Käytä tässä tehtävässä oheismateriaalina artikkelia Stenvall, Majoinen & Syväjärvi: Muutosjohtaminen kunta ja palvelurakenneuudistuksissa.

Transkriptio

1 1 Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Hallintotieteiden valintakoe tiistai Valintakokeesta saatava yhteispistemäärä max. 40 pistettä TEHTÄVÄ I (max. 10 pistettä) Käytä tässä tehtävässä oheismateriaalina artikkelia Stenvall, Majoinen & Syväjärvi: Muutosjohtaminen kunta ja palvelurakenneuudistuksissa. Olet töissä pienessä kunnassa. Tehtäväsi on pohtia kuntaliitosta naapurikunnan kanssa. Tarkoitus on toteuttaa kuntaliitos puolen vuoden kuluessa. Kummassakaan kunnassa mittavia muutosprosesseja ei juuri ole toteutettu aikaisemmin. Ajatuksena on yhdistää kunnat nopeasti ja sitten alkaa suunnitella uudistusta tarkemmin. Henkilöstö ei juuri näe uudistukselle tarvetta lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä. Omassa kunnassasi on korostettu palveluiden turvaamisen tärkeyttä tulevaisuudessa ja naapurikunnassa taloudellisten tekijöiden tärkeyttä ja tehokkuutta. Kiistaa onkin siitä, mihinkä uusi kunta keskittyy tulevaisuudessa. Tarkoitus on kuntaliitoksen alkuvaiheessa laatia uudelle kunnalle yhteinen strategia. Tälle on asetettu määräaika. Samoin on sovittu siitä, minkälaisella aikataululla nimitetään johto, ja milloin henkilöstö siirtyy uuteen kunnantaloon. Pohdi käyttäen materiaalina Stenvallin, Majoisen ja Syväjärven kirjoitusta. 1) Suosittelisitko kuntaliitoksen toteuttamista tehtävässä kuvatulla tavalla. Mitä ongelmia asiaan mahdollisesti liittyy? Perustele vastauksesi. 2) Minkälaisia suosituksia esittäisit kuntaliitoksen tekemiselle? Perustele vastauksesi. 3) Missä suhteessa olet kriittinen Stenvallin ym. artikkelissa esitettyjä näkemyksiä kohtaan? Perustele vastauksesi. (Vastauksen pituus max. 2 sivua, aloita vastauksesi seuraavalta sivulta)

2 Vastaus tehtävään I 2

3 Vastaus tehtävään I jatkuu 3

4 TEHTÄVÄ II (max. 10 pistettä) 4 Käytä tässä tehtävässä oheismateriaalina Sotarauta Markku & Kosonen Kati Jasmin & Viljamaa Kimmo (2007): Aluekehittäminen generatiivisena johtajuutena luvun aluekehittäjän työnkuvaa ja kompetensseja etsimässä. Sente julkaisuja 23. Sivut 10 ja 24. Himanen Pekka (2007) Suomalainen unelma. Innovaatioraportti. Sivut 6 7 Olet aluekehittäjä. Tehtäväsi on pohtia miten edistäisit suomalaisen unelman toteuttamista annettujen tekstikohtien (Himanen 2007 ja Sotarauta ym. 2007) innoittamana. Mieti rooliasi aluekehittäjänä. Voit tarkentaa missä organisaatiossa työskentelet ja millaisissa työtehtävissä. Roolisi mukaisesti olet mukana kehittäjäverkostossa, jonka tarkoitus on pohtia niitä keinoja, joilla tuetaan alueen innovatiivista toimintaa. Alue ymmärretään tässä yhteydessä seutukunnaksi, jonka muodostavat yksi suurempi kaupunkikeskus ja siihen läheisesti kuuluvat yksitoista muuta kuntaa. Kirjoita enintään 2 sivun mittainen alustuspuheenvuoro kehittäjäverkoston ensimmäiseen kokoontumiseen. Tee puheesi aluksi analyysi seutukunnan tilanteesta, sen vahvuuksista ja heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista (SWOT analyysi). Mieti tämän jälkeen mitä esität kehittäjäverkoston muille toimijoille toimenpiteiksi, jotta alueen vahvuudet saadaan hyödynnettyä ja heikkouksia lievennettyä. Mieti alueen visiota eli tulevaisuuskuvaa ja esitä se tiivistetyssä muodossa kehittäjäverkostolle pohdittavaksi. Ota kantaa siihen, mikä on seutukunnan kuntien rooli innovatiivisen toiminnan edellytysten luomisessa. Miten seutukunta voi vastata globalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin? Millainen on mielestäsi luova ja välittävä Suomi ja miten tämä näkyy kunnan toiminnassa sekä kunnan organisaatioissa ja työyhteisöissä? (Vastauksen pituus max. 2 sivua, aloita vastauksesi seuraavalta sivulta)

5 Vastaus tehtävään II 5

6 Vastaus tehtävään II jatkuu 6

7 TEHTÄVÄ III (max. 10 pistettä) 7 Muutama vuosi sitten eräs 100 henkilöä työllistävä julkisia palveluja tuottava linjaorganisaatio mietti toimintansa uudistamista, tavoitteenaan parantaa organisaation toiminnan tehokkuutta, luoda uusia toimintatapoja, sekä kehittää henkilöstön osaamista. Organisaatio kärsi niukoista taloudellisista resursseista sekä henkilöstöleikkauksista, organisaation ilmapiirin ollessa myös väsynyt. Ratkaisuksi organisaation johto halusi korostaa oppimista ja jatkuvaa kehitystä, ottaen oppivan organisaation periaatteen toiminnan lähtökohdaksi. Oppivalla organisaatiolla tarkoitetaan organisaatiota, joka jatkuvasti pyrkii uudistamaan itseään, auttaen organisaation jokaista jäsentä oppimaan ja kehittymään. Organisaation ylin johto kouluttautui oppivan organisaation periaatteisiin, jonka lisäksi organisaatiossa järjestettiin muutama yleinen seminaaripäivä teemaan liittyen. Tärkeä lähtökohta organisaation toiminnan uudistamisessa oli henkilöstön toimiminen tiimeissä (tiimi on yhteistyötä tekevä ryhmä ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet keskinäisiin yhteisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin). Tiimiyttämisestä haettiin malleja muista organisaatioista, joiden perusteella johdossa laadittiin yksityiskohtainen, aikataulutettu tiimiytyksen läpivientimalli. Moniammatillisuutta ja yhteistyötä korostava tiimiyttäminen toteutettiin organisaatiossa verraten lyhyen keskustelun saattelemana. Havaittavissa oli tiimimuotoisen organisoitumisen vastustusta henkilöstön taholta, joskin organisaation ylin johto ajatteli muutosvastarinnan laimenevan vauhtiin päästessä sekä tiimiyttämisen hyvien kokemusten ilmetessä. Tiimien esimiehille muodostuikin tärkeä vastuu tiimin jäsenten sitouttamisessa uudenlaiseen työskentelytapaan, joskin onnistuminen siinä on ollut työlästä. Tähän tiimien esimiehet olisivat myös kaivanneet organisaation johdon vahvempaa tukea. Joidenkin tiimien toiminta onkin tällä hetkellä ongelmallista: tiimin jäseniä jää pois yhteisistä palavereista, palaverit päättyvät usein tuloksettomina, ja tiimien jäsenten välillä esiintyy myös konflikteja. Osaamisen ja oppimisen merkitystä alettiin vahvemmin korostaa myös organisaation strategiassa. Strategian mukaisesti, organisaation osaamisen tunnistamiseksi ja kehittämiseksi, laadittiin osaamiskartoitukset. Organisaatiossa otettiin käyttöön myös säännölliset kehityskeskustelut, joissa esimiehet keskustelevat jokaisen oman työntekijän kanssa hänen henkilökohtaisesta kehittymisestä sekä kehittymisen tarpeista. Lähiaikoina on tarkoitus laatia henkilökohtaiset osaamisen kehittämissuunnitelmat. Esimiehet ovat kyseenalaistaneet kehityskeskustelut aikaa vievinä tapahtumina. Myös työntekijät näkevät kehityskeskustelujen hyödyn lähinnä marginaalisena. Organisaatio käyttää toimintansa kehittämisessään myös asiakaspalautetta, jonka tulokset ovat olleet kohtuullisia. Työntekijöiden koulutus nähdään tärkeänä, ongelmana kuitenkin tällä hetkellä on työntekijöiden vähäinen halu koulutuksiin osallistumisessa, lähinnä aina samojen henkilöiden osallistuessa niihin. Lisäksi henkilöstön kouluttautumisen myötä hankitun osaamisen hyödyntäminen tiimien ja koko organisaation toiminnassa ja sen kehittämisessä ontuu. Henkilöstön osaamien palkitseminen on yksi organisaation toiminnan periaatteista. Osaamisen palkitsemiseen liittyvät periaatteet ovat tällä hetkellä tulkinnanvaraisia ja usein aiheuttavatkin eripuraa työntekijöiden kesken. Työntekijöiden omaehtoista koulutusta organisaatio pyrkii tukemaan osallistumalla pieneltä osin koulutuksen kustannuksiin.

8 TEHTÄVÄ III jatkuu 8 Sinut on kutsuttu ulkopuolisena asiantuntijana antamaan panoksesi organisaation haasteiden ratkaisemiksi. Pohdi ensin vastauksessasi 1) mitkä seikat ja ilmiöt kyseisessä organisaatiossa ovat edistäneet ja/tai hidastaneet muutosta siirryttäessä kohti oppivaa organisaatiota. 2) Erittele sitten ne konkreettiset haasteet ja ongelmat, joihin tulisi tarttua, sekä omat ratkaisuehdotuksesi niihin. (Vastauksen pituus max. 2 sivua) Vastaus tehtävään III

9 Vastaus tehtävään III jatkuu 9

10 TEHTÄVÄ IV (max. 10 pistettä) 10 Tehtävään liittyvä oheismateriaali sisältää katkelmia pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmasta koskien hallituksen linjauksia muun muassa kuntapolitiikasta sekä alueiden ja hallinnon kehittämisestä. Tarkastele tekstiä ja pohdi seuraavia kysymyksiä. 1) Mitä linjauksia pidät radikaaleimpina hallintojärjestelmämme kokonaisuuden kannalta? Perustele vastauksesi! 2) Miten näet eri hallintotasojen (keskus, alue ja kuntahallinto) väliset painotukset hallituksen linjauksissa? 3) Mitä hallituksen linjaukset tarkoittavat toteutuessaan hallintoorganisaatioiden näkökulmasta? 4) Missä mielessä nämä kysymykset ovat tärkeitä hallintotieteen oppiaineen näkökulmasta? (Vastauksen pituus max. 2 sivua, voit jatkaa vastaustasi tarvittaessa viimeisen vastaussivun kääntöpuolelle) Vastaus tehtävään IV

11 Vastaus tehtävään IV jatkuu 11