Kysta-ankeroisten ja vapaana elävien ankeroisten kontrollointi sokerijuurikkaalla. Åsa Olsson

Transkriptio

1 Kysta-ankeroisten ja vapaana elävien ankeroisten kontrollointi sokerijuurikkaalla Åsa Olsson

2 1. Juurikkaan kysta-ankeroinen Heterodera schachtii

3 Oireet juurissa

4 Keltaisuus ja magnesiumpuutos Ankeroiselle herkkä lajike Ankeroista sietävä lajike

5 Kysta-ankeroisen aiheuttama sadonmenetys Tolerant Tolerant Resistant Tolerant Susceptible

6 Sokerisadon muutos lisääntyvässä ankeroispaineessa

7 Sokerisadon muutos lisääntyvässä ankeroispaineessa

8 Kysta-ankeroisen lisääntymisnopeus

9 2. Kysta-ankeroisen kontrollointi 1. Vastustuskykyiset lajikkeet 2. Pidennä viljelykiertoa, juurikasta korkeintaan joka 4. vuosi. PASSIIVINEN 3. Ankeroiskannan vähentäminen saneerauskasveilla: öljyretikka, valko- ja keltasinappi. AKTIIVINEN 4. Sietävät lajikeet Huom! Eivät vähennä ankeroisten määrää

10 Ankeroisen kestävät retikka ja sinappi Perinteiset lajikkeet BCN Luokat 1 ja 2 Seokset Retikka, sinappi, kaura Ankeroisten vähentäminen Multiresistentit lajikkeet BCN ja FLN Biofumigaatio Kaalikasvit BCN = KYSTA-ANKEROISET FLN = VAPAANA ELÄVÄT ANKEROISET

11 Perinteiset lajikkeet BCN Luokat 1 ja 2 Tehokkaaseen vähentämiseen tarvitaan: Kylväminen Kylvöalusta Heinä-/elokuusta syyskuun alkupuolelle Aikainen kylvö parantaa saneeraustehoa Hyvin valmisteltu kylvöalusta varmistaa tiheän juuriston Siementiheys kg/ha (1-2 cm:n syvyyteen) Lannoitus kg/ha N Retikkalajikkeita esim: Colonel, Adagio, Agronom, Compass, Pegletta.. Sinappilajikkeita esim: Maxi, Accent, Greco.

12 Saneerauskasvien teho Pf = ankeroistilanne lopussa Pi = ankeroistilanteen lähtötaso Luokka Kategoria Pf/Pi % vähennys 1 Resistentti < 0,1 90 % 2 Resistentti 0,1 0, % 3 Resistentti 0,31 0, % 4 0,51 1, % 5 1,10 2,0 6 2,1 3,0 7 3,1 5,0 8 5,1 8,0 9 Yli 8,0 Source: M. Schlathölter, dzz 1, J. Schlang, dzz 4, 2003 Lisääntyminen!

13 Retikka ja sinappi, 6 koetta Ruotsissa

14 Myöhäisempi kukinta - parempi saneerausteho! Lajike Lk Kukinta Peittävyys Kasvutyyppi Kuivaaine Korkeus Adios Colonel Radical Cassius (5) Aikainen (2) Myöhäinen

15 Typpilannoitus vaikuttaa retikan ja sinapin saneeraustehoon Lannoittamaton = 1-2,5 tonnia kuiva-ainetta/ha 50 kg N/ha = Kaksinkertainen kuiva-aineen määrä!

16 % reduction % reduction Typpilannoituksella parempi saneerausteho Retikka Luokka 1 Retikka Luokka 2 N-min mitattu elokuussa

17 % reduction % reduction Typpilannoituksella parempi saneerausteho Sinappi Luokka 1 Sinappi Luokka 2 N-min mitattu elokuussa

18 Seokset Retikka, sinappi + lisääntynyt kasvuvarmuus + parempi kystaankeroisen saneerausteho - Taudinaiheuttajien lisääntyminen? Viterra Rübe 26 % COLONEL luokka 1, 30 % COMPASS luokka 2 24 % ACCENT luokka 2, 20 % LUCIDA luokka Commando 50/50 ARCHITECT, BOKITO retikka

19 Multiresistentit lajikkeet Kysta-ankeroiset ja vapaana elävät + Useiden taudinaiheuttajien samanaikainen vähentäminen + Vastustuskykyinen kysta-ankeroiselle, juuriäkämäankeroiselle ja vapaana eläville ankeroisille + Huono isäntäkasvi Tärkeä tutkia, mitä ankeroislajeja maassa esiintyy! Valitse parhaiten soveltuva lajike. Esim. M. hapla, M. chitwoodi ja M. fallax? Sopivia lajikkeita esim: Contra, Bokito, Defender, Melotop

20 3. Viljelykiertokoe Retikan vaikutus välikasvina viljojen jälkeen

21 Retikka ennen juurikasta viljelykierrossa viljoilla Viljelykiertokoe Ruotissa 1. Syysvehnä/ Syysvehnä / Juurikas 2. Rypsi / Syysvehnä / Juurikas 3. Syysvehnä / Rypsi/ Juurikas 4. Syysvehnä / Ohra / Juurikas 5. Syysvehnä, retikka / Ohra, retikka / Juurikas

22 Sokerisato, kun retikka edeltänyt juurikasta +480 kg +420 kg

23 Syvyys cm Maan lujuus... Vehnä Ohra - Juurikas... Vehnä/Retikka Ohra/Retikka/ Juurikas Maan lujuus MPa

24 Nackhöjd mm Korkeus maanpinnan yläpuolella (mm) 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 Kontroll Sareptasenap Oljerättika Vitsenap Havre Control B. juncea Radish Mustard Oat

25 Saneerauskasvien kustannuksia Siemen kr/kg Kylvö N 10 kr/kg Yhteensä Lk. 1 Retikka 700 kr/ha kr/ha 500 kr/ha 1500 kr/ha + Korkeampi juurisato, sokeripitoisuus ja puhtaus Ruotsissa tehdyissä kokeissa + Parempi maan rakenne Juurisato + 2 ton/ha + Vähemmän sairauksia Sokeri% + 0,12 + Lisääntynyt orgaanisen JS ton/ha + 0,42-0,48 aineksen määrä Puhtaus % +0,2-0,8% SEK

26 4. Vapaana elävät ja juuriankeroiset Paksujuuriankeroinen Juurilaikkuankeroinen Varsi- ja sipuliankeroinen Neula-ankeroinen Juuriäkämäankeroinen Monia isäntäkasveja vaikea kontrolloida Maailman laajuisesti merkittäviä patogeeneja Ulko- ja sisäloisia

27 Juurilaikkuankeroisen elinkierto Munat maaperässä tai juurissa Sukupolvenväli: 4 8 viikkoa Matomainen kaikissa nuoruusvaiheissa. Kaikki vaiheet voivat hyökätä juuriin Liikkuu märässä maaperässä. Lepotilassa kuivassa. Talvehtii maaperässä viimeisessä nuoruusvaiheessa tai aikuisena

28 Paksujuuriankeroiset: Trichodorus spp Varhaisia oireita touko-kesäkuussa May June

29 Paksuankeroiset: Trichodorus spp

30 Juurilaikkuankeroinen Pratylenchus thornei Pratylenchus 330 ind/ 250 g soil

31 Vaikutus sokerisatoon -300 kg sokeria/100 ind per 250 g maaperässä

32 Paksujuuriankeroisen (Trichodorus) aiheuttama sokerisadon menetys

33 Vahinkojen kynnysarvo (yleisesti viljelykasveille) Melodoigyne hapla 0 yks/250 g maata Trichodorous and Paratrichodorous 30 Ditylenchus dipsaci Havainto Pratylenchus spp. 250 Longidorous spp. 8 UUDET lajikohtaiset kynnysarvot tulossa! Melodoigyne hapla? Trichodorous primitivus? Paratrichodorous pachydermus? Ditylenchus dipsaci 0 Pratylenchus neglectus? Longidorous spp.?

34 Vahinkojen kynnysarvo - Trichodorus Kenttäkoe 2015 Yks/250 g maata SY t/ha ,55 Sadonmenetys tonnia ,43 0, ,47 1, ,81 1, ,76 1,8 >500 9,88 1,7 Yleinen vahinkojen kynnysarvo 30 yks/250 g maata Trichodorus juurikkaalla 200??

35 Vahinkojen kynnyarvo - Paratrichodorus Kenttäkoe 2015 Yks/250 g maata SY t/ha 0 10,90 Sadon menetys ,86 0, ,23 1, ,25 1, ,03 1,9 >100 9,60 1,3 Yleinen vahinkojen kynnysarvo 30 yks/250 g maata Paratrich. juurikkaalla? < 15??

36 Sokerijuurikkaiden kuihtumisen syy Ruotsissa: Ankeroisten ja maassa elävien sienten yhteisvaikutus Verticillium spp.? Fusarium spp.?

37 Korrelaatio vapaana elävien ankeroisten, juuriankeroisen ja Verticillium dahliaelehtisairauden esiintymisessä Taulukossa on vasemmalla kolme eri ankeroislajia. Oikealla on ilmoitettu kerroin (Koeff.) ja todennäköisyys (Prob.) lehtisairauden esiintymiselle sekä havaintojen määrä (n).

38 Multiresistentit saneerauskasvit Viterra Intensiv 56 % Avena strigosa PRATEX, mustakaura (ruot. Purrhavre, eng. Bristle oat 44 % Multiresistentti retikka DEFENDER Defender Vähentää Corky rengaslaikku -tautia (aiheuttajana tupakan virus) Huono isäntä stubby root -ankeroisille (Trichodoridae) ja root lesion -ankeoisille (Pratylenchus)

39 Mustakaura Kasvatus Kylvöaika Huhtikuusta syyskuuhun Siementiheys siementä/m² vastaa kg/ha Kylvösyvyys Lannoitus 2-4 cm:n syvyyteen kg N Kontrolloi Pratylenchus penetrans -ankeroisen esiintymistä viljankorjuun jälkeen Ei lisää Trichodoridae-ankeroisen määrää

40 Vapaana elävän ankeroisen vähentäminen kokeissa, Ruotsi 2016 Kokeessa on testattu sängen ja erilaisten saneerauslajikkeiden vaikutusta paksujuuriankeroisen määrään.

41 Sokeripitoisuus Elora-lajikkeella (KWS) Prob=0,028 LSD=0, SEK Kokeessa on testattu sängen ja erilaisten saneerauslajikkeiden vaikutusta sokerisatoon.

42 Lajikkeiden välinen ero kysta-ankeroinen Market 2016 Variety No galls per plant Plants with galls % 1 SE - SY Muse 1, SE - Pascalina KWS 0, DK Jollina KWS 3, SE - Cartoon 0, SE - Elora KWS 5, Sabatina KWS 2, Louisa KWS 1, Barents 1, Princeton 1, SE DK Lombok 1, Kristel 2,5 22 RSQ 33,2 45,6 LSD 1,4 15,4 PROB <0,0001 <0,0001 Taulukossa on esitetty eri ankeroislajikkeita käytettäessä kasvin juurissa havaittujen ankeroiskystien määrät/kasvi sekä saastuneiden kasvien osuudet (%).

43 Lajikkeiden juurilaikkuankeroisten sietokyky Koe kasvihuoneessa P=0,0463 Kuvassa on esitetty, kuinka monta juurilaikkuankeroisen toukkaa on tavattu/grammaa juurta eri juurikaslajikkeilla.

44 Estä lisääntyminen poistamalla pienet kasvit dd

45 Juurikasankeroisen elinkierto Akstiivinen, kun >8 C Yksi elinkierto: 465 dd