LUONNOS KAINUUN MAAKUNNAN PERUSSOPIMUS. vers /al. I luku. Yleiset määräykset. 1 Nimi ja kotipaikka

Transkriptio

1 LUONNOS vers /al KAINUUN MAAKUNNAN PERUSSOPIMUS I luku Yleiset määräykset 1 Nimi ja kotipaikka Kainuun maakunta-kuntayhtymä (jatkossa Maakunta) toimii Kainuun hallintokokeilulain (343/2003), siihen tehtyine muutoksineen, tarkoittamissa tehtävissä maakunnan asukkaiden itsehallintoon perustuvana julkisoikeudellisena yhteisönä, josta on voimassa, mitä kuntalaissa tai muussa laissa säädetään kuntayhtymästä. Maakunnan kotipaikka on Kajaanin kaupunki. 2 Jäsenkunnat Maakunnan jäsenkuntia ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. (Vaalan asema ratkeaa kunnan omalla päätöksellä) Vaalan kunnan asemasta maakunnassa on säädetty Kainuun hallintokokeilulain (343/2003) 52 :ssä. Vaalan kunnan osajäsenyyden aiheuttamista oikeuksista ja velvollisuuksista sovitaan erikseen hallintokokeilulain mukaisesti. 3 Tehtävät Maakunta järjestää hallintokokeilulain mukaisesti terveydenhuollon, sosiaalihuoilon, lukio- ja ammatillisen koulutuksen palvelut ja vastaa maakunnan suunnittelusta ja alueiden kehittämisestä. Päivähoito on kuitenkin kuntien järjestämisvastuun piirissä. Maakunta vastaa yleisestä elinkeinopolitiikasta ja markkinoinnista, edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa sekä valvoo maakunnan etuja. Maakunta huolehtii myös niistä lakisääteisistä ja muista kunnan itsehallintoon kuuluvista tehtävistä, jotka kuntien yksimielisillä päätöksillä on hallintokokeilulain mahdollistamin tavoin siirretty maakunnan tehtäväksi. Kunnat voivat antaa maakunnan tehtäväksi erillisellä sopimuksella myös muita kokeilukuntien tehtäviä. Maakunta voi tuottaa palveluja eri sopimuksella muillekin kuin kokeilualueen kunnille tai yhteisöille. 4 Sopimuksen muuttaminen Sopimuksen muuttaminen tapahtuu kuntalain 79 :n säännöksiä noudattaen.

2 II luku Hallinto 5 Hallinto Maakunnan toimielimet ovat maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, sosiaali- ja terveyslautakunta, koulutuslautakunta sekä tarkastuslautakunta. Muutoin hallinnosta, mikäli lainsäädännöstä ei muuta johdu, säädetään Maakunnan hallintosäännössä. III luku Maakunnan toiminta 6 Yhteistoimintasopimus Maakunnan ja kuntien yhteistyöstä sovitaan tämän perussopimuksen ohella erillisellä yhteistoimintasopimuksella. Yhteistoimintasopimuksessa määritellään vuosiksi palvelujen järjestämisperiaatteet, tavoitteet ja palvelujen järjestämiseen liittyvät tiedossa olevat olennaisimmat muutokset. Samoin siinä sovitaan tarkemmin yhteistoimintamenettelystä kuntien kanssa. Yhteistoimintasopimusta ei tehdä kuntakohtaisesti. Yhteistoimintasopimus toimii samalla terveydenhuoltolain 34 :n mukaisena järjestämissuunnitelmana. 7 Neuvottelumenettely Maakunta ja kunnat neuvottelevat vuotuisten kuntakierrosten lisäksi etukäteen kaikista merkittävistä muutoksista toiminnasta. IV luku Maakunnan talous 8 Peruspääoma Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Peruspääomaa koskevat samat määräykset mitä sovelletaan kuntalain mukaisiin kuntayhtymiin. Peruspääomien korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin. Peruspääomien jäsenkuntaosuuksille suoritetaan korkoa, joka vastaa 12 kuukauden euriborkorkoa lisättynä 0,20 %:lla. Korko tarkistetaan kullekin talousarviovuodelle edellisen vuoden kesäkuun 30. päivänä. 9 Kuntien osuudet ja vastuut Jäsenkunnan osuus kuntayhtymien varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista

3 määräytyvät peruspääoman kuntaosuuksien suhteessa. 10 Talousarvio ja -suunnitelma Talousarvio- ja suunnitelmaluonnos on toimitettava jäsenkunnille kuntaneuvottelujen jälkeen mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma viimeistään mennessä. Talousarviossa huomioidaan järjestämissopimuksen mukaiset linjaukset ja toimenpiteet. 11 Toiminnan rahoitus / jäsenkuntien maksuosuudet Kainuun maakunnan alueella järjestettävän lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuden perusteena oleva yksikköhintarahoitus myönnetään ja maksetaan maakunnalle. Kuntien maksuosuudet määräytyvät seuraavasti: Se määrä, joka talousarvion mukaan suoraan maakunnalle maksettavien valtionosuuksien ja yksikköhintarahoituksen, sekä muiden tulojen lisäksi tarvitaan tämän sopimuksen 3 :ssä määriteltyjen tehtävien hoitamista varten, kootaan hallintokokeilualueen jäsenkunnilta varainhoitovuoden maksuosuuksina. Maakunnan järjestämiin toimintoihin kohdistuva peruspalvelujen valtionosuus (sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus pois lukien päivähoidon osuus, joka lasketaan 80 % sosiaalihuollon 0-6 -vuotiaiden laskennallisista kustannuksista ilman päivähoitokerrointa) kohdennetaan laskennallisesti kokonaisuudessaan järjestämisvastuun perusteella maakunnalle. STM:n valtionosuus sekä sitä vastaava järjestelmä- ja siirtymätasaus erotetaan yhden putken mallista vähentämällä kunkin kunnan STM:n laskennallisista kustannuksista omarahoitusosuus, joka lasketaan OPM:n ja STM:n laskennallisten kustannusten suhteessa. Valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään puoliksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta ( 50%/50 % ). Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), muut kuin maakunnalle maksettavat tai kohdennettavat valtionosuudet niihin sisältyvien verovähennysten kompensaatioiden, kompensaatiokorvausten, järjestelmän muutoksista johtuvien järjestelmä- ja siirtymätasausten lisäksi tulevat vastaavat erät. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella ( t-2, kiinteistövero t-1) ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Kunnallis- ja kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Voimalaitosten kiinteistövero otetaan kuitenkin huomioon 1,4 %:n verokannan mukaan. Asukaslukuna käytetään viimeisen vahvistetun vuoden asukaslukua ( t-2). Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja I tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta,

4 kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia eikä investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Vuotuinen maksuosuus kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella siten kuin rahoitusneuvotteluissa on sovittu. Maksuosuuksia ei korjata talousarviovuoden aikana, vaan mahdolliset muutokset tulopohjassa huomioidaan seuraavan vuoden talousarviota laadittaessa. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä. Kuntien ja maakunnan toimintaympäristössä ja/tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten laki- tai muiden seikkojen muutosten johdosta päätetään kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet uudelleen. Maakunnan tilikausien yli- ja alijäämät otetaan huomioon kuntien seuraavien vuosien maksuosuuksien määrittelyssä. Mikäli kuntien maakunnalle osoittamasta rahoitusosuudesta ei päästä yksimielisyyteen päättävät kunnat siitä kuntalain 79 :n mukaisten määräenemmistösäädöstien mukaisesti. 12 Investoinnit ja pitkäaikaisen vieraan pääoman rahoitus Maakunta voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Jäsenkuntien rahoitusosuuksien, tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää kuntayhtymässä maakuntavaltuusto. Saadut valtionosuudet vähennetään investointikohteen hankintahinnasta. 13 Kalusto ja varusteet Jos Maakunnan toimipisteen toiminta lakkautetaan, vain välittömästi toimintaan kuuluva kalusto siirretään vastaavaan muuhun toisen kunnan alueella olevaan maakunnan toimipisteeseen ja muu kalusto palautetaan tasearvosta sen antaneelle kunnalle. Palautuksen vaikutus peruspääomaan eliminoidaan palautuksen yhteydessä. 14 Kiinteistöt Maakunta vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijaisesti kunnilta. Vuokrien määräytymisperusteet sovitaan erikseen. Vuokriin sisältyvänä laskennallisena korkona otetaan kaikissa kunnissa yhdenmukaisesti 12 kuukauden euriborkorko lisättynä 0,20 %:Ila. Korko tarkistetaan kullekin talousarviovuodelle edellisen vuoden kesäkuun 30. päivänä. 15 Henkilöstön eläkevastuut Maakunnan palvelukseen siirtyvän henkilöstön eläkemenoperusteisista maksuosuuksista vastaa lähtien työnantajana toimiva maakunta. Maakunnan hoidettavaksi siirtyvistä toiminnoista jo eläkkeellä olevista henkilöistä aiheutuvista eläkemenoperusteista eläkemaksuista vastaa kukin kunta.

5 Kunnilta maakunnan palvelukseen siirtyneen henkilökunnan osalta eläkemenoperusteisista maksuista vastaa maakunta myös siltä ajalta, jonka henkilökunta on ollut tämän toiminnan luovuttavan kunnan palveluksessa. Kukin toimintoja luovuttanut kunta laskuttaa maakunnalta sen palvelukseen siirtyneistä henkilöistä aiheutuvan ennen vuotta 2005 syntyneen eläkemenoperusteisen maksun vuosittain Kuntien eläkevakuutukselta saatavan aineiston perusteella. 16 Viivästyskorko Maksun viivästyessä ovat jäsenkunta ja kuntayhtymä velvolliset maksamaan viivästyneelle maksusuoritukselleen viivästyskorkoa korkolain säännösten mukaisesti. V luku Maakunnan purkaminen ja loppuselvitys 17 Purkaminen Maakunta purkautuu hallintokokeilulain päättyessä. Maakunta on purettava, jos sen tehtävät on siirretty toisen kuntayhtymän tai jäsenkuntien muutoin hoidettaviksi. Purkaminen on suoritettava vuoden kuluessa järjestelystä. 18 Loppuselvitys Maakunnan purkautuessa maakuntavaltuusto päättää loppuselvityksestä, jonka toimeenpanosta huolehtii maakuntahallitus. Varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien suhteessa tai siirretään jäsenkuntien perustamille uusille, toimintaa jatkaville kuntayhtymille. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen peruspääomaosuuksien suhteessa. VI luku Voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan ja korvaa voimaan tulleen perussopimuksen. Tätä perussopimusta on laadittu yhdeksän ( kahdeksan? ) samasanaista kappaletta, yksi kullekin sopijaosapuolelle. allekirjoitukset