaaliturvamaksut. Ne sisältävät myös ennakonpidätyksen alaiset päivärahat, siviilipalvelusmiehille maksetut päivärahat ja lakisääteiset ja vapaaehtoiset henkilöstösivukulut. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön palkkavaraus budjetoidaan talousarvioon henkilöstöliitteen mukaisesti. Liite lähetetään erikseen vastuualueille valmistelua varten. Henkilöstöliite Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön osalta on palkanlaskennassa tehty henkilöstöliite toukokuun tilanteen mukaisesti. Liitteeseen on laskettu valmiiksi henkilöittäin vuosipalkat, joihin on lisätty korotus ja palkankorotusvaraus 2,0 % (2,5 % toukokuun 2010 palkkoihin) sekä lomaraha 6 %. Henkilöt, joiden palkat jakautuvat useammalle tulosyksikölle, on henkilöstöliitteessä jaettu toukokuun 2009 jakoprosenttien mukaan. Mikäli tieto on muuttunut, se tulee korjata muuttamalla jakoprosenttia. Osa-aikaisten henkilöiden osalta tulee tarkistaa osa-aikaprosentti ja tarvittaessa muuttaa sitä. Mikäli henkilön tulosyksikkö muuttuu, siitä on ilmoitettava palkanlaskijalle. KAO ja koulutustoimiala huolehtivat itsenäisesti henkilöstöliitteen tekemisestä. Tulosyksikkökohtainen lopullinen tarkistettu henkilöstöliite lähetetään tiedoksi taloussuunnittelija Pirkko Heikkiselle sähköpostitse pirkko.heikkinen@kainuu.fi.

7 7 Palkkojen sivukulut Palkkoihin liittyvät sivukulut kirjautuvat sivukulujen tileille automaattisesti kun palkkasummat syötetään talousarvion valmistelun yhteydessä palkkatileille. Palkkojen sivukulut talousarviossa 2011; KuEL -maksu, palkkaperusteinen 16,00 % KuEL makus, eläkeperusteinen 3,90 % Sairausvakuutusmaksu 2,20 % Työttömyysvakuutusmaksu 3,25 % Tapaturmavakuutusmaksu (+ryhmähenkivakuutus) 0,30 % Yhteensä 25,65 % Varhaiseläkemaksu varataan talousarvioon keskitetysti euromääräisenä. Perhehoitajien palkkioista ja omaishoidon (1940 jälkeen syntyneet) tuesta sivukuluihin lisätään KuEL-maksun osuus tilille Palvelujen ostot Palvelujen ostoihin sisältyy asiakas- ja muiden palvelujen ostot, rakennusten ja alueiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut, majoitus- ja ravitsemuspalvelut, matkustus- ja kuljetuspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, opetus- ja kulttuuripalvelut ja muut yhteistoimintaosuudet. Aineet, tavarat ja tarvikkeet Kuluerään aineet, tarvikkeet ja tavarat sisällytetään näiden hyödykkeiden tilikauden aikaiset suoriteperusteiset ostot. Kalusto Muu kuin käyttöomaisuuteen luettava kalusto ja välineistö, eli kertapoistoisen kaluston ja välineistön hankinta. Käyttötalousmenoiksi lasketaan kaikki hankinnat, jotka ovat alle euroa. Avustukset Avustukset sisältävät kotitalouksille maksetut tuet ja avustukset sekä yhteisöille myönnetyt tuet ja avustukset. Muut toimintakulut Sisäiset kulut Vuokrat Vuokriin varataan vuokrasopimusten mukaiset kustannukset. Maakunta vuokraa pääsääntöisesti toimitilat kunnilta. Tiedot vuokrakustannuksista toimitetaan keskitetysti. Sisäisiin kuluihin tulosyksiköt varaavat entisen käytännön mukaisesti määrärahat sisäisten erien tileille. Sisäiset erät on otettava huomioon palveluita hinnoiteltaessa.

8 8 Sisäinen palvelujen myynti budjetoidaan ostajan ja myyjän sopiman periaatteen mukaisesti esim. laboratorio, röntgen, teknisen palvelun tilavuokrat. Investoinnit Hankinnat lasketaan investoinneiksi, kun kokonaishankintahinta on suurempi kuin ja hankinnan taloudellinen pitoaika on vähintään kolme vuotta. Näistä tehdään poistot maakuntavaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Investointimenoksi laskettavat hankinnat luetteloidaan vapaamuotoisesti ja lähetetään sähköpostitse Pirjo Selesniemelle Maakunnan liikelaitokset Kainuun ammattiopisto ja Kainuun Työterveys on maakunnallisia liikelaitoksia. Maakuntavaltuusto päättää liikelaitosten strategisista tavoitteista, toiminnallisista tavoitteista, taloudellisista tunnusluvuista ja muista yleisistä periaatteista liikelaitosten ohjauksessa. Maakunnan talousarvioon ja suunnitelmaan liikelaitosten keskeiset tavoitteet liitetään liitetietoina. Liikelaitosten tulot ja menot eivät sellaisinaan sisälly maakunnan talousarvioon, vaan ainoastaan maakunnan liikelaitokselle mahdollisesti antama avustus tai kehittämisraha sisältyy toimintakatteeseen. Aikataulu Talousarvio- ja taloussuunnitelma tulee olla valmis lautakuntienkäsittelyä varten Lisätietoja antavat Talousjohtaja Asta Tolonen, puh Taloussuunnittelija Pirkko Heikkinen, puh Sosiaali- ja terveystoimiala Talouspäällikkö Pirjo Selesniemi, puh Kainuun ammattiopisto ja Koulutustoimiala Talousjohtaja Pirjo Kovalainen, puh Kainuun Työterveys liikelaitos Toimitusjohtaja Veli Kolehmainen, puh Sap-järjestelmän osalta tietoja antaa: Pääkirjanpitäjä Ulla Heikkinen, puh Järjestelmävastaava Kaisu Heikkinen, puh

9 9 2. TALOUDEN KEHYKSET TAUSTAA Maakunnan ja kuntien talouden kehitys vuosina Maakuntakokeilun alussa yleiseksi talouden tavoitteeksi asetettiin ehto, että menojen kasvu ei saa olla tulojen kasvua suurempaa. Lisäksi ensimmäiselle valtuustokaudelle vuosille asetettiin tiukempi tavoite eli menojen kasvun puolittaminen aiempaan sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun verrattuna. Maakunta -kuntayhtymän toimintakulujen kasvu on ollut vuosilta yhteensä keskimäärin 4,4 prosenttia vuosittain ja vuosilta keskimäärin 4,8 prosenttia. Sosiaali- ja terveysmenojen valtakunnallinen vastaava keskiarvo on ollut alustavien tietojen mukaan noin 6,1 prosenttia. Näin maakunnan toimintamenojen kasvu on ollut keskimäärin 1,3 prosenttia alle valtakunnan keskimääräisen sosiaali- ja terveysmenojen kasvun. Kainuun kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kasvu vuosina ennen kokeilun alkua oli keskimäärin 6,9 prosenttia vuodessa. Euromääräisinä lukuina ero kokeilun ajalta verrattuna valtakunnalliseen kasvutasoon merkitsee vuoden 2009 loppuun mennessä noin 58 miljoonaa euroa pienempiä menoja kumulatiivisesti laskettuna. Yhteensä kunnat / maakunta 10,0 9,0 8,0 Sote-menojen keskimääräinen kasvu (asukasluvulla painotettu) Maakunnan menojen kasvu (ilman liikelaitoksia) 7,0 = KOKO MAA SOTE 6,0 5,0 4,0 6.9 % 3,0 2,0 4.4% 4.8 % 1,0 0, ka ka ka. Maakunnan tulopohjan perusteena oleva laskennallinen verorahoitus on kasvanut vuosina keskimäärin 5,8 prosenttia vuosittain. Vastaavasti kuntien maksuosuus maakunnalle on kasvanut vuosina keskimäärin 5,5 prosenttia. Koska maakunnan saama rahoitusosuuden kasvu oli vuosina menojen kasvua pienempää, maakunnalle syntyi rahoitusvajetta eli alijäämää, joka oli vuoden 2007 lopussa 17,4 milj. euroa. Vuodelle 2008 kuntien maksuosuusprosenttia nostettiin 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin alijäämäkierteen katkaisemiseksi. Tässä onnistuttiin ja ylijäämää syntyi vuodelta 2008 yhteensä 6,3 milj. euroa. Vuodelta 2009 ylijäämää syntyi 4,3 milj. euroa ja kunnat maksoivat alijäämän kattami-

10 10 seksi 1,7 milj. euroa. Vuoden 2009 lopussa maakunnan kattamattomia alijäämiä oli jäljellä yhteensä 5,1 milj. euroa. Yhteenvetona voidaan todeta, että hallintokokeilun viitenä ensimmäisenä vuotena on pystytty leikkaamaan maakunnan tehtäväksi siirrettyjen menojen kasvua siten, että se on ollut tulojen kasvua pienempää. Menojen kasvua ei kuitenkaan ole saatu puolitettua alkuperäisen tavoitteen mukaisesti. Menojen kasvu on ollut keskimäärin 78 prosenttia valtakunnan kasvusta. Kainuun kuntien vuosikatteet ovat parantuneet vuosina ja niiden yhteenlaskettu määrä on kolmin kertaistunut vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2004 Kainuun kuntien yhteenlaskettu vuosikate (ilman Vaalaa) oli 99 /as ja vuonna /as. Maakunnan vuosikate oli pahimpana alijäämävuonna euroa asukasta kohden ja vuonna 2009 vuosikate oli euroa asukasta kohden. Kuntayhtymän ja kuntien yhteenlaskettu vuosikate on ollut kahden viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan selkeästi poistoja suurempi. Yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna euroa asukasta kohden kun vastaava poistojen määrä oli 300 euroa asukasta kohden. Vuonna 2009 vastaavat luvut olivat 420 euroa / asukas ja 310 euroa / asukas. Vuosikatteet ja poistot /as Kainuu: kunnat + maakunta Vuosikate, kunnat Vuosikate, kunnat+maakunta Poistot /as Vuosikate, kunnat ( ) Kainuun kuntien ja maakunnan kattamattomat bruttoalijäämät (ilman maakunnan liikelaitoksia) olivat vuoden 2008 lopussa 31,4 milj. euroa (395 euroa/asukas). Vuoden 2009 lopussa kattamattomia alijäämiä on yhteensä 30,2 milj. euroa (380 euroa/asukas) eli kattamattomat alijäämät pienenivät yhteensä 1,2 milj. eurolla. (Kajaanin alijäämiä on korjattu vuoden 2009 aikana yhteensä 6,4 milj. eurolla). Maakunnan kattamaton alijäämä vuoden 2009 lopussa on 5,1 milj. euroa ja kuntien yhteensä 25,1 milj. euroa. Nettoalijäämä on 21,4 milj. euroa (270 euroa/asukas), koska kolmella kunnalla on taseessaan aiemmilta vuosilta kertyneitä ylijäämiä yhteensä 8,9 milj. euroa.

11 11 Kainuun kertyneet alijäämät, /asukas Kuntien alijäämät Maakunta Bruttoalijäämät Kuntien ylijäämät Nettoalijäämät Kainuun maakunta -kuntayhtymän liikelaitosten ylijäämät ja rahastot (KAO ja Työterveys) yhteenlaskettuna ovat yhteensä 5,5 milj. euroa. Talous 2010 Yhteenlaskettujen talousarvioiden mukaan Kainuun kuntatalous heikkenisi kuluvana vuonna ja alijäämät lisääntyisivät n. 5,5 milj. eurolla. Kuntien ja maakunnan talousarviot on hyväksytty marras- joulukuussa 2009 ennen kuin lopullinen tieto valtionosuusuudistuksesta varmistui. Tästä johtuen talousarvioissa olevat valtionosuudet ovat poikkeuksetta varovaisuusperiaatteen mukaisesti liian pieniä. Valtionosuudet ovat vuodelta 2010 n. 4,2 milj. euroa talousarviota suuremmat. Verotulojen uusien valtakunnallisten ennusteiden mukaan kuluvan vuoden verotulojen tilitykset tulevat pienentymään -0,6 prosenttia edellisvuoden tilityksiin verrattuna. Mikäli tämä ennuste pitää paikkansa Kainuun verotulojen tilitysarviot ovat talousarvioissa n. 2,5 milj. euroa liian suuria. Kuluvana vuonna alustavien toteutumatietojen ( ) mukaan kunnat ja maakunta pysynevät menojen osalta talousarvioissaan. Sen sijaan tulopuolelle odotetaan edellä mainituista syistä johtuen talousarviota korkeampia lukuja. Näin Kainuun kuntatalouden kokonaisennuste on hieman syksyn lukuja parempi. Alijäämiä kuitenkin kertyy näillä näkymin 2 3 milj. euroa.

12 12 Talousarviot 2010 KUNNAT KUNNAT JA ENNUSTE 2010 KUNNAT JA YHTEENSÄ MAAKUNTA YHT. KUNNAT + MAAKUNTA KUNNAT + MAAKUNTA ILMAN ILMAN ILMAN LIIKELAITOKSIA MAAKUNTA ILMAN Tulostilit MYYNTITUOTOT YHTEENSÄ ,92 LIIKELAITOKSIA ,92 LIIKELAITOKSIA ,92 (maksuosuus eliminoitu) ,92 LIIKEL. (1 000 ) MAKSUTUOTOT , , , , TUET JA AVUSTUKSET , , , , MUUT TOIMINTATUOTOT , , , , TOIMINTATUOTOT , , , , HENKILÖSTÖKULUT , , , , PALVELUJEN OSTOT , , , , AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , , , , AVUSTUKSET , , , , MUUT TOIMINTAKULUT , , , , TOIMINTAKULUT , , , , TOIMINTAKATE , , , , VEROTULOT , , , , VALTIONOSUUDET , , , , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , , , , VUOSIKATE , , , , POISTOT JA ARVONALENTUMISET , , , , SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 0,00 0,00 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS , , , ,88 26 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS , , , , TULOSLASKELMA , , , , Maakunnan talouden toteutumavertailun mukaan kuluvan vuoden tilikauden tulos tulee olemaan talousarvion mukainen. Epävarmuustekijänä on kuitenkin huomioitava toimeentulotuen ja lastensuojelun menojen kehitys sekä erikoissairaanhoidon ostot muilta sairaanhoitopiireiltä. Lisäksi lopulliset tiedot verovuoden 2009 verotuksesta valmistuvat vasta syksyllä 2010, joten kuntien maksuosuus perustuu viime syksyn ennustetietoihin. Toteutumisvertailu Laskenta-alue 1000 Kainuun maakuntahallinto (ilman KAO, TTH) Tulosyksikkö/ryhmä 10KR Kainuun maakunta (käyttötal + rahoitus) ,0 % Ilman liikelaitoksia TP 2009 (ulk.) TA 2010 (ulk.) Toteuma 2009 (3 kk) Tot. - % Toteuma 2010 (3 kk) Kasvu- % Tot. -% Korjauserät ARVIO ENNUSTE 2010 YLI / ALI Kasvu- % MYYNTITUOTOT , ,1 24,7 1) ,6 josta kuntien rahoitusosuus , ,8 25, ,8 MAKSUTUOTOT , ,1 22,7 2) ,2 TUET JA AVUSTUKSET , ,1 15,0 3) ,2 MUUT TOIMINTATUOTOT , ,2 24,7 4) ,8 TOIMINTATUOTOT , ,7 24, ,0 Palkat , ,5 23, Henkilösivukulut , ,0 23, HENKILÖSTÖKULUT ULKOINEN , ,2 23,4 5) ,1 Asiakaspalvelujen ostot , ,2 21,5 6) ,6 Muiden palvelujen ostot , ,1 20,3 7) ,8 PALVELUJEN OSTOT , ,8 20, ,1 AINEET, TARVIKKEETJA TAVARAT , ,1 25,0 8) ,9 AVUSTUKSET , ,6 21,1 9) ,2 MUUT TOIMINTAKULUT , ,7 22,3 10) ,3 TOIMINTAKULUT ULKOINEN , ,6 22, ,8 TOIMINTAKATE KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT TILIKAUDEN TULOS VARAUSTEN JA RAH. MUUTOS TULOSLASKELMA (ULKOINEN) ********** Summa

13 RAHOITUS VUOSILLE Verotulojen kehitys Valtiovarainministeriön laatiman Peruspalveluohjelman mukaan kuntien verotulojen tilitysten odotetaan kasvavan seuraavasti: Kuntien tilinpäätöksiin tulevat verotulot kirjataan verotulojen ennakonkantoon perustuvien tilitysten mukaan. Yllä oleva taulukko kuvaa verotulojen tilityksiä. Kuntien maakunnalle maksamat maksuosuudet perustuvat sitä vastoin aina vuoden viipeellä maksuunpantujen verotulojen mukaisesti. Maksuosuuden pohjana olevien verotulojen kehitys Kuntien maksuosuuteen laskettavat kunnallisverot ja yhteisöverot ovat talousarviovuotta edeltävän vuoden maksuunpanon mukaiset verotulot. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maakunnalle tuleva osuus vuoden 2010 verotuloista vaikuttaa vasta vuoden 2011 rahoitusosuuteen ja vuoden 2011 verotulot vaikuttavat vuoden 2012 rahoitusosuuteen. Vuoden 2009 maksuunpanotilitys valmistuu lokakuussa 2010, ja vaikuttaa lopulliseen vuoden 2010 rahoitusosuuteen. Maakunnan maksuosuuden pohjana olevat verotulojen kehitysarviot on tehty vuoden 2008 toteutuneen verotuksen ja valtakunnallisten ennusteiden pohjalta. Lisäksi on otettu huomioon Kainuun poikkeavat arviot mm. yhteisöverojen ja kunnallisverojen osalta johtuen UPM:n lakkauttamisesta. Apuna on käytetty myös Kuntaliiton veroennustekehikkoa ( ).

14 14 Verojen maksuunpanon kehitys Suunnitteluvuosi KUNNALLISVERO Kainuu 6,0 6,3-1,0 1,0 2,5 3,0 4,0 Koko maa 7,6 6,5-0,9 1,9 2,6 3,8 4,6 KIINTEISTÖVERO Kainuu (maakunnan osuus) 7,4 5,4 5,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Koko maa 7,5 6,3 20,1 2,6 2,5 2,4 2,4 YHTEISÖVERO Kainuu 13,8-27,7 2,0 5,0 5,0-25,0 5,0 Koko maa 19,1-21,9 3,0 7,0 7,0-22,0 7,0 Vuoden 2009 kunnallisverotulojen kasvun ennustetaan jäävän koko maassa alle edellisvuoden tason. Kainuun kuntien kunnallisverotulojen maksuunpanon ennustetaan myös hieman vähentyvän edellisvuoden tasoon verrattuna (- 1.0 %). Vuoden 2009 ennakkoina tilitetyt kunnallisverot tukevat tätä arviota, koska tilitykset kasvoivat vain 2,1 prosenttia ja tämä sisälsi lisätilitykset vuoden 2008 hyvän verovuoden osalta. Kiinteistöverotulot kasvavat tänä vuonna koko maassa arviolta 20,1 prosenttia. Kasvu johtuu pääsääntöisesti veroprosenttien alarajojen korotuksista. Kainuussa kiinteistöverotulojen ei odoteta kasvavan yhtä paljon, koska vain muutamassa kunnassa kiinteistöverolajit ovat lain mukaisilla alarajoilla. Tulevina vuosina Kainuun kiinteistöverojen oletetaan kasvavan hieman muuta maata hitaammin. Yhteisöverotulot supistuvat 2008 vuoden maksuunpanossa 27,7 prosenttia. Taantumasta johtuen hallitus korotti kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta väliaikaisesti kymmenellä prosentilla (22,03 32,03) vuosiksi Tästä huolimatta yhteisöveron kehitykseen liittyvä epävarmuus on erityisen suuri myös tulevina vuosina. Yhteisöverot ennustetaan jälleen negatiivisiksi vuode 2012 maksuunpanon osalta, koska tuolloin valtion kompensaatiosta luovutaan. Kainuun kasvuluvut on arvioitu muuta maata heikommiksi mm. UPM:n paperitehtaan lakkautumisen vuoksi. Valtionosuuksien kehitys Valtionosuuksien kehitys YLEINEN VO + MUUT Kainuu -0,2 0,3 130,5 2,6 9,7-0,3-0,3 Koko maa 2,0 2,0 90,7 2,0 2,0 2,0 2,0 STM Kainuu 17,3 8,7 2,1 4,0 4,0 4,0 4,0 Koko maa 17,0 10,5 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 TASAUS Kainuu 5,4 8,4 1,3 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vuoden 2010 valtionosuusuudistus muutti valtionosuusrakennetta siten, että STM:n, OPM:n ja kulttuuritoimen valtionosuudet maksetaan yhtenä summana ns. peruspalveluiden yhden putken valtionosuutena. Lisäksi uutena osuutena tuli mukaan ns. harvaanasuttujen kuntien valtionosuuden lisäosa. Tästä johtuen Kainuun kokonaisvaltionosuudet kasvoivat yli 9 prosenttia.

15 15 Tulevina vuosina Kainuun yhteenlasketun yleisen valtionosuuden arvioidaan hieman pienenevän vuosittain väkiluvun vähenemisen vuoksi. Tätä kompensoi harvan asutuksen lisäosa, joka ennustetaan tulevan Hyrynsalmelle vuonna 2011 ja Kuhmolle vuonna Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien ennustetaan Kainuussa kasvavan vuonna 2011 alustavien tietojen mukaan n. 4 prosenttia ja sitä seuraavina vuosina samantasoisena, koska valtionosuudet kasvavat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen vuoksi vuosittain noin prosentin verran. Kainuun keskimääräiset verotulot ovat n. 79 prosenttia koko maan keskiarvosta, joten Kainuu saa verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta. Koska tuloero on koko maahan verrattuna kasvanut, odotetaan myös tasauksen kasvavan vuosittain vähintään 3 prosenttia. Raamien perusteet Väestörakenteen muutos: Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisten sekä nuorten ja lasten ikäluokka edelleen määrällisesti vähenee tulevilla vuosikymmenellä. Vastaavasti yli 75 -vuotiaiden määrä kasvaa sekä määrällisesti että suhteellisesti hyvin nopeasti. Kainuun väestö (lähde: Tilastokeskus) väestö yli 65 - vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuosi Väestöryhmien muutokset tarkemmin liitteessä 3. Väestötekijöiden muutoksen vaikutus kustannuksiin: Valtio on peruspalveluohjelmassaan varautunut väestön ikääntymiseen ja sen myötä palvelutarpeen ja rahoituksen muutoksiin. Väetön ikärakenteen takia koulutusmenojen arvioidaan supistuvan reaalisesti keskimäärin 0.5 prosenttia vuosittain vuoteen 2014 mennessä. Väestön ikärakenteen vanhenemisen takia tilanne on päinvastainen terveyspalveluissa ja vanhusten tarvitsemissa palveluissa. Terveyspalvelumenojen arvioidaan kasvavan lähivuosina noin 1,5 prosentin vuosivauhtia, jos eri-ikäiset käyttävät jatkossakin terveyspalveluita kuten vuonna Nopeinta menojen kasvu on kuitenkin sosiaalitoimessa ja siellä vanhusten tarvitsemissa palveluissa, jotka kasvat reaalisesti yli 2 prosenttia vuosittain.

16 16 Ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeenlisäys arvioidaan Kainuussa olevan n. 2 prosenttia vuosittain. (STM on lupautunut tekemään Kainuulle oman arvionsa väestötekijöiden vaikutuksesta palveluiden kysyntään.) Palvelutarpeen lisäykseen voidaan menokehyksissä ottaa huomioon vain prosentin kasvu ja loput palvelutarpeen lisäyksestä on hoidettava toiminnan tehokkuuden lisäyksellä. Mikäli Kainuun kuntatalouden menot jaetaan väestörakenteen muutosta vastaavasti kuntien ja maakunnan menoihin, vuonna 2010 suhteelliset osuudet ovat 44,0 / 56, 0 prosenttia. Väestörakenteen muutos muuttaa suhteellista osuutta maakunnan hyväksi noin 0,5 prosenttiyksikköä vuosittain eli vuonna 2011 suhteelliset osuudet ovat vastaavasti 43,4 / 56,6 prosenttia. Muut menoihin vaikuttavat kustannusten muutokset: Kuntaliiton alustavien arvioiden mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna noin 2,5 prosenttia. Kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen yleisen ansiotasonkehityksestä vuonna 2011, joka seuraa kuntien arvioitua yleistä kuntien kustannustason muutosta. Raamissa on varauduttu vuosittain valtiovarainminiteriön ennusteen mukaiseen kuntien kustannustason nousuun. Lisäksi lainsäädännön muutosten kautta on tulossa mm. kehitysvammahuoltoon muutoksia, joiden vaikutus kokonaiskustannuksiin on arviolta 0,5 prosenttia vuodessa.

17 17 Raamiin sisältyy lisäksi seuraavat riskit, joita ei ole erikseen otettu huomioon: toimeentulotuen kehitys, lastensuojelun tarve ja vammaisten henkilökohtaisten avustajien käyttö sekä vanhuspalveluissa mahdollinen asiakasmaksuasetuksen muutos. Kuntien rahoitusosuuden muodostuminen Kansantalous ja sen mukana kuntatalous on ajautunut vuosina kriisiin, jonka takia kansantaloudessa on pitkällä aikavälillä n. 5 prosentin kestävyysvaje. Valtiovarainministeriön arvion mukaan, mikäli kuntien menojen kasvu ei hidastu olennaisesti ja pysyvästi, kuntatalous pysyy lähivuodet veronkorotusten ja velkaantumisen tiellä. Samalla kuitenkin ongelmana on menojen voimakas kasvaminen johtuen ikääntymisen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta. Lisäksi lama on aiheuttanut lisääntyvät paineet toimeentulotukeen ja muihin sosiaalimenoihin. Sosiaali- ja terveysmenot eivät voi kuitenkaan heilahdella vuosittain yhteisöverotulojen kehityksen mukaisesti vaan sosiaali- ja terveysmenoja on tarkasteltava pidemmällä aikajanalla, jossa haetaan maltillista kokonaiskehitystä useamman vuoden perspektiivillä. Periaatteena on ollut, että maakunnan menojen kasvu on vuosittain tulojen kasvua vastaavan prosentin suuruinen. Kasvupaineiden erilainen kohdentuminen kuntien ja maakunnan välillä edellyttää kuitenkin suhteellisten osuuksien tarkastelua vuosittain tästä eteenpäin. Kainuun kuntien ja maakunnan yhteenlaskettu kehitys painotettuna väestörakenteen muutoksella, siten, että kertoimina käytetään 1= 0-64 v., 4 = v. ja 8 = yli 75 v. johtaa lopputulokseen, jossa maakunnan suhteellinen osuus kokonaismenoista kasvaa 0,5 prosenttiyksikköä vuosittain. Tämä puolestaan tuo verorahoituksen kehityksestä riippuen n ,6 prosenttiyksikön kasvupaineet vuosittain rahoitusosuusprosenttiin. Maakunnan menojen kasvuksi vuodelle 2011 on arvioitu 3,7 prosenttia ja tulopohjan kasvuksi arvioidaan tässä vaiheessa 2,3 prosenttia. Tästä johdettu kuntien maksuosuusprosentti vuodelle 2011 on 60,7 prosenttia.

18 18 Maakunnan talouden raamit vuodelle 2011: Vanhojen alijäämien kattaminen Alijäämän kattaminen tapahtuu sovitulla tavalla siten, että jäsenkunnat maksavat kuntayhtymälle alijäämän ,93 euroa vuosina vuosien rahoitusosuuksien keskiarvon suhteessa siten, että vuonna 2009 osuus on 15 %, vuonna 2010 osuus on 20 %, 2011 osuus on 30 % ja vuonna 2012 osuus on 35 % katettavasta alijäämästä. Laskutus tapahtuu kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä. Mikäli maakunnalle syntyy vuosina ylijäämiä, ne vähennetään katettavasta summasta tasaisesti jokaiselta kattamattomalta vuodelta samansuuruisella summalla. Kunnat maksoivat maakunnalle alijäämiä yhteensä ,79 euroa. Vuoden 2009 ylijäämä ,77 euroa vähennetään jäljelle jääneestä katettavasta summasta. Näin vuoden 2009 lopussa kattamatonta alijäämää on jäljellä ,37 euroa. Tästä vuonna 2010 kuntien katettava summa on ,56 euroa ja vuonna 2011 summa on ,84 euroa.

19 LIITE 1 19 Kuntien verotulojen muutos muutos, % Kunnallisvero -2,8 3,0 3,5 3,8 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Yhteisövero 12,0 14,7-22,1 1,3 6,9 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Kiinteistövero 20,1 2,6 2,5 2,4 2,4 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 Verotulot (tilityksest) yht. -0,6 3,9 1,3 3,5 4,1 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Lähde: Peruspalveluohjlema VM:n ennustekehikko + oma arvio Kuntien valtionosuuksien muutos muutos, % Yleinen + muut 130,5 2,6 9,6-0,3-0,3-0,3-0,3-0,3-0,3-0,3-0,3 STM 2,1 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Verotulojen tasaus 1,3 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Valtionosuudet yht 9,4 3,6 4,5 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 VM:n ennustekehikko 7,2 3,6 3,4 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 Tilastokeskuksen väestöennuste Kainuu Ikä v v v v v v yli 75 v Yht Osuus väestöstä v. 79,2 78,6 77,9 77,1 76,3 75,5 74,8 74,1 73,3 72,6 71,9 71, v. 10,8 11,0 11,5 12,0 12,5 13,0 13,5 13,8 14,5 15,1 15,6 15,8 yli 75 v. 9,9 10,4 10,6 10,9 11,2 11,5 11,7 12,2 12,2 12,3 12,6 13,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Yli 65 v Tarvevakioitu väestö

20 LIITE 1 20

21 LIITE 2

22 22

23 23 LIITE 3 Käyttötalousyhdistelmä toimialoittain (ilman liikelaitoksia) Rah-% = 60,7% RAAMI TOIMIALOITTAIN TP 2007 TP 2008 TP 2009 Enn KUNTIEN RAHOITUSOSUUS , , , , ,6 MAAKUNTAVALTUUSTO Toimintatuotot Toimintamenot , , , , ,0 Toimintakate Poistot Tilikauden tulos , , , , ,0 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintamenot 87-3,3 91 4, , , ,1 Toimintakate Poistot Tilikauden tulos -87-3,3-91 4, , , ,1 MAAKUNTAHALLITUS Toimintatuotot , , , , ,4 Toimintamenot , , , , ,1 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut Poistot Satunnaiset erät 0 Tilikauden tulos , , , , ,6 KOULUTUSTOIMIALA Toimintatuotot , , , , ,5 Toimintamenot , , , , ,2 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut 0 1 Poistot Tilikauden tulos , , , , ,2 SOSIAALI - JA TERVEYSTOIMIALA Toimintatuotot , , , , ,0 Toimintamenot , , , , ,0 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut Poistot Tilikauden tulos , , , , ,1 YHTEENSÄ Toimintatuotot , , , , ,6 Toimintamenot , , , , ,7 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut Poistot Satunnaiset j erät Tilikauden tulos

24 24 INVESTOINTIOSA (kuntayhtymä ja liikelaitokset) TP-2008 TP-2009 TA-2010 TS-2011 TS-2012 TS-2013 TS-2014 MAAKUNTAHALLITUS Koneet ja kalusto Käyttöomaisuuden myynnit Yhteisten tietojärjestelmien hankinta KOULUTUSTOIMILA Koneet ja kalusto Lukion kalusteet Kainuun ammattiopisto SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Rakennukset KAKS; korjaus ja lisärakentaminen Muut korjaukset Koneet ja kalusto Tietojärjestelmät Muut koneet ja kalusto Työterveyshuolto YHTEENSÄ Vuosina toteututaan MAPO-hanke, joka pitää sisällään seuraavaa: M = Materiaalipalvelut A = Apteekki P = Patologia O = Obduktio Hankkeen laajuus on noin 4200 m2 ja kustannusarvio noin 6,4 milj. euroa. Laajuuteen sisältyy KAKS:n talouskeskukseen laajennusta noin 2700 m2 ja peruskorjausta noin 1500 m2. Kainuun ammattiopistolla Opintien kiinteistöjen korjaus

25 25 RAHOITUSLASKELMA (kuntayhtymä ja liikelaitokset) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet -107 Luovutustulot Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen kassavirta Lainankannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen muutos Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Kassavara Kassavarat Vuosina kuntien osuus alijäämän kattamiseen