TALOUDEN KEHYKSET JA SUUNNITTELUOHJEET VUOSILLE

Transkriptio

1 Kainuun maakunta -kuntayhtymä TALOUDEN KEHYKSET JA SUUNNITTELUOHJEET VUOSILLE Maakuntahallitus TALOUDEN KEHYKSET TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITTELUOHJE VUOSILLE Talousarvion valmisteluohje vuodelle Toiminnan suunnitteluohje vuosille Tuloskortti, liite 1

2 2 1. TALOUDEN KEHYKSET Yleinen taloudellinen kehitys Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Peruspalveluohjelma Prosenttia: BKT, määrän muutos 4,2 0,9-5,0-1,4 3,2 2,5 1,7 Palkkasumman muutos 5,9 7,1-0,6 1,7 4,9 4,4 3,8 Ansiotasoindeksin muutos 3,4 5,2 5,0 3,5 3,7 3,7 3,7 Työttömyysaste 6,9 6,4 9,0 9,5 8,7 8,2 7,9 Kuluttajahintojen muutos 2,5 4,1 0,9 1,1 2,0 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,5 5,2 3,0 2,2 3,2 3,2 3,2 Valtionosuusindeksin muutos 2,0 5,2 3,9 2,7 2,9 3,2 3,2 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,7 5,2 3,7 3,5 3,7 3,7 3,7 Kunta-alan työlliset, 1000 henk. (Kansantalouden tilinpidon mukaan) /hp Viime vuonna alkanut Suomen kansantalouden kasvuvauhdin hiipuminen on johtanut talouden jyrkkään alamäkeen. Kansantalouden tuotanto väheni lähes kymmenen prosenttia kuluvan vuoden tammikuussa verrattuna viime vuoden tammikuun tuotantoon. Kansantuotteemme arvioidaan supistuvan tänä vuonna jopa 5-6 prosenttia. Myös vuodelle 2010 on esitetty miinusmerkkisiä lukuja, mikä merkitsee kokonaistuotantomme supistumista vuosina 2009 ja 2010 yhteensä 7-8 prosenttia. Tätäkin kehitystä huonompia uhkakuvia on esitetty, mutta myös toiveet maailmankaupan elpymisestä ensi vuonna ovat heränneet eri valtioiden mittavien elvytystoimien johdosta. Maailmankaupan aleneminen tänä vuonna heijastuu erityisesti Suomen kaltaiseen viennin kehityksestä riippuvaiseen kansantalouteen. Kuluvalle vuodelle kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot ovat jatkuvasti heikentyneet. Ennusteluvut ovat valtiovarainministeriön (VM) maaliskuun lopussa julkaiseman suhdanne-ennusteen mukaisia. Katsauksen mukaan kokonaistuotantomme arvioidaan supistuvan 5 %. Katsauksessa korostetaan ennustamisen epävarmuutta. Jos maalimantalouden elpyminen alkaa ensi vuoden alkupuolella, Suomessa kasvu seuraa pian perässä. Silti kokonaistuotannon arvioidaan alenevan vielä vuonna 2010 noin 1,5 %. Kuluttajahintojen viime vuoden nopea kasvuvauhti on ollut hidastumassa. Syinä kehitykseen ovat olleet maailmanmarkkinahintojen laskun ohella asuntohintojen ja lainakorkojen aleneminen sekä yhä kiristyvä kilpailu. Vuonna 2009 kuluttajahintojen keskimääräinen kohoaminen jäänee noin yhteen prosenttiin. Vuoden 2010 keskimääräinen inflaatio arvioi-

3 3 daan yhdeksi prosentiksi. Kustannuspaineet riippuvat myös kuluvaa ja ensi vuotta koskevista palkkaratkaisuista. Palkansaajien ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna viisi prosenttia. Liukuman osuus tästä jäänee hyvin vähäiseksi muun muassa työpanoksen supistumisen johdosta. Valtiovarainministeriö arvioi yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna noin 3,5 %. Tätä arviota on pidettävä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä, sillä monella sopimusalalla palkkoja koskevat sopimukset päättyvät tämän tai ensi vuoden aikana. Työllisyys säilyi korkealla tasolla viime vuoden loppuun saakka, mutta käänne huonompaan on ollut jyrkkä. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi valtiovarainministeriö arvioi 9 % eli lähes 250 tuhatta henkeä vuonna Ensi vuonna keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan olevan noin 9,5 %. Huhtikuun lopussa 2009 Kainuun työttömyysaste oli 14,9 % ja koko maassa 9,1 %. Vastaavat luvut edellisvuonna olivat 12,3 % ja 7,6 % Kuntatalous vuosina Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu oli viime vuonna nopeaa, yli seitsemän prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee noin 4 4,5 prosenttiin. Kuntaalan palkkasumman kasvuvauhti, joka viime vuonna oli eri lähteistä saatujen tietojen mukaan noin 6 7 prosenttia, hidastunee tänä vuonna 4 4,5 prosenttiin muun muassa viime vuotta pienempien sopimuskorotusten sekä henkilöstömenoihin kohdistuvien säästötoimien johdosta. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käydään tilanteessa, jossa kuntatalous heikkenee merkittävästi huolimatta niistä kuntataloutta parantavista toimenpiteistä, joista sovittiin valtion kehyspäätöksen yhteydessä. Palkantarkistusten laskentateknisenä oletuksena voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna ,5 3 %. Tämä sisältää kuluvalta vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja mahdolliset rakennemuutokset. Kunta-alan palkkasumma kasvanee ensi vuonna noin kolme prosenttia. Kuntatyönantajan kansaneläkevakuutusmaksu aleni huhtikuun alussa 1,05 prosenttiin maksun perustana olevasta palkasta. Maksu poistuu kokonaisuudessaan vuoden 2010 alusta. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2 % maksun perusteena olevasta palkasta. Vuonna 2010 maksun suuruudeksi on esitetty kehyspäätöksen liitteenä olevassa peruspalveluohjelmassa 2,16 % maksun perusteena olevasta palkasta. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on tänä vuonna 23,6 %. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan arvion mukaan työnantajan keskimääräinen maksu olisi 23,4 % vuonna Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös vaikuttaa myös työnantajan osuuteen. Myös opettajien eläkemaksu alenee ensi vuonna 0,2 prosenttiyksikköä. Kunta-alan kustannustaso kohosi viime vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 5,2 %. Kustannustason kohoaminen hidastunee tänä vuonna merkittävästi, arviolta noin kolmeen prosenttiin. Vuonna 2010 kustannustaso nousee, palkkaratkaisusta riippuen, noin 2 2,5 %.

4 Verotulojen kehitys Kainuussa Kuntien rahoitusosuuteen laskettavat kunnallisverot ja yhteisöverot ovat talousarviovuotta edeltävän vuoden maksuunpanon mukaiset verotulot. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maakunnalle tuleva osuus vuoden 2009 verotuloista vaikuttaa vasta vuoden 2010 rahoitusosuuteen ja vuoden 2010 verotulot vaikuttavat vuoden 2011 rahoitusosuuteen. Vuoden 2008 maksuunpanotilitys valmistuu lokakuussa 2009, ja vaikuttaa lopulliseen vuoden 2009 rahoitusosuuteen. Alustavan verohallinnon tulokehitystilaston mukaan palkkatulot kasvoivat vuonna 2008 koko maassa keskimäärin 5,8 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Vastaava luku Kainuussa on 5,0 prosenttia. Yhteisöveron ennustetaan pienentyvän vuodelta 2008 yli 20 prosenttia. Verojen maksuunpanon kehitys Suunnitteluvuosi KUNNALLISVERO Kainuu 1,4 1,5 4,3 6,0 5,0 0,0 0,0 2,0 2,0 Koko maa 2,6 4,2 6,2 7,6 5,8 0,1 1,0 4,5 4,2 KIINTEISTÖVERO Kainuu (maakunnan osuus) -0,6 7,7 4,0 7,4 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 4,0 8,3 8,8 7,5 4,2 8,3 2,6 1,8 1,8 YHTEISÖVERO Kainuu 7,6 24,5 22,1 13,8-20,0-5,0 0,0 5,0-25,0 Koko maa -1,0 12,3 14,6 19,1-21,2-2,4 0,8 10,6-26,5 Vuoden 2009 kunnallisverotulojen kasvun ennustetaan jäävän koko maassa edellisvuoden tasolle eli kasvua ei ole lainkaan. Myöskään Kainuun kuntien kunnallisverotulojen ei odoteta veronkevennyksistä johtuen kasvavan lainkaan tänä vuonna. Kiinteistöverotulot kasvavat tänä vuonna koko maassa yli 4 prosenttia ja 2010 niiden ennustetaan kasvavan verotuksessa tapahtuvien alarajojen korotuksen vuoksi yli 8 prosenttia. Kainuussa kiinteistöverotulojen ei odoteta kasvavan yhtä paljon, koska vain muutamassa kunnassa kiinteistöverolajit ovat lain mukaisilla alarajoilla. Yhteisöveron ennustetaan supistuvan tänä vuonna jopa 30 prosenttia. Tilanteen helpottamiseksi maan hallitus on esittänyt, että kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotetaan väliaikaisesti kymmenellä prosentilla (22,03 32,03) vuosiksi Tästä huolimatta yhteisöveron kasvu jää vuonna 2009 negatiiviseksi. Tämän vaikuttaa maakunnan rahoitusosuuteen Yhteisöveron kehitykseen liittyvä epävarmuus on erityisen suuri myös tulevina vuosina. Suunnitteluvuosien verotulojen kasvuksi on arvioitu n. 2,0 prosenttia, koska yleisesti talouskasvun ennustetaan hitaasti elpyvän vuoden 2011 jälkeen. Vuosina verotulojen kasvun arvioidaan olevan koko maassa keskimäärin 4 prosenttia vuosittain.

5 Valtionosuuksien kehitys Valtionosuuksien kehitys YLEINEN VO Kainuu -1,7 47,3-7,6-0,2 0,3-2,0-2,0-2,0-2,0 Koko maa 3,1 19,1-4,8 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 STM Kainuu 9,2 7,9 7,8 17,1 9,6 5,0 5,0 5,0 5,0 Koko maa 10,2 6,6 6,9 17,0 10,5 5,0 5,0 5,0 5,0 TASAUS Kainuu -7,5 9,8 4,0 5,4 8,4 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kainuun yhteenlaskettu yleinen valtionosuus pienenee hieman vuosittain väkiluvun vähenemisen vuoksi. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien ennustetaan kasvavan vuonna 2010 alustavien tietojen mukaan n. 5 prosenttia ja sitä seuraavina vuosina kustannustason nousua vastaavasti. Valtionosuudet kasvavat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen vuoksi vuosittain noin prosentin verran. Kainuun keskimääräiset verotulot ovat n. 79 prosenttia koko maan keskiarvosta, joten Kainuu saa verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta. Koska tuloero on koko maahan verrattuna kasvanut, odotetaan myös tasauksen kasvavan vuosittain vähintään 3 prosenttia. Valtionosuusuudistus 2010: Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan siten, että hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään hallitusohjelman mukaisesti puitelain edellyttämin poikkeuksin vuoden 2010 alusta. Tämä toteutetaan kuntien välillä sekä kuntien ja valtion välillä kustannusneutraalisti. Edellä todetusta poiketen hallitusohjelman kirjausten toteuttamiseksi poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamat ongelmat ratkaistaan pysyväksi tarkoitetulla järjestelmämuutoksella. Tämä koskee kahdeksaa saaristokuntaa sekä 20 poikkeuksellisen harvaan asuttua kuntaa, joilla on alle 2,0 asukasta maaneliökilometriä kohden (mm. Puolanka, Suomussalmi ja Ristijärvi). Näille kunnille kohdennetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä yhteensä 30 milj. euroa. Käytännössä yllä oleva tarkoittaa vain välttämättömiä muutoksia nykyiseen valtionosuusjärjestelmään. Nykyiset valtionosuusperusteet kertoimineen säilyvät, myös yleinen valtionosuus säilyy omana osionaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon, sekä esi- ja perusopetuksen valtionosuuksien yhdistäminen on pitkälle tekninen toimenpide. Suurimmat muutokset tulevat esi- ja perusopetuksen järjestelmään, josta tulee ikäluokkapohjainen siten, että valtionosuudet osoitetaan kunnalle. Yhdistäminen tarkoittaa yhteistä valtionosuusprosenttia ja yhteistä asukaskohtaista kunnan rahoitusosuutta sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä esi- ja perusopetukseen. Tämä johtaa siihen, että Kainuun maakunnan perussopimuksen rahoituspykälää ei voida enää suoraan sellaisenaan soveltaa.

6 Raamien perusteet Väestörakenteen muutos: Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisten sekä nuorten ja lasten ikäluokka edelleen määrällisesti vähenee tulevilla vuosikymmenellä. Vastaavasti yli 75 -vuotiaiden määrä kasvaa sekä määrällisesti että suhteellisesti hyvin nopeasti. Kainuun väestö (lähde: Tilastokeskus) väestö yli 65 - vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuosi Väestötekijöiden muutoksen vaikutus kustannuksiin: Valtio on peruspalveluohjelmassaan varautunut väestön ikääntymiseen ja sen myötä palvelutarpeen ja rahoituksen muutoksiin. Väetön ikärakenteen takia koulutusmenojen arvioidaan supistuvan reallisesti keskimäärin 0,7 prosenttia vuosittain vuoteen 2012 mennessä. Väestön ikärakenteen vanhenemisen takia tilanne on päinvastainen terveyspalveluissa ja vanhusten tarvitsemissa palveluissa. Terveyspalvelumenojen arvioidaan kasvavan lähivuosina noin prosentin vuosivauhtia, jos eri-ikäiset käyttävät jatkossakin terveyspalveluita kuten vuonna Nopein menojen kasvu syntyy vanhusten tarvitsemissa palveluissa, jotka kasvat reaalisesti yli 2 prosenttia vuosittain.

7 7 Ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen lisäys Kainuussa on muuta maata nopeampaa eli 2-3 prosenttia vuosittain. Tarpeenlisäykseen raamissa voidaan huomioida vain 1,5 prosentin kasvu ja loput palvelutarpeen lisäyksestä on hoidettava toiminnan tehokkuuden lisäyksellä. Mikäli Kainuun kuntatalouden menot simuloidaan yllä olevan taulukon mukaisesti vuosille , palvelutarpeen lisäyksen aiheuttama muutos maakunnan rahoitusprosenttiin on n. 0,8 prosenttiyksikköä vuosittain. Muut menoihin vaikuttavat kustannusten muutokset: Kuntaliiton alustavien arvioiden mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna noin 3 prosenttia. Työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sen sijaan sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun. Vuonna 2010 kelamaksu poistuu kokonaan, jonka vaikutus on 1,05 prosenttia. Samalla kuitenkin sairausvakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu nousevat. Lisäksi maakunnan eläkevakuutusmaksu tulee nousemaan muusta maasta poiketen kuntien kanssa sovitun korvausmenettelyn vuoksi. Henkilöstökuluissa varaudutaan näin keskimäärin 2,5 prosentin kustannusten nousuun. Peruspalvelujen hintaindeksin vuosimuutoksen ennustetaan olevan vuonna ,2 prosenttia. Raamissa on varauduttu 2 %:n nousuun palveluiden ostoissa ja tarvikehankinnoissa. Lisäksi uusi teknologia, uudet hoitokäytännöt ja uudet lääkkeet lisäävät terveydenhuollon kustannuksia muita kustannuksia enemmän.

8 Kuntien rahoitusosuuden muodostuminen Periaatteena on ollut, että maakunnan menojen kasvu on vuosittain tulojen kasvua vastaavan prosentin suuruinen. Kansantalous ja sen mukana kuntatalous on ajautunut alkuvuoden aikana lamaan. Laman seurauksena yhteisöveron taso on romahtanut ja kunnat Kainuussa menettävät yhteisöverotuloja jako-osuuden tilapäisestä korottamisesta huolimatta yhteensä n. 5 8 milj. euroa. Lisäksi kunnallisverojen kasvu on myös hiipunut käytännössä kokonaan. Samalla kuitenkin ongelmana on menojen voimakas kasvaminen johtuen ikääntymisen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta. Lisäksi lama aiheuttaa lisääntyvät paineet toimeentulotukeen ja muihin sosiaalimenoihin. Sosiaali- ja terveysmenot eivät voi heilahdella vuosittain yhteisöverotulojen kehityksen mukaan. Sosiaali- ja terveysmenoja on tarkasteltava pidemmällä aikajanalla, jossa haetaan maltillista kokonaiskehitystä useamman vuoden perspektiivillä. Maakunnan menojen kehitys vuosina , arvio vuodelle 2009 ja suunnitelma : Maakunnan ja koko maan sote-menojen kehitys 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, arvio 2010 suunn suunn 2012 suunn 2013 suun Maakunnan menojen kasvu Koko maan sote-menojen kasvu Tavoitteena on, että vuodelle 2010, menojen kasvua leikataan siten, että kokonaiskasvu saa olla enintään 3,5 prosenttia verrattuna vuoteen Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että palvelut voidaan säilyttää vuoden 2009 tasolla ja ikärakenteen muutoksen ja laman tuomaan palvelutarpeen muutokseen voidaan rahallisesti vastata vain osittain. Lopullinen veroprosentti määritellään syksyllä, kun valtionosuudet varmistuvat. Alustavat raamit on rakennettu 3,5 prosentin menojen kasvulle, joka tällä hetkellä edellyttäisi rahoitusprosentin nostamista 60,9 prosenttiin.

9 9 Kainuun kuntien rahoitusosuus maakunnalle lasketaan prosenttiosuutena kuntien laskennallisesta verorahoituksesta. Tavoite vuosille on seuraava: Kunta /as m-% 2009 /as 2010 /as 2011 /as 2012 /as 2013 /as Hyrynsalmi , , , , , ,8 Kajaani , , , , , ,5 Kuhmo , , , , , ,3 Paltamo , , , , , ,9 Puolanka , , , , , ,2 Ristijärvi , , , , , ,7 Sotkamo , , , , , ,3 Suomussalmi , , , , , ,4 YHTEENSÄ , , , , , ,5 Investoinnit: INVESTOINTIOSA (kuntayhtymä ja liikelaitokset) TP-2008 TA-2009 TA-2010 TS-2011 TS-2012 TS-2013 MAAKUNTAHALLITUS Koneet ja kalusto Käyttöomaisuuden myynnit Yhteisten tietojärjestelmien hankinta KOULUTUSTOIMILA Koneet ja kalusto Lukion kalusteet Kainuun ammattiopisto SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Rakennukset KAKS; korjaus ja lisärakentaminen Muut korjaukset Koneet ja kalusto Tietojärjestelmät Muut koneet ja kalusto YHTEENSÄ Suunnittelukauden merkittävin investointi on keskussairaalan nopean diagnostiikan ja yhteispäivystystilojen rakentaminen. Kokonaiskustannusarvio on 9,5 milj. euroa.

10 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun maakunta Tulopohjan kasvu romahtaa - yhteisöveron kompensaatio Menojen minimi kasvutarve 3,5 % Rahoitusprosentti 60,1 % -- >60,9 % ( 61,4 %) Rahoituspohja Rahoituspohjan kasvu % 5,96 5,80 9,26 5,16 1,61 1,88 3,12 1,97 Rah.os-% 58,8 58,5 60,1 60,1 60,9 61,3 61,1 61,4 TULOSLASKELMA (pl. liikelaito TP TP TP KS RAAMI Ts Ts Ts m-% 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% 2013 m-% Toimintatuotot *** , , , , , , , ,0 Kuntien rahoitusosuus , , , , , , , ,5 Tulot yhteensä , , , , , , , ,2 Toimintakulut *** , , , , , , , ,2 Toimintakate , , , , , , , ,0 Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , , , , , ,0 Vuosikate , , , , , , , ,0 Poistot , , , , , , , ,0 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Varausten lisäys- tai vähenny TTH: tulos 0 Ali-/ylijäämä Kumalatiivinen alijäämä

11 11 Käyttötalousyhdistelmä toimialoittain (ilman liikelaitoksia) Rah-% = 60, 9 % RAAMI 1 TOIMIALOITTAIN TP 2007 TP 2008 KS KUNTIEN RAHOITUSOSUUS , , , ,9 MAAKUNTAVALTUUSTO Toimintatuotot Toimintamenot , , , ,0 Toimintakate Poistot Tilikauden tulos , , , ,0 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintamenot 87-3,3 91 4, , ,0 Toimintakate Poistot Tilikauden tulos -87-3,3-91 4, , ,0 MAAKUNTAHALLITUS Toimintatuotot , , , ,9 Toimintamenot , , , ,0 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut Poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos , , , ,1 KOULUTUSTOIMIALA Toimintatuotot , , , ,0 Toimintamenot , , , ,9 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut 0 1 Poistot Tilikauden tulos , , , ,1 SOSIAALI - JA TERVEYSTOIMIALA Toimintatuotot , , , ,0 Toimintamenot , , , ,7 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut -3-3 Poistot Tilikauden tulos , , , ,2 YHTEENSÄ Toimintatuotot , , , ,6 Toimintamenot , , , ,5 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut Poistot Satunnaiset j erät Tilikauden tulos

12 Kainuun maakunta -kuntayhtymä RAHOITUSLASKELMA (kuntayhtymä ja liikelaitokset) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet -107 Luovutustulot Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen kassavirta Lainankannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen muutos Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Kassavara Kassavarat Muut maksuvalmiuden muutokset: Vanhan alijäämän kattaminen vuosina siten, että kunnat maksavat katettavaa alijäämää vuonna %, %, % ja vuonna %. Kattaminen kirjataan suoraan taseen yli/alijäämä tilille.

13 13 2. TOIMINTA- JA TALOUSUUNNITTELUOHJE VUOSILLE TALOUSARVION VALMISTELU VUODELLE 2010 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Kainuun maakunta -kuntayhtymän talousarvio vuodelle 2010 tehdään tulosyksiköittäin SAP järjestelmään suunnittelu- ja raportointiosioon. Talousarviomäärärahat syötetään 10 euron tarkkuudella budjettitasolle. Voimassaoleva tilikartta löytyy Kaimasta kohdasta talouspalvelut/tilikartta. Toimintatuottoihin varataan määrärahat tiliryhmittelyn mukaisille tileille tulosyksikön tarpeen mukaisesti. Tuloihin tehdään ainakin kustannustason nousua vastaavat korotukset. Sisäisiin tuottoihin tulosyksiköt varaavat entisen käytännön mukaisesti määrärahat sisäisten erien tileille. Henkilöstökulut Henkilöstökulut sisältävät palkat ja palkkiot, ansionmenetyksestä maksetut korvaukset sekä muut ennakonpidätyksen alaiset kustannusten korvaukset, joista maksetaan työnantajan sosiaaliturvamaksut. Ne sisältävät myös ennakonpidätyksen alaiset päivärahat, siviilipalvelusmiehille maksetut päivärahat ja lakisääteiset ja vapaaehtoiset henkilöstösivukulut. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön palkkavaraus budjetoidaan talousarvioon henkilöstöliitteen mukaisesti. Henkilöstöliite Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön osalta on palkanlaskennassa tehty henkilöstöliite toukokuun tilanteen mukaisesti. Liitteeseen on laskettu valmiiksi henkilöittäin vuosipalkat, joihin on lisätty korotus ja palkankorotusvaraus 2,0 % (4,4 % toukokuun 2009 palkkoihin) sekä lomaraha 6 %. Henkilöt, joiden palkat jakautuvat useammalle tulosyksikölle, on henkilöstöliitteessä jaettu toukokuun 2009 jakoprosenttien mukaan. Mikäli tieto on muuttunut, se tulee korjata muuttamalla jakoprosenttia. Osa-aikaisten henkilöiden osalta tulee tarkistaa osa-aikaprosentti ja tarvittaessa muuttaa sitä. Henkilöstöliite lähetetään keskitetysti talousarvion valmistelua varten. KAO ja koulutustoimiala huolehtivat itsenäisesti henkilöstöliitteen tekemisestä. Tulosyksiköt tarkistavat henkilöstöliitteen ja lähettävät korjaukset suoraan ao. palkanlaskijalle. Lopullinen tarkistettu henkilöstöliite lähetetään tiedoksi taloussuunnittelija Pirkko Heikkiselle sähköpostitse pirkko.heikkinen@kainuu.fi.

14 14 Palkkojen sivukulut Palkkoihin liittyvät sivukulut kirjautuvat sivukulujen tileille automaattisesti kun palkkasummat syötetään talousarvion valmistelun yhteydessä palkkatileille. Palkkojen sivukulut talousarviossa 2010; KuEL -maksu, palkkaperusteinen 15,90 % Sairausvakuutusmaksu 2,16 % Työttömyysvakuutusmaksu 2,90 % Tapaturmavakuutusmaksu (+ryhmähenkivakuutus) 0,30 % Yhteensä 21,26 % Varhaiseläke- ja eläkeperusteinen maksu varataan talousarvioon keskitetysti. Perhehoitajien palkkioista ja omaishoidon (1940 jälkeen syntyneet) tuesta sivukuluihin lisätään KuEL-maksun osuus tilille Palvelujen ostot Palvelujen ostoihin sisältyy asiakas- ja muiden palvelujen ostot, rakennusten ja alueiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut, majoitus- ja ravitsemuspalvelut, matkustusja kuljetuspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, opetus- ja kulttuuripalvelut ja muut yhteistoimintaosuudet. Aineet, tavarat ja tarvikkeet Kuluerään aineet, tarvikkeet ja tavarat sisällytetään näiden hyödykkeiden tilikauden aikaiset suoriteperusteiset ostot. Kalusto Muu kuin käyttöomaisuuteen luettava kalusto ja välineistö, eli kertapoistoisen kaluston ja välineistön hankinta. Käyttötalousmenoiksi lasketaan kaikki hankinnat, jotka ovat alle euroa. Investoinneista tehdään omat esitykset sivulla 15 ohjeiden mukaisesti. Avustukset Avustukset sisältävät kotitalouksille maksetut tuet ja avustukset sekä yhteisöille myönnetyt tuet ja avustukset. Muut toimintakulut Vuokrat Vuokriin varataan vuokrasopimusten mukaiset kustannukset. Maakunta vuokraa pääsääntöisesti toimitilat kunnilta. Sisäiset kulut

15 15 Investoinnit Sisäisiin kuluihin tulosyksiköt varaavat entisen käytännön mukaisesti määrärahat sisäisten erien tileille. Sisäinen palvelujen myynti budjetoidaan ostajan ja myyjän sopiman periaatteen mukaisesti esim. laboratorio, röntgen, teknisen palvelun tilavuokrat. Vyörytyskustannuksiin ei varata määrärahaa, mutta ne kirjataan aina kuluvan vuoden kirjanpitoon kuukausittain sovitulla tavalla. Hankinnat lasketaan investoinneiksi, kun kokonaishankintahinta on suurempi kuin ja hankinnan taloudellinen pitoaika on vähintään kolme vuotta. Näistä tehdään poistot maakuntavaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Investointimenoksi laskettavat hankinnat luetteloidaan vapaamuotoisesti ja lähetetään sähköpostitse Pirjo Selesniemelle Maakunnan liikelaitokset Kainuun ammattiopisto ja Kainuun Työterveys on maakunnallisia liikelaitoksia. Maakuntavaltuusto päättää liikelaitosten strategisista tavoitteista, toiminnallisista tavoitteista, taloudellisista tunnusluvuista ja muista yleisistä periaatteista liikelaitosten ohjauksessa. Maakunnan talousarvioon ja suunnitelmaan liikelaitosten keskeiset tavoitteet liitetään liitetietoina. Liikelaitosten tulot ja menot eivät sellaisinaan sisälly maakunnan talousarvioon, vaan ainoastaan maakunnan liikelaitokselle mahdollisesti antama avustus tai kehittämisraha sisältyy toimintakatteeseen. Aikataulu Talousarvio- ja taloussuunnitelma tulee olla valmis lautakuntienkäsittelyä varten Lisätietoja antavat Talousjohtaja Asta Tolonen, puh Taloussuunnittelija Pirkko Heikkinen, puh Sosiaali- ja terveystoimiala Talouspäällikkö Pirjo Selesniemi, puh Kainuun ammattiopisto ja Koulutustoimiala Talousjohtaja Pirjo Kovalainen, puh Kainuun Työterveys liikelaitos Toimitusjohtaja Veli Kolehmainen, puh Sap-järjestelmän osalta tietoja antaa: Pääkirjanpitäjä Ulla Heikkinen, puh Järjestelmävastaava Kaisu Heikkinen, puh

16 TOIMINNAN SUUNNITTELUOHJE Suunnittelun lähtökohdat Toiminnan suunnittelu sisältyy strategiseen taloussuunnitelman ja vuoden 2010 talousarvion laadintaan. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi (Kuntalaki 65 ). Suunnittelun lähtökohtana on maakuntavaltuuston hyväksymä Kainuun maakunta -kuntayhtymän strateginen suunnitelma (maakuntavaltuusto ) (KAIMA -> Perehdyttäminen -> konsernitaso -> Maakunta kuntayhtymän strategia). Edellä mainittua suunnitelmaa on viimeksi tarkistettu Taloussuunnitelmassa Suunnittelutyön toteutus Suunnittelutyö tehdään BSC- järjestelmää ja sen tuloskorttia hyödyntäen. (Balanced Scorecard eli tasapainotettu tuloskortti, liite 1). Jokainen toimiala/ tulosalue/ vastuualue ja tulosyksikkö laativat tuloskortin (liite 1), joka sisältää perustehtävän, arvot ja vision vuoteen 2015 jos ne on määritelty sekä strategiset päämäärät, menestystekijät sekä sitovat tavoitteet ja mittarit talousarviovuodelle Strategiset päämäärät Strategiset päämäärät ilmaisevat konkreettisesti tavoitetilan eli sen mitä tulee saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Päämäärät määritellään näkökulmittain. Kullekin näkökulmalle on löydettävä vähintään yksi päämäärä. Kriittiset menestystekijät Menestystekijät johdetaan päämääristä eri näkökulmaulottuvuuksilla. Menestystekijät ovat ratkaisevia päämäärän saavuttamisen kannalta eli ne ilmaisevat sen missä on ehdottomasti onnistuttava. Kullekin päämäärälle etsitään vähintään yksi menestystekijä. Sitovat tavoitteet, mittarit ja arviointikriteerit Mittareilla mitataan vuosittaista toiminnan onnistumista ja sitovien tavoitteiden toteutumista. Mittareiden tulee olla määrällisiä ja/tai laadullisia ja aikaan sidottuja. Mittarin pitää olla sellainen, että yleis- ja toimialueiden johto sekä tarkastuslautakunta voivat yksiselitteisesti todeta onko asetettu tavoite saavutettu. Mittareiden sitovan tavoitetason tulee olla haasteellinen eli kuvata pyrkimystä nykyistä parempaan. Mittareita maksimissaan 5/ näkökulma. Toiminnan tarkastelunäkökulmat Suunnittelussa toiminta määritetään viiden näkökulman avulla: 1. Asiakas ja asukas Edustaa poliittisen päätöksentekijän, kuntalaisen ja asiakkaan näkökulmaa. Kainuun maakunta kuntayhtymän strategisena päämääränä ovat 1) tyytyväiset asiakkaat sekä 2) hyvinvoivat ja terveet kainuulaiset. 2. Henkilöstö ja uudistuminen Edustaa työyhteisön ja henkilöstön näkökulmaa. Kuntayhtymän strategisina päämäärinä ovat: 1) Hyvinvoiva, työkykyinen ja motivoitunut henkilöstö hyvinvoivat ja turvalliset työyhteisöt; 2) hyvä johtaminen ja tuloksellinen yhteistoiminta, oikeudenmukainen ja kannustava esimiestyö; 3) osaava ja oppiva organisaatio hyvä työyhteisö ja 4) ammattitaitoisen henkilöstön pysyvyys ja saatavuus

17 17 Tulosyksiköiden / vastuualueiden henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmat kootaan talouden ja toiminnan suunnittelun yhteydessä. Osaamisen kehittämissuunnitelmat löytyvät Kaimasta kohdasta: Perehdyttäminen Työyksikkötaso Työyksikön toiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittäminen Lisäohje sosiaali- ja terveystoimialalle Henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmalomake, josta käy esille myös täydennyskoulutustarpeet, palautetaan sähköpostitse vastuualuepäällikölle ja koulutuspäällikkö Merja Leinoselle mennessä. Lisätietoja osaamisen kehittämisen suunnittelusta antaa koulutuspäällikkö Merja Leinonen puhelin tai merja.leinonen@kainuu.fi. Sosiaali- ja terveydenhuollossa täydennyskoulutusvelvoitteeseen perustuen toimintayksiköiden tulee seurata täydennyskoulutukseen osallistuneiden lukumäärää ammattiryhmittäin (sama henkilö vain kerran), koulutuspäivien yhteismäärää, koulutuksista aiheutuvia kustannuksia yhteensä sekä moniammatillisten johtamiskoulutusten toteutumista. 3. Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Edustaa organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden prosessinäkökulmaa. Kuntayhtymän strategisina päämäärinä ovat: 1) palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen; 2) toimivat asiakkaille lisäarvoa tuottavat ja laadukkaat palvelut ja 3) johtamisjärjestelmän kehittäminen. 4. Talous Edustaa resurssien hallinnan näkökulmaa. Kuntayhtymän strategisina päämäärinä ovat: 1) tasapainoinen talous ja 2) kustannustehokkuus. 5. Kainuun elinvoima Edustaa yhteiskunnallinen vaikuttavuuden näkökulmaa. Kuntayhtymän strategisina päämäärinä ovat: 1) aluetalouden vahvistaminen; 2) toimintaympäristön muutoksen tunnistaminen ja muutokseen vastaaminen; 3) toimiva kehittämiskumppanuus ja 3) myönteinen maakuntakuva ks. esim. sivuilta tilasto- ym. tietoja Talousarviovuoden 2010 toimintasuunnitelma (vuosisuunnitelma) Talousarviovuoden 2010 sitovat tavoitteet mittareineen kuvataan toimialaa/ tulosalueen/ vastuualueen ja tulosyksikön tasapainotetussa tuloskortissa. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään tuloskorttia täydentävässä toimintasuunnitelmassa vuodelle Suoritteet Suunnitteluun liittyen suoritetietojen kerääminen keskitetään. Tiedot kerätään Y-asemalle kansioon Tilastot. (Y:\MH hallinto\suunnittelu ja kehittäminen\tilastot). Koulutustoimiala vastaa omien suoritteidensa keräämisestä. Lisätietoja antaa erikoissuunnittelija Erja Heikkinen, puhelin tai sähköpostitse erja.heikkinen@kainuu.fi. Tietojen toimittaminen Sähköisesti täytetty vuosisuunnitelmalomake toimitetaan oman tulosalueen esimiehelle, joka lähettää kootut lomakkeet asta.tolonen@kainuu.fi ja pirkko.heikkinen@kainuu.fi sekä Koulutustoimialan osalta: pirjo.kovalainen@kao.fi. Vuosisuunnittelulomakkeet tulee olla valmiina ja sähköisesti toimitettuna mennessä.

18 18 Lisätietoja antavat Talousjohtaja Asta Tolonen, puh Taloussuunnittelija Pirkko Heikkinen, puh Sosiaali- ja terveystoimiala Talouspäällikkö Pirjo Selesniemi, puh Kainuun ammattiopisto ja Koulutustoimiala Talousjohtaja Pirjo Kovalainen, puh Kainuun Työterveys liikelaitos Toimitusjohtaja Veli Kolehmainen, puh Suunnittelu ja kehittäminen tulosalue, konsernistrategia Strategiajohtaja Esa Toivonen; puh

19 19 LIITE 1 Toimiala/ tulosalue/ vastuualue/ tulosyksikkö Suunnitelma Perustehtävä Arvot Visio 2015 Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Sitovat tavoitteet/ mittarit Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Sitovat tavoitteet/ mittarit Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Sitovat tavoitteet/ mittarit Talous Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Sitovat tavoitteet/ mittarit Kainuun elinvoima Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Sitovat tavoitteet/ mittarit