Pisa-hysteria on turhaa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Pisa-hysteria on turhaa"

Outi Alanen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

2 Pisa-hysteria on turhaa Pisan tulokset laukaisivat keskustelun peruskoulumme romahduksesta. Mitään katastrofia ei ole tapahtunut, taso on tosin hieman laskenut, eniten matematiikassa. Poliitikot puhuvat kouluremontista, kun heidän pitäisi keskittyä koulujen resurssien turvaamiseen. Leikkaukset ja säästöt vahingoittavat kouluja ja oppilaita. Koulujen ulkoisesta turvallisuudesta puhutaan paljon, mutta oppilaiden sisäinen turvallisuus unohdetaan. Isoissa kouluissa monella on paha olo. Lapsi kaipaa turvallista perhettä; raha ja koneviihde ei korvaa ihmistä. Huoli oppilaiden kouluviihtyvyydestä on ylimitoitettu. Koulu ei ole huvipuisto eikä opettaja ole sirkuspelle. Opettajan tulee olla turvallinen aikuinen ja osaava pedagogi. Onneksi suomalainen opettaja on useimmiten sellainen. Väitetään, että koululaitos on jämähtänyt laiskaksi, nauttimaan Pisa-maineestaan. Tuskinpa vain, ilo on ollut hillittyä, töitä on tehty kuten ennen. Nyt on paljon niitä, jotka ovat tietävinään keinon, jolla koulumme on pian kärjessä: lisää sitä tai tuota oppiainetta, tämä mullistava opetusmenetelmä tai tietokonepelit käyttöön!

3 Pisa-tukijammekin korostavat oikeutetusti tietotekniikan opetuskäytön tehostamista. Kovalevy ei kuitenkaan korvaa aivoja Varttunut opiskelija kysyi, onko U aakkosten alkupäässä. Myyjä hätääntyy, jos kone ei kerro, paljonko rahasta annetaan takaisin. Poliitikot ovat luoneet uuden vision: Suomen tulee olla maailman osaavin kansa Mitä tämä tarkoittaa? Peruskoululla on jo upea visio vuodelta 1970: Koulun tulee kasvattaa eheitä persoonallisuuksia, vastuuntuntoisia ihmisiä, jotka kunnioittavat toistensa perusoikeuksia. Eheä ihminen luottaa itseensä, hän haluaa oppia tietoja ja taitoja. Koulu ei ole pelkkää oppimista, se on ihmiseksi kasvamista, yhteiselämää. Kaikki eivät opi yhtä helposti. Oppilaat eroavat lahjakkuuden rakenteiltaan, temperamenteiltaan ja persoonallisuuden piirteiltään. Kotien ahdinko lamauttaa monia. Etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen poikia tulee auttaa uskomaan itseensä ja opiskelun tärkeyteen. Tärkeintä on myönteinen kannustus ja sopivien työtapojen käyttö. Opetuksen suunnittelu yhdessä oppilaiden kanssa on hyvä tapa innostaa opiskeluun. Tutkijat ymmärtävät, että koulusaavutukset perustuvat kymmenien tekijöiden yhdysvaikutuksiin. Poliitikot ja kansa vaativat kuitenkin yksinkertaisia selityksiä ja nopeaa toimintaa. Se on vaarallista.

4 Lasten tulee saada kasvaa kehitysrytminsä mukaisesti leikkien, liikkuen ja nauttien kavereista. Pisan itäisissä kärkimaissa oppilaat elävät autoritaarisissa suoritushelveteissä. Moni tuupertuu kilparadalle ja perhe joutuu häpeään. Jotkut haluavat taas uudistaa koulujärjestelmämme, tuhota tasapäisen keskinkertaisuuden hökkelin ja rakentaa markkinapalatsin. Ensimmäinen Pisamittaus 2001 pelasti peruskoulumme, jonka tilalle oli suunniteltu kilpailu- ja markkinakoulua. En usko, että peruskoulua pilkanneet ovat unohtaneet sitä, että heidän faktansa olivatkin luuloja. Voi olla revanssin aika. Poliittinen eliitti ratkaisee koulujen kohtalon. Kyse on arvoista ja rahasta, ei arvopuheesta ja propagandasta, vaan arvojen näkymisestä päätöksissä. Onko Suomella tulevaisuudessa hyvä, oikeudenmukainen koulujärjestelmä, vai ovatko koulumme terveydenhuollon tiellä? Jokainen kykenevä pakenee kurjistetusta terveyskeskuksesta/peruskoulusta sinne, missä raha ratkaisee. Kari Uusikylä Kirjoittaja on didaktiikan (opetusopin) professori emeritus. SK 50/

5 Lähteet atch?v=h11u3vtcpay#t=126 akel11/where-in-the-worldyou-can-find-the-bestschools-and-the-hap utut/mielipide/puheenvuor o/pisa-hysteria-turhaa/ /peruskoulu?fref=ts a_- _osallistu_ylen_peruskoulur emppaan/ ?ref=leiki -uu

6 OPPIMINEN Mitä todellinen, aito oppiminen on?

7 Oppimisprosessi ja pedagoginen tietoisuus Opettajakeskeinen lähestymistapa Opettaja on asiantuntija Oppiminen tapahtuu opettajan vastuulla Oppilaan rooli passiivisempi Vuorovaikutus ei ole olennaista Sisältökeskeinen lähestymistapa Opetuksen suunnittelu on tarkkaa Opetuskäytännöt ovat vakaat Tietojen arviointikäytännöt ovat selkeät Oppimiskäsitys edellyttää muistamista

8 Oppimislähtöinen lähestymistapa Opettaja toimii oppimisen ohjaajana Opetuksen suunnittelu on joustavaa Konteksti vaikuttaa opetuskäytäntöihin Arviointi kohdistuu osaamiseen Oppilaan rooli on aktiivinen Oppimisympäristö, ilmapiiri ja vuorovaikutus edistävät oppimista Kuva: Lapin Kansa.

9 OPPIMISEN ILOA ETSIMÄSSÄ Rantala, T. (2006) Oppimisen ilo syntyy tilanteessa, jossa tekijä ja tehtävä kohtaavat toisensa. Oppilaan tulisi kokea itsensä kyvykkääksi suorittamaan annettua tehtävää ja hänen olisi koettava tehtävä merkitykselliseksi itselleen. Oppimisen ilo voi esiintyä ilona tehtävän loppuun saattamisesta. Valinnanvapaus, vapaaehtoisuus sekä itseohjautuvuus ovat periaatteita, joita jokaisen opettajan tulisi pohtia. Opettaja asettaa ne rajat, joiden sisällä oppilas on vapaa.

10 Vapauden periaate voi toteutua hyvinkin pienten valintojen kautta. Valinnan mahdollisuudet monipuolistuvat ja laajentuvat lapsen kasvaessa. Turvallinen (koulu)ympäristö antaa tilaa kaikenlaisille tunteille, jolloin myös kielteinen oppimisprosessi on mahdollista kääntää oppimisen iloksi.

11 Oppimisen ilo on usein yhteistä iloa, sillä toiset oppilaat ja ystävät ovat oppilaille äärettömän tärkeitä. Nämä sosiaaliset suhteet ovat oppimisen voimavaroja. Oppimistilanteessa oppilaan tulisi olla toiminnan keskiössä. Oppiminen rakentuu oppilaan osaamiselle eikä osaamattomuudelle.

12 LÄHTEET Csikzentmihalyi, M. (2005). Flow - elämän virta. Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu. Helsinki: Rasalas. Dunderfelt, T. (2001). Intuitio ja tunneviestintä. Juva: Dialogia. Ervast, A. (2013). Luovan prosessin ohjaaminen kuvataiteen opetuksessa. Goleman, D. (1998). Tunneäly - lahjakkuuden koko kuva. Keuruu: Otava. Jantunen, T. & Haapaniemi, R. (2013). Iloa kouluun. Avaimia kouluviihtyvyyteen. PS- Kustannus. Kangas, M. (2010). The School of the Future: Theoretical and Pedagogical Approaches for Creative and Playful Learning Environments. Acta Universitatis Lapponiensis Lindblom-Ylänne, S., Trigwell, K.,Nevgi, A. & Aswin, P. (2006). How approaches to teaching are affected by discipline and teaching context. Studies in Higher Education, 31 (3), Paalasmaa, J. (toim). (2011). Lapsesta käsin. Kasvatuksen ja opetuksen vaihtoehtoja. PS- Kustannus. Pohjola, K. (toim.) (2011). Uusi koulu. Oppiminen mediakulttuurin aikakaudella. PS- Kustannus. Rantala, T. (2006). Oppimisen iloa etsimässä. Jyväskylä: PS-Kustannus. Skinnari, S. (2004). Pedagoginen rakkaus. Juva: PS-Kustannus.

Samankaltaiset tiedostot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS