Mitä henkilöstöasioita kuntaliitostutkimukset (A) ja kuntajakoselvitykset (B) nostavat esille kuntaliitoksissa

Transkriptio

1 Asia 3. Mitä henkilöstöasioita kuntaliitostutkimukset (A) ja kuntajakoselvitykset (B) nostavat esille kuntaliitoksissa A. Kolme tärkeää tutkimusraporttia: A1. Stenvall, Jari & Majoinen, Kaija & Syväjärvi, Antti & Vakkala, Hanna & Selin, Antti (2007). Mees romppeines siihen. Henkilöstövoimavarojen hallinta ja muutoksen kuntafuusiossa. 132 s. Lapin yliopisto ja Suomen Kuntaliitto. Acta-sarja nro191. A2. Stenvall, Jari & Syväjärvi, Antti & Vakkala, Hanna (2008). "Kun romppeet ovat paikoillaan". Onnistunut kuntafuusio - pehmeä vai kova henkilöstövoimavarojen. 124 s. Lapin yliopisto ja Suomen Kuntaliitto. Acta-sarja nro 204. A3. Nakari, Risto & Sjöblom, Stefan (2009). Toimiva kunnallinen palveluorganisaatio. Työelämän laadun, asiakastyytyväisyyden ja palvelukustannusten väliset yhteydet strategisen henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. 180 s. Tampereen yliopisto, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet ja Suomen Kuntaliitto. Acta-sarja nro 209.

2 A1. Stenvall, Jari & Majoinen, Kaija & Syväjärvi, Antti & Vakkala, Hanna & Selin, Antti (2007). Mees romppeines siihen. Henkilöstövoimavarojen hallinta ja muutoksen kuntafuusiossa. 132 s. Lapin yliopisto ja Suomen Kuntaliitto. Acta-sarja nro191. Stenvall, Jari ym. (2007) Paneutuu tarkastelemaan henkilöstövoimavarojen hallintaa ja kehittämistä kuntaliitostilanteessa Kuntafuusion vaikutukset kohdistuvat henkilöstöön hyvin eri tavoin. Tärkeä tunnistaa ne ryhmät, joihin muutos erityisesti kohdistuu. Tutkimuksessa on mukana kuusi (6) kuntaliitostapausta: Kangasala, Parikkala, Rovaniemi, Seinäjoki, Ulvila ja Äänekoski Ongelmia siinä, että kunnan johto ja henkilöstö elävät muutosprosessia ajallisesti eri rytmissä. Johto ei pidä enää ongelmina sellaisia asioita, joihin henkilöstö vasta törmää! Tutkittavat kuntaliitokset olivat vuosilta 2005, 2006 (Rovaniemet) ja 2007 (Äänekoski, Suolahti ja Sumiainen) Yhdistymisprosesseja leimaa kiire. Johtamisjärjestelmän rakentaminen on työlästä. Keskijohdon ja lähiesimiesten tehtäväkuvat jäävät usein epäselviksi. Lähiesimiesten rooli korostuu.

3 Mees romppeines siihen. Henkilöstövoimavarojen hallinta ja muutoksen kuntafuusiossa.. Havaintoja: 1. Henkilöstö sopeutuu verrattain hyvin uuteen tilanteeseen. Monesti kunnat valitsevat melko varovaisen toteutuksen. 2. Vaikutukset kohdistuvat eri tavoin. Suurimmat muutokset koskevat yleishallintoa ja yleisesti esimiestehtävissä olevia. Muutokset yleensä pienimpiä sivistystoimessa. 5. Vastuu henkilöstövoimavarojen hallinnasta tulee varsinkin esimiehille ja erityisesti lähiesimiehille Suunnitteluvaiheella (valmisteluvaiheella) on kuntafuusioissa suuri merkitys. Yhdistymispäätöksistä yhdistymisen toteuttamiseen, esim. Seinäjoella 1,5 vuotta Kuntafuusioiden alkuvaiheelle on kiire leimallista. Se kuormittaa erityisesti avainhenkilöitä.

4 6. Varsinkin suuria muutoksia kokevat työntekijät odottavat esimiehiltä läsnäoloa ja vuorovaikutusta. Esimiehillä on tavallista enemmän kiireitä! Vuorovaikutteinen ja neuvotteleva henkilöstövoimavarojen hallinta on onnistuneen kuntafuusion perusedellytyksiä. 7. Toimintakulttuureihin liittyvät jännitteet ovat merkittävimpiä haasteita henkilöstövoimavarojen hallinnassa. 8. Johtajat elävät ja läpikäyvät muutosta eri tahtiin kuin alaiset. Heidän voi olla vaikea asettua henkilöstön asemaan, koska he ovat jo aikoja sitten ohittaneet puheena olevat asiat. Vain osassa kuntia on järjestetty muutosvalmennusta ja silloinkin pääasiassa johdolle: Vuoden 2009 liitoksissa jo enemmän!

5 A2. Stenvall, Jari & Syväjärvi, Antti & Vakkala, Hanna (2008). "Kun romppeet ovat paikoillaan". Onnistunut kuntafuusio - pehmeä vai kova henkilöstövoimavarojen. 124 s. Lapin yliopisto ja Suomen Kuntaliitto. Acta-sarja nro 204. Stenvall, Jari ym. (2008) Syventävä jatko vuoden 2007 tutkimukselle Pyrkii selvittämään, miten henkilöstövoimavaroja voidaan hallita ja kehittää kuntaliitosprosessin yhteydessä Perusaineistona henkilöstökysely Suuri otos (yli 800 vastausta) antoi vahvan pohjan johtopäätöksille Kokonaisvaltainen ote henkilöstöhallinnossa korostuu Nostaa riman korkeallé. Hyvä toiminta kaikilla (4) tasoilla varmistaa onnistuneen muutoksen toteuttamisen (ks. kuva 1 ja 2)

6 Kuva 1. Onnistunut muutos kuntafuusiossa Jari Stenvallin, Antti Syväjärven ja Hanna Vakkalan tutkimuksen (2008) tulosten visualisointia (Arto Koski) I. Onnistuneen muutoksen eteneminen Ylin taso Muutoksen strategisuus (selkeä suunta) Muutoksen eteenpäinvieminen Luottamuksen ja vuorovaikutuksen rakentaminen Tiedon ja osaamisen hyödyntäminen Alin taso II. Onnistuneen muutoksen henkilöstövoimavarat Henkilöstön merkityksen tunnustaminen Joustavuus ja sitoutuminen Osaamisen huomioiminen Henkilöstön keskinäinen toiminta III. Onnistuneen muutoksen esimiestoiminta Läsnä oleva Rohkeus tarttua ongelmiin Luottamukseen perustuva Itsensä likoon laittaminen Valmentava IV. Onnistuneen muutoksen työyhteisötoiminta Riittävät osallistumismahdollisuudet Todellinen uudistuminen Työyhteisön avoimuus Yksilölliset muutoskokemukset

7 Kuva 2. Onnistunut muutos kuntafuusiossa Jari Stenvallin, Antti Syväjärven ja Hanna Vakkalan tutkimuksen (2008) tulosten visualisointia (Arto Koski) Jokainen taso on tärkeä! Strateginen eteneminen Henkilöstötoiminta Esimiestoiminta Työyhteisötoiminta Kova eli makrotason henkilöstövoimavarojen (yksistään ei riittävä) + Pehmeä eli mikrotason henkilöstövoimavarojen (pehmeä puoli korostuu)

8 A3. Nakari, Risto & Sjöblom, Stefan (2009). Toimiva kunnallinen palveluorganisaatio. Työelämän laadun, asiakastyytyväisyyden ja palvelukustannusten väliset yhteydet strategisen henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. 180 s. Tampereen yliopisto, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet ja Suomen Kuntaliitto. Acta-sarja nro 209. Nakari & Sjöblom (2009) Tutkimuksessa 47 kuntaa vuosina , noin 400 työyhteisöä Tarkastelun peruskolmio: 1. Työelämän laatu 2. Taloudellinen suorituskyky 3. Asiakastyytyväisyys Kyse ei ole varsinaisesta kuntaliitostutkimuksesta, mutta tutkimuksen viitekehys on työelämän muutoksissa ja henkilöstöresurssien johtamisessa (HRM). Tavoitteena oli paikantaa niitä parhaita käytäntöjä, joita kunnissa on toteutettu henkilöstön 1) työelämän laadun, 2) taloudellisen suorituskyvyn ja 3) asiakkaiden palvelutyytyväisyyden välillä. Henkilöstöjohtamisella voidaan vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin ja sitä kautta myös toiminnan tuloksellisuuteen Henkilöstön tulisi olla uudistustyön keskeinen toimija - subjekti - ei uudistusten passiivinen kohde. Henkilöstö tarvitsee liikkumavaraa!