KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus"

Transkriptio

1 KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0

2 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet ovat tekemisissä aseiden ja räjähteiden kanssa. Henkilö, joka ei turvallisesti voi olla tekemisissä aseiden tai räjähteiden kanssa, ei voi olla varusmies pystyttävä ymmärtämään räjähteiden käsittelyyn liittyvät riskit Koulutettavuus Taistelukoulutuksen tavoitteet on saavutettava yhteenlaskettua sairauspoissaoloa ei saa tulla liikaa Kognitiivisen ja fyysisen suorituskyvyn riittävyys Palveluskelpoisuus myös reservissä Arviointia ei tehdä vain varusmiespalvelusta vaan myös sen jälkeistä reserviin sijoittamista varten 1

3 Keskimääräisiä marssisuorituksia Marssinopeuksiin on sisällytetty lyhyet tauot. Päivätaipaleen aikana pidetään 0,5-1 tunnin marssitaukoja. 2

4 Palveluskelpoisuuden arvioinnin yleiset periaatteet - neurologia Useimmiten neurologian erikoislääkärin arvio tarpeen (alle 3-6kk vanha) Oma motivaatio tärkeällä sijalla Kokonaistoimintakyvyn ja kokonaisriskin arvio Valitaan yksilön ja toimintaympäristön kannalta turvallisempi vaihtoehto! 3

5 PALVELUSKELPOISUUSLUOKAT PALVELUKSEEN KELPAAVAT ASEVELVOLLISET A-LUOKKA TERVEYDELLISILTÄ EDELLYTYKSILTÄÄN SOPIVAT TAISTELIJAN TEHTÄVIIN KAIKISSA PUOLUSTURHAAROISSA JA ASELAJEISSA. HENKISEN TASAPAINON OLTAVA HYVÄ B-LUOKKA TERVEYDELLISILTÄ EDELLYTYKSILTÄÄN MÄÄRÄTYIN RAJOITUKSIN PALVELUKSEEN SOPIVA PALVELUKSEEN KELPAAMATTOMAT ASEVELVOLLISET E-LUOKKA TERVEYDELLISEN SYYN CUOKSI TOISTAISEKSI PALVELUKSEEN KELPAAMATTOMAKSI TODETTU JA MÄÄRÄAJANKULUTTUA UUDELLEEN TARKASTETTAVAKSI MÄÄRÄTTY C-LUOKKA ASEVELVOLLISUUDEN SUORITTAMISESTA RAUHAN AIKANA TERVEYDELLISIN SYIN VAPAUTETTU 4

6 Palveluskelpoisuusluokat PALVELUKSEEN KELPAAVAT ASEVELVOLLISET A-LUOKKA Akuutit neurologiset sairaudet: oireettomiksi parantuneet tai korkeintaan lieviä toimintakykyä haittaamattomia jälkioireita (yl. vähintään vuosi sairastamisesta) Krooniset neurologiset sairaudet: ei lääkitystä, oireet lieväasteisia, stabiili tilanne, ei odotettavissa toimintakykyä haittaavia pahenemisvaiheita tai kohtauksellisia oireita eikä sairauden progrediointia Kohtaukselliset sairaudet/oireet: kohtaukset/pahenemisvaiheet eivät aiheuta toimintakyvyn alenemaa( oireet lieviä/oireperiodeja harvoin) 5

7 Palveluskelpoisuusluokat PALVELUKSEEN KELPAAVAT ASEVELVOLLISET B-LUOKKA Akuutit neurologiset sairaudet: syy tiedossa, vähintään 1-2v sairastamisesta, ei uusiutumisriskiä, lievät jälkioireet, toimintakyky tyydyttävä Krooniset neurologiset sairaudet: lievät tautimuodot, enintään lievä haitta, toimintakyky tyydyttävä Kohtaukselliset sairaudet/oireet: toimintakyky säilyy kohtaustenkin aikana tyydyttävänä ja kohtauksia siinä määrin harvoin, ettei aiheudu liiallisesti poissaoloa koulutuksesta 6

8 Palveluskelpoisuusluokat PALVELUKSEEN KELPAAMATTOMAT ASEVELVOLLISET E-LUOKKA Akuutit neurologiset sairaudet: Tutkimuksia ja hoitoa varten 1-3v Sairauden etiologia tiedossa, sairastumisesta1-2v ja odotettavissa toipuminen oireettomaksi tai vähäoireiseksi Krooniset neurologiset sairaudet: hoitoa varten 2-3v Ennuste hyvä, odotettavissa toipuminen oireettomaksi tai vähäoireiseksi ilman pysyvää lääkitystä 7

9 Palveluskelpoisuusluokat PALVELUKSEEN KELPAAMATTOMAT ASEVELVOLLISET C-LUOKKA Etenevät sairaudet Pysyvä selvä haitta, toimintakyky huono 8

10 Päänsärky Päänsärkyoireilla on taipumus vaikeutua varusmiespalvelusolosuhteissa -> oireisto hoidettava stabiiliksi/mieluiten täysi oireettomuus ennen palveluksen alkua esim. päänsäryn estolääkitykset aloitettava tavallista herkemmin ja hyvissä ajoin ennen palveluksen alkua Päänsärkykohtauslääkkeet suunniteltava ja testattava teho ennen palveluksen alkua Alla olevat ohjeet ovat vain suuntaa antavia; palveluskelpoisuusarvio päänsärkyoireissa tehtävä aina yksilöllisesti; herkästi neurologin konsultaatio A Lievä oireisto, ei haittaa toimintakykyä: Toimintakykyyn heikentävästi vaikuttavaa päänsärkyä enintään x2/6kk tai lievää päänsärkyä enintään x1/kk viimeisten 1-2 vuoden aikana. B Päänsärkyoireistosta selvä haitta, toimintakyky tyydyttävä: Toimintakykyä alentavaa päänsärkyä keskimäärin enintään x2/1kk tai lievää harvemmin kuin x1/viikko estolääkityksellä tai ilman. Neurologinen arvio melkein poikkeuksetta tarpeen tutkimuksia, hoidon suunnittelua ja luokitusarviota varten. Herkästi E-luokitus. E Tutkimuksia ja hoidon aloitusta varten 2v, tarvittaessa neurologin arvio. C Toimintakyvyttömyyttä aiheuttavaa päänsärkyä enemmän kuin x2/6kk asianmukaisesta estolääkityksestä huolimatta ja huono motivaatio. Aina neurologin arvio ennen luokituspäätöstä ja hoidon tarkistusta varten harvoin puhtaissa orgaanisissa päänsärkyoireistoissa (yleensä mukana psyykkisiä syitä ja/tai huono palvelusmotivaatio 9

11 EPILEPTISET KOHTAUKSET JA EPILEPSIA EPILEPTINEN KOHTAUS = aivojen sähköisen toiminnan ohimenevä häiriö EPILEPSIA = taipumus saada epileptisiä kohtauksia toistuvasti ilman altistavia tekijöitä 10

12 Epileptinen kohtaus Ei uusiutumisriskiä: A-luokitus Etiologia avoin: E-luokitus 2v Uusiutumisriski pysyvä, mutta ei epilepsiadiagnoosia: luokitus kuten epilepsiassa 11

13 Epilepsia tuore epilepsia: E-luokitus 2-3 vuoden ajaksi diagnoosin ja ennusteen tarkentamista varten mahdollinen, yleensä C-luokitus toistuvia kohtauksia saavat (= alle 2 vuotta viimeisestä kohtauksesta) : C-luokitus Oireeton epilepsialääkityksellä vähintään 2 vuoden ajan : B- luokitus mahdollinen, yleensä C-luokitus. täysin oireeton lääkityksen lopetuksen jälkeen vähintään 5 vuoden ajan: A-luokitus. lääkityksen lopetuksesta alle 5v: B- E- tai C-luokitus E: motivoituneet, kunnes 5v täyttyy C: jos motivaatio varusmiespalveluksen suorittamiseen huono B: harvoin mahdollinen (hyvänlaatuinen parantuva lapsuuden epilepsia), vaatii aina epilepsiaan perehtyneen neurologin lausunnon 12

14 Elimelliset unihäiriöt Unihäiriöiset eivät pääsääntöisesti sovellu koulutettaviksi PV:n erityistehtäviin, vaikka palveluskelpoisuusluokka olisi A uni-valverytmin häiriöt palveluskelpoisuusarvio häiriön vaikeusasteen mukaan, yleensä A-, vaikeissa C-luokka Myöhästyvän univaiheen oireyhtymä (viivästynyt unijakso) Aikaistuneen univaiheen oireyhtymä (aikaistunut unijakso) Epäsäännöllinen uni-valverytmi Uniapnea nuorilla yl. lieväasteinen - > A-luokka Narcolepsia lieväasteinen -> B-luokka; selvää haittaa aiheuttavat / säännöllistä lääkitystä tarvitsevat - > C-luokka Liikaunisuutta aiheuttavat häiriöt (hypersomniat) yleensä C-luokka Levottomat jalat oireyhtymä (restless legs syndrooma, RLS) yleensä A- luokka; jos ilman säännöllistä lääkitystä haittaavanasteista päiväväsymystä -> C-luokka Yöllinen myoclonus (PLMS) yleensä C-luokka, erittäin motivoituneet lieväasteisen oireiston omaavat -> unihäiriöihin erikoistuneen neurologin arvio 13

15 Huimaus Tuoreissa oireistoissa syy selvitettävä ennen varusmiespalvelun alkua Tavallisimmat nuorten huimausoireen syyt: Niska-hartialihasjännitys Migreeni Sisäkorvaperäiset syyt: hyvänlaatuinen asentohuimaus, vestibulaarineuroniitti Psyykkiset syyt : jännittyneisyys, ahdistuneisuus MS-tauti Palveluskelpoisuus määräytyy huimauksen perussyyn mukaan Hyvänlaatuiset orgaaniset kohtauksittain esiintyvät huimausoireistot eivät vaikuta palveluskelpoisuuteen alentavasti 14

16 Muut aivojen sairaudet kuten aivovammojen jälkitilat, synnynnäiset kehityshäiriöt Muista älyllisten eli kognitiivisten oireiden vaikeusasteen ja merkityksen arviointi! Tarvitaan aina neurologin ja tarvittaessa neuropsykologin lausunto (pelkkä henkilön itsensä haastattelu ei luotettava mm. sairaudentunnottomuuden takia) Oireeton ja syy tiedossa tai hoidettu, ei uusiutumisriskiä A Lievä haitta ja syy tiedossa tai hoidettu, ei uusiutumisriskiä B Tuoreet vammat (<1v) E Selvä haitta, merkittävä uusiutumisriski tai syy tuntematon - C 15

17 YHTEENVETO Palveluskelpoisuusarviota ei tehdä vain varusmiespalveluksen suorittamista varten Palveluskelpoisuusarvio = kokonaistoimintakyvyn ja kokonaisriskien arvio Muista toimintaympäristön olosuhteet ja niiden asettamat vaatimukset suhteessa oireisiin/vikaan/vammaan! Oireiden syyt selvitettävä ja hoito toteutettava hyvissä ajoin ennen varusmiespalveluksen alkua - > stabiili tilanne palveluskelpoisuusarvioita tehtäessä ja varusmiespalveluksen alkaessa Neurologin konsultaatio herkästi (esim. PV:n neurologi/puh) 16

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino LT, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee terveydellisten

Lisätiedot

Mielenterveys 9.2.10 Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus

Mielenterveys 9.2.10 Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus Mielenterveys 9.2.10 Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus Asevelvollisuuslaista Asevelvollisuuslaki (1438/2007)96 www.finlex.fi Asevelvollisen terveydentilaa

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Matti Mäntysaari Sotilaslääketieteen Keskus Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen

Lisätiedot

Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Yleistä Mitään sairautta EI tule jättää hoidettavaksi varusmiespalveluksen aikana Leikkaushoitoja ei pääsääntöisesti

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien supistumisherkkyys on lisääntynyt Oireina ovat yskä, limaneritys,

Lisätiedot

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO ) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05., verkkoesitys Merivoimien ylilääkäri, lääkintäkommodori, LT, dos Kai Parkkola Merivoimien esikunta,

Lisätiedot

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä Antti-Jussi Ämmälä Psykiatriylilääkäri Sotilaslääketieteen keskus antti-jussi.ammala@mil.fi Varusmiespalveluksen vaatimukset mielenterveydelle 1.

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä Antti-Jussi Ämmälä Psykiatriylilääkäri Sotilaslääketieteen keskus antti-jussi.ammala@mil.fi Varusmiespalveluksen vaatimukset mielenterveydelle 1.

Lisätiedot

Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT

Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsia Epilepsia on sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia ja

Lisätiedot

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino dosentti, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee

Lisätiedot

EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN

EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN Kuntoutumiskurssityöntekijöiden koulutus Kunttari 18.-19.3.2017 Jorma Lahikainen 5.4.2017 Jorma Lahikainen 1 Epileptinen kohtaus Aivotoiminnan

Lisätiedot

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia. Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ajoterveydestä Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO) 2012 MENETTELYTAPAOHJEISTO

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO) 2012 MENETTELYTAPAOHJEISTO TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO) 2012 MENETTELYTAPAOHJEISTO Julkaistu 07.02.2012 1 JOHDANTO 1. SISÄTAUDIT...5 1.1 Kardiologia...5 1.2 Gastroentorologia...6 1.3 Munuaissairaudet...7 1.4 Endokrinologia...7 1.5

Lisätiedot

Huomioon otettavat asevelvollisuusasiat. Nimi Työ Osasto

Huomioon otettavat asevelvollisuusasiat. Nimi Työ Osasto Huomioon otettavat asevelvollisuusasiat Nimi Työ Osasto Esitettävät asiat Yleistä asevelvollisuudesta Yleistä kutsunnoista Kutsuntaviranomaisten havaintoja Tilastotietoa kutsunnoista Keskustelua Lainsäädäntöä

Lisätiedot

Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille

Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2) Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus Ajokykyyn vaikuttava sairaus, vamma tai vika Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 1 () Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 ()

Lisätiedot

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian

Lisätiedot

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN TERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN TERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN TERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Kai Parkkola Tuusula 19.1. Sotilaslääketieteen prof, lääkintäkommodori res, Tampereen Yliopisto Lääkintähuollon

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Vaikea epilepsia ja toimintakyky

Vaikea epilepsia ja toimintakyky Vaikea epilepsia ja toimintakyky Riikka Sipilä Reetta Kälviäinen 1 Epilepsiaa sairastavan toimintakyky ja palveluiden tarve Johdanto Sisällys Johdanto 2 Mitä epilepsia ja vaikea epilepsia ovat? 3 Riittävä

Lisätiedot

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan

Lisätiedot

Epilepsia Rettin oireyhtymässä

Epilepsia Rettin oireyhtymässä Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?

Lisätiedot

Huomioon otettavat asevelvollisuusasiat. Nimi Työ Osasto

Huomioon otettavat asevelvollisuusasiat. Nimi Työ Osasto Huomioon otettavat asevelvollisuusasiat Nimi Työ Osasto Esitettävät asiat Yleistä asevelvollisuudesta Yleistä kutsunnoista Kutsuntaviranomaisten havaintoja Tilastotietoa kutsunnoista Keskustelua Lainsäädäntöä

Lisätiedot

Vaikeahoitoinen epilepsia ja arjen haasteet. Kuntoutusohjaaja Eija Ahonen, HYKS Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry

Vaikeahoitoinen epilepsia ja arjen haasteet. Kuntoutusohjaaja Eija Ahonen, HYKS Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry Vaikeahoitoinen epilepsia ja arjen haasteet Kuntoutusohjaaja Eija Ahonen, HYKS Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry Vaikea epilepsia 1 Henkilöllä on epileptisiä kohtauksia tai muita epileptiseen

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen

Lisätiedot

Epilepsia ja työkyky. Juhani Ruutiainen

Epilepsia ja työkyky. Juhani Ruutiainen Epilepsia ja työkyky Juhani Ruutiainen Sidonnaisuudet LKT, neurologian dosentti, TY Vastaava ylilääkäri, kuntoutusjohtaja, Suomen MSliitto ry Erikoislääkäri, Kelan kuntoutustutkimuskeskus 1984 2006, Kuntoutuskeskus

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

Huimausoire ja. Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri. Liikenteen turvallisuusvirasto

Huimausoire ja. Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri. Liikenteen turvallisuusvirasto Huimausoire ja turvallinen toimintakyky i t k Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri Liikenneturvallisuuslääkäri lääkä i Taustaani huimausasioissa Väitöskirja huimausdiagnostiikasta t HY 1989 Huimaako?

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91 8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:

Lisätiedot

Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 25.1.2013 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito

Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Leena Jutila LT, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, Neurokeskus, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Orion

Lisätiedot

Aivoperäisten sairauksien vaikutukset ja kustannukset työelämässä. Maija Haanpää Neurologi, dosentti Ylilääkäri Etera 2.9.2014

Aivoperäisten sairauksien vaikutukset ja kustannukset työelämässä. Maija Haanpää Neurologi, dosentti Ylilääkäri Etera 2.9.2014 Aivoperäisten sairauksien vaikutukset ja kustannukset työelämässä Maija Haanpää Neurologi, dosentti Ylilääkäri Etera 2.9.2014 Työelämä Kognitiivinen vaatimustaso lisääntynyt Helppoja töitä ei enää ole

Lisätiedot

Nuoren miehen terveys ja palveluskelpoisuus

Nuoren miehen terveys ja palveluskelpoisuus Nuoren miehen terveys ja palveluskelpoisuus Nuoret pohjoisessa, Oulu 29.9. Kai Parkkola Sotilaslääketieteen professori, lääkintäkommodori res, Tampereen Yliopisto Lääkintähuollon dosentti, Maanpuolustuskorkeakoulu

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen

Lisätiedot

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.

Lisätiedot

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat

Lisätiedot

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus PELASTUSOPISTO Työterveyshuolto ESITIETOLOMAKE Oppilasvalintatarkastus HENKILÖTIEDOT Etu- ja sukunimi (myös aiempi) Henkilötunnus Osoite PERUSTIEDOT Koulutus Peruskoulu Ylioppilas Ammatillinen tutkinto

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto Epilepsia ajokyky epilepsialiitto Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Migreeniä sairastaa Suomessa noin henkilöä.

Migreeniä sairastaa Suomessa noin henkilöä. KROONINEN MIGREENI Kun migreeni kroonistuu, päänsärky on jatkuvampaa ja sitä voi olla jopa päivittäin. Kohtauslääkkeiden käytön rajoittaminen, migreenin estolääkitys, riittävä lepo ja liikunta auttavat

Lisätiedot

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus on ohimenevä

Lisätiedot

Lataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa

Lataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa Lataa Kliininen neuropsykiatria Lataa ISBN: 9789516563667 Sivumäärä: 428 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.67 Mb Aivojen ja mielen sairaudet ja häiriöt johtavat usein eettisiin ja filosofisiinkin pulmiin.

Lisätiedot

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Epilepsialiitto ry

VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Epilepsialiitto ry VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Epilepsialiitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Projektipäällikkö Paula Salminen 3. Vastauksen

Lisätiedot

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Palvelujen toteutus Elina Kulmanen Suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä @ElinaKulmanen Sisältö

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Uniapnea liikennelentäjällä

Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys

Lisätiedot

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan pelastuslaitospetteri Hakkarainen Lääkintämestari 1 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS SAIRAANKULJETUKSEN TUOTTAJANA

Lisätiedot

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky

Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mitä on epilepsia? Epilepsia on aivojen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Yleistä epilepsiasta. Marja Nylén

Yleistä epilepsiasta. Marja Nylén Yleistä epilepsiasta Marja Nylén 11.4.2019 Esityksen sisältö Minkälainen sairaus epilepsia on? Epilepsia on muutakin kuin kohtauksia 1) Psyykkiset liitännäisoireet 2) Tiedonkäsittelyn eli kognition ongelmat

Lisätiedot

Sairaanhoitaja kutsuntalääkärin työparina. Iiri Aalto Sairaanhoitaja Sotilaslääketieteen keskus

Sairaanhoitaja kutsuntalääkärin työparina. Iiri Aalto Sairaanhoitaja Sotilaslääketieteen keskus kutsuntalääkärin työparina 2019 Tehtävän tarkoitus Todennäköisten varusmiespalveluksen keskeyttäjien arviointi ennen palveluksen alkua. Helpompaa sekä järjestelmälle, että asianomaiselle henkilölle selvittää

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, SOTLK KLP-johto Tuusula 19.1.2017 Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä Esitys perustuu:

Lisätiedot