Yhteensä kunnat / maakunta

Transkriptio

1 LIITE 3 MAAKUNNAN TALOUS VUOSILLE TAUSTAA Maakunnan ja kuntien talouden kehitys vuosina Maakuntakokeilun alussa yleiseksi talouden tavoitteeksi asetettiin ehto, että menojen kasvu ei saa olla tulojen kasvua suurempaa. Lisäksi ensimmäiselle valtuustokaudelle vuosille asetettiin tiukempi tavoite eli menojen kasvun puolittaminen aiempaan sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun verrattuna. Maakunta -kuntayhtymän toimintakulujen kasvu on ollut vuosilta yhteensä keskimäärin 4,4 prosenttia vuosittain ja vuosilta keskimäärin 4,8 prosenttia. Sosiaali- ja terveysmenojen valtakunnallinen vastaava keskiarvo on ollut alustavien tietojen mukaan noin 6,1 prosenttia. Näin maakunnan toimintamenojen kasvu on ollut keskimäärin 1,3 prosenttia alle valtakunnan keskimääräisen sosiaali- ja terveysmenojen kasvun. Kainuun kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kasvu vuosina ennen kokeilun alkua oli keskimäärin 6,9 prosenttia vuodessa. Euromääräisinä lukuina ero kokeilun ajalta verrattuna valtakunnalliseen kasvutasoon merkitsee vuoden 2009 loppuun mennessä noin 58 miljoonaa euroa pienempiä menoja kumulatiivisesti laskettuna. Yhteensä kunnat / maakunta 10,0 9,0 8,0 Sote-menojen keskimääräinen kasvu (asukasluvulla painotettu) Maakunnan menojen kasvu (ilman liikelaitoksia) 7,0 = KOKO MAA SOTE 6,0 5,0 4,0 6.9 % 3,0 2,0 4.4% 4.8 % 1,0 0, ka ka ka. Maakunnan tulopohjan perusteena oleva laskennallinen verorahoitus on kasvanut vuosina keskimäärin 5,8 prosenttia vuosittain. Vastaavasti kuntien maksuosuus maakunnalle on kasvanut vuosina keskimäärin 5,5 prosenttia.

2 Koska maakunnan saama rahoitusosuuden kasvu oli vuosina menojen kasvua pienempää, maakunnalle syntyi rahoitusvajetta eli alijäämää, joka oli vuoden 2007 lopussa 17,4 milj. euroa. Vuodelle 2008 kuntien maksuosuusprosenttia nostettiin 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin alijäämäkierteen katkaisemiseksi. Tässä onnistuttiin ja ylijäämää syntyi vuodelta 2008 yhteensä 6,3 milj. euroa. Vuodelta 2009 ylijäämää syntyi 4,3 milj. euroa ja kunnat maksoivat alijäämän kattami- 1,7 milj. euroa. Vuoden 2009 lopussa maakunnan kattamattomia alijäämiä oli jäljellä yhteensä seksi 5,1 milj. euroa. Yhteenvetona voidaan todeta, että hallintokokeilun viitenä ensimmäisenä vuotena on pystytty leikkaamaan maakunnan tehtäväksi siirrettyjen menojen kasvua siten, että se on ollut tulojen kasvua pienempää. Menojen kasvua ei kuitenkaan ole saatu puolitettua alkuperäisen tavoitteen mukaisesti. Menojen kasvu on ollut keskimäärin 78 prosenttia valtakunnan kasvusta. Kainuun kuntien vuosikatteet ovat parantuneet vuosina ja niiden yhteenlaskettu määrä on kolmin kertaistunut vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2004 Kainuun kuntien yhteenlaskettu vuosikate (ilman Vaalaa) oli 99 /as ja vuonna /as. Maakunnan vuosikate oli pahimpana alijäämävuonna euroa asukasta kohden ja vuonna 2009 vuosikate oli euroa asukas- ta kohden. Kuntayhtymän ja kuntien yhteenlaskettu vuosikate on ollut kahden viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan selkeästi poistoja suurempi. Yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna euroa asukasta kohden kun vastaava poistojen määrä oli 300 euroa asukasta kohden. Vuonna 2009 vastaavat luvut olivat 420 euroa / asukas ja 310 euroa / asukas. Vuosikatteet ja poistot /as Kainuu: kunnat + maakunta Vuosikate, kunnat Vuosikate, kunnat+maakunta Poistot /as Vuosikate, kunnat ( ) Kainuun kuntien ja maakunnan kattamattomat bruttoalijäämät (ilman maakunnan liikelaitoksia) olivat vuoden 2008 lopussa 31,4 milj. euroa (395 euroa/asukas). Vuoden 2009 lopussa kattamattomia alijäämiä on yhteensä 30,2 milj. euroa (380 euroa/asukas) eli kattamattomat alijäämät pienenivät

3 yhteensä 1,2 milj. eurolla. (Kajaanin alijäämiä on korjattu vuoden 2009 aikana yhteensä 6,4 milj. eurolla). Maakunnan kattamaton alijäämä vuoden 2009 lopussa on 5,1 milj. euroa ja kuntien yhteen- 25,1 milj. euroa. Nettoalijäämä on 21,4 milj. euroa (270 euroa/asukas), koska kolmella kunnalla sä on taseessaan aiemmilta vuosilta kertyneitä ylijäämiä yhteensä 8,9 milj. euroa. Kainuun kertyneet alijäämät, /asukas Kuntien alijäämät Maakunta Bruttoalijäämät Kuntien ylijäämät Nettoalijäämät Kainuun maakunta -kuntayhtymän liikelaitosten ylijäämät ja rahastot (KAO ja Työterveys) yhteenlas- 5,5 milj. kettuna ovat yhteensä euroa. Talous 2010 Yhteenlaskettujen talousarvioiden mukaan Kainuun kuntatalous heikkenisi kuluvana vuonna ja alijäämät lisääntyisivät n. 5,5 milj. eurolla. Kuntien ja maakunnan talousarviot on hyväksytty marras- joulukuussa 2009 ennen kuin lopullinen tieto valtionosuusuudistuksesta var- mistui. Tästä johtuen talousarvioissa olevat valtionosuudet ovat poikkeuksetta varovaisuusperiaatteen mukaisesti liian pieniä. Valtionosuudet ovat vuodelta 2010 n. 4,2 milj. euroa talousarviota suuremmat. Verotulojen uusien valtakunnallisten ennusteiden mukaan kuluvan vuoden verotulojen tili- tykset tulevat pienentymään -0,6 prosenttia edellisvuoden tilityksiin verrattuna. Mikäli tämä ennuste pitää paikkansa Kainuun verotulojen tilitysarviot ovat talousarvioissa n. 2,5 milj. euroa liian suuria. Kuluvana vuonna alustavien toteutumatietojen ( ) mukaan kunnat ja maakunta pysynevät menojen osalta talousarvioissaan. Sen sijaan tulopuolelle odotetaan edellä mainituista syistä johtuen talousarviota korkeampia lukuja. Näin Kainuun kuntatalouden kokonai- on hieman syksyn lukuja parempi. Alijäämiä kuitenkin kertyy näillä näkymin 2 3 sennuste milj. euroa.

4 Talousarviot 2010 KUNNAT KUNNAT JA ENNUSTE 2010 KUNNAT JA YHTEENSÄ MAAKUNTA YHT. KUNNAT + MAAKUNTA KUNNAT + MAAKUNTA ILMAN ILMAN ILMAN LIIKELAITOKSIA MAAKUNTA ILMAN Tulostilit MYYNTITUOTOT YHTEENSÄ ,92 LIIKELAITOKSIA ,92 LIIKELAITOKSIA ,92 (maksuosuus eliminoitu) ,92 LIIKEL. (1 000 ) ,00 MAKSUTUOTOT , , , , ,00 TUET JA AVUSTUKSET , , , , ,00 MUUT TOIMINTATUOTOT , , , , ,00 TOIMINTATUOTOT , , , , ,00 HENKILÖSTÖKULUT , , , , ,00 PALVELUJEN OSTOT , , , , ,00 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , , , , ,00 AVUSTUKSET , , , , ,00 MUUT TOIMINTAKULUT , , , , ,00 TOIMINTAKULUT , , , , ,00 TOIMINTAKATE , , , , ,00 VEROTULOT , , , , ,00 VALTIONOSUUDET , , , , ,00 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , , , , ,00 VUOSIKATE , , , , ,00 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , , , , ,00 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 0,00 0,00 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS , , , , ,00 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS , , , ,66 168,00 TULOSLASKELMA , , , , ,00 Maakunnan talouden toteutumavertailun mukaan kuluvan vuoden tilikauden tulos tulee olemaan talousarvion mukainen. Epävarmuustekijänä on kuitenkin huomioitava toimeentulotuen ja lastensuojelun menojen kehitys sekä erikoissairaanhoidon ostot muilta sairaanhoitopiireiltä. Lisäksi lopulliset tiedot verovuoden 2009 verotuksesta valmistuvat vasta syksyllä 2010, joten kuntien maksuosuus perustuu viime syksyn ennustetietoihin. Toteutumisvertailu Laskenta-alue 1000 Kainuun maakuntahallinto (ilman KAO, TTH) Tulosyksikkö/ryhmä 10KR Kainuun maakunta (käyttötal + rahoitus) ,0 % Ilman liikelaitoksia TP 2009 (ulk.) TA 2010 (ulk.) Toteuma 2009 (3 kk) Tot. - % Toteuma 2010 (3 kk) Kasvu- % Tot. -% Korjauserät ARVIO ENNUSTE 2010 YLI / ALI Kasvu- % MYYNTITUOTOT , ,1 24,7 1) ,6 josta kuntien rahoitusosuus , ,8 25, ,8 MAKSUTUOTOT , ,1 22,7 2) ,2 TUET JA AVUSTUKSET , ,1 15,0 3) ,2 MUUT TOIMINTATUOTOT , ,2 24,7 4) ,8 TOIMINTATUOTOT , ,7 24, ,0 Palkat , ,5 23, Henkilösivukulut , ,0 23, HENKILÖSTÖKULUT ULKOINEN , ,2 23,4 5) ,1 Asiakaspalvelujen ostot , ,2 21,5 6) ,6 Muiden palvelujen ostot , ,1 20,3 7) ,8 PALVELUJEN OSTOT , ,8 20, ,1 AINEET, TARVIKKEETJA TAVARAT , ,1 25,0 8) ,9 AVUSTUKSET , ,6 21,1 9) ,2 MUUT TOIMINTAKULUT , ,7 22,3 10) ,3 TOIMINTAKULUT ULKOINEN , ,6 22, ,8 TOIMINTAKATE KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT TILIKAUDEN TULOS VARAUSTEN JA RAH. MUUTOS TULOSLASKELMA (ULKOINEN) ********** Summa

5 2. RAHOITUS VUOSILLE Verotulojen kehitys Valtiovarainministeriön laatiman Peruspalveluohjelman mukaan kuntien verotulojen tilitysten odotetaan kasvavan seuraavasti: Kuntien tilinpäätöksiin tulevat verotulot kirjataan verotulojen ennakonkantoon perustuvien tilitysten mukaan. Yllä oleva taulukko kuvaa verotulojen tilityksiä. Kuntien maakunnalle maksamat maksuosuudet perustuvat sitä vastoin aina vuoden viipeellä maksuunpantujen verotulojen mukaisesti. Maksuosuuden pohjana olevien verotulojen kehitys Kuntien maksuosuuteen laskettavat kunnallisverot ja yhteisöverot ovat talousarviovuotta edeltävän vuoden maksuunpanon mukaiset verotulot. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maakunnalle tuleva osuus vuoden 2010 verotuloista vaikuttaa vasta vuoden 2011 rahoitusosuuteen ja vuoden 2011 verotulot vaikuttavat vuoden 2012 rahoitusosuuteen. Vuoden 2009 maksuunpanotilitys valmistuu lokakuussa 2010, ja vaikuttaa lopulliseen vuoden 2010 rahoitusosuuteen. Maakunnan maksuosuuden pohjana olevat verotulojen kehitysarviot on tehty vuoden 2008 toteutuneen verotuksen ja valtakunnallisten ennusteiden pohjalta. Lisäksi on otettu huomioon Kainuun poikkeavat arviot mm. yhteisöverojen ja kunnallisverojen osalta johtuen UPM:n lakkauttamisesta. Apuna on käytetty myös Kuntaliiton veroennustekehikkoa ( ).

6 Verojen maksuunpanon kehitys Suunnitteluvuosi KUNNALLISVERO Kainuu 6,0 6,3-1,0 1,0 2,5 3,0 4,0 Koko maa 7,6 6,5-0,9 1,9 2,6 3,8 4,6 KIINTEISTÖVERO Kainuu (maakunnan osuus) 7,4 5,4 5,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Koko maa 7,5 6,3 20,1 2,6 2,5 2,4 2,4 YHTEISÖVERO Kainuu 13,8-27,7 2,0 5,0 5,0-25,0 5,0 Koko maa 19,1-21,9 3,0 7,0 7,0-22,0 7,0 Vuoden 2009 kunnallisverotulojen kasvun ennustetaan jäävän koko maassa alle edellisvuoden tason. Kainuun kuntien kunnallisverotulojen maksuunpanon ennustetaan myös hieman vähentyvän edellisvuoden tasoon verrattuna (- 1.0 %). Vuoden 2009 ennakkoina tilitetyt kunnallisverot tukevat tätä arviota, koska tilitykset kasvoivat vain 2,1 prosenttia ja tämä sisälsi lisätilitykset vuoden 2008 hyvän verovuoden osalta. Kiinteistöverotulot kasvavat tänä vuonna koko maassa arviolta 20,1 prosenttia. Kasvu johtuu pääsääntöisesti veroprosenttien alarajojen korotuksista. Kainuussa kiinteistöverotulojen ei odoteta kasvavan yhtä paljon, koska vain muutamassa kunnassa kiinteistöverolajit ovat lain mukaisilla alarajoilla. Tulevina vuosina Kainuun kiinteistöverojen oletetaan kasvavan hieman muuta maata hitaammin. Yhteisöverotulot supistuvat 2008 vuoden maksuunpanossa 27,7 prosenttia. Taantumasta johtuen hallitus korotti kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta väliaikaisesti kymmenellä prosentilla (22,03 32,03) vuosiksi Tästä huolimatta yhteisöveron kehitykseen liittyvä epävarmuus on erityisen suuri myös tulevina vuosina. Yhteisöverot ennustetaan jälleen negatiivisiksi vuode 2012 maksuunpanon osalta, koska tuolloin valtion kompensaatiosta luovutaan. Kainuun kasvuluvut on arvioitu muuta maata heikommiksi mm. UPM:n paperitehtaan lakkautumisen vuoksi. Valtionosuuksien kehitys Valtionosuuksien kehitys YLEINEN VO + MUUT Kainuu -0,2 0,3 130,5 2,6 9,7-0,3-0,3 Koko maa 2,0 2,0 90,7 2,0 2,0 2,0 2,0 STM Kainuu 17,3 8,7 2,1 4,0 4,0 4,0 4,0 Koko maa 17,0 10,5 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 TASAUS Kainuu 5,4 8,4 1,3 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vuoden 2010 valtionosuusuudistus muutti valtionosuusrakennetta siten, että STM:n, OPM:n ja kulttuuritoimen valtionosuudet maksetaan yhtenä summana ns. peruspalveluiden yhden putken valtionosuutena. Lisäksi uutena osuutena tuli mukaan ns. harvaanasuttujen kuntien valtionosuuden lisäosa. Tästä johtuen Kainuun kokonaisvaltionosuudet kasvoivat yli 9 prosenttia.

7 Tulevina vuosina Kainuun yhteenlasketun yleisen valtionosuuden arvioidaan hieman pienenevän vuosittain väkiluvun vähenemisen vuoksi. Tätä kompensoi harvan asutuksen lisäosa, joka ennustetaan tulevan Hyrynsalmelle vuonna 2011 ja Kuhmolle vuonna Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien ennustetaan Kainuussa kasvavan vuonna 2011 alustavien tietojen mukaan n. 4 prosenttia ja sitä seuraavina vuosina samantasoisena, koska valtionosuudet kasvavat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen vuoksi vuosittain noin prosentin verran. Kainuun keskimääräiset verotulot ovat n. 79 prosenttia koko maan keskiarvosta, joten Kainuu saa verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta. Koska tuloero on koko maahan verrattuna kasvanut, odotetaan myös tasauksen kasvavan vuosittain vähintään 3 prosenttia. Raamien perusteet Väestörakenteen muutos: Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisten sekä nuorten ja lasten ikäluokka edelleen määrällisesti vähenee tulevilla vuosikymmenellä. Vastaavasti yli 75 -vuotiaiden määrä kasvaa sekä määrällisesti että suhteellisesti hyvin nopeasti. Kainuun väestö (lähde: Tilastokeskus) väestö yli 65 - vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuosi Väestöryhmien muutokset tarkemmin liitteessä 3. Väestötekijöiden muutoksen vaikutus kustannuksiin: Valtio on peruspalveluohjelmassaan varautunut väestön ikääntymiseen ja sen myötä palvelutarpeen ja rahoituksen muutoksiin. Väetön ikärakenteen takia koulutusmenojen arvioidaan supistuvan reaalisesti keskimäärin 0.5 prosenttia vuosittain vuoteen 2014 mennessä. Väestön ikärakenteen vanhenemisen takia tilanne on päinvastainen terveyspalveluissa ja vanhusten tarvitsemissa palveluissa. Terveyspalvelumenojen arvioidaan kasvavan lähivuosina noin 1,5 prosentin vuosivauhtia, jos eri-ikäiset käyttävät jatkossakin terveyspalveluita kuten vuonna Nopeinta menojen kasvu on kuitenkin sosiaalitoimessa ja siellä vanhusten tarvitsemissa palveluissa, jotka kasvat reaalisesti yli 2 prosenttia vuosittain.

8 Ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeenlisäys arvioidaan Kainuussa olevan n. 2 prosenttia vuosittain. (STM on lupautunut tekemään Kainuulle oman arvionsa väestötekijöiden vaikutuksesta palveluiden kysyntään.) Palvelutarpeen lisäykseen voidaan menokehyksissä ottaa huomioon vain prosentin kasvu ja loput palvelutarpeen lisäyksestä on hoidettava toiminnan tehokkuuden lisäyksellä. Mikäli Kainuun kuntatalouden menot jaetaan väestörakenteen muutosta vastaavasti kuntien ja maakunnan menoihin, vuonna 2010 suhteelliset osuudet ovat 44,0 / 56, 0 prosenttia. Väestörakenteen muutos muuttaa suhteellista osuutta maakunnan hyväksi noin 0,5 prosenttiyksikköä vuosittain eli vuonna 2011 suhteelliset osuudet ovat vastaavasti 43,4 / 56,6 prosenttia. Muut menoihin vaikuttavat kustannusten muutokset: Kuntaliiton alustavien arvioiden mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna noin 2,5 prosenttia. Kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen yleisen ansiotasonkehityksestä vuonna 2011, joka seuraa kuntien arvioitua yleistä kuntien kustannustason muutosta. Raamissa on varauduttu vuosittain valtiovarainminiteriön ennusteen mukaiseen kuntien kustannustason nousuun. Lisäksi lainsäädännön muutosten kautta on tulossa mm. kehitysvammahuoltoon muutoksia, joiden vaikutus kokonaiskustannuksiin on arviolta 0,5 prosenttia vuodessa.

9 Raamiin sisältyy lisäksi seuraavat riskit, joita ei ole erikseen otettu huomioon: toimeentulotuen kehitys, lastensuojelun tarve ja vammaisten henkilökohtaisten avustajien käyttö sekä vanhuspalveluissa mahdollinen asiakasmaksuasetuksen muutos. Kuntien rahoitusosuuden muodostuminen Kansantalous ja sen mukana kuntatalous on ajautunut vuosina kriisiin, jonka takia kansantaloudessa on pitkällä aikavälillä n. 5 prosentin kestävyysvaje. Valtiovarainministeriön arvion mukaan, mikäli kuntien menojen kasvu ei hidastu olennaisesti ja pysyvästi, kuntatalous pysyy lähivuodet veronkorotusten ja velkaantumisen tiellä. Samalla kuitenkin ongelmana on menojen voimakas kasvaminen johtuen ikääntymisen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta. Lisäksi lama on aiheuttanut lisääntyvät paineet toimeentulotukeen ja muihin sosiaalimenoihin. Sosiaali- ja terveysmenot eivät voi kuitenkaan heilahdella vuosittain yhteisöverotulojen kehityksen mukaisesti vaan sosiaali- ja terveysmenoja on tarkasteltava pidemmällä aikajanalla, jossa haetaan maltillista kokonaiskehitystä useamman vuoden perspektiivillä. Periaatteena on ollut, että maakunnan menojen kasvu on vuosittain tulojen kasvua vastaavan prosentin suuruinen. Kasvupaineiden erilainen kohdentuminen kuntien ja maakunnan välillä edellyttää kuitenkin suhteellisten osuuksien tarkastelua vuosittain tästä eteenpäin. Kainuun kuntien ja maakunnan yhteenlaskettu kehitys painotettuna väestörakenteen muutoksella, siten, että kertoimina käytetään 1= 0-64 v., 4 = v. ja 8 = yli 75 v. johtaa lopputulokseen, jossa maakunnan suhteellinen osuus kokonaismenoista kasvaa 0,5 prosenttiyksikköä vuosittain. Tämä puolestaan tuo verorahoituksen kehityksestä riippuen n ,6 prosenttiyksikön kasvupaineet vuosittain rahoitusosuusprosenttiin. Maakunnan menojen kasvuksi vuodelle 2011 on arvioitu 3,7 prosenttia ja tulopohjan kasvuksi arvioidaan tässä vaiheessa 2,3 prosenttia. Tästä johdettu kuntien maksuosuusprosentti vuodelle 2011 on 60,7 prosenttia.

10 10 Maakunnan talouden raamit vuodelle 2011: Vanhojen alijäämien kattaminen Alijäämän kattaminen tapahtuu sovitulla tavalla siten, että jäsenkunnat maksavat kuntayhtymälle alijäämän ,93 euroa vuosina vuosien rahoitusosuuksien keskiarvon suhteessa siten, että vuonna 2009 osuus on 15 %, vuonna 2010 osuus on 20 %, 2011 osuus on 30 % ja vuonna 2012 osuus on 35 % katettavasta alijäämästä. Laskutus tapahtuu kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä. Mikäli maakunnalle syntyy vuosina ylijäämiä, ne vähennetään katettavasta summasta tasaisesti jokaiselta kattamattomalta vuodelta samansuuruisella summalla. Kunnat maksoivat maakunnalle alijäämiä yhteensä ,79 euroa. Vuoden 2009 ylijäämä ,77 euroa vähennetään jäljelle jääneestä katettavasta summasta. Näin vuoden 2009 lopussa kattamatonta alijäämää on jäljellä ,37 euroa. Tästä vuonna 2010 kuntien katettava summa on ,56 euroa ja vuonna 2011 summa on ,84 euroa.

11 LIITE 1 11 Kuntien verotulojen muutos muutos, % Kunnallisvero -2,8 3,0 3,5 3,8 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Yhteisövero 12,0 14,7-22,1 1,3 6,9 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Kiinteistövero 20,1 2,6 2,5 2,4 2,4 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 Verotulot (tilityksest) yht. -0,6 3,9 1,3 3,5 4,1 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Lähde: Peruspalveluohjlema VM:n ennustekehikko + oma arvio Kuntien valtionosuuksien muutos muutos, % Yleinen + muut 130,5 2,6 9,6-0,3-0,3-0,3-0,3-0,3-0,3-0,3-0,3 STM 2,1 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Verotulojen tasaus 1,3 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Valtionosuudet yht 9,4 3,6 4,5 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 VM:n ennustekehikko 7,2 3,6 3,4 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 Tilastokeskuksen väestöennuste Kainuu Ikä v v v v v v yli 75 v Yht Osuus väestöstä v. 79,2 78,6 77,9 77,1 76,3 75,5 74,8 74,1 73,3 72,6 71,9 71, v. 10,8 11,0 11,5 12,0 12,5 13,0 13,5 13,8 14,5 15,1 15,6 15,8 yli 75 v. 9,9 10,4 10,6 10,9 11,2 11,5 11,7 12,2 12,2 12,3 12,6 13,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Yli 65 v Tarvevakioitu väestö

12 LIITE 1 12

13 LIITE 2

14 14 LIITE 3 Käyttötalousyhdistelmä toimialoittain (ilman liikelaitoksia) Rah-% = 60,7% RAAMI TOIMIALOITTAIN TP 2007 TP 2008 TP 2009 Enn KUNTIEN RAHOITUSOSUUS , , , , ,6 MAAKUNTAVALTUUSTO Toimintatuotot Toimintamenot , , , , ,0 Toimintakate Poistot Tilikauden tulos , , , , ,0 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintamenot 87-3,3 91 4, , , ,1 Toimintakate Poistot Tilikauden tulos -87-3,3-91 4, , , ,1 MAAKUNTAHALLITUS Toimintatuotot , , , , ,3 Toimintamenot , , , , ,5 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut Poistot Satunnaiset erät 0 Tilikauden tulos , , , , ,6 KOULUTUSTOIMIALA Toimintatuotot , , , , ,5 Toimintamenot , , , , ,2 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut 0 1 Poistot Tilikauden tulos , , , , ,2 SOSIAALI - JA TERVEYSTOIMIALA Toimintatuotot , , , , ,0 Toimintamenot , , , , ,0 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut Poistot Tilikauden tulos , , , , ,1 YHTEENSÄ Toimintatuotot , , , , ,6 Toimintamenot , , , , ,8 Toimintakate Rahoitus- tuotot ja kulut Poistot Satunnaiset j erät Tilikauden tulos