Meta-arviointi. Tutkimustuloksia 2000-luvun kuntaliitosdokumenteista to klo , kokoushuone 3.4.

Transkriptio

1 Antti Kuopila Meta-arviointi Tutkimustuloksia 2000-luvun kuntaliitosdokumenteista to klo , kokoushuone Miksi meta-arviointia ja millaisin tavoittein? (Antti Kuopila) 2. Kuntajakolakien tarjoama kehys 2000-luvun kuntafuusioille (Arto Koski) 3. Tutkimusten evästykset tuleville kuntaliitoksille (Anni Kyösti) 4. Kahden kunnan liitoksen tunnuspiirteet (Jaana Halonen) 5. Suurten monikuntaliitosten opetukset (Arto Koski) 6. Miksi kuntaliitoksiin on tulossa reaaliaikaiset arvioinnit? (Arto Koski) 7. Risto Kortelaisen kommentit 8. Pentti Meklinin kommentit 9. Jarmo Asikaisen kommentit

2 Antti Kuopila Tarvitaan kokoavaa ja syventävää tietoa uusista kehittämiskohteista ja tutkimustarpeista Miksi kuntaliitosdokumenttien meta-arviointi on tarpeen? 1. Tarvitaan kokoavaa ja syventävää tietoa kuntaliitosprosessin dynamiikasta 2. Tarvitaan kokoavaa ja syventävää tietoa hyvistä ja myös huonoista käytännöistä

3 Kaija Majoinen Tutkimuksen tehtävät A. Kuntaliitosdokumenttien määrällinen ja sisällöllinen tarkastelu E. Tutkimuksen tulosten arvioiminen ja jatkotutkimusteemojen nimeäminen B. Kuntaliitosdokumenttien yhteistarkastelu ja johtopäätösten tekeminen C. Kiinnostavien, lupaavien ja hyvien käytäntöjen tunnistaminen D. Tärkeimpien kehittämiskohteiden nimeäminen

4 Arto Koski Kuntajakolakien tarjoama kehys 2000-luvun kuntafuusioille Valtioneuvostolla ei toimivaltaa pakottaa kuntaa liitokseen VOS-vähenemisen Henkilöstöllä ei irtisanomissuojaa korvaaminen 5 v. (sopimuksissa % yl. 5 v.) Toimivalta talouden kriisikuntiin Henkilöstölle lakiin kirjattu 5 vuoden irtisanomissuoja 10. VOS-vähenemisen VOS-menetysten 5 korvaaminen v:n osakompensaatio: 5 v % 100/80/60/40/20% 5 v:n täyskompensaatio: 5x100% Vuosina Yhdistymisavustuksen kohdentamista ei ohjata Yhd.avustukset suhteellisesti suurimmat pienille liitoksille Yli as. liitoksille ja erit. v Yhdistymissopimus voimaan valtioneuvoston päätöksen jälkeen Kohdentamista ohjataan As.määrän ja kuntamäärän perusteella Voimaan heti valtuustojen päätöksistä 6. Yhdistymissopimuksella 5 vuoden määräaika Yhdistymissopimuksella 3 vuoden määräaika 5. Yhdistymissopimukselle ei erit. vaatimuksia Liitteeksi palv.rak.suunnitelma 9 minimivaatimusta 11 minimivaatimusta Yhdistymisselvitykselle ei erityisiä vaatimuksia Yhdistymisselvityksen käynnistäminen kuntien omassa harkinnassa Kuntien yhteinen maaraja välttämätön Kaksitasoinen päätöksenteko (kuntataso ja ministeriön kenttäkierros ) Yksitasoinen päätöksenteko 6 minimivaatimusta Kunnilla selvitysvelvollisuus Yhteinen maaraja minimi ei aina välttämätön Vuoden 1997 kuntajakolaki ja sen pohjalle tehdyt korjaukset ja lisäykset vuosina Vuoden 2007 Paras-laki Vuoden 2009 uusi kuntajakolaki Vuoden 2013 kuntarakennelaki vuosi Poikkeus: investointi ja kehittämishankkeiden tuki ( )

5 Arto Koski Valtion yhdistymisavustukset vuosina kuvattuna kolmen esimerkkitapauksen avulla 10,0 9,72 9,72 10,0 M M 9,0 8,43 8,43 8,43 8,43 9,0 8,0 8,00 7,56 7,56 8,0 7,08 7,08 7,08 7,08 7,0 6,73 7,0 6,00 6,0 5,76 5,76 6,0 5,37 5,40 5,40 5,0 4,0 3,0 4,25 3,25 4,25 3,25 3,60 3,60 4,48 4,48 2,80 2,80 4,50 4,50 3,20 3,20 3,00 3,00 5,0 4,0 3,0 2,0 2,00 2,00 2,00 2,00 2,0 1,0 1,0 0,0 0, (1) (2) (3) (4) (5) vuosi Neljän kunnan liitos (yht asukasta), suurimmassa kunnassa ja kolmessa muussa asukasta Kolmen kunnan liitos (yht asukasta), suurimmassa kunnassa ja kahdessa muussa asukasta Kahden kunnan liitos (yht asukasta), suuremmassa ja pienemmässä asukasta (1) Uutena tukena investointi- ja kehittämishankkeiden tuki (+1,7 M ) (2) Investointi- ja kehittämishankkeiden muutettiin vuonna 2007 harkinnanvaraiseksi (0,4 M -1,3 M ) (3) Investointi- ja kehittämishankkeiden tuki poistettiin. Talousvaikeuksissa oleva kunta saattoi saada lisätukea enint. 1 M (4) Jos liitoksessa mukana talousperusteen täyttävä kunta, lisäystä on mahdollista saada enintään 1 M (5) Yhdistymisavustuksen maksimina 10 M

6 Anni Kyösti Kuntaliitostutkimukset 2000-luvulla 25 Tutkimusten määrät 20 III/ Gradut (yht. 84) Tutkimukset (yht. 63)

7 Anni Kyösti Kuntaliitostutkimusten aihepiirit Tutkimukset Gradut 10 0

8 Anni Kyösti Evästyksiä ja oppeja Demokratiavaje muuttaa muotoaan Kunnat ovat erilaisia Kuntien ongelmat poikkeavat toisistaan Paikallisuus Kuntien kehitys on eriytynyt Fuusiokustannukset alussa Demokratia Demokratiassa muutoksia KUNTALIITOS Henkilöstö Talous Menoja voidaan hillitä, säästöjä vaikea saada Pehmeää johtamista kovan rinnalle Henkilöstö mukaan alusta lähtien Prosessin merkitys: luottamuspääoma ja seuranta

9 Anni Kyösti Jatkotutkimusta tarvitaan Jatkotutkimusideoita mm.:» Selvitysprosessien analysoiminen» Kuntaliitokset ja elinvoima» Kuntaliitospäätöksen tekeminen» Kuntaliitos ja organisaatiomuutos» Kuntaliitoksen vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen» Kuntaliitoksen toteutuksen aikajänteen pituus käytännössä Kokemus Tutkimus

10 Jaana Halonen

11 Jaana Halonen Kahden kunnan välisen liitoksen hyötyjä ja haittoja Pienempi kunta saa tuotua omat tavoitteensa hyvin esille kahden kunnan prosessissa. Kahden kunnan välille on helpompaa löytää yhteisymmärrys kuin kolmen tai useamman. Huomio kiinnittyy pienempään kuntaan ja uuden kunnan kehittäminen jää yleensä vähälle huomiolle. Kahden kunnan prosessissa kuntien väliset erot korostuvat ja seudullinen näkökulma jää vähemmälle. Muutoksen johtaminen on suhteellisen helppoa, koska muutokset ovat yleensä pieniä. Muutokset jäävät kehittämisen näkökulmasta helposti liian pieniksi. Ketjuttamisen näkökulmasta: Edellisestä liitosprosessista voidaan ottaa oppia ja kehittää liitoksen valmistelua ja toteutusta. Muutosten pitkittyminen tekee perättäisistä kuntaliitoksista vaativan projektin. 11 [pvm] Jaana Halonen KuMa

12 Arto Koski Suurten monikuntaliitosten opetukset Havainto 1. Kuntamäärällä mitattuna suuria kuntaliitoksia on ollut vähän (5) ja sen vuoksi myös kokemuksen oppeja niistä kertyy vähän! Kuntaliitosten lukumäärä v lkm n=85 80 Kuntien lukumäärän väheneminen v lkm n= % % % % % % Kuntamäärä liitoksessa Kuntamäärä liitoksessa Hämeenlinna, Kouvola, Oulu, Parainen ja Salo

13 Arto Koski Havainto 2. Asukasmäärällä ja sen muutoksella mitattuna suuria kuntaliitoksia on ollut vähän (10) ja sen vuoksi niistäkin kertyy kokemuksen oppeja niukalti! Uuden kunnan asukasluku Kuntaliitokset vuosina , uuden kunnan Uuden kunnan asukasluku ja keskuskunnan %-osuus siitä n=85 asukasluku Oulu (-13) Jyväskylä (-09) Joensuu (-09) L-ranta (-09) H-linna (-09) Rovaniemi (-06) Mikkeli (-13) S-joki (-09) 5 Kouvola (-09) Salo (-09) % keskuskunnan %-osuus uuden kunnan asukasluvusta maakuntakeskus seutukeskus

14 Arto Koski Havainto 3. Ajallisesti tarkasteltuna suuria kuntaliitoksia toteutui pääasiassa vuonna 2009 eli viisi vuotta sitten. Kokemuksen oppeja on sen vuoksi koko aikajänteeltä niukalti! lkm n=10 8 lkm 8 7 Seinä 7 6 Salo 6 5 Lappe 5 4 Kouvo 4 3 Jyväs 3 2 Joens Mikke 2 1 Rova H-linna Oulu vuosi

15 Arto Koski Suurten monikuntaliitosten opetuksia paikan, ajan ja muutoksen muodostamassa kehikossa MUUTOS Suurten muutosten hallinnan haastavuus korostuu suurissa monikuntaliitoksissa Paikan, ajan ja muutoksen yhteisvaihtelu vaikuttaa siihen, että jokaisesta kuntaliitoksesta tulee aina oma tapauksensa Reaaliaikaisista arvioinneista saadaan hyötyä paikan, ajan ja muutoksen hallintaan Kuntien tehokkuustavoitteiden ja tasaisuustavoitteiden väliset ristiriidat kärjistyvät kuntatalouden kiristymisen myötä Kuntajakoselvittäjät voivat vaikuttaa siihen, että kunnilla on mahdollisuus löytää ratkaisuja esille nouseviin vaikeisiin kysymyksiin Strategisen monikuntaliitoksen toteuttaminen vie aikaa 2-3 valtuustokautta eli paljon pidempään kuin 3 vuoden yhdistymissopimus Suuret maantieteelliset erot hankaloittavat kuntien yhteisten näkemysten löytämistä Toimintaympäristön muutosten ennakointi tulevaisuuteen on haastavaa ja se hankaloittaa valintojen tekemistä Kuntien tavoitteet vaihtelevat ajassa ja siksi usean kunnan selvittämis- ja yhdistymispyrkimysten yhteensovittaminen on hankalaa PAIKKA AIKA

16 Arto Koski Reaaliaikaiset arvioinnit tuottavat hyödyllistä dokumentoitua tietoa kuntaliitosten valmistelusta ja toteutuksesta esim. hyvien käytäntöjen kehittämiseen 1. Kuntaliitostutkimukset eivät kaikilta osin tuota niin tapauskohtaista tietoa kuin mitä yksittäinen kuntaliitos tarvitsee omassa valmistelussaan ja toteutuksessaan 2. Reaaliaikaisten arviointien avulla kyetään seuraamaan ja tunnistamaan kuntaliitoksen valmistelun ja toteutuksen ilmapiirissä tapahtuneita muutoksia 7. Reaaliaikaiset arvioinnit kannustavat omalta osaltaan kuntaliitoksen laadukkaaseen ja pitkäjänteiseen toteutukseen Miksi kuntaliitoksiin on tulossa reaaliaikaiset arvioinnit? 3. Reaaliaikaisten arviointien avulla kyetään seuraamaan valmistelun ja toteutuksen yksityiskohtien etenemistä 6. Ulkopuoliset arvioijat antavat omaa asiantuntemustaan kuntaliitoksen valmisteluun ja toteutukseen 5. Reaaliaikaisten arviointien avulla saadaan hyödyllistä tietoa siitä, mihin seikkoihin tulee kiinnittää seuraavan jakson aikana erityistä huomiota 4. Reaaliaikaisten arviointien avulla voidaan varmistaa, että usein hyvin tiukat valmistelujen aikataulut saadaan pitämään